Poimi köyhä puolukoita – etuoikeutettujen neuvot satuttavat

Ämpäreihin myydään kansia á30 snt. Ämpäriin kansi päälle ja fillarilla 2 menee ohjaustangossa, 1 tarakalla ja 4. selkärepussa.

Monelta puuttuu mielikuvitus mutta halu jankata vastaan on loputon.

Vierailija kirjoitti:

Ämpäreihin myydään kansia á30 snt. Ämpäriin kansi päälle ja fillarilla 2 menee ohjaustangossa, 1 tarakalla ja 4. selkärepussa.

Monelta puuttuu mielikuvitus mutta halu jankata vastaan on loputon.

Lisään vielä että monet väittää vastaan kun bussi tai pyörän paikkatarpeet maksavat, että raha kannattaa käyttää suoraan ruokaan. Oletteko koskaan kuulleet investoinneista? Yksikään yritys ei lähde liikkeelle ilman jonkinlaista alkupääomaa, olkoon sitten kyse omassa elämässä säästämisestä tai oman taidon myymisestä eteenpäin, pienellä sijoituksella saa paremman lopputuloksen.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen onnekas asuessani Vantaalla pyöräilymatkan päässä hyvistä marjametsistä. Mutta ei pyörällä pysty mitenkään kuljettamaan sellaista määrää marjoja, että niitä hyödyttäisi myymään mennä. Oman perheen tarpeiksi toki kerään joka vuosi. Toki siinä jonkun verran säästää, että omiin tarpeisiin saa pakastimeen marjoja, mutta ei siitä tienestiksi saakka ole. Marjathan pitää myydäkin tuoreeltaan ja käsittelemättöminä jos sen meinaa verovapaasti tehdä. Jokainen on tervetullut kokeilemaan, miten se onnistuu ilman autoa ja rahaa jolla vuokrata myyntipöytää ja ostaa rasioita joihin niitä ostajille pakataan.

Mutta voisit kerätä myös muutaman ämpärillisen ja myydä ne jollekin toiselle vantaalaiselle, joka ei itse käy marjastamassa. Mä olen ostanut kaikki talven aikana tarvitsemani marjat ja sienet juuri näin. Kaupat sovittu Facebookin paikallisryhmässä ja olen käynyt hakemassa marjat ja sienet lyhyen kävelymatkan päästä ne keränneeltä. On oikeasti pitänyt olla valppaana, koska kun ilmoitus Facebookiin on tullut, niin marjat ja sienet on myyty viidessä minuutissa. 

Kuka on ylipäätään etuoikeutettu? Minä olen itse nykyisin ihan hyvin toimeentuleva keskituloinen (4300€/kk), kohta kolmen lapsen äiti. Asun velallisessa omakotitalossa hyvällä alueella pääkaupunkiseudun lähikaupungissa keskituloisen mieheni kanssa. Minulla on yliopistotutkinto ja vakituinen työpaikka. MUTTA. Olen kotoisin pienestä kylästä, pienituloisten, kouluttamattomien duunareiden lapsi (perhepäivähoitaja ja rakennusapumies). Tärkein vanhemmiltani saamani oppi oli, että itsensä pitää elättää, ottaa vastuu omista valinnoistaan ja olla ahkera. Töitä pitää tehdä.

Olen joustanut elämässäni elintasosta ja omista mielihaluistani paljon ja useasti. En valinnut opiskelupaikkaa alalta, joka "tuntui mun jutulta", vaan alalta, jossa on töitä. Rahoitin opiskelut tekemällä opiskelujen ohella iltatöitä. Asuin solussa. En olettanut, että muut elättävät minut, jotta "saan toteuttaa itseäni". Kyllä ihan oikeasti iso osa omasta kohtalosta on omista valinnoista kiinni! Jos valitsee ryhtyä kulttuurintuottajaksi voidakseen toteuttaa itseään, niin sitten on hyväksyttävä se tosiasia, ettei välttämättä ole mahdollisuus keskiluokkaiseen toimeentuloon. Jotkut onnekkaat onnistuvat toteuttamaan kaikki unelmansa, mutta suurin osa meistä joutuu joustamaan jostain.

