Mihin lääkäri tarvitsee matematiikkaa työssään?
Mihin siinä ihan potilastyössä tarvitaan matematiikkaa? Minä olen huono matikassa, ei ollut koskaan motivaatiota ja aina olen vaan ottanut sen selviönä, että lääkärien pitää olla hyviä matematiikassa, mutten ajatellut pitemmälle.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeiden annostelussa tarvitaan laskutaitoa, toki laskinta voi käyttää.
Hoitajathan annostelun hoitavat. Lääkäri vain kertoo paljonko annetaan ja hoitajan tehtävä on varmistaa, että potilas saa oikean määrän.
Hoitajat eivät annostele lääkeaineita selkäydintilaan vaan se on lääkärin työ. Toki valtaosa lääkkeistä antaa hoitaja lääkärin ohjeen mukaan ja vastuu annoksesta on lääkärillä. Koska kyse on inhimillisestä toiminnasta niin hoitajan on hyvä kysyä asiaa annoksesta jos joku annos ei kuulosta oikealta.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan osaaminen korreloi vahvasti loogisen ajattelukyvyn ja hahmotuskyvyn kanssa, joten matematiikan numero kertoo myös ihmisestä itsestään.
Näin juuri.
OT tässä, mutta sanottakoon, että samasta syystä kuin toivon, ettei lääkäreinä ole matikkaääliöitä, toivoisin, ettei valtiovarainministereiksikään olisi sellaisia päästetty...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkelaskut? Noin ekana..
Hyvä. Ovatko ne sitten sellaisia, että pitää olla pitkä matikka lukiossa 10 ja yo-kokeesta L? Toivoisin, että joku vastaisi ihan asiallisesti, eikä luulisi että olen ilkkumassa ollenkaan lääkärien työlle.
Ei.
Jos kirjoittaa matematiikasta ensin B:n ja kahden vuoden kuluttua saa tai saisi L:n, niin onko ollut tyhmä vain aiemmin vai onko vieläkin tyhmä? Onko aina ollut loogisesti älykäs? Ei ne arvosanat kerro lukiossa vielä paljon muusta kuin motivaatiosta.
Pääsykokeessa mitataan matemaattista älykkyyttä ja loogista päättelykykyä, monimutkaisten asioitten ymmärtämistä ja hyvää muistia tarvitaan lääkäriksi opiskellessa, siksi on hyvä että koe karsii jyvät akanoista.
Kaikissa euroopan maissa ei ole pääsykoetta lääkikseen vaan karsiutuminen tapahtuu, kun tenteistä ei pääse läpi esim. kolme hylsyä ja ulos,näin kävi kaverilleni joka pääsi saksaan lääkikseen pelkän kielikokeen perusteella, ei vain sitten läpäissyt ensimmäistäkään tenttia ja tuli äkkiä maitojunalla takaisi, yritti vielä suomessa viisi kertaa lääkikseen mutta ei päässyt mikä ei kyllä ole mikään ihme, kun lukiossa pääsi rimaa hipoen matikan lyhyen kurssien läpi eli tahtoa oli mutta ei kykyjä.
Vierailija kirjoitti:
Matematiikan osaaminen korreloi vahvasti loogisen ajattelukyvyn ja hahmotuskyvyn kanssa, joten matematiikan numero kertoo myös ihmisestä itsestään. Lisäksi esim kemian opintoihin tarvitaan matematiikkaa, ja kemian ja biologian ymmärrys on lääkärille tärkeää.
En henk koht haluaisi, että lapseni pieniä verisuonia operoisi kirurgi, joka ei ole hahmottanut vektorilaskentaa.
Kirurgin tarve vektorilaskentaan on kyllä melko vähäistä, ja epäilen ettei se varsinaisesti korreloi leikkaustaidon kanssa.
Pitää osata laskea lunttaamatta bmi, lääkkeiden annostukset, konsetraatiot ja muut? Ja ne ylityötunnit ja se ettei palkanlaskija kuseta.
Eräs hoitajaopiskelija oli laskenut potilaan morfiiniannokseksi 20 kiloa ja vieläpä kirjoittanut sen koepaperiin.
Ihan hiukan olen huolissani joidenkin matemaattisista kyvyistä.
Pitää osata laskea ne sekunnit, joiden mentyä viimein pääsee potilaasta eroon.
Vierailija kirjoitti:
Eräs hoitajaopiskelija oli laskenut potilaan morfiiniannokseksi 20 kiloa ja vieläpä kirjoittanut sen koepaperiin.
Ihan hiukan olen huolissani joidenkin matemaattisista kyvyistä.
Juu.
Matemaattiseen lahjakkuuteen liittyy sellainen mittasuhteiden taju, että ymmärtää heti, että tuossa on jotain ihan pielessä. Mekaanisesti laskimella laskevilta se puuttuu. Ei tarvita kuin yksi pieni näppäilyvirhe, jota ei huomaa, niin tuloksena voi olla katastrofi.
Tavallaan lääkärin robottimaista toimintaa voi kuvata matematiikalla. lääke = f(oire+rnd), missä funktio f on lääkärin käsikirja, ja rnd vähän arpomista lisäksi. Jos ei onnaa ensimmäisellä kerralla, niin uusi yritys. Buranaa tulee kuitenkin usein. Mikä ei nyt ole hyvä idea.
Mikä on oikeaa ymmärtämistä? Pitää tuntea biokemiaa ja mikrobiologiaa, ja molekyylitasolla ymmärtää prosessit.
Esim.
Induction of macrophage foam cell formation by Chlamydia pneumoniae.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9498454
?? Buranaa? Ei....
Histological and ultrastructural findings suggesting an initiating role for Chlamydia pneumoniae in the pathogenesis of atherosclerosis.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11447462
No antibioottia? Määrään doksisykliiniä, en tiedä muista mitään.. Ei...
http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/keuhkoklamydiaan-useampaa-antibi…
Nyt meni monimutkaiseksi, osaan laskea vain yhteen kun määrään antibiootteja, totesi lääkäri. Pitäiskö vielä osata päätellä miten antibiootit toimivat, ja miksi yhden antibiootin määrääminen kerralla ei toimi??
--Lääkärit luovuttivat tässä kohtaa, mitään hoitoa ei sitten tullut, paitsi ehkä buranaa ja verenpainelääkkeitä--
10-20 vuoden kuluttua potilaassa:
Persistent Chlamydia pneumoniae Infection of Cardiomyocytes Is Correlated with Fatal Myocardial Infarction
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17200180
GAME OVER... better luck next time in Arvauskeskus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeiden annostelussa tarvitaan laskutaitoa, toki laskinta voi käyttää.
Hoitajathan annostelun hoitavat. Lääkäri vain kertoo paljonko annetaan ja hoitajan tehtävä on varmistaa, että potilas saa oikean määrän.
Terveyskeskuksen vastaanotolla poliklinikalla lääkäri määrää lääkkeet potilaalle, eikä hoitaja puutu siihen mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkkeiden annostelussa tarvitaan laskutaitoa, toki laskinta voi käyttää.
Farmaseutit korjaavat annostelun oikeaksi.
Eivät farmaseutit voi korjata annostelua omin päin konsultoimatta reseptin tehnyttä lääkäriä.
Lääkäri tarvitsee matematiikkaa myös siinä, kun laskee, kuinka paljon lääkeriippuvainen käyttää lääkettä. Panacod 100 tbl riittää 18 päiväksi, mikä on päiväannos?
Olen terveyskeskuslääkäri, ja käytännön työssa matematiikan tarve on aika vähäistä. Siis mallia "Lapsi painaa 17kg, lääkettä annostellaan 30mg/kg/vrk annosteltuna 2-3 kertaa vuorokaudessa. Mitä kirjoitat reseptiin ja montako/minkäkokoista mikstuurapulloa määräät jotta riittää viikoksi?" Tai "100 tabl Diapamia on mennyt kahdessa viikossa. Annosohje on 3 tablettia päivässä, paljonko potilas on syönyt ylimääräistä?" Ja varsinkin mikstuuroille on valmiita annosohjetaulukkoja, mistä voi katsoa ja pitkään työtä tehneenä muistan jo ulkoa, kuinka paljon amoksisilliinia määrätään 17-kiloiselle.
Ilman kemian osaamista ei lääkikseen pääse, eikä lääkiksessä pärjää. Fysiikka on pienemmässä roolissa, toki vähän erikoisalasta riippuen, esim. radiologi tarvitsee enemmän fysiikan perustietoa kuin sisätautilääkäri. Matematiikkaa tarvitaan taustalle näiden opiskeluun ja loogista ajattelua lääkäri tarvitsee. Mut ehkä vielä enemmän uskoisin lääkärin tarvitsevan luetun ymmärtämisen, oleellisen tiedon poimimisen taitoa ja myös suullista ja kirjallista ilmaisua, jotta potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto siirtyy jatkossakin. Vuorovaikutustaitoja unohtamatta.
Vierailija kirjoitti:
Olen terveyskeskuslääkäri, ja käytännön työssa matematiikan tarve on aika vähäistä. Siis mallia "Lapsi painaa 17kg, lääkettä annostellaan 30mg/kg/vrk annosteltuna 2-3 kertaa vuorokaudessa. Mitä kirjoitat reseptiin ja montako/minkäkokoista mikstuurapulloa määräät jotta riittää viikoksi?" Tai "100 tabl Diapamia on mennyt kahdessa viikossa. Annosohje on 3 tablettia päivässä, paljonko potilas on syönyt ylimääräistä?" Ja varsinkin mikstuuroille on valmiita annosohjetaulukkoja, mistä voi katsoa ja pitkään työtä tehneenä muistan jo ulkoa, kuinka paljon amoksisilliinia määrätään 17-kiloiselle.
Ilman kemian osaamista ei lääkikseen pääse, eikä lääkiksessä pärjää. Fysiikka on pienemmässä roolissa, toki vähän erikoisalasta riippuen, esim. radiologi tarvitsee enemmän fysiikan perustietoa kuin sisätautilääkäri. Matematiikkaa tarvitaan taustalle näiden opiskeluun ja loogista ajattelua lääkäri tarvitsee. Mut ehkä vielä enemmän uskoisin lääkärin tarvitsevan luetun ymmärtämisen, oleellisen tiedon poimimisen taitoa ja myös suullista ja kirjallista ilmaisua, jotta potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto siirtyy jatkossakin. Vuorovaikutustaitoja unohtamatta.
Kiitos sinullekin. Piditkö muuten kysymystäni jotenkin huonona tai lääkärin työtä pilkkaavana ? Avaus sai paljon alanuolia.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen terveyskeskuslääkäri, ja käytännön työssa matematiikan tarve on aika vähäistä. Siis mallia "Lapsi painaa 17kg, lääkettä annostellaan 30mg/kg/vrk annosteltuna 2-3 kertaa vuorokaudessa. Mitä kirjoitat reseptiin ja montako/minkäkokoista mikstuurapulloa määräät jotta riittää viikoksi?" Tai "100 tabl Diapamia on mennyt kahdessa viikossa. Annosohje on 3 tablettia päivässä, paljonko potilas on syönyt ylimääräistä?" Ja varsinkin mikstuuroille on valmiita annosohjetaulukkoja, mistä voi katsoa ja pitkään työtä tehneenä muistan jo ulkoa, kuinka paljon amoksisilliinia määrätään 17-kiloiselle.
Ilman kemian osaamista ei lääkikseen pääse, eikä lääkiksessä pärjää. Fysiikka on pienemmässä roolissa, toki vähän erikoisalasta riippuen, esim. radiologi tarvitsee enemmän fysiikan perustietoa kuin sisätautilääkäri. Matematiikkaa tarvitaan taustalle näiden opiskeluun ja loogista ajattelua lääkäri tarvitsee. Mut ehkä vielä enemmän uskoisin lääkärin tarvitsevan luetun ymmärtämisen, oleellisen tiedon poimimisen taitoa ja myös suullista ja kirjallista ilmaisua, jotta potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto siirtyy jatkossakin. Vuorovaikutustaitoja unohtamatta.
Kiitos sinullekin. Piditkö muuten kysymystäni jotenkin huonona tai lääkärin työtä pilkkaavana ? Avaus sai paljon alanuolia.
ap
Ei, mielestäni kysymys oli ihan asiallinen. Kuten iso osa vastauksistakin.
Haha kyllä täällä on kateellista paskasakkoa kommentoimassa. Jos niin kauheesti vituttaa lääkärien tulot, niin ei muuta kuin opiskelemaan vain ;)
T: Sh
Vierailija kirjoitti:
Olen terveyskeskuslääkäri, ja käytännön työssa matematiikan tarve on aika vähäistä. Siis mallia "Lapsi painaa 17kg, lääkettä annostellaan 30mg/kg/vrk annosteltuna 2-3 kertaa vuorokaudessa. Mitä kirjoitat reseptiin ja montako/minkäkokoista mikstuurapulloa määräät jotta riittää viikoksi?" Tai "100 tabl Diapamia on mennyt kahdessa viikossa. Annosohje on 3 tablettia päivässä, paljonko potilas on syönyt ylimääräistä?" Ja varsinkin mikstuuroille on valmiita annosohjetaulukkoja, mistä voi katsoa ja pitkään työtä tehneenä muistan jo ulkoa, kuinka paljon amoksisilliinia määrätään 17-kiloiselle.
Ilman kemian osaamista ei lääkikseen pääse, eikä lääkiksessä pärjää. Fysiikka on pienemmässä roolissa, toki vähän erikoisalasta riippuen, esim. radiologi tarvitsee enemmän fysiikan perustietoa kuin sisätautilääkäri. Matematiikkaa tarvitaan taustalle näiden opiskeluun ja loogista ajattelua lääkäri tarvitsee. Mut ehkä vielä enemmän uskoisin lääkärin tarvitsevan luetun ymmärtämisen, oleellisen tiedon poimimisen taitoa ja myös suullista ja kirjallista ilmaisua, jotta potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto siirtyy jatkossakin. Vuorovaikutustaitoja unohtamatta.
Ja yksi, mitä usein tarvitsee, on keskiarvojen laskenta. Siis esim. potilas on tehnyt viikon verenpaineseurannan ja lasket niistä keskiarvon päätelläksesi, onko verenpainelääkitys sopivalla annoksella. Tämä on meillä linjattu hoitajien työksi, mutta yllättävän usein ne tulokset on lääkärillä laskettavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen terveyskeskuslääkäri, ja käytännön työssa matematiikan tarve on aika vähäistä. Siis mallia "Lapsi painaa 17kg, lääkettä annostellaan 30mg/kg/vrk annosteltuna 2-3 kertaa vuorokaudessa. Mitä kirjoitat reseptiin ja montako/minkäkokoista mikstuurapulloa määräät jotta riittää viikoksi?" Tai "100 tabl Diapamia on mennyt kahdessa viikossa. Annosohje on 3 tablettia päivässä, paljonko potilas on syönyt ylimääräistä?" Ja varsinkin mikstuuroille on valmiita annosohjetaulukkoja, mistä voi katsoa ja pitkään työtä tehneenä muistan jo ulkoa, kuinka paljon amoksisilliinia määrätään 17-kiloiselle.
Ilman kemian osaamista ei lääkikseen pääse, eikä lääkiksessä pärjää. Fysiikka on pienemmässä roolissa, toki vähän erikoisalasta riippuen, esim. radiologi tarvitsee enemmän fysiikan perustietoa kuin sisätautilääkäri. Matematiikkaa tarvitaan taustalle näiden opiskeluun ja loogista ajattelua lääkäri tarvitsee. Mut ehkä vielä enemmän uskoisin lääkärin tarvitsevan luetun ymmärtämisen, oleellisen tiedon poimimisen taitoa ja myös suullista ja kirjallista ilmaisua, jotta potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto siirtyy jatkossakin. Vuorovaikutustaitoja unohtamatta.
Kiitos sinullekin. Piditkö muuten kysymystäni jotenkin huonona tai lääkärin työtä pilkkaavana ? Avaus sai paljon alanuolia.
ap
Ei, mielestäni kysymys oli ihan asiallinen. Kuten iso osa vastauksistakin.
Okei. Ainahan moni tule vitsailemaan, mutta ne vastaukset tietty erottaa asiallisista. :D
ap
Kiitos sinullekin asiallisesta vastauksesta. Eli monta asiaa on hyvä osata tai kyeta oppimaan, vaikkei sitä asiaa juuri tarvittaisikaan ihan siinä arkisessa työssä, ainakaan aivan joka päivä, jatkuvasti.