Miten on mahdollista, että joku "ei löydä miestä"
Minulla, joka olen naimisissa taas olisi mieheni paikalle pyrkijöitä ihan liikaa!
Ei tarvitse kuin salilla käydä niin joku mukavan oloinen ihan peruskaveri tulee yleensä juttelemaan mukavia. Eli todellakin niitä vapaita kivoja miehiä on, eivät välttämättä ole hirveen komeita ja sikarikkaita mutta ihan perusmiehiä.
Sitten on olemassa naisia joiden mielestä ei muka ole vapaita kivoja miehiä? Istuuko nämä naiset kotona kaikki illat ja käveleekö he ehkä laput silmillä sinne naisvaltaiselle työpaikalle vai?
En oikein ymmärrä, valaiskaa minua?
Itse tunnen tasan yhden tällaisen naisen, ja hänen yksinäisyytensä johtuu vain ja ainoastaan nirsoudesta, miehen pitäisi olla täydellinen, vähintäänkin.
Kommentit (120)
Ei ole helppoa ei kirjoitti:
Vastaan ystäväni "puolesta" sivustaseuraajana.. Ystäväni on 43 v. kärvistellyt sinkkuna kohta 4 vuotta. Hän on 2 lapsen yh (lapset jo isoja), töissä naisvaltaisella alalla joten työn kautta ei ole mahdollisuutta löytää kumppania. Ei ehdi ihmeemmin harrastaa koska työt ja yh. Tinder ja satunnaiset baari-illat ainoa mahdollisuus tavata vastakkaista sukupuolta - juu, ei kuulosta hyviltä kanavilta mutta minkäs teet. Tavannut kuitenkin näiden kautta muutamia alkuun potentiaalisia miehiä jotka lähes yksinomaan lupailevat että ovat tositarkoituksella liikkeellä - paskapuhetta! Yksi palasi exän luo, muut ovat olleet pelkän seksin perässä.
Alkaa hänellä jo usko loppua. Hän on oikeasti erittäin viehättävä, kiltti ja kunnollinen olematta kuitenkaan tylsä . Silti ei vaan löydy muita kuin seksinvonkaajia tai hyväksikäyttäjiä.
Olemme tulleet tulokseen että se on vain tämä aika jossa valitettavasti nyt elämme, siitä on tullut niin itsekeskeistä ja some-maailma mahdollistaa yhteydenpidon useampaankin potentiaaliseen kumppaniin. Ja siten voit kuoria kermat kakun päältä ja harva malttaa keskittyä yhteen naiseen (mieheen) kerrallaan.
Ja ennenkuin joku ehtii kysymään, hän ei etsi jännämiestä, eikä ulkonäkökriteeritkään ole mielestäni liian korkeat (esim. toivoo mieheltä iskävartaloa ;) ). Kiltti mies jolla kuitenkin on pilke silmäkulmassa on se kenen vuoksi ystäväni antaisi kaikkensa. Ei liene liikaa vaadittu?
Huumepalstoillakin kerrotaan aina ystävien kokemuksista.
Huhuh, en kyllä haluaisi että joku mies tulisi mulle salilla juttelemaan, mutta onneksi kuulokkeet on keksitty. Ainoa syy, miksen löydä miestä on se etten käy juuri missään ja toinen on että oon vielä kaiken hyvän lisäksi nirso. Ulkonäköäni en voi syyttää, tiedän näyttäväni helvetin hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.
Minä yritin viime viikolla kaupungilla saada katsekontaktia erääseen lyhyehköön, silmälasipäiseen, hyvin tavalliseen mutta mun mielestä söpöön mieheen. Ei se ollut huomaavinaankaan. Enhän minä minkään Sara Sieppi tai Maisa Torppa ole..
Jos tuntematon mies on naisen mielestä söpö, niin hän kuuluu varsin hyvännäköiseen vähemmistöön, ehkä noin 5% miehistä tai allekin, Suomessa kun ollaan. Lisäksi silmälasit ovat useille naisille turn-on. Lyhyys ei toki.
Ei ole helppoa ei kirjoitti:
Vastaan ystäväni "puolesta" sivustaseuraajana.. Ystäväni on 43 v. kärvistellyt sinkkuna kohta 4 vuotta. Hän on 2 lapsen yh (lapset jo isoja), töissä naisvaltaisella alalla joten työn kautta ei ole mahdollisuutta löytää kumppania. Ei ehdi ihmeemmin harrastaa koska työt ja yh. Tinder ja satunnaiset baari-illat ainoa mahdollisuus tavata vastakkaista sukupuolta - juu, ei kuulosta hyviltä kanavilta mutta minkäs teet. Tavannut kuitenkin näiden kautta muutamia alkuun potentiaalisia miehiä jotka lähes yksinomaan lupailevat että ovat tositarkoituksella liikkeellä - paskapuhetta! Yksi palasi exän luo, muut ovat olleet pelkän seksin perässä.
Alkaa hänellä jo usko loppua. Hän on oikeasti erittäin viehättävä, kiltti ja kunnollinen olematta kuitenkaan tylsä . Silti ei vaan löydy muita kuin seksinvonkaajia tai hyväksikäyttäjiä.
Olemme tulleet tulokseen että se on vain tämä aika jossa valitettavasti nyt elämme, siitä on tullut niin itsekeskeistä ja some-maailma mahdollistaa yhteydenpidon useampaankin potentiaaliseen kumppaniin. Ja siten voit kuoria kermat kakun päältä ja harva malttaa keskittyä yhteen naiseen (mieheen) kerrallaan.
Ja ennenkuin joku ehtii kysymään, hän ei etsi jännämiestä, eikä ulkonäkökriteeritkään ole mielestäni liian korkeat (esim. toivoo mieheltä iskävartaloa ;) ). Kiltti mies jolla kuitenkin on pilke silmäkulmassa on se kenen vuoksi ystäväni antaisi kaikkensa. Ei liene liikaa vaadittu?
Näin asia on. Moni mies hakee seuraa toissaan ja vannoo rakkautta muutaman viikon,kunnes haihtuu uuden innoittajan vuoksi.
"Olemme tulleet tulokseen että se on vain tämä aika jossa valitettavasti nyt elämme, siitä on tullut niin itsekeskeistä ja some-maailma mahdollistaa yhteydenpidon useampaankin potentiaaliseen kumppaniin. Ja siten voit kuoria kermat kakun päältä ja harva malttaa keskittyä yhteen naiseen (mieheen) kerrallaan."
Olen miettinyt ihan samaa. Minä pääsen kyllä treffeille, mutta tuntuu, että minuun myös kyllästytään helposti ja miehillä on heti uutta kierroksessa. Olenko minä vain niin perhanan tylsä, että syy on siinä vai johtuuko siitä, että uusia potentiaalisia naisia on niin helppo löytää? Tapailemani miehet ovat olleet kaikki ihan tavallisia ja mukavia. En edes etsi mitään jännämiestä. Ei hirveästi kiinnosta edes treffailla enää, kun osaa jo arvata lopputuloksen. Ensin seurassani viihdytään, mutta sitten yhteydenpito alkaa hiipumaan ja pian saan jo kuulla, miten olen mukava, nätti ja ties mitä, mutta jokin ei vain toiminut. Alan jo pikkuhiljaa itse ajattelemaan, että en näköjään edes ansaitse ketään, koska minua ei jakseta kuukautta kauempaa.
Mä ole absolutisti ja vaadin sitä myös mieheltä. Montako ap, sinä tunnet?
Minä käyn säännöllisesti salilla eikä koskaan ole kukaan mies tullut juttelemaan enkä ole nähnyt kenekään miehen menevän juttelemaan kenellekään muullekaan naiselle.
Joko ap on mies, joka kirjoittaa omiaan tai sitten kyseisen salin kannattaa alkaa mainostaa poikkeuksellista piirrettään valtakunnallisesti, niin kaikki sinkkunaiset ryntäävät sinne heti.
Minulle ei ole tosin tulleet miehet juttelemaan edes baarissakaan Suomessa. Muualla maailmalla kylläkin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähä miehiä on, mutta kun itse ei ole mikään mesikukka, joka houkuttelisi puoleensa mehiläisiä, niin siinäpä sitten ollaan puhtaan kaulan kanssa. Kaikilla ei vain ole tykövetoa, vaikka olisi sosiaalinenkin. Joskus tuntuu, että ulkonäkövaatimukset ovat ajaneet hurjaa vauhtia sisällön ohi. Jos et näytä anorektiselta missiltä, niin turha toivo. Joku säälittävä äijänturnake saattaa yrittää iskeä, mutta kun meillä seinäruusuillakin on omat vaatimuksemme ja ylpeytemme. Olemme mieluummin ilman kuin surkimuksen kanssa.
Antasit vaan meille joskus mahdollisuuden, saatat yllättyä positiivisesti. Monesti ihmisestä löytää paljon hyvää vasta sitten, kun on tutustunu kunnolla.
Lol, hassua.
Naiset ihmettelee miten joku ei voi löytää miestä ja miehet ihmettelee miten joku voi löytää naisen.
Mä oon kaunis nainen sillä tavalla, että olen joskus tehnyt mallin hommia ja mulla on ystävällinen hymy ja katse. Käyn salilla ja töissä, ja olen kolmekymmentä. Ehkä se on sitten mun huumori tai äly, joka miehiin ei vetoa koska saan helposti miehistä joko ystäviä tai seksikavereita, mutta en muuta. Olen käynyt sadoilla nettitreffeillä ja ihastunutkin, mutta saan aina pakit. Joskus on jotain suhteita ollut, mutta ei pitkiä ja useimmiten naisten kanssa ( olen bi ). En ole ulkoisesti maskuliininen, mutta ehkä mussa on joku tietty energia sitten kumminkin joka ei niin miehiin vetoa. Varattuihin kylläkin tunnun vetoavan, edustan ehkä sellaista seikkailun tuntua. En korosta seksikkyyttä kylläkään enkä käy päälle. En sitten tiedä.
Voi kuule, monella tavalla mahdollista. Eikö oikeesti ap:n ajattelukyky riitä ymmärtämään sitä?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa ei kirjoitti:
Vastaan ystäväni "puolesta" sivustaseuraajana.. Ystäväni on 43 v. kärvistellyt sinkkuna kohta 4 vuotta. Hän on 2 lapsen yh (lapset jo isoja), töissä naisvaltaisella alalla joten työn kautta ei ole mahdollisuutta löytää kumppania. Ei ehdi ihmeemmin harrastaa koska työt ja yh. Tinder ja satunnaiset baari-illat ainoa mahdollisuus tavata vastakkaista sukupuolta - juu, ei kuulosta hyviltä kanavilta mutta minkäs teet. Tavannut kuitenkin näiden kautta muutamia alkuun potentiaalisia miehiä jotka lähes yksinomaan lupailevat että ovat tositarkoituksella liikkeellä - paskapuhetta! Yksi palasi exän luo, muut ovat olleet pelkän seksin perässä.
Alkaa hänellä jo usko loppua. Hän on oikeasti erittäin viehättävä, kiltti ja kunnollinen olematta kuitenkaan tylsä . Silti ei vaan löydy muita kuin seksinvonkaajia tai hyväksikäyttäjiä.
Olemme tulleet tulokseen että se on vain tämä aika jossa valitettavasti nyt elämme, siitä on tullut niin itsekeskeistä ja some-maailma mahdollistaa yhteydenpidon useampaankin potentiaaliseen kumppaniin. Ja siten voit kuoria kermat kakun päältä ja harva malttaa keskittyä yhteen naiseen (mieheen) kerrallaan.
Ja ennenkuin joku ehtii kysymään, hän ei etsi jännämiestä, eikä ulkonäkökriteeritkään ole mielestäni liian korkeat (esim. toivoo mieheltä iskävartaloa ;) ). Kiltti mies jolla kuitenkin on pilke silmäkulmassa on se kenen vuoksi ystäväni antaisi kaikkensa. Ei liene liikaa vaadittu?
Näin asia on. Moni mies hakee seuraa toissaan ja vannoo rakkautta muutaman viikon,kunnes haihtuu uuden innoittajan vuoksi.
Mitähän siinä muutaman viikon aikana tapahtuu ? Naisella tuo, ei mitään vaatimuksia paljastuu täydelliseksi vastakohdakseen, eli todellisuudessa vaaditaan liikaa. Kyllä siinä rakkaus karisee, kun paljastuu kaikki naisten valheet. Helpoin siis kertoa että haluan pelkkää seksiä, sillä pääsee kivuttomasti eroon siitä prinsessasta. Tai että löyty parempi.
Vierailija kirjoitti:
Miehen kannalta tianne on se, että kaikki hyvät on varattuja. Loput sitten tunnevammaisia, mielenterveysongelmaisia ja elävät jossakin prinsessa pilvessä ymmärtämättä todellista elämää.
Kyllä tuntuu kummasti miehille kelpaavan naiset vaikka kaikilla noilla ominaisuuksilla, jos nainen on kaunis...Tämä on tällainen realistinen havainto ihan elävästä elämästä.
Vierailija kirjoitti:
"Olemme tulleet tulokseen että se on vain tämä aika jossa valitettavasti nyt elämme, siitä on tullut niin itsekeskeistä ja some-maailma mahdollistaa yhteydenpidon useampaankin potentiaaliseen kumppaniin. Ja siten voit kuoria kermat kakun päältä ja harva malttaa keskittyä yhteen naiseen (mieheen) kerrallaan."
Olen miettinyt ihan samaa. Minä pääsen kyllä treffeille, mutta tuntuu, että minuun myös kyllästytään helposti ja miehillä on heti uutta kierroksessa. Olenko minä vain niin perhanan tylsä, että syy on siinä vai johtuuko siitä, että uusia potentiaalisia naisia on niin helppo löytää? Tapailemani miehet ovat olleet kaikki ihan tavallisia ja mukavia. En edes etsi mitään jännämiestä. Ei hirveästi kiinnosta edes treffailla enää, kun osaa jo arvata lopputuloksen. Ensin seurassani viihdytään, mutta sitten yhteydenpito alkaa hiipumaan ja pian saan jo kuulla, miten olen mukava, nätti ja ties mitä, mutta jokin ei vain toiminut. Alan jo pikkuhiljaa itse ajattelemaan, että en näköjään edes ansaitse ketään, koska minua ei jakseta kuukautta kauempaa.
Tää on niin tuttua. Olen kuulemma nätti ja mukava jne. vaan eipä herroista silti paljon kuulu, tai jos kuuluu niin ei siitä silti epämääräistä tapailua kummempaa suhdetta tule, viimeistään siinä vaiheessa kun pitäisi nähdä jotain vaivaa suhteen eteen kuten tehdä yhdessä muutakin kuin viettää kahdenkeskisiä koti-iltoja, homma hiipuu. Sitten selitetään että kun ei ole suuria tunteita... Mä en oikein edes usko niihin suuriin "rakkauden ja intohimon" tunteisiin mitä ne miehet kai kaipaa. Tai ehkä sitä vähän hiljaisena ja rauhallisena ihmisenä on tosiaan niin tylsä ettei juuri kukaan tällaiseen voikaan ihastua.
En ole kaunis. Olen ainoastaan perusnätti, ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Sanopa se! Erosin 2005 ja vasta tällä viikolla sain ekan treffikutsun :o Eivätkä nämäkään taida olla mitkään perinteiset "treffit"...
Oho, sentään piti vain kymmenisen vuotta odottaa ennen kuin joku lähestyi passiivista eronnut naista. Ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
En ole kaunis. Olen ainoastaan perusnätti, ei riitä.
Kenelläkään perusnätillä ei ole siis miestä, vaan pelkästään kauniilla naisilla. Ok.
Vierailija kirjoitti:
En ole kaunis. Olen ainoastaan perusnätti, ei riitä.
Niin, ei riitä jos haluaa komean julkkismiljonäärin. Silloin pitäsi olla missitasoa.
Ei se ole siitä kiinni etteikö löytäisi mukavia miehiä tai treffiseuraa, mutta kenestä on enempään? En vaan tiedä. Vinkit otetaan vastaan. Tänään taas treffit. Mites käy...
Ei introverttiydellä ja aloitteista ahdistumisella kyllä ole mitään tekemistä keskenään.
Olen introvertti (= tarvitsen yksinoloaikaa jaksaakseni sosiaalista kanssakäymistä), mutta olen varuillani vieraan lähestyessä koska a) minulta on yritetty varastaa b) minua on kourittu ja lääpitty c) minua on kuvattu vasten tahtoani vastaavissa tilanteissa.
Olen hauska ja huumorintajuinen tyyppi ja aivan varmasti juttelen jokaisen mukavanoloisen miehen kanssa! Tapaan miehiä töissä, kavereiden kautta, baareissa, tapahtumissa, joskus harrastuksissa ja (todella harvoin) aivan satunnaisesti julkisilla paikoilla (tyyliin miehen koira hyppäsi päälleni ja aloimme juttelemaan). Olen myös ihan tyytyväinen ulkonäkööni.
Mutta kun miehiä ei kiinnosta, niin heitä ei kiinnosta. Silloin kun olen itse rohkaistunut pyytämään jotakuta ulos, vastaus on ollut kielteinen. Ja minua ei ole miesten taholta pyydetty. Näin se nyt vain on mennyt elämässä, ei tälle muuta voi kuin jatkaa mukaviin tyyppeihin tutustumista. Ehkä se joskus osuu kohdalle, ehkä ei.