"Luin hiljan Talentia-lehdestä jutun, jollaisen haluaisin kirjoittaa itse. Siinä esimerkiksi Maija (40) kertoi, että hän käyttää ruokaan noin 30 euroa viikossa. Hän syö paljon kasviksia ja kalaa sekä suosii edullisia papuja ja linssejä.

Muutkin vähätuloiset avasivat suhdettaan ruokaan. Yksi elää eineksillä, toinen kuten Maija terveellisesti käsittämättömän halvalla."

Siis kuinka pihalla on toimittaja, joka hehkuttaa käsittämättömän halvaksi, jos joku selviää 30 eurolla viikossa. Minä unelmoin siitä, että olisi joku kuukausi varaa käyttää 100 euroa kuukaudessa ruokaan, mutta kun ei ole. Noin viiskymppiä menee tällä hetkellä kuukaudessa ja siitäkin pitäisi vielä nipistää. No eihän se tietysti tuohon hintaan enään mitään superterveellistä ole, mutta terveellisempää, kuin pelkät valmiit einekset. Minulla kun ei ole varaa edes Saarioisten roiskeläppiin, vaan pitsakin on leivottava itse. Eli ihan kaiken teen itse ja juu, kyllä marjastan ja sienestän, mutta niillä nyt ei pitkälle pötkitä.

Vierailija kirjoitti:

Ämpäreihin myydään kansia á30 snt. Ämpäriin kansi päälle ja fillarilla 2 menee ohjaustangossa, 1 tarakalla ja 4. selkärepussa.

Monelta puuttuu mielikuvitus mutta halu jankata vastaan on loputon.

En tiedä oletko lukenut tätä keskustelua kuin piru raamattua, mutta perimmäinen kysymys ei ole siitä, etteikö renkaita saisi paikattua ja ämpäriä sullottua reppuun.

Kysymys on siitä, onko se kannattavaa pyöräillä parikymmentä kilsaa edestakaisin ämpärit repussa, tangoilla ja tarakalla, jos koko marjastus on pakkopullaa mistä ei edes nauti. Koska mitään varsinaista rahallista hyötyä ei marjastuksesta köyhälle kyllä ole, sori vaan.

t: yksi joka nauttii marjastuksesta, mutta ymmärtää kyllä, ettei se ole kaikille sopiva harrastus

Vierailija kirjoitti:

"Luin hiljan Talentia-lehdestä jutun, jollaisen haluaisin kirjoittaa itse. Siinä esimerkiksi Maija (40) kertoi, että hän käyttää ruokaan noin 30 euroa viikossa. Hän syö paljon kasviksia ja kalaa sekä suosii edullisia papuja ja linssejä.

Muutkin vähätuloiset avasivat suhdettaan ruokaan. Yksi elää eineksillä, toinen kuten Maija terveellisesti käsittämättömän halvalla."

Siis kuinka pihalla on toimittaja, joka hehkuttaa käsittämättömän halvaksi, jos joku selviää 30 eurolla viikossa. Minä unelmoin siitä, että olisi joku kuukausi varaa käyttää 100 euroa kuukaudessa ruokaan, mutta kun ei ole. Noin viiskymppiä menee tällä hetkellä kuukaudessa ja siitäkin pitäisi vielä nipistää. No eihän se tietysti tuohon hintaan enään mitään superterveellistä ole, mutta terveellisempää, kuin pelkät valmiit einekset. Minulla kun ei ole varaa edes Saarioisten roiskeläppiin, vaan pitsakin on leivottava itse. Eli ihan kaiken teen itse ja juu, kyllä marjastan ja sienestän, mutta niillä nyt ei pitkälle pötkitä.

Olisin kyllä utelias näkemään sinun viikon ruokalistasi... minä elelen minimipalkalla, mutta en kyllä saisi terveellistä ruokaa millään 50 eurolla kuukaudessa. 100 euroakin tekee jo tiukkaa, vaikka tosiaan marjastan, syön niitä porkkanoita ja metsästän tarjouksia.

Tiedän useita todella köyhiä  työttömiä, mutta kummasti aina löytyy joukosta sellainen, jolla on auto (ehkä muistona paremmista päivistä, ja jotenkin kustantaa kärrynsä). Ei tarvitse kuin kerätä marja/sieniryhmä kokoon ja lähteä köröttämään. Aina joku tietää myös mistä saalista löytyy. Mulla onnistui tämä työttömänä oikein hyvin.

Viiden hengen porukkabensa ei paljon maksa, ja oman osansa polttoainekuluista  kustantaa vaikka poimimalla kuskille sieniä. Kilometrejä ei nyt niin valtavasti mittariin tule, jos lähialueet kiertää.

Jos on jollain vielä myyntilupa kauppasienille, kuten itselläni, (minkä työttömyysaikanani sienikursseilla sain) voi tehdä kauppaa, mistä sitä rahaa mahdollisesti maksetaan.

On hyviä metsävuosia ja niitä huonoja. Uutisissakin ne kerrotaan, joten sateella sieneen ja otollisilla ilmoilla marjaan. Eli ei tarvitse turhaankaan mennä, jos paikat tietää. Voi tietty olla, että joku on ne jo kolunnut. Tien varsilla olevista autoista, roskista ym. jäljistä voi jo päätellä paljon. Riskipeliä kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Luin hiljan Talentia-lehdestä jutun, jollaisen haluaisin kirjoittaa itse. Siinä esimerkiksi Maija (40) kertoi, että hän käyttää ruokaan noin 30 euroa viikossa. Hän syö paljon kasviksia ja kalaa sekä suosii edullisia papuja ja linssejä.

Muutkin vähätuloiset avasivat suhdettaan ruokaan. Yksi elää eineksillä, toinen kuten Maija terveellisesti käsittämättömän halvalla."

Siis kuinka pihalla on toimittaja, joka hehkuttaa käsittämättömän halvaksi, jos joku selviää 30 eurolla viikossa. Minä unelmoin siitä, että olisi joku kuukausi varaa käyttää 100 euroa kuukaudessa ruokaan, mutta kun ei ole. Noin viiskymppiä menee tällä hetkellä kuukaudessa ja siitäkin pitäisi vielä nipistää. No eihän se tietysti tuohon hintaan enään mitään superterveellistä ole, mutta terveellisempää, kuin pelkät valmiit einekset. Minulla kun ei ole varaa edes Saarioisten roiskeläppiin, vaan pitsakin on leivottava itse. Eli ihan kaiken teen itse ja juu, kyllä marjastan ja sienestän, mutta niillä nyt ei pitkälle pötkitä.

Olisin kyllä utelias näkemään sinun viikon ruokalistasi... minä elelen minimipalkalla, mutta en kyllä saisi terveellistä ruokaa millään 50 eurolla kuukaudessa. 100 euroakin tekee jo tiukkaa, vaikka tosiaan marjastan, syön niitä porkkanoita ja metsästän tarjouksia.

Pahakin lukihäiriö? Väitinkö, että se olisi mitään superterveellistä? En mielestäni. Sen sijaan sanoin, että terveellisempää, kuin pelkät valmiit einekset. Ja juu, kyllähän nakkia kuluu paljon ja jauhelihaa. Eli makaroonilaatikkoa, nakkikeittoa, hernekeittoa, munakasta, yms perusruokaa se on pääasiassa. Juureksia kuluu paljon, ne kun ovat edullisia. Kaikki leivät ja piirakat leivon itse. Mitään en siis osta valmiina. Kauppana ainoastaan Lidl ja sielläkin syynätään tarkkaan tarjoukset ja suunnitellaan ostokset etukäteen tarjouslehtinen erittäin tarkkaan läpi plaraten. Cittarista en voi edes haaveilla, siellä kun tarjouksetkin ovat liian kalliita minulle. Ja tosiaan siellä 50-60 euron välimaastossa ovat kuukauden ruokalaskuni. 

Edelleen, en siis väitä syöväni mitenkään erityisen terveellisesti, mutta terveellisemmin, kuin se pelkillä eineksillä elävä. Minä en juo alkoholia, enkä polta tupakkaa, enkä juo edes kahvia ja kuntoilen säännöllisesti, joten kyllä minä varmaankin keskiverto kansalaista terveellisemmin elän kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ämpäreihin myydään kansia á30 snt. Ämpäriin kansi päälle ja fillarilla 2 menee ohjaustangossa, 1 tarakalla ja 4. selkärepussa.

Monelta puuttuu mielikuvitus mutta halu jankata vastaan on loputon.

En tiedä oletko lukenut tätä keskustelua kuin piru raamattua, mutta perimmäinen kysymys ei ole siitä, etteikö renkaita saisi paikattua ja ämpäriä sullottua reppuun.

Kysymys on siitä, onko se kannattavaa pyöräillä parikymmentä kilsaa edestakaisin ämpärit repussa, tangoilla ja tarakalla, jos koko marjastus on pakkopullaa mistä ei edes nauti. Koska mitään varsinaista rahallista hyötyä ei marjastuksesta köyhälle kyllä ole, sori vaan.

t: yksi joka nauttii marjastuksesta, mutta ymmärtää kyllä, ettei se ole kaikille sopiva harrastus

Minä olen pienituloinen, ja käyn marjassa säiden salliessa aina kun muuten ehdin. Autoa ei ole, että pyörällä ne minun marjani selkärepussa kulkevat. Kerään ne siis suoraan pakasterasioihin.

No mutta, Cittarissa näin pakastealtaan, jossa oli myynnissä kotimaista marjaa 9,90€/kg. Minä en tupakoi enkä käytä alkoa, mutta pyrin syömään terveellisesti. Ruokavalioni sisältää enimmäkseen kasviksia, syön myös vain täysjyvää ja juon vettä. Marjat ovat yksi ruokavalioni kulmakivistä. Jos en pääsisi itse niitä keräämään, ostaisin kaupasta vaikka kalliita ovatkin. Näin ollen siis näen suoraan, että kesällä keräämäni 100kg mustikoita, metsämansikoita, vadelmia ja puolukoita ovat vapauttaneet minulle paljon rahaa muuhun ruokaan tai tarvitsemiini asioihin käytettäväksi. Uskallan myös väittää, että marjaisa ruokavalioni on vuosien saatossa säästänyt minulle pitkän pennin ostamattomina särkylääkkeinä, nenäsuihkeina, antibiootteina, lääkärimaksuina ja jopa nenäliinoina, sillä en ole koskaan sairas. Ja mikä tärkeintä, vointini on erinomainen.

Vierailija kirjoitti:

Kuka on ylipäätään etuoikeutettu? Minä olen itse nykyisin ihan hyvin toimeentuleva keskituloinen (4300€/kk), kohta kolmen lapsen äiti. Asun velallisessa omakotitalossa hyvällä alueella pääkaupunkiseudun lähikaupungissa keskituloisen mieheni kanssa. Minulla on yliopistotutkinto ja vakituinen työpaikka. MUTTA. Olen kotoisin pienestä kylästä, pienituloisten, kouluttamattomien duunareiden lapsi (perhepäivähoitaja ja rakennusapumies). Tärkein vanhemmiltani saamani oppi oli, että itsensä pitää elättää, ottaa vastuu omista valinnoistaan ja olla ahkera. Töitä pitää tehdä.

Olen joustanut elämässäni elintasosta ja omista mielihaluistani paljon ja useasti. En valinnut opiskelupaikkaa alalta, joka "tuntui mun jutulta", vaan alalta, jossa on töitä. Rahoitin opiskelut tekemällä opiskelujen ohella iltatöitä. Asuin solussa. En olettanut, että muut elättävät minut, jotta "saan toteuttaa itseäni". Kyllä ihan oikeasti iso osa omasta kohtalosta on omista valinnoista kiinni! Jos valitsee ryhtyä kulttuurintuottajaksi voidakseen toteuttaa itseään, niin sitten on hyväksyttävä se tosiasia, ettei välttämättä ole mahdollisuus keskiluokkaiseen toimeentuloon. Jotkut onnekkaat onnistuvat toteuttamaan kaikki unelmansa, mutta suurin osa meistä joutuu joustamaan jostain.

Tämä oli fiksu viesti. Ihan olen samaa mieltä tästä, että on ihan hyvä arvostaa niitä, jotka on pärjänneet, eikä pärjääminen tarkoita kultalusikka suussa syntymistä laisinkaan. Minulla hyvin samanlainen tilanne, mutta sillä erolla, että synnyin keskituloiseen perheeseen, mutta kyllä sielläkin rahan arvon oppi ja solussa minäkin asuin ja tein töitä opintojen ohella välillä ym. Mulla oli se onni, että oma ala mun valitsema pääaine on myös työllistävä ala ja sain viran, mutta sinä kuulostat joustaneen vielä enemmän ja tehneen valintoja, jotka vie sua eteenpäin silloinkin, kun ne ei ois ollu kaikkein mieluisimpia.

Mä en tarkoita, että ketään pitäisi arvostaa yli toisen, mutta ei myöskään voi niputtaa kaikkia, jotka elää mukavaa elämää ihmisiksi, joilla on vaan tuuria ja jotka ei ymmärrä mistään mitään. Ei pidä arvostaa ns. hyväosaisia vähemmän kuin huono-osaisia tai vähätellä hein ymmärrystä asioista tai omaa panosta eikä myöskään pidä vähätellä heikompiosaisia tai heidän yksilöllisiä mahdollisuuksiaan niputtamalla heidät kaikki johonkin yleiseen ryhmään, jonka kuuluu marjastaa päivästä toiseen.

En jaksanut lukea ketjua, mutta oma kokemukseni marjastuksesta on se, että metsät ovat typötyhjiä alueilla, jotka ovat julkisilla saavutettavissa.

Kävin tänä syksynä yli 10 sienestys- ja marjastusreissua, pakkasessa on nyt pari rasiaa puolukoita, ehkä 10 pussia suppilovahveroita ja vähän rouskuja. Näillä en kyllä talvea elä. Mustikoita en löytänyt yhtään, vaan varvut oli tarkkaan raastettu poimureilla kaikkialla missä kävin.

Oikein ärsyttää, kun hyvin toimeentulevat hehkuttelevat Facebookissa omilla sieni- ja marjasaaliillaan. Yhtään ei tule mieleen jättää lähimetsiä niille, jotka oikeasti tarvitsevat, kun on niin hauska ja trendikäs harrastus tuo sienestys&marjastus.

Mitä jos jo ensi syksynä autolliset voisivat ajaa edes pikkuisen kauemmas, kun heillä on siihen mahdollisuus? Tai kävisitte vain kävelemässä metsässä jos siitä tykkäätte ja ostaisitte marjat ja sienet vaikkapa näiltä työttömiltä?

Lopettakaa nyt jo toi marjastamisesta jankkaaminen. :D

Suomi on post-teollinen informaatioyhteiskunta.

Meillä FBn paikallisryhmässä myydään marjoja 40-60e/ämpäri ja sieniä 80-100e/ämpäri. Kaikki menevät hetkessä. Että kyllä siinä muutama tunti kannattaa metsässä viettää, jos suinkin kykenee ja pääsee aika kivoille tuntipalkoille. Verotonta tuloa kuitenkin.

Ja jokainen vähävarainen ei varmasti ole autoton, tai ei pääse julkisilla metsään. Itse asutaan Vantaalla julkisten äärellä, ja kotiovelta on alle puoli kilsaa loistaviin marja/sienimetsiin.

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa nyt jo toi marjastamisesta jankkaaminen. :D

Suomi on post-teollinen informaatioyhteiskunta.

Marjastushullujen visakalloon ei mene se, ettei tässä ketjussa ollut tarkoitus vetää taas läpi marjastusväittelyä. Niitähän oli jo kymmeniä, ollut koko syksyn.

Ihmiselle kun jää levy päälle, niin se jää, eikä uusia ajatuksia tule. Liian suppeaa elämää viettäneet ilmeisesti. Joka ketjuun sopii marjastus aiheeksi ja listataan marjasankojen hinnat ja hirvikärpäset.

Vierailija kirjoitti:

Meillä FBn paikallisryhmässä myydään marjoja 40-60e/ämpäri ja sieniä 80-100e/ämpäri. Kaikki menevät hetkessä. Että kyllä siinä muutama tunti kannattaa metsässä viettää, jos suinkin kykenee ja pääsee aika kivoille tuntipalkoille. Verotonta tuloa kuitenkin.

Ja jokainen vähävarainen ei varmasti ole autoton, tai ei pääse julkisilla metsään. Itse asutaan Vantaalla julkisten äärellä, ja kotiovelta on alle puoli kilsaa loistaviin marja/sienimetsiin.

Minä marjastan joka vuosi, joten kokemusta on, mutta olen silti niin hidas, että tunnissa saan parhaimmillaan - virkeimmilläni, hyvässä maastossa joka on täynnä marjaa - kerättyä jotain 1,5 litraa. Yleensä taitaa jäädä litraan tunnissa. Ja mitä kauemmin olen marjassa, sitä hitaammaksi kerääminen käy (koska minä en ole mikään kestävyysurheilija), joten jos viettäisin monta tuntia marjassa, saalis jäisi varmasti alle litran per tunti.

 Jos 10 litran ämpäristä puolukoita saa jossain tosiaan jopa 60 euroa, tuntipalkakseni tulisi jotain 5-6 euroa. Harmi vaan, että täällä paikkakunnalla puolukoiden litrahinta pyörii siinä 3-4 eurossa.

Onneksi minulla on ainakin vielä työpaikka, niin ei tarvitse 3 euron tuntipaikalla metsässä rämpiä.

Minä siis en ole työtön, vaikka pienituloinen olenkin. Mutta tähän ajatukseen "kivasta tuntipalkasta" kyllä kiteytyy se ajatus, että köyhän työttömän aika ja työpanos ei oikeastaan ole minkään arvoista. Jos et ole työpaikkaa saanut, niin sitten olet ihan turha kapistus, jonka voi laittaa vaikka metsään niitä marjoja keräämään vaikka 4 eurolla per tunti, kun ei muutakaan keksitä. Ja tästä pitäisi köyhän iloita niin, että pakkaa ämpärit reppuun ja parikymmentä kilometriä (jota ei lasketa siihen "tuntipalkkaan" ollenkaan) miettien, mitä kaikkea kivaa saakaan ostettua sillä parilla kympillä, mitä marjametsässä tienaa 8 tuntia vietettyään.

Vinkki: jos oikeasti haluaa olla yritteliäs ja vähän jotain tienatakin, kannattaa ennemmin vaikka ruveta jobbariksi kirpputorilla.

Mitkä ihmeen etuoikeutetut, ihan itse ovat opiskelleet ja säästäneet rahaa ja hankkineet työpaikan ja asunnon ja auton. 

Sillä aikaa joku toinen oli elämäm koulussa opiskelemassa viidettä vuotta kurssia: "Miksi ei kannata juoda 10 pulloa kaljaa kerralla"

Vierailija kirjoitti:

Mitkä ihmeen etuoikeutetut, ihan itse ovat opiskelleet ja säästäneet rahaa ja hankkineet työpaikan ja asunnon ja auton. 

Sillä aikaa joku toinen oli elämäm koulussa opiskelemassa viidettä vuotta kurssia: "Miksi ei kannata juoda 10 pulloa kaljaa kerralla"

Harva on itselleen työpaikkaa hankkinut sellaisen itse perustamalla. Suurin osa hakeutuu työsuhteeseen ja on palkansaaja. Töiden saanti riippuu paljon tuurista. Toisaalta moni köyhä taas nimenomaan opiskelee, esim. opiskelijat.

Ihminen on etuoikeutettu, jos hänellä on vakityö, jolla voi hankkia oman asunnon ja auton. Sillä autolla pääsee marjametsään, ja sitten onkin jo hyvä neuvoa toisia.

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa nyt jo toi marjastamisesta jankkaaminen. :D

Suomi on post-teollinen informaatioyhteiskunta.

Post-teollisessa informaatioyhteiskunnassakin ihmisen on syötävä, mieluiten vielä terveellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lopettakaa nyt jo toi marjastamisesta jankkaaminen. :D

Suomi on post-teollinen informaatioyhteiskunta.

Post-teollisessa informaatioyhteiskunnassakin ihmisen on syötävä, mieluiten vielä terveellisesti.

Joo, niitä terveellisiä aronioita moottoritien varrelta... vai miten se nyt meni.

(Oikeasti, järkytyin kun luin tässä ketjussa että ihmiset ihan oikeasti poimivat marjoja moottoriteiden varsilta. Taitaa terveysvaikutukset mennä miinuksen puolelle.)