En kestä miesystäväni lasten äitiä!

Siis miehen ja miehen lasten äidin tietenkin :D ei ap:n lasten äidin. Sry.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, vastaa miksi teet vauvaa muutaman kuukauden tuntemisen perusteella? Etkö tiedä että elät vielä vastarakastuneen vaihetta, jolla ei ole vielä todellista tarttumapintaa parisuhdearkeen ja uusperhearkeen? Miksi et katsele vähintään vuoden että miten yhteiselo ja lasten oireilut pahenevat tai paranevat? Miehesi on aikanaan lupaillut kuut ja tähdet taivaalta nykyiselle exälleen, joten miksi olisit mikään poikkeus? Miksi mies ei vaihtaisi sinua aikanaan taas toiseen naiseen?

Tää vauva projekti on ihan yhteinen ja me molemmat halutaan vauva. Meillä on kunnossa koti, talous suhde ja ihan kaikki. Miksi aina pitäisi odottaa ja odottaa, kun tietää mikä tuntuu oikealta. Ap

Mutta eihän sun miehelle ole koti kunnossa...

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ihan tosissanne? Että miehen voi tuosta vaan "viedä" toisen naisen nenän alta? Etteikö se mieskin ole kykeneväinen päättämään moisesta? Kyllä se nyt vaan on, arvon mammat, niin että aikuinen ihminen ihan itse päättää tekemisistään.

Sitäpaitsi, ap kertoi miehen ja lastensa äidin eronneen ennen kuin hän tuli kuvioihin.

Perheen se vei. Yrittää lapsetkin viedä omaan 'ydinperheeseensä'.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko rikkonut toisen perheen saadaksesi itsellesi miehen? Miksi lähdit varatun mukaan? Luuletko olevasi parempi kuin tuo halveksimasi OIKEA vaimo?

Olet perheenrikkoja, avionrikkoja, jolla on hyvin tyypillinen asenne tuossa kuviossa! Myötätuntoni ovat petetyn vaimon ja äidin puolella. Hän ansaitsee paremman miehen kuin pettäjän! Pettäjät eivät kykene pitkään vakiosuhteeseen.

Ne lapset eivät ole sinun lapsiasi, eikä heidän kasvatuksensa kuulu sinulle, vaan heidän äidilleen ja isälleen, jotka ovat noiden yhteisten lapsiensa kautta useimmiten KOKO LOPPUELÄMÄNSÄ yhteydessä toisiinsa, tavalla tai toisella. Lapset muistuttavat miestä vaimostaan, ja kun teille tulee kriisejä, mies miettii, miksi hylkäsi sinun takiasi vaimonsa! Usko pois, moni mies katuu sitä, että vaihtoi vaimonsa ja lastensa äidin johonkin muuhun, joka ei ollut yhtään senkään veroinen kuin se ex. Tätä olen näin ikääntyneenä kuullut niin monen miehen sanovan, nuoren ja vanhan. Jopa isäni, joka erosi vanhoilla päivillään naisesta, jonka kanssa eli petettyään äitiäni. Hän tajusi, että oli tehnyt elämänsä virheen!!! He ovat jo pois tästä maailmasta.

Kukaan pettäjä ja perheensä hylkääjä ei ole sisimmässään onnellinen!

Saatoin tehdä päätelmiä oman asenteeni vuoksi. Olen tuon yllä olevan kirjoittaja.

En tunne ap:n todellista tilannetta, joten pyydän anteeksi, jos loukkasin.  

Tätä keskusteluketjua lukiessani mietin kyllä, miten voi olla kihloissa, asua saman katon alla ja suunnitella yhteistä lasta, kun toisella on vielä ero kesken. On täytynyt tuntea toisensa jo ennen eropapereiden jättämistä, tai on ollut kyllä kiire luoda uusi suhde.

 Tyypillisin tilanne on se, että (yleensä) mies löytää uuden ja vasta sen jälkeen, ja siitä syystä, ilmoittaa eroavansa, mikä tulee vaimolle yleensä yllätyksenä ja sattuu ihan hirvittävästi! Tämä nostattaa minussa voimakkaita sympatioita hylättyjä kohtaan, niin naisia kuin miehiäkin. Ei ole mikään ihme, että hylätyillä vaimoilla on mielenterveys vaakalaudalla ja yhteiskunta maksaa hylkäämisten takia kallista laskua. Sen hylkääjän pitäisi ottaa teoistaan vastuu, mutta nykyisellään sitä hylättyä vain potkitaan päähän, haukutaan ja viedään ne viimeisetkin rippeet: lapset, joiden takia hän jaksaa vielä elää! Hylätyksi tulemista voi hyvin verrata muuhun järkyttävään shokkitilaan, josta ei hetkessä kukaan ihminen selviä! Mutta ei! Ne, jotka pettävät ja jättävät, he jatkavat porskuttelua. Eihän se heihin koske! Ymmärrän, jos se hylätty on itse pettäjä, muussa tapauksessa ei oikein ymmärrys riitä.

Itse näitä tilanteita läheltä seuranneena koen, että hylkääminen ei ole oikein. Oma liittoni on kestänyt vuosikymmeniä, mutta lapsuuteni kasvoin isän ja hänen toisen naisensa kanssa ja loin lämpimät suhteet äitiini vasta nuoruudessani, kun pystyin itse tekemään ratkaisuja. Minulla oli lämpimät välit myös tähän isän "nyxään".  Vuosikymmenet väärässä liitossa elänyt isäni kertoi lopulta katuvansa nuoruuden tekojaan ja eroamista äidistäni. Se vaan oli väärin! Samaa olen kuullut monen muun miehen sanovan menetettyään vaimonsa oman hölmöilynsä seurauksena.

Ymmärrän, että on tilanteita, joissa ei muuta vaihtoehtoa ole kuin lähteä. Silloin se jätetty yleensä tietää, miksi niin tapahtui.

Toivon näiden kovienkin kirjoitusten vaikuttavan sen, että ap ja muut samassa tilanteessa olevat ymmärrätte sen hylätyn todellisen ahdistuksen, tuskan ja kivun, ettekä enää millään tavoin lyö häntä, sillä se sama voi yhtä hyvin tapahtua myöhemmin teille itsellenne. Mieti itsesi hänen tilalleen ja koeta ymmärtää! Hän ansaitsee kunnioituksen, tukea ja kannustusta jatkaa elämäänsä ja olla äiti lapsilleen.

MInä en tiedä yhtään tapausta missä hirviömies on noin vain jättänyt ihanan vaimonsa ja lähtenyt toisen matkaan. Jokaisessa eroon päättyneessä liitossa mitä tiedän on ollut isoja ongelmia ja molemmilla ihan yhtä suuri osuus liiton päättymiseen.  Ja se joka lähtee, on yleensä se joka uskaltaa ottaa tilanteesta vastuun ja kantaa sen ikävän lähtijän osan. Tasan yhden miehen tiedän joka vonkuu exäänsä takaisin, kaikki muut ovat menneet vauhdilla eteenpäin. Ja mun kokemuksen mukaan asia on myös niin, että nainen hallitsee arkea yleensä raurtaisin ottein ja mies on siinä lähinnä avustajan osassa. Avustajan osasta on vaikea lähteä pois, jos ei ole toista naista siinä tukena.  Naiset kun yleensä ovat tottuneet kontrolloimaan kaikkea, lasten asiat ja miehen menot mukaan lukien ja mies perherauhan säilyttääkseen on alistunut siihen toimintamalliin. Erossa naisella on suuri sananvalta lasten asioissa. Että suurin osa miehistä on tarvinnut sen toisen naisen jotta ylipäätään uskaltaa ja osaa lähteä siitä kontrollin alta ja vaatia oikeutta omiin lapsiinsa. Yhtään hylättyä ressukkavaimoa ei ole vastaan tullut. KUn tapasin nykyisen mieheni, hän oli tehnyt eroa vuosia,  yhteisymmärryksessa lastensa äidin kanssa. Mutta kun me löysimme toisemme, alkoi hirveä marttyyrishow. Ja päivääkään ei hänelle kukaan valehdellut. 

Mun mies lähti ja katosi moneksi kuukaudeksi uuden muijansa pilluun. Lapsille oli kiva selitellä että mihin isi katosi. Ja ne miehet yleensä rautaisin ottein menee siitä mistä aita on matalin ja nainen joutuu tekemään kaiken yksin. Sitten kun pyytää tekemään jotain niin mies valittaa kuinka häntä yritetään kontrolloida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko ihan tosissanne? Että miehen voi tuosta vaan "viedä" toisen naisen nenän alta? Etteikö se mieskin ole kykeneväinen päättämään moisesta? Kyllä se nyt vaan on, arvon mammat, niin että aikuinen ihminen ihan itse päättää tekemisistään.

Sitäpaitsi, ap kertoi miehen ja lastensa äidin eronneen ennen kuin hän tuli kuvioihin.

Perheen se vei. Yrittää lapsetkin viedä omaan 'ydinperheeseensä'.

Avaatko enemmän että kuinka? Eron jälkeen astunut kuvioon kuitenkin? Kukaan ei voi viedä isän tai äidin paikkaa lapsilta.

Vierailija kirjoitti:

Siis miten täällä voi olla näin ilkeitä ihmisiä? Tietokoneen takana istuu ihminen. Miettikää vähän. Ja kun eron syy ei ole ollut minussa vaan ihan muussa enkä ala sitä tänne tilittämään kun ei ole minun asia. Ap

Ihmiset on typeriä kusipäitä, kaikki. Et tule saamaan täältä yhtään asiallista vastausta, kokemusta on...tsemppiä.

Mun mielestä kukaan ei ole vienyt tässä ketään. Mutta tuollaiset miehet mua kyllä etoo, jotka on 6kk tuntemisen jälkeen valmiita menemään naimisiin ja tekemään lisää lapsia, kun entisenkään kanssa ero ei ole vielä valmis, saati sitten käsitelty. Pelokas luuserimies, joka ei uskalla olla päivääkään yksin. En ottaisi.Jätä se.

Täällä räivätään miehen viemisestä ja perheen rikkomisesta, muttei kellään ole järkeviä perusteluja sille, kuinka ap on onnistunut tekemään kaiken täysin ilman miehen omaa tahtoa... ;) :D

Sympatiat toki myös lasten äidille, ero itsessään on jo raskasta, mutta että exän elämään ilmestyy vielä uusi rakkaus, on varmasti kestämätöntä. Koita ap ymmärtää, jooko?

Ikävä että lapsia käytetään monesti aseena näissä tilanteissa.

Minun täytyy kyllä tunnustaa, että olen mielettömän onnellinen, kun toinen nainen vei minulta huonon miehen. Meni pari vuotta huomata, ettei hyvä olisi lähtenytkään ja jättänyt perhettä. Joten kiitos nykyinen rouva!!!!

Vierailija kirjoitti:

Ja arvostelee siis myös suhdettamme! Mies on kyllä käskenyt jättömään minut rauhaan mutta silti häiriköi minua. Laittaa välillä useita viestejä, luultavasti meidän olisi paras hakea lasten huoltajuus kunnes se saa itsensä tasapainoon :( ap

Teidän? Tehän ette ole oikeutettuja huoltajuuteen vaan mies, joka on lasten isä. Mutta tää nyt varmaan olikin trolli muutenkin :D

Vierailija kirjoitti:

Ja arvostelee siis myös suhdettamme! Mies on kyllä käskenyt jättömään minut rauhaan mutta silti häiriköi minua. Laittaa välillä useita viestejä, luultavasti meidän olisi paras hakea lasten huoltajuus kunnes se saa itsensä tasapainoon :( ap

Tuota noin.. Joo. Ehkä lasten äiti on huolissaan, että sinä olet kasvattajan roolissa hänen lapsilleen.

Eikä ehkä syyttä. Viimeisestä kommentista päätellen. Taidat olla nuori?

Voi lapsiparkoja. Tuskin ovat ehtineet käsitellä vanhempiensa eroa kun joku naikkonen on tullut jo äitipuoleksi ja yrittää ilmeisesti olla niin äitiä. Pahimmassa tapauksessa menee vielä vuosi niin on uusi pikkusisaruskin.

Kyllä teidän aikuisten (siis ap:n ja miehen) olisi hyvä ottaa aikalisä. Lapset ovat sopeutuvaisia mutta rajansa heilläkin.

Ei tässä välttämättä mitään katkeruutta ap:ta kohtaan ole parisuhdemielessä, mutta kun ajattelen omalle kohdalle, että lasteni äitipuoleksi alkaisi joku nuori tyttö, joka kuvittelisi lasten huoltajuuden kuuluvan hänelle, olisin itsekin kauhuissani.

Varsinkin tuollaisella pikasitoutumisella, jolle en näe mitään järkevää syytä. Jos kerran olette loppuelämän kumppanit toisillenne, niin mikä kiire? Teillä on loppuelämä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi valtaosa haukkuu aptä miehen viemisestä/varastamisesta. Ei eronnut mies ole varattu, hän yhtä vapaa kuin lapseton sinkku.

...paitsi että eiväthän ne lapset ole minnekään kadonneet, vai? Mielestäni kukaan, joka on päättänyt lapset hankkia, ei ole lapseton vaikka kuinka eroaisi lasten toisesta vanhemmasta. Sinkku hän voi olla muttei lapseton.

