Miten on mahdollista, että joku "ei löydä miestä"

Yksi syy, miksi en käy salilla, on se, etten kerta kaikkiaan kestä mukavanoloisia perusjamppoja jotka tulee juttelemaan. Eli olisin se naama norsunv*lla oleva nainen siellä jos kävisin. Jos menisin salille, menisin kuntoilemaan, en juttelemaan miehille enkä esittäytymään.

En silti ole ihmisvihaaja. Olen vähäsen introvertti, mutta olen kuitenkin ihmisläheinen ja työskentelen sosiaalialalla esimiestehtävissä. Pikkuisen pakko tykätä ihmisistä ja tulla toimeen ja jutella mukavia niin miehille kuin naisille...

Mutta joo. Itselläni oli tämä "en koskaan löydä ketäääääääääään" -ongelma viimeksi joskus 16-vuotiaana, kun "kaikki muut" löysi poikkiksen ja minä vaan en "kelvannut kenellekään".

Siinä vaiheessa kun vapauduin ajatuksesta että en kelpais ja että parisuhde on muka joku statusarvo joka täytyy saada että olet edes ihminen, niin seuraa on riittänyt. Yksi 12 vuoden avioliittokin, ja yh-sinkkuvuosina löytyi uusi rakkaus. Ei saleilta eikä baarista, löytyi netistä. Ei deittipalstalla, harrastussivustolta löytyi mukavaa juttuseuraa ja siitä se sitten läksi. Tarkoitus ei ollut miehenmetsästys eikä vonkaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Olen 5-lapsen yh.

Onnea valitsemallesi tielle!

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Minä yritin viime viikolla kaupungilla saada katsekontaktia erääseen lyhyehköön, silmälasipäiseen, hyvin tavalliseen mutta mun mielestä söpöön mieheen. Ei se ollut huomaavinaankaan. Enhän minä minkään Sara Sieppi tai Maisa Torppa ole..

Minä olen varmasti vähän tyhmä, jos joku mies ryhtyy juttusille, en ymmärrä, että hän heti olisi parisuhdetta tms hakemassa.

15v sinkkuuteni aikana kaksi miestä on lähestynyt ihan kotiin parisuhde mielessä, toinen alkoholisoitunut vaimonhakkaaja, toinen lapsuuden kodin naapurin 50v peräkamarinpoika, joka kertoi ihailleensa minua 20v eli ajasta kun olin reilut 10v. Ahdistuin pitkäksi aikaa molemmista lähestymisistä, varsinkin kun lähestymiset eivät jääneet yhteen kertaan ja vaadittiin selitystä, miksi ei kelvata.

Vierailija kirjoitti:

Minulla, joka olen naimisissa taas olisi mieheni paikalle pyrkijöitä ihan liikaa!

Ei tarvitse kuin salilla käydä niin joku mukavan oloinen ihan peruskaveri tulee yleensä juttelemaan mukavia. Eli todellakin niitä vapaita kivoja miehiä on, eivät välttämättä ole hirveen komeita ja sikarikkaita mutta ihan perusmiehiä.

Sinä taidat ollakin sellainen ekstrovertti joka näkee tilaisuuden liki jokaisessa ihmiskontaktissaan. Ja samankaltaiset miehet tunnistavat tuon piirteen sinussa. Tietämistäni kaunottarista vain pari kappaletta on tuollaisia ja heidän elämänsä onkin sitten ollut jännittävää ja kokemusrikasta miesten suhteen ja muutenkin. Useimmat tuntemani kauniit naiset ovat kuitenkin ennemminkin introvertteja, he eivät tunnista mahdollisuuksia arkipäiväisissä kohtaamisissa ja jopa ahdistuvat jos vieras mies tulee istumaan viereen ruokatunnilla tai bussissa ja varmaan lopettaisivat salilla käymisen jos siellä joku mies tulisi puhumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Minä yritin viime viikolla kaupungilla saada katsekontaktia erääseen lyhyehköön, silmälasipäiseen, hyvin tavalliseen mutta mun mielestä söpöön mieheen. Ei se ollut huomaavinaankaan. Enhän minä minkään Sara Sieppi tai Maisa Torppa ole..

Tuolla perusteella varmaan puolet kaupungista on ihastuneita minuun ja kaikkiin muihinkin. Puhekontakti se ottaa pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Missä nämä kaikki pariskunnat ovat, sano äkkiä :O

Ei niitä olekaan, koska ne naiset eivät löydä sellaista miestä.

Minkäslaisia miehiä niillä naisilla sitten on, keillä on mies, jos ne eivät ole tuollaisia kuvaamiasi "tavallisen hyviä miehiä"? "Aivan helvetin paskoja luusereita", vai?

Sellasia, joihin "on tyydytty, kun parempaakaan ei ollu tarjolla"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Missä nämä kaikki pariskunnat ovat, sano äkkiä :O

Ei niitä olekaan, koska ne naiset eivät löydä sellaista miestä.

Minkäslaisia miehiä niillä naisilla sitten on, keillä on mies, jos ne eivät ole tuollaisia kuvaamiasi "tavallisen hyviä miehiä"? "Aivan helvetin paskoja luusereita", vai?

ne on niitä, jotka naiset ottaa kauheassa hädässä 35+ vuotiaana, tekee lapset ja potkii ukon pihalle 5 vuoden päästä kun ollaan saatu lapset hoitoon ja itsensä takaisin duuniin.

Olen eronnut vuosi sitten ja kyllähän olