Miten on mahdollista, että joku "ei löydä miestä"
Minulla, joka olen naimisissa taas olisi mieheni paikalle pyrkijöitä ihan liikaa!
Ei tarvitse kuin salilla käydä niin joku mukavan oloinen ihan peruskaveri tulee yleensä juttelemaan mukavia. Eli todellakin niitä vapaita kivoja miehiä on, eivät välttämättä ole hirveen komeita ja sikarikkaita mutta ihan perusmiehiä.
Sitten on olemassa naisia joiden mielestä ei muka ole vapaita kivoja miehiä? Istuuko nämä naiset kotona kaikki illat ja käveleekö he ehkä laput silmillä sinne naisvaltaiselle työpaikalle vai?
En oikein ymmärrä, valaiskaa minua?
Itse tunnen tasan yhden tällaisen naisen, ja hänen yksinäisyytensä johtuu vain ja ainoastaan nirsoudesta, miehen pitäisi olla täydellinen, vähintäänkin.
Kommentit (120)
Olen miettinyt samaa. Olen naimisissa ja tapaan säännöllisesti kiinnostavia miehiä. Toisaalta, voisivathan he karsiutua heti pois kun vähän tutustuisi. Minulle ei riitä "ihan ok perusjamppa".
Jos ap sinulle tulee eri paikoissa miehiä juttelemaan, ei se sitä tarkoita, että he kaikki olisivat varteenotettavia ehdokkaita sitten loppupeleissä. Voi siis vaikka olla, että ovat oikeasti varattuja tai sitten sitä tyyppiä, jotka eivät edes halua sitoutua. Mutta sinä varattuna et tietenkään etene koskaan niin pitkälle näissä tuttavuuksissa, että pääsisit raapimaan sitä, mitä sinkkunainen taas pääsee näkemään. Sen vuoksi sinulla pysyy yllä tuo illuusio, että "mukavia sinkkuja vaan riittää ja riittää".
Ja voitko muuten uskoa, että kaikki sinkkunaiset eivät ole sellaisia, joille tulee miehet joka bussipysäkillä tai salilla jotain höpöttelemään.
On kai vapaita kivoja miehiä, mutta kun se ei tosiaan ihan riitä suhteeseen että on vapaa ja ihan kiva jos ei ole mitään yhteistä. Ainakaan mulla sellanen suhde ei kantaisi kovin pitkälle.
Jos on epäsosiaalinen, eikä löydä edes ystäviä.
Tavoittelen rakkautta ja rakkaus on harvinaista, todella harvinaista. Vielä kuitenkin ajattelin kokeilla jos lotossa voittaisi. Intohimottomassa suhteessa oleminen estää katselemasta parempaa, koska siihen toiseen kiintyy kuitenkin eikä halua loukata häntä.
Mulle juttelee tuntematon mies ehkä max kerran vuodessa. Käyn miesvaltaisessa työssä, neljästi viikossa salilla ja vähintään kerran kuussa viihteellä. Ja tuohon yhteen vuodessa lasketaan sitten ihan kaikki, tietä kysyvästä turistista puliukkoon...
No, hanki mulle yks kiva ja lähetä tänne, kiitos! Mä kun en löydä miehiä mistään.
En ole tarpeeksi söpön näköinen.
Mä olen arka ja epäsosiaalinen .En tosiaan uskalla käydä "ihmisten ilmoilla" missään, kun kammoan sosiaalisia tilanteita. Töissä käynti jo kuormittaa ihan tarpeeksi. t. nainen, 42 v ja sinkku, vaikka nuorena olin jopa ihan nätti ja hoikkakin. Eipä niitä miehiä vaan kotona istumalla ja lähestyjät arkuuttaan pois tylyttämällä löydy :D
Hyvät miehet on jo naimisissa. Ei niitä kaikille riitä. Eikä elämän tärkeintä ihmissuhdetta solmita jonkun "ihan kivan" kanssa. Semmonen suhde väljähtyy aika äkkiä. Ihminen saa ronklata ihan niin paljon kuin tahtoo, kun valitsee puolisoa loppuelämäkseen. Joku vaan vetää puoleensa ja joku toinen ei. Jos nyt eroisin ja pitäis uus hankkia, olisin vieläkin ronkelimpi kuin tämän nykyisen ottaessani. Aikuisena tietää, mitä tahtoo. Tietää myös, mitä tasoa itse on.
Mistä tiedät, mikä näiden salilla juttusille hakeutuvien miesten parisuhdetilanne tai odotukset tulevasta kanssakäymisestä ovat? Tyypillisissä "iskupaikoissa", kuten baareissa ja kesätapahtumissa, hämmästyttävän suuri osa seuraa etsivistä yli 30-vuotiaista miehistä on varattuja ja/tai pelkän seksin perässä. Miksei näin olisi salillakin.
Ei mulle tule koskaan kukaan juttelemaan. Tai jos tulee, niin ihan tavallista asiaa, jotain tyyliin hei, paljonko kello. Mistä ne tuntemattomat tulee sulle juttelemaan? Käyn sekä salilla että kaikenlaisissa kulttuuritapahtumissa, enkä koskaan ole tutustunut keneenkään ventovieraaseen tuosta vaan ollessani ulkona. Kaikki suhteet on saaneet alkunsa esim. kavereiden tuttujen kautta.
Minä "en löydä miestä", koska en edes etsi, enkä halua ketään miestä "vierelleni". Haluan olla yksin ja onneksi se on toteutunutkin. Olen nyt 40+ vuotias ja näin aion elää loppuelämäni.
Mitä se auttaa vaikka olisi kuinka täydellinen paperilla, jos ei vaan kolahda? Olen treffaillut monia kivoja miehiä, mutta en näe mitään järkeä suhteessa joka ei ole erityinen. Mitä erityistä on noissa sinunkaan kohtaamissa miehissä, jos niitä tulee kerran vähän väliä vastaan? Harvalla sinkkunaisella se sinkkuus on kiinni siitä, etteikö miestä olisi mahdollista löytää. Kaikki eivät halua tyytyä vain ihan kivaan tyyppiin jonka kanssa VOI olla, vaan ehkä odottavat ennemmin ihmistä jota ILMAN ei halua olla.
Ap:n mielestä siis juttelemaan tulevat miehet on tyrkyllä suhteeseen. Hmmm, eipä ole tullut moinen mieleen. Itsekin juttelen usein eri yhteyksissä vieraille miehille, mutta enpä ole heitä vonkaamassa.
Ehkä en vain osaa tulkita tilanteita, koska ei ole mitään pakottavaa tarvetta "löytää" miestä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ap sinulle tulee eri paikoissa miehiä juttelemaan, ei se sitä tarkoita, että he kaikki olisivat varteenotettavia ehdokkaita sitten loppupeleissä. Voi siis vaikka olla, että ovat oikeasti varattuja tai sitten sitä tyyppiä, jotka eivät edes halua sitoutua. Mutta sinä varattuna et tietenkään etene koskaan niin pitkälle näissä tuttavuuksissa, että pääsisit raapimaan sitä, mitä sinkkunainen taas pääsee näkemään. Sen vuoksi sinulla pysyy yllä tuo illuusio, että "mukavia sinkkuja vaan riittää ja riittää".
Ja voitko muuten uskoa, että kaikki sinkkunaiset eivät ole sellaisia, joille tulee miehet joka bussipysäkillä tai salilla jotain höpöttelemään.
Näin juuri. Kyllähän monille sinkkunaisille (minullekin) miehiä tuolla tasolla löytyy pilvin pimein, mutta jos pidemmälle yrittää, niin aika hiljaista on. Se, että jossain salilla jutellaan tai pyydetään treffeille, on vielä aika kaukana parisuhteesta.
On miehiä ja naisia, jotka eivät koskaan tule löytämään kumppania eivätkä edes seurustelumahdollisuutta. Niin se vaan on.
Minulle ei ole tullut kukaan mies tyrkyttämään itseään 16 vuoteen. Eli en suoranaisesti ole päässyt nirsoilemaan.
Sanopa se! Erosin 2005 ja vasta tällä viikolla sain ekan treffikutsun :o Eivätkä nämäkään taida olla mitkään perinteiset "treffit"...