Entä jos sukset menevät ristiin päiväkodin kanssa?

Miksi koet luottamuksen hoittotahoo rikkoutuneen? Eli mikä on se varsinainen ongelma? Siitä voidaan lähteä asiaa purkamaan. Olen pahoillani, jos et luota tämänhetkiseen päivähoitopaikkaan.

Saanko kysyä mitä on suurin piirtein tapahtunut. Näitä tapauksia on kuultu, että luottamus meneyetty...johtuuko resurssipulasta vai mistä.

No kieltämättä tämä avauksesi nostaa karvat pystyyn, että et ole valmis laittamaanlastasi edes objektiivisten ulkopuolisten (psykologi? puheterapeutti?).

Mutta eihän tiedot teistä siirry uuteen päiväkotiin, jos et niin halua. Eli voitte kyllä aloittaa ns. puhtaalta pöydältä, jos järjestätte paikan itse jostain yksityisestä päiväkodista. Kunnallisella toiseen päiväkotiin siirto voi kestää kuukausia, jos onnistuukaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi koet luottamuksen hoittotahoo rikkoutuneen? Eli mikä on se varsinainen ongelma? Siitä voidaan lähteä asiaa purkamaan. Olen pahoillani, jos et luota tämänhetkiseen päivähoitopaikkaan.

?? Miksi kummassa olet pahoillasi siitä, että joku anonyymi verkkokirjoittelija ei luota päivähoitoon? Mitä se sinun pahoillasi olo mitään vaikuttaa? Kummallista kirjoittelua.

Steiner, ei stainer.

Totta kai vaihdat jos et pidä paikasta.

Ei ehdotus siitä, että lapsi tarvisi tukea/ jotain terapiaa ole mikään loukkaus. Se on mielipide. Ja välillä ei näe puita metsältä, jos on liian lähellä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vanhemmilla (ja lapsen läheisesti tuntevilla sukulaisilla) on huima ero oman näkemyksemme kanssa lapsestamme päivähoitoon nähden, ja olen vahva ammattilainen lastani arvioimaan. Olen vakavasti harkitsemassa, ettemme lähde selvittely/tukitielle

Älä sitten tule tänne itkemään parin vuoden päästä kun olet kusessa lapsesi kanssa jolta eväsit tämän tarvitseman avun jo tarhaikäsenä.

Vierailija kirjoitti:

Olen vakavasti harkitsemassa, ettemme lähde selvittely/tukitielle, vaan etsimme paikan montessori/stainer/kristillisestä päiväkodista/saman kunnan pph:lta (jos tämä on mahdollista tuen tasoa nostamatta?), tai palkkaamme hoitajan kotiin.

Mistä kuvittelet, että montessori/Steiner/kristillisessä päiväkodissa ei huomattaisi lapsen erityistarpeita ja alettaisi niitä selvitellä? Eikä se pph:kaan mikään sokea ole.

Voittehan te toki olla ottamatta vastaan apua, mutta lapsi on sama, vaikka ympäristö vaihtuisi ja tiedot pimitettäisiin. Edessä on siis mahdollisesti harmia kasvattajille, ryhmän toisille lapsille ja tietysti ennen kaikkea lapselle itselleen, joka ei saa ajoissa apua.

Älä siis sitä lastasi ainakaan montessoriin kuskaa. Nimim. "Kaksi lasta montessorissa".

Ekaksi mun ei oikeasti ole tarkoitus loukata sinua mutta kirjoitan nyt suoraan.

Eka onko luottamus mennyt pidemmältä ajalta vai vasta tästä uudesta arvoista ja tuen tarpeen selvittämisestä? Kun laitat vaakakuppiin sinun loukkaantumisesi ja lapsesi hyvinvoinnin niin kumpi painaa enemmän.

Oma lapsi on tärkein asia maailmassa ja oman lapsen näkee äidin ja vanhemman silmin. Lapsi voi myös käyttäytyä eri ympäristöissä hyvinkin eri tavalla. Esim. kotona puhelias ja peloton lapsi voi olla päiväkotiryhmässä arka ja melkein mykkä. Ryhmän dynamiikka, henkilöstön ammattitaito ja vaihtuvuus vaikuttaa siinä kuin lapsen luonne ja kehitysvaiheetkin.

Miten koet että lapsellesi kohdennetusta avusta tai kuntoutuksesta olisi haittaa lapsellesi. Ei siellä kenellekään kerrota jos joku lapsi on kahden paikalla, eri terapioissa käy useampikin lapsi ei se leimaa eikä niitä levitellä.

Lapselle hoitopaikanmuutos on iso asia. Paljon isompi kuin sinun loukkaantumisesi tai lapsen tuen saanti. Jos tukea saa ajoissa niin jatkossa sitä ei välttämättä koulussa tarvitse.

Jos ongelmia on niin kotihoito/ kotikoulu on todella huono vaihtoehto.

Minun ujoa lastani oltiin luokittelemassa kehitysvammaiseksi. Nyt hän on vitosella ja luokan priimus. Ei se ammattitaito kaikilla aina niin kaksista ole,

11 jatkaa että hän meni uppo-outoon kouluun karsean eskarin jälkeen ja löysi kavereita kahdessa päivässä.

Jos jotain tukea haluat, mene yksityiselle ja teidän tiedoillanne.

Otin lapsen kotihoitoon eskarivuonna. Siihen asti poika oli perhepäivähoitajalla, jonka kanssa asiat sujuivat hyvin, mutta eskarissa löydettiin lapsesta niin paljon vikoja, että jaksoin jouluun asti, sitten jäin töistä kotiin. Poika oli liian hiljainen, liian paljon omissa oloissaan, erityisLTO:n tekemän testin mukaan motorisesti ja älyllisesti noin 4v:n tasolla (testistä ei etukäteen kerrottu mitään minulle) ja hänellä oli ongelmia noudattaa ohjeita. Vein lapsen neuropsykologille, joka totesi, ettei löydä pojasta mitään vikaa. Lapsi osasi lukea, kirjoittaa, laskea kertolaskuja, tehdä 500-palaisia palapelejä, leikata saksilla siististi jne. Hänen ainoa ongelmansa oli se, että hän olo todennäköisesti fiksumpi kuin päiväkodin hoitajat, joten he eivät löytäneet yhteistä säveltä.

Eskarista ehdotettiin siirtymistä kevätkaudeksi päiväkotiin pienten puolelle ja uudestaa eskariin seuraavana syksynä. En suostunut. Poika meni normaalisti kouluun ja kirjoitti tänä keväänä ylioppilaaksi yleisarvosanalla laudatur. Yliopistopaikkakin heltisi ensiyrittämällä, vaikka jalkapalloharrastus oli viedä liikaa aikaa.

En luota päiväkotien henkilökuntaan lainkaan ja oli todella fiksua jäädä lapsen kanssa puoleksi vuodeksi kotiin. Hän sai olla oma itsensä kaikessa rauhassa. Ryhmissäkin ehti olemaan erilaisissa harrastuksissa.

Vaihdoin yksityisestä pph:lta kunnallisen päiväkotiin siitä syystä, että hoitaja kertoi olevansa väsynyt ja uupunut. Tietyllä tavalla luottamus meni, koska jos yksin tekevä työntekijä kertoo asiakkaalle olevansa uupunut, niin näen vaarat silmissäni.  On siis ok, olla välillä väsynyt, ja välillä jopa uupua työstään, mutta yleensähän nuo uupumiset käydään läpi lääkärin, yms. kanssa, ei hoitolapsen vanhemman kanssa. Kerroin tuon sanomisen päiväkotipaikoista päättävälle, ja niin todennäköisesti saimme paikan, vaikka muutamat olivat olleet jonossa kauemmin. (Leikkipuistossa myöhemmin kuulin, että muutamat olivat olleet jonossa samaan päiväkotiin kuukausia samoihin aikoihin, mutta oma lapseni sai paikan kolmessa viikossa.)

Nimenomaan ujot ja hiljaiset on nykyään tulilinjalla.

Millaisesta ongelmasta on kyse? Miten näkemyksenne eroavat? Mikä on sinun ammattisi?

Oletko se sama äiti joka yksi päivä kyselit täällä siitä, että onko teidän vanhempien pakko ottaa tukitoimia vastaan? Sun mielestä lapsesi on "vain" vilkas ja sosiaalinen, päiväkodin ammattilaisten mielestä lapsellasi on niin paljon vakavia käytöshäiriöitä, että lapsi tarvitsee apua.

Ei sun ole pakko edelleenkään viedä lasta hoitoon, mutta pilaat lapsen koko elämän viemällä häneltä tukitoimet. Aiotko ryhtyä sitten kotiopettajaksikin? Entäs työelämä? Miten petaat sen lapsellesi vai perustatko yrityksen ja palkkaat lapsesi sinne? ;)

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan ujot ja hiljaiset on nykyään tulilinjalla.

Juuri näin tuntuu olevan omankin kokemuksen mukaan. Kirjoitinkin tänne asiasta. Oma poika on varautunut ujo ja aika valikoiva kehen luottaa. Päiväkodista ollaan huolissaan ja lasta lähettämässä syynättäväksi yhdelle sun toiselle terapeutille.

ADHD, ADD, autismi, asperger, kielelliset häiriöt jne, onhan näitä. Päiväkodeissa eltot ja keltot vierailee. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nimenomaan ujot ja hiljaiset on nykyään tulilinjalla.

Juuri näin tuntuu olevan omankin kokemuksen mukaan. Kirjoitinkin tänne asiasta. Oma poika on varautunut ujo ja aika valikoiva kehen luottaa. Päiväkodista ollaan huolissaan ja lasta lähettämässä syynättäväksi yhdelle sun toiselle terapeutille.

Onko se huono juttu, jos joku terapeutti syynäilee? Tuohan on päiväkodilta viesti siitä, että he tunnistavat, ettei oma ammattitaito riitä tämän kaltaisen asian arviointiin ja joku toinen ammattilainen osaa ottaa asiaan paremmin kantaa. Jos se ammattilainen toteaa, että ei mitään huolta eikä hätää, niin sehän on hieno juttu. Eikä se ole päiväkodille mikään näpäytys, että kattokaapa meitä nyt! On tärkeää, että arviointeihin lähetetään matalalla kynnyksellä, jotta kaikki saavat avun ajoissa. Mieluummin monta väärää hälytystä, kuin yksi, jonka tuentarvetta ei huomata ajoissa.

T. Eräs ammatikseen syynäävä