Tuleeko mieleen elokuvia, kirjoja tai levyjä joista aika ajoi ohi
Teoksia jotka olivat hyviä ennen mutta jotka eivät sitä enää ole?
Kommentit (604)
Vierailija kirjoitti:
Bill Cosby Show
Oli jo silloin oksettvan imelä. Ja kun se pienin , Ruby, kasvoi oli pakko ottaa toinen pikkutyttö " hellyttämään " katsojia
Nykyisten actionleffojen älytön vauhti ja sekavat kameratyöt/leikkaukset eivät ole minun makuuni. Ehkämsiinäkinnon tullut raja vastaan. Ei se ole muusikonkaan autuaaksitekevä ominaisuus se nopeus.
Vierailija kirjoitti:
Blues brothers. Tehty vain vanhojen artistien urien buustaamiseksi ja miesten ystävyyshäröily on vanhentunutta.
eka on klassikko, toka taas täysin turha mutta voi senkin katsoa musiikin vuoksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matrix! Matrixhan oli yhden aikakauden alku, se oli yksi mullistus elokuvan historiassa, mutta aika ajoi sen ohi nopeasti. Jos vertaa sitä vaikkapa Pulp Fictioniin, joka myös oli elokuvakerrontaan pysyvästi vaikuttanut elokuva, niin sehän on edelleen tuore elokuva.
-
Tämä oli mielipide, saa olla eri mieltä! Mutta jos olette, pyydän, että perustelette alapeukuttamisen sijaan. Ei sillä, että alapeukut haittaisivat, haluaisin vain mielelläni kuulla sen eriävän mielipiteen.
Oliko Matrixissa se juttu, että se tyyppi tahtoikin lopulta takaisin sinne valetodellisuuteen? Mun mielestä se on itse asiassa aina ajankohtainen ja ajatuksia herättävä juttu. Eli leffan pointti voi olla aikaa kestävä, mutta se on kyllä totta, että joku mikä oli vaikkapa visuaalisesti hienoa 10-20 vuotta sitten, näyttääkin nyt kököltä ja nololta.
En viitannut niinkään leffan sanomaan tai juoneen, vaan enemmän sen kuvakerrontaan. Tämähän ei tullut tekstistä ilmi, vaikka piti mun siitä kirjoittaa. Matrixin visuaalista ilmettä ja tapaa kuvata esim. taisteluita kopioitiin niin paljon, että alkuperäinen näytti mielestäni jo parin vuoden kuluttua ilmestymisestään mielestäni "vanhalta", vaikka se olikin se, josta kaikki alkoi.
Hohto. Kamera liukuu ja liukuu käytäviä pitkin. Ei enää oikein tehoa niin kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Hohto. Kamera liukuu ja liukuu käytäviä pitkin. Ei enää oikein tehoa niin kuin ennen.
Ei ole koskaan tehonnutkaan. En ole koskaan jaksanut katsoa loppuun saakka.
Bowien avaruusajan tuotanto. Soi paljon vuoden alussa ja kuulosti tosi vanhanaikaiselta myöhempään tyyliin verrattuna.
"Uutisfilmit" Kuuhun laskeutumisesta. Naurattaa, kuinka noihin efekteihin on joskus uskottu ihan oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Twin Peaks. Olisi kiva jos joku joskus kertoisi mikä siinä oli hyvää 25 vuotta sitten?
Nämä tällaiset kommentit oikeasti huvittat, samahan toistuu usein Citizen Kanen kohdalla: miksi ne on niin arvostettuja, mikä niissä on niiiiiiin ihmeellistä, kun nykypäivänä näkee tuollaista paljon parempana?
Eli kysytään ja tavallaan itse vastataan omaan kysymykseen, mutta ei ilmeisesti tajuta sitä. Onko tämä sitä kuuluisaa historiattomuutta? Ei osata/ymmärretä kontekstia. Ei tunneta esim. elokuvan tai tv-sarjojen historiaa ja kehittymistä yhtään. Ollaan pikkaisen tyhmän ylimielisiä ja ajatellaan, et mitä noi kriitikonreppanat ihailee jotain muinaista Citizen Kanea, ne ei oo kattonut yhtään nykyleffaa, eivätkä siten tiedä paremmasta.
Jonkun pitää keksiä ensin se asia, mitä te nyt pidätte itsestäänselvyytenä ja kopioitte ja parantelette ja apinoitte ja pidätte sitä omana saavutuksenanne. Loppujen lopuksi vain promille ihmisistä oikeasti keksii jotain uutta.
Mut tuosta Matrixista: ainahan on sanottu, et mitä enemmän leffassa keskitytään substanssin sijaan uuteen tekniikkaan, efekteihin ja muihin ajan ilmiöihin, sitä nopeammin se elokuva vanhenee ja tulee naurettavaksi. Niin on käynyt Matrixillekin, mut kyllä se silti jää yhtenä merkkipaaluna elokuvan historiaan.
Kummisetä-elokuvat ovat samaa Shakespearen ja antiikin tarinoiden jatkumoa eli satsasivat substanssiin, siksi ne keikkuu edelleen sekä kriitikoiden että katsojien top-listoilla. Se on sitten toinen juttu, et kun nämä viime vuodet on ollut erityisen pinnallista aikaa, niin taitaa monella olla vaikeuksia keskittyä niihin ja suuri osa hienouksista menee silloin yli hilseen. Saa nähdä, kuinka kauan tämä superpinnallinen trendi vielä kantaa - luulisi et jengi alkaa olla todella kyllästynyt typeriin, älyllisesti laiskoihin belfieselfiemiemiemie -sukupolviin.
Vaikka kaikki muu 80-luvulla tehty näyttää auttamattoman vanhanaikaiselta, niin Suomalaisen elokuvatuotannon helmi, nimittäin Insiders, on aina yhtä freesiä katsottavaa.
Monetkin Oscar-voittajat on tällaisia.
Tulee mieleen vaikka 50-luvun elokuva "Äkkiä viime kesänä", jonka koko juju on hyvin paljon se, että elokuvassa tapahtuu murha ja murhattu on homo. Homous oli kuitenkin tuohon aikaan tabu tavalla, jota se ei enää ole ja tämän salaisuuden paljastuminen ei järkytä tietenkään samalla tavalla nykykatsojaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Twin Peaks. Olisi kiva jos joku joskus kertoisi mikä siinä oli hyvää 25 vuotta sitten?
Nämä tällaiset kommentit oikeasti huvittat, samahan toistuu usein Citizen Kanen kohdalla: miksi ne on niin arvostettuja, mikä niissä on niiiiiiin ihmeellistä, kun nykypäivänä näkee tuollaista paljon parempana?
Eli kysytään ja tavallaan itse vastataan omaan kysymykseen, mutta ei ilmeisesti tajuta sitä. Onko tämä sitä kuuluisaa historiattomuutta? Ei osata/ymmärretä kontekstia. Ei tunneta esim. elokuvan tai tv-sarjojen historiaa ja kehittymistä yhtään. Ollaan pikkaisen tyhmän ylimielisiä ja ajatellaan, et mitä noi kriitikonreppanat ihailee jotain muinaista Citizen Kanea, ne ei oo kattonut yhtään nykyleffaa, eivätkä siten tiedä paremmasta.
Jonkun pitää keksiä ensin se asia, mitä te nyt pidätte itsestäänselvyytenä ja kopioitte ja parantelette ja apinoitte ja pidätte sitä omana saavutuksenanne. Loppujen lopuksi vain promille ihmisistä oikeasti keksii jotain uutta.
Mut tuosta Matrixista: ainahan on sanottu, et mitä enemmän leffassa keskitytään substanssin sijaan uuteen tekniikkaan, efekteihin ja muihin ajan ilmiöihin, sitä nopeammin se elokuva vanhenee ja tulee naurettavaksi. Niin on käynyt Matrixillekin, mut kyllä se silti jää yhtenä merkkipaaluna elokuvan historiaan.
Kummisetä-elokuvat ovat samaa Shakespearen ja antiikin tarinoiden jatkumoa eli satsasivat substanssiin, siksi ne keikkuu edelleen sekä kriitikoiden että katsojien top-listoilla. Se on sitten toinen juttu, et kun nämä viime vuodet on ollut erityisen pinnallista aikaa, niin taitaa monella olla vaikeuksia keskittyä niihin ja suuri osa hienouksista menee silloin yli hilseen. Saa nähdä, kuinka kauan tämä superpinnallinen trendi vielä kantaa - luulisi et jengi alkaa olla todella kyllästynyt typeriin, älyllisesti laiskoihin belfieselfiemiemiemie -sukupolviin.
Tekikö TP jotain ensimmäisenä, mitä?
Anna palaa Frank -albumi ei ole kestänyt aikaa. Kyseessä siis Karanteeni-yhtyeen levy vuodelta 1980. Monet muut punkin alkuaikojen levyt ovat kestäneet aikaansa ihan hyvin.
Juokse poika juokse ainakin leffana nyt jo ihan lapsellinen
Vanhentuneista elokuvista puheen ollen pitäisi mainita 2001 avaruussseikkailu joka on nykyelokuviin verrattuna aivan järjettömän hidasta kerrontaa. Efektit on edelleen yllättävän hyviä paitsi se lopun "huumetrippiefekti" sessio.
Aloittajalle kiitos hyvästä keskustelunavauksesta. Kivaa, että ihmiset vielä viitsii keskustella kirjallisuudesta, leffoista ja musiikista. Siis muutakin kuin sisällötöntä haukkumista. Mukava lukea näin hyvin perusteltuja näkemyksiä "puolesta ja vastaan". Olenk minä todella av:lla :)
Ultra Bra:n jollotus jossa hingutaan tuulivoimaa. No nyt sitä on, ei tarvitse enää radiossa väittää ettei olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vanhentuneista elokuvista puheen ollen pitäisi mainita 2001 avaruussseikkailu joka on nykyelokuviin verrattuna aivan järjettömän hidasta kerrontaa. Efektit on edelleen yllättävän hyviä paitsi se lopun "huumetrippiefekti" sessio.
Oi, minä nautin siitä hitaudesta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Twin Peaks. Olisi kiva jos joku joskus kertoisi mikä siinä oli hyvää 25 vuotta sitten?
Nämä tällaiset kommentit oikeasti huvittat, samahan toistuu usein Citizen Kanen kohdalla: miksi ne on niin arvostettuja, mikä niissä on niiiiiiin ihmeellistä, kun nykypäivänä näkee tuollaista paljon parempana?
Eli kysytään ja tavallaan itse vastataan omaan kysymykseen, mutta ei ilmeisesti tajuta sitä. Onko tämä sitä kuuluisaa historiattomuutta? Ei osata/ymmärretä kontekstia. Ei tunneta esim. elokuvan tai tv-sarjojen historiaa ja kehittymistä yhtään. Ollaan pikkaisen tyhmän ylimielisiä ja ajatellaan, et mitä noi kriitikonreppanat ihailee jotain muinaista Citizen Kanea, ne ei oo kattonut yhtään nykyleffaa, eivätkä siten tiedä paremmasta.
Jonkun pitää keksiä ensin se asia, mitä te nyt pidätte itsestäänselvyytenä ja kopioitte ja parantelette ja apinoitte ja pidätte sitä omana saavutuksenanne. Loppujen lopuksi vain promille ihmisistä oikeasti keksii jotain uutta.
Mut tuosta Matrixista: ainahan on sanottu, et mitä enemmän leffassa keskitytään substanssin sijaan uuteen tekniikkaan, efekteihin ja muihin ajan ilmiöihin, sitä nopeammin se elokuva vanhenee ja tulee naurettavaksi. Niin on käynyt Matrixillekin, mut kyllä se silti jää yhtenä merkkipaaluna elokuvan historiaan.
Kummisetä-elokuvat ovat samaa Shakespearen ja antiikin tarinoiden jatkumoa eli satsasivat substanssiin, siksi ne keikkuu edelleen sekä kriitikoiden että katsojien top-listoilla. Se on sitten toinen juttu, et kun nämä viime vuodet on ollut erityisen pinnallista aikaa, niin taitaa monella olla vaikeuksia keskittyä niihin ja suuri osa hienouksista menee silloin yli hilseen. Saa nähdä, kuinka kauan tämä superpinnallinen trendi vielä kantaa - luulisi et jengi alkaa olla todella kyllästynyt typeriin, älyllisesti laiskoihin belfieselfiemiemiemie -sukupolviin.
Tekikö TP jotain ensimmäisenä, mitä?
Kuka on tp
Sama homma Catch 22:ssa. Ei enää fiktiota.
Molempien kirjojen teema on muuttunut todellisuudeksi, ja se on hirvittävää. Sanoisin, että aika ei ole ajanut niistä ohi, vaan ne ovat tällä hetkellä hyvin ajankohtaisia.
Suosittelen kaikkia lukemaan molemmat teokset, juuri nyt.