Vierailija kirjoitti:

En minä ole mitään vienyt keltään, tajutkaa jo. Erosivat ennen minua! Ap

Ei tAjuta ikinä. Veit lapsilta isän ja viet lisää vauvayrityksinesi. Eroprosessi oli kesken, olisivat ehkä palanneet yhteen, mutta sinä tulit siihen kihlautumistarpeinesi. Miehellä ero yhdestä ja kihlat toiselle samanaikaisesti... Kerroit olleesi nopea. Ota lapseton sinkku

mieheksesi, silloin et vie mitään keneltäkään. Vahinko ei ole vielä kai tapahtunut= et ole vielä raskaana. Lähde ja jätä noi lapset ja niiden äiti rauhaan. Anna puolisoille ja lasten vanhemmille tilaisuus selvittää ongelmansa ja palata yhteen.

Ei hyvää päivää. Ehkä sen miehen ja ennenkaikkea niiden lasten pitäisi saada tottua uuteen tilanteeseen ja käsitellä ero ja sen tuoma suru, ennenkuin kuvioon tuodaan uudet äipät ja sinappikoneet.

Ei kyllä aikuisilla paljon järki päätä pakota.

Vierailija kirjoitti:

En minä ole mitään vienyt keltään, tajutkaa jo. Erosivat ennen minua! Ap

justha sä ap tuossa ylempänä kirjoitit että ero on vasta vireillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n mies on siis eronnut jo ennen heidän tapaamistaan. Oletetaan siis että ap on tavannut miehensä heti seuraavana päivänä erohakemuksen jättämisestä. Harkinta-aika, joka on puoli vuotta, on vielä kesken ja ap ja hänen miehensä ovat jo kihloissa ja yrittävät vauvaa. Kuka menee kihloihin ja yrittää vauvaa ihmisen kanssa jonka on tuntenut alle 6 kk? :O

SISÄISTÄ AP TÄMÄ! 6KK! PUOLI VUOTTA! mä en luota edes hyväpv tuttuun tossa ajassa. Ja sä olet kykenevä toteamaan että kiitos otan miehesi ja perheesi koska heillä on parempi olla meillä. Onkohan muuten ihan laiton kihlaus. Vai voiko suomes kihlata vaikka kahdeksan lehmää vaimon kylkeen.

No ei ole mitään laitonta, miesystävä on juristi. Ja sen vaan tietää kun löytää sen oikean jonka kanssa haluaa jakaa elämän. Ollaan ihan hulluina toisiimme enkä halua ketäön muuta. Ollaan onnellisia, mieskin sanojensa mukaan pitkästä aikaa onnellinen ja miksei ois. Varmaan ihmiset on sitten kateellisia. Ap

Kateellisia mille ? Uusperhekeitokselle, sopalle, joka vasta lämpenee, sitten alkaa kiehua ja roihahtaa ikuisiiin liekkeihin. Itse olet sokeana aktiivisesti tätä soppaa keittämässä ja siinä tulessa sitten kärvennyt.

Olet kai vielä nuori, ymmärtäisit väistyä. Voi jos tietäisit, mitä on vielä tulossa. Ei oo tää vielä mitään. Mies tietää, vetää henkeä, yrittää elää tässä hetkessä " mielettömän onnellisena", kun on tietoinen faktoista ja tulevasta.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n mies on siis eronnut jo ennen heidän tapaamistaan. Oletetaan siis että ap on tavannut miehensä heti seuraavana päivänä erohakemuksen jättämisestä. Harkinta-aika, joka on puoli vuotta, on vielä kesken ja ap ja hänen miehensä ovat jo kihloissa ja yrittävät vauvaa. Kuka menee kihloihin ja yrittää vauvaa ihmisen kanssa jonka on tuntenut alle 6 kk? :O

Tämä! Itsekin mietin että eron harkinta-aika kun on vaan puoli vuotta Suomessa, joten järkyttävän ajattelematonta vauhtia on pidetty. Ei ihme että "vanhan perheen" lapsi/lapset oireilevat☹️

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä välttämättä mitään katkeruutta ap:ta kohtaan ole parisuhdemielessä, mutta kun ajattelen omalle kohdalle, että lasteni äitipuoleksi alkaisi joku nuori tyttö, joka kuvittelisi lasten huoltajuuden kuuluvan hänelle, olisin itsekin kauhuissani.

Varsinkin tuollaisella pikasitoutumisella, jolle en näe mitään järkevää syytä. Jos kerran olette loppuelämän kumppanit toisillenne, niin mikä kiire? Teillä on loppuelämä aikaa.

Samaa mieltä!