Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkälaista kirjallisuutta ym. kannattaa lukea jos haluaa parantaa heikkoa yleisivistystä?
10.10.2016 |
Voi kertoa ihan kirjoja, lehtiä jne.
Voit kertoa myös mistä ja kuinka olet kehittänyt hyvän yleissivistyksen? ja kuinka pidät taitoa yllä
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnallisten ja tietokirjojen lisäksi suosittelen klassikkokirjojen lukemista. Esim. Anna Karenina, Vanhus ja meri, Kalevala, 7 veljestä, Sinuhe egyptiläinen...
Huutonaurua.......olet laittanut luetteloosi Sinuhe Egyptiläisen.
Hä? - Kerrohan tietämättömälle miksi et pidä Sinuhe Egyptiläistä lukemisen arvoisena "klassikkona" ? - Ja/ tai tosikolle, että mikä tässä naurattaa?
Waltari ei ollut edes käynyt Egyptissä. Hän sinänsä tutki egyptiläisyyttä mutta oli kuitenkin täysin ulkopuolinen egyptiläisyyteen. Koko kirja on lähinnä mauton pila.
Naurua aiheutti kuitenkin se että mihin seuraan olit tunkenut Sinuhe egyptiläisen mukaan:)
Kiitos kun jaksoit perustella; oletko muutoin tullut koskaan ajatelleeksi sanotaanko nyt vaikka vain vertailun vuoksi kuinka monta (prosenttia) kirjallisuuden klassikoista olisi jäänyt kokonaan julkaisematta, jos ehdoksi olisi yleisemmin asetettu, että kirjan kirjoittaneen olisi tullut henkilökohtaisesti kokea kirjassa esitetyistä ja kuvatuista tapahtumista tietty määrä omakohtaisesti.
Elikkä täysin ulkopuolisen kirjoittama teos jonkun kulttuurista korotettaan klassikon asemaan, mutta samaan aikaan kulttuurin omimisen nimissä ei edes intiaanipäähinettä saa päähänsä pistää. Ei saa laittaa päähän neljän tuulen hattua eikä ulkopuolisen saa joikhata, mutta sitten joku kirja on klassikko:)
Kuka on se muinaisen egyptiläisen kulttuurin edustaja, joka voisi kirjoittaa kirjan ei-ulkopuolisen näkökulmasta? Eivätkös he ole kuolleet jo kauan sitten?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnallisten ja tietokirjojen lisäksi suosittelen klassikkokirjojen lukemista. Esim. Anna Karenina, Vanhus ja meri, Kalevala, 7 veljestä, Sinuhe egyptiläinen...
Huutonaurua.......olet laittanut luetteloosi Sinuhe Egyptiläisen.
Hä? - Kerrohan tietämättömälle miksi et pidä Sinuhe Egyptiläistä lukemisen arvoisena "klassikkona" ? - Ja/ tai tosikolle, että mikä tässä naurattaa?
Waltari ei ollut edes käynyt Egyptissä. Hän sinänsä tutki egyptiläisyyttä mutta oli kuitenkin täysin ulkopuolinen egyptiläisyyteen. Koko kirja on lähinnä mauton pila.
Naurua aiheutti kuitenkin se että mihin seuraan olit tunkenut Sinuhe egyptiläisen mukaan:)
Kiitos kun jaksoit perustella; oletko muutoin tullut koskaan ajatelleeksi sanotaanko nyt vaikka vain vertailun vuoksi kuinka monta (prosenttia) kirjallisuuden klassikoista olisi jäänyt kokonaan julkaisematta, jos ehdoksi olisi yleisemmin asetettu, että kirjan kirjoittaneen olisi tullut henkilökohtaisesti kokea kirjassa esitetyistä ja kuvatuista tapahtumista tietty määrä omakohtaisesti.
Elikkä täysin ulkopuolisen kirjoittama teos jonkun kulttuurista korotettaan klassikon asemaan, mutta samaan aikaan kulttuurin omimisen nimissä ei edes intiaanipäähinettä saa päähänsä pistää. Ei saa laittaa päähän neljän tuulen hattua eikä ulkopuolisen saa joikhata, mutta sitten joku kirja on klassikko:)
Jussi Virtasen sanoin Sinuhe egyptiläisestä: ajattomuus, koruttomuus ja rehellisyys tekee klassikon.
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnallisten ja tietokirjojen lisäksi suosittelen klassikkokirjojen lukemista. Esim. Anna Karenina, Vanhus ja meri, Kalevala, 7 veljestä, Sinuhe egyptiläinen...
Huutonaurua.......olet laittanut luetteloosi Sinuhe Egyptiläisen.
Hä? - Kerrohan tietämättömälle miksi et pidä Sinuhe Egyptiläistä lukemisen arvoisena "klassikkona" ? - Ja/ tai tosikolle, että mikä tässä naurattaa?
Waltari ei ollut edes käynyt Egyptissä. Hän sinänsä tutki egyptiläisyyttä mutta oli kuitenkin täysin ulkopuolinen egyptiläisyyteen. Koko kirja on lähinnä mauton pila.
Naurua aiheutti kuitenkin se että mihin seuraan olit tunkenut Sinuhe egyptiläisen mukaan:)
Tutkijat (myös ulkomaalaiset, eli ei-puolueelliset) ovat kuitenkin sitä mieltä, että Waltari kirjoitti ihan sen aikaista tietoa oikein, mitä tuolta Sinuhen ajalta tiedettiin.
Sekö on kulttuuria että arvaa puitteet oikeiksi;) Eihän kouluja käymätöntä taiteilijaakaan arvosteta kuin poikkeustapauksissa ja Hollywood elokuva Waltarin tapauksessa ei riitä poikkeukseksi. Mika Watari on ollut aikansa Jari Tervo. Kirjoittanutkin pääteoksensa muutamassa viikossa intuitiolla:)
Vierailija kirjoitti:
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Jos antaisi kuitenkin ihmisten muodostaa omat mielipiteensä kirjoista sen sijaan, että haluaa antaa luvan tai olla antamatta sellaista.
Ei kaikki uppoa kaikille, mutta mielestäni Tolstoin kirjat ovat klassikkoja syystä: Tolstoi on ihmissielun hienostunut kuvaaja. Pitkä, polveileva kerronta ei sovi kaikille, mutta monet nauttivat sellaisesta siitä huolimatta, että se on toisten mielestä tylsää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnallisten ja tietokirjojen lisäksi suosittelen klassikkokirjojen lukemista. Esim. Anna Karenina, Vanhus ja meri, Kalevala, 7 veljestä, Sinuhe egyptiläinen...
Huutonaurua.......olet laittanut luetteloosi Sinuhe Egyptiläisen.
Hä? - Kerrohan tietämättömälle miksi et pidä Sinuhe Egyptiläistä lukemisen arvoisena "klassikkona" ? - Ja/ tai tosikolle, että mikä tässä naurattaa?
Waltari ei ollut edes käynyt Egyptissä. Hän sinänsä tutki egyptiläisyyttä mutta oli kuitenkin täysin ulkopuolinen egyptiläisyyteen. Koko kirja on lähinnä mauton pila.
Naurua aiheutti kuitenkin se että mihin seuraan olit tunkenut Sinuhe egyptiläisen mukaan:)
Tutkijat (myös ulkomaalaiset, eli ei-puolueelliset) ovat kuitenkin sitä mieltä, että Waltari kirjoitti ihan sen aikaista tietoa oikein, mitä tuolta Sinuhen ajalta tiedettiin.
Sekö on kulttuuria että arvaa puitteet oikeiksi;) Eihän kouluja käymätöntä taiteilijaakaan arvosteta kuin poikkeustapauksissa ja Hollywood elokuva Waltarin tapauksessa ei riitä poikkeukseksi. Mika Watari on ollut aikansa Jari Tervo. Kirjoittanutkin pääteoksensa muutamassa viikossa intuitiolla:)
Unohdit mainita sen, että hän kuitenkin kehitteli Sinuhea mielessään vuosia.
Yleissivistystä saa vain tietokirjoista. Romaanien lukeminen sivistää vain sen nimenomaisen romaanin osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim.Yle Areenassa on dokumentti Petsamosta ja jäämeren tiestä. Se herätti taas kiinnostusta enemmän ja huomasin, miten kiinnostava paikka se Suomen historiassa on ollut! Yle Areenan dokumentteja voi suositella ja jatkaa voi netissä ja kirjastossa. Toinen sotahistorian kiinnostava ilmiö oli ns.kuoleman rata Hyrynsalmelta Kuusamoon jatkosodan aikana. Ostin tietokirjankin siitä ja kiinnostavaa tietoa löytyi paljon. Historiasta kannattaa aloittaa ja laajentaa muuhun siitä. On ymmärrettävä menneisyyttä, jotta voi ymmärtää nykyisyyttä. Suosittelen myös Esko Valtaojan kirjaa Kaiken käsikirja. Siinä mennään jo universumin syntyyn mutta hauskasti ja helposti kirjoitettuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Jos antaisi kuitenkin ihmisten muodostaa omat mielipiteensä kirjoista sen sijaan, että haluaa antaa luvan tai olla antamatta sellaista.
Ei kaikki uppoa kaikille, mutta mielestäni Tolstoin kirjat ovat klassikkoja syystä: Tolstoi on ihmissielun hienostunut kuvaaja. Pitkä, polveileva kerronta ei sovi kaikille, mutta monet nauttivat sellaisesta siitä huolimatta, että se on toisten mielestä tylsää.
Kyllähän kirjoista saa ja pitäisikin mahdollisimman monen mielipiteensä sanoa. Hyvä vain, että Anna Kareninasta varoitetaan. Ei kannata odottaa suuria, kyseessä on tosiaan tylsähkö ja pitkä jaarittelu, johon on sotkettu hieman romantiikkaa mukaan kauniin naisen ja onnettoman rakkauden muodossa. Hienovireinen ihmissielun kuvaus Tolstoilla on kyllä jäänyt meikäläiseltä huomaamatta :-DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kannatan säännöllistä sanomalehtien ja uutisten lukemista. Karttuu paljon ajankohtaista ja ajatonta tietoa pikku hiljaa. Kirjojen lukeminen sivistää aina, vaikka lukisi klassikoiden ja tietokirjojen lisäksi muutakin.
Yle Areenassa on oikeasti ihan mielenkiintoisia dokumentteja välillä. Monesti kuuntelen niitä kuin äänikirjoja esim. illalla sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnallisten ja tietokirjojen lisäksi suosittelen klassikkokirjojen lukemista. Esim. Anna Karenina, Vanhus ja meri, Kalevala, 7 veljestä, Sinuhe egyptiläinen...
Huutonaurua.......olet laittanut luetteloosi Sinuhe Egyptiläisen.
Hä? - Kerrohan tietämättömälle miksi et pidä Sinuhe Egyptiläistä lukemisen arvoisena "klassikkona" ? - Ja/ tai tosikolle, että mikä tässä naurattaa?
Waltari ei ollut edes käynyt Egyptissä. Hän sinänsä tutki egyptiläisyyttä mutta oli kuitenkin täysin ulkopuolinen egyptiläisyyteen. Koko kirja on lähinnä mauton pila.
Naurua aiheutti kuitenkin se että mihin seuraan olit tunkenut Sinuhe egyptiläisen mukaan:)
Kiitos kun jaksoit perustella; oletko muutoin tullut koskaan ajatelleeksi sanotaanko nyt vaikka vain vertailun vuoksi kuinka monta (prosenttia) kirjallisuuden klassikoista olisi jäänyt kokonaan julkaisematta, jos ehdoksi olisi yleisemmin asetettu, että kirjan kirjoittaneen olisi tullut henkilökohtaisesti kokea kirjassa esitetyistä ja kuvatuista tapahtumista tietty määrä omakohtaisesti.
Elikkä täysin ulkopuolisen kirjoittama teos jonkun kulttuurista korotettaan klassikon asemaan, mutta samaan aikaan kulttuurin omimisen nimissä ei edes intiaanipäähinettä saa päähänsä pistää. Ei saa laittaa päähän neljän tuulen hattua eikä ulkopuolisen saa joikhata, mutta sitten joku kirja on klassikko:)
Jussi Virtasen sanoin Sinuhe egyptiläisestä: ajattomuus, koruttomuus ja rehellisyys tekee klassikon.
Olen lukenut Sinuhe Egyptiläisen ja kerronta ontuu. Kirjan rytmi ei ole tasapainossa. Luulen että Waltarilla on ollut vaikeuksia säilyttää tyylinsä loppuun asti. Waltarilla on ollut valmis ajatus mitä haluaa sanoa mutta sitten tämä sanoma ei ole meinannut mahtuakkaan teokseen, ehkä on kirjoittamisen jännite ollut hiipumasssa ja haluttu hypätä loppukohtaukseen nopeasti, tästä on sitten tullut tuo kirjan tasapainottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yleissivistystä saa vain tietokirjoista. Romaanien lukeminen sivistää vain sen nimenomaisen romaanin osalta.
Tämä ei pidä paikkaansa, minkä tietävät kaikki ne, jotka ovat lukeneet kaunokirjallisuutta laajasti. Ensinnäkin kaunokirjallisuudella on itsessään kulttuurinen arvo, ja kulttuurin tunteminen on osa sivistystä. Toiseksi kaunokirjallisuus kertoo myös siitä, mitä ihmiset ajattelevat ja kokevat. Esimerkki: olen erittäin kiinnostunut Neuvostoliiton historiasta. Olen lukenut sen historiaa monelta eri kantilta. Olen toki tutustunut myös Venäjän historiaan ennen vallankumousta. Kaunokirjallisuuden lukeminen on paitsi itsessään kiinnostavaa, myös oiva tapa kurkistaa historian yksityiskohtiin. Kaunokirjallisuudessa kerrotaan monia sellaisia asioita, jotka tietokirjallisuudesta puuttuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Jos antaisi kuitenkin ihmisten muodostaa omat mielipiteensä kirjoista sen sijaan, että haluaa antaa luvan tai olla antamatta sellaista.
Ei kaikki uppoa kaikille, mutta mielestäni Tolstoin kirjat ovat klassikkoja syystä: Tolstoi on ihmissielun hienostunut kuvaaja. Pitkä, polveileva kerronta ei sovi kaikille, mutta monet nauttivat sellaisesta siitä huolimatta, että se on toisten mielestä tylsää.
Kyllähän kirjoista saa ja pitäisikin mahdollisimman monen mielipiteensä sanoa. Hyvä vain, että Anna Kareninasta varoitetaan. Ei kannata odottaa suuria, kyseessä on tosiaan tylsähkö ja pitkä jaarittelu, johon on sotkettu hieman romantiikkaa mukaan kauniin naisen ja onnettoman rakkauden muodossa. Hienovireinen ihmissielun kuvaus Tolstoilla on kyllä jäänyt meikäläiseltä huomaamatta :-DD
Varoitetaan - juuri tuosta mä puhun. Ihmiset puhuvat syvällä rintaäänellä, että ei kannata lukea sitä tai tätä, koska se on tylsää ja pitkäveteistä jaarittelua. Mä otin Anna Kareninan käteen vailla sen erikoisempia ennakkoasenteita (onneksi kukaan ei ollut tullut "varoittelemaan" mua), ja se oli aivan mahtava lukukokemus. Muistan sen kesän, kun luin sitä monena iltana pitkälle yöhön, kun en malttanut laskea sitä käsistäni. Aurinko laski hetkeksi ja nousi taas.
On ihan eri asia sanoa, että minä en tykkäää tai minä en ymmärrä, mitä hienovireistä jonkin kirjailijan kuvauksessa on kuin sanoa, että ei kannata lukea, koska se on tylsä ja jaarittelua. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä kaikkea, eikä kaikki uppoa kaikille, mutta tuollainen varoittelu on jo aika kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleissivistystä saa vain tietokirjoista. Romaanien lukeminen sivistää vain sen nimenomaisen romaanin osalta.
Tämä ei pidä paikkaansa, minkä tietävät kaikki ne, jotka ovat lukeneet kaunokirjallisuutta laajasti. Ensinnäkin kaunokirjallisuudella on itsessään kulttuurinen arvo, ja kulttuurin tunteminen on osa sivistystä. Toiseksi kaunokirjallisuus kertoo myös siitä, mitä ihmiset ajattelevat ja kokevat. Esimerkki: olen erittäin kiinnostunut Neuvostoliiton historiasta. Olen lukenut sen historiaa monelta eri kantilta. Olen toki tutustunut myös Venäjän historiaan ennen vallankumousta. Kaunokirjallisuuden lukeminen on paitsi itsessään kiinnostavaa, myös oiva tapa kurkistaa historian yksityiskohtiin. Kaunokirjallisuudessa kerrotaan monia sellaisia asioita, jotka tietokirjallisuudesta puuttuvat.
Kauno ja tieto eivät ole toisiaan poissulkevia. Päinvastoin! Nykyisin jostain syystä itse luen tietoa mieluummin mutta sekin vaihtelee. Dostojevskin ja Gogolin teokset ovat niin hyviä kuvauksia Venäjän kansasta, että jo sen takia niitä kannattaa lukea. Ihmiskuvaus on verratonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnallisten ja tietokirjojen lisäksi suosittelen klassikkokirjojen lukemista. Esim. Anna Karenina, Vanhus ja meri, Kalevala, 7 veljestä, Sinuhe egyptiläinen...
Huutonaurua.......olet laittanut luetteloosi Sinuhe Egyptiläisen.
Hä? - Kerrohan tietämättömälle miksi et pidä Sinuhe Egyptiläistä lukemisen arvoisena "klassikkona" ? - Ja/ tai tosikolle, että mikä tässä naurattaa?
Waltari ei ollut edes käynyt Egyptissä. Hän sinänsä tutki egyptiläisyyttä mutta oli kuitenkin täysin ulkopuolinen egyptiläisyyteen. Koko kirja on lähinnä mauton pila.
Naurua aiheutti kuitenkin se että mihin seuraan olit tunkenut Sinuhe egyptiläisen mukaan:)
Tällä logiikalla melkoinen joukko klassikoita, ja jopa joidenkin kirjailijoiden lähes koko tuotanto (esim. Kaari Utrio), olisi mautonta pilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Jos antaisi kuitenkin ihmisten muodostaa omat mielipiteensä kirjoista sen sijaan, että haluaa antaa luvan tai olla antamatta sellaista.
Ei kaikki uppoa kaikille, mutta mielestäni Tolstoin kirjat ovat klassikkoja syystä: Tolstoi on ihmissielun hienostunut kuvaaja. Pitkä, polveileva kerronta ei sovi kaikille, mutta monet nauttivat sellaisesta siitä huolimatta, että se on toisten mielestä tylsää.
Kyllähän kirjoista saa ja pitäisikin mahdollisimman monen mielipiteensä sanoa. Hyvä vain, että Anna Kareninasta varoitetaan. Ei kannata odottaa suuria, kyseessä on tosiaan tylsähkö ja pitkä jaarittelu, johon on sotkettu hieman romantiikkaa mukaan kauniin naisen ja onnettoman rakkauden muodossa. Hienovireinen ihmissielun kuvaus Tolstoilla on kyllä jäänyt meikäläiseltä huomaamatta :-DD
Varoitetaan - juuri tuosta mä puhun. Ihmiset puhuvat syvällä rintaäänellä, että ei kannata lukea sitä tai tätä, koska se on tylsää ja pitkäveteistä jaarittelua. Mä otin Anna Kareninan käteen vailla sen erikoisempia ennakkoasenteita (onneksi kukaan ei ollut tullut "varoittelemaan" mua), ja se oli aivan mahtava lukukokemus. Muistan sen kesän, kun luin sitä monena iltana pitkälle yöhön, kun en malttanut laskea sitä käsistäni. Aurinko laski hetkeksi ja nousi taas.
On ihan eri asia sanoa, että minä en tykkäää tai minä en ymmärrä, mitä hienovireistä jonkin kirjailijan kuvauksessa on kuin sanoa, että ei kannata lukea, koska se on tylsä ja jaarittelua. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä kaikkea, eikä kaikki uppoa kaikille, mutta tuollainen varoittelu on jo aika kummallista.
Ei se oikeastaan ole ollenkaan eri asia. Mielipiteensä ilmaisu jostain asiasta on aivan tavallista, ja siihen voi kuulua senkin sanominen, ettei suosittele kyseistä teosta/annosta/ravintolaa/hotellia. Informatiivisen suosituksesta tai varoituksesta tekee se, että liittää mukaan perustelut.
Mitä mieltä olet muuten kirjallisuuskritiikeistä? Pitäisikö ne kieltää, ettei joku vain saisi väärää ennakkokäsitystä jotain teoksesta?
Jotenkin tämä toisten ilmaisun suitsiminen alkaa päivä päivältä saada yhä absurdimpeja muotoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Jos antaisi kuitenkin ihmisten muodostaa omat mielipiteensä kirjoista sen sijaan, että haluaa antaa luvan tai olla antamatta sellaista.
Ei kaikki uppoa kaikille, mutta mielestäni Tolstoin kirjat ovat klassikkoja syystä: Tolstoi on ihmissielun hienostunut kuvaaja. Pitkä, polveileva kerronta ei sovi kaikille, mutta monet nauttivat sellaisesta siitä huolimatta, että se on toisten mielestä tylsää.
Kyllähän kirjoista saa ja pitäisikin mahdollisimman monen mielipiteensä sanoa. Hyvä vain, että Anna Kareninasta varoitetaan. Ei kannata odottaa suuria, kyseessä on tosiaan tylsähkö ja pitkä jaarittelu, johon on sotkettu hieman romantiikkaa mukaan kauniin naisen ja onnettoman rakkauden muodossa. Hienovireinen ihmissielun kuvaus Tolstoilla on kyllä jäänyt meikäläiseltä huomaamatta :-DD
Varoitetaan - juuri tuosta mä puhun. Ihmiset puhuvat syvällä rintaäänellä, että ei kannata lukea sitä tai tätä, koska se on tylsää ja pitkäveteistä jaarittelua. Mä otin Anna Kareninan käteen vailla sen erikoisempia ennakkoasenteita (onneksi kukaan ei ollut tullut "varoittelemaan" mua), ja se oli aivan mahtava lukukokemus. Muistan sen kesän, kun luin sitä monena iltana pitkälle yöhön, kun en malttanut laskea sitä käsistäni. Aurinko laski hetkeksi ja nousi taas.
On ihan eri asia sanoa, että minä en tykkäää tai minä en ymmärrä, mitä hienovireistä jonkin kirjailijan kuvauksessa on kuin sanoa, että ei kannata lukea, koska se on tylsä ja jaarittelua. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä kaikkea, eikä kaikki uppoa kaikille, mutta tuollainen varoittelu on jo aika kummallista.
Ei se oikeastaan ole ollenkaan eri asia. Mielipiteensä ilmaisu jostain asiasta on aivan tavallista, ja siihen voi kuulua senkin sanominen, ettei suosittele kyseistä teosta/annosta/ravintolaa/hotellia. Informatiivisen suosituksesta tai varoituksesta tekee se, että liittää mukaan perustelut.
Mitä mieltä olet muuten kirjallisuuskritiikeistä? Pitäisikö ne kieltää, ettei joku vain saisi väärää ennakkokäsitystä jotain teoksesta?
Jotenkin tämä toisten ilmaisun suitsiminen alkaa päivä päivältä saada yhä absurdimpeja muotoja.
Hotellin ja ravintolan suositteleminen on jo vähän eri asia kuin kirjan suositteleminen, ja ennen kaikkea "varoittaminen". Se, että hotellissa on torakoita, on vähän eri asia kuin se, että en tykkää juuri tästä kirjasta.
Olen sitä mieltä kirjallisuuskritiikeistä, että ne ovat ammatti-ihmisen tekemiä. Suhtaudun niihin sillä tavalla, että ne ovat yksi mielipide, mutta valistunut sellainen.
En ole suitsimassa yhtään kekenkään ilmaisua, toivon vain sinulta jonkinlaista itsekritiikkiä: sinä et pidä jostain kirjasta, etkä ymmärrä sitä (kerroit, ettet ymmärrä, miksi Tolstoita pidetään ihmmissielun hienovaraisena kuvaajana), joten varoitat muita ihmisiä lukemasta kirjaa. Voihan tuotakin pitää ilmaisun suitsimisena: älä vain lue, koska minusta se on kirjoitettu väärin.
Jos olet kriittinen, ole kriittinen myös omaa mielipidettäsi kohtaan. Mielipide voi myös muuttua, kun elämänkokemusta tulee enemmän. Esim. mä en ymmärtänyt Bulgakovin esikoisteosta lainkaan, kun sitä nuorempana luin, se jäi kesken, kun se oli minusta niin vaikeaselkoinen. Nyt vanhempana se tuntuu kyllä kiemuraiselta (esikoisteos), mutta ihan selkeältä, kun malttaa keskittyä. Voi myös olla, että nuorempana Anna Karenina olisi tuntunut minusta ohuelta, mutta nyt, kun olen kokenut kaikenlaisia elämän mullistuksia, se tuntuikin jotenkin lohdulliselta ja erittäin samastuttavalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei 7 veljestä, vaan Seitsemän veljestä. Yleissivistykseen kuuluu tietää sekin, että pääsääntöisesti numerot kymmeneen saakka kirjoitetaan juoksevassa tekstissä kirjaimin, ellei sitten luetella useita lukuarvoja.
Anna Karenina ei ole kummoinen teos. Vähän romanttinen, ja historiaa joukossa. Saahan sen lukea, mutta voi käydä aika pitkäksi.
Vaikka en muuten Yleä diggaagaan, niin kyllä Areenaa katsomalla sivistyy siinä missä Netflixin sarjoja katsomalla tyhmistyy. Molempia olen kokeillut ja valitsen mieluummin Areenan, jos sinne on jotain uutta tullut. Toki sielläkin on kotimaista skeidaa, mutta yleissivistynyt osaa hienosti skipata huonoimmat tekeleet.
Jos antaisi kuitenkin ihmisten muodostaa omat mielipiteensä kirjoista sen sijaan, että haluaa antaa luvan tai olla antamatta sellaista.
Ei kaikki uppoa kaikille, mutta mielestäni Tolstoin kirjat ovat klassikkoja syystä: Tolstoi on ihmissielun hienostunut kuvaaja. Pitkä, polveileva kerronta ei sovi kaikille, mutta monet nauttivat sellaisesta siitä huolimatta, että se on toisten mielestä tylsää.
Kyllähän kirjoista saa ja pitäisikin mahdollisimman monen mielipiteensä sanoa. Hyvä vain, että Anna Kareninasta varoitetaan. Ei kannata odottaa suuria, kyseessä on tosiaan tylsähkö ja pitkä jaarittelu, johon on sotkettu hieman romantiikkaa mukaan kauniin naisen ja onnettoman rakkauden muodossa. Hienovireinen ihmissielun kuvaus Tolstoilla on kyllä jäänyt meikäläiseltä huomaamatta :-DD
Varoitetaan - juuri tuosta mä puhun. Ihmiset puhuvat syvällä rintaäänellä, että ei kannata lukea sitä tai tätä, koska se on tylsää ja pitkäveteistä jaarittelua. Mä otin Anna Kareninan käteen vailla sen erikoisempia ennakkoasenteita (onneksi kukaan ei ollut tullut "varoittelemaan" mua), ja se oli aivan mahtava lukukokemus. Muistan sen kesän, kun luin sitä monena iltana pitkälle yöhön, kun en malttanut laskea sitä käsistäni. Aurinko laski hetkeksi ja nousi taas.
On ihan eri asia sanoa, että minä en tykkäää tai minä en ymmärrä, mitä hienovireistä jonkin kirjailijan kuvauksessa on kuin sanoa, että ei kannata lukea, koska se on tylsä ja jaarittelua. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä kaikkea, eikä kaikki uppoa kaikille, mutta tuollainen varoittelu on jo aika kummallista.
Ei se oikeastaan ole ollenkaan eri asia. Mielipiteensä ilmaisu jostain asiasta on aivan tavallista, ja siihen voi kuulua senkin sanominen, ettei suosittele kyseistä teosta/annosta/ravintolaa/hotellia. Informatiivisen suosituksesta tai varoituksesta tekee se, että liittää mukaan perustelut.
Mitä mieltä olet muuten kirjallisuuskritiikeistä? Pitäisikö ne kieltää, ettei joku vain saisi väärää ennakkokäsitystä jotain teoksesta?
Jotenkin tämä toisten ilmaisun suitsiminen alkaa päivä päivältä saada yhä absurdimpeja muotoja.
Kyllä oikeita mielipiteitä saa sanoa. Mutta tällä kertaa mielipiteesi oli väärä.
Oiva Ketonen, Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus on hyvä yleisteos.
Alue: Aihe vapaa
Elikkä täysin ulkopuolisen kirjoittama teos jonkun kulttuurista korotettaan klassikon asemaan, mutta samaan aikaan kulttuurin omimisen nimissä ei edes intiaanipäähinettä saa päähänsä pistää. Ei saa laittaa päähän neljän tuulen hattua eikä ulkopuolisen saa joikhata, mutta sitten joku kirja on klassikko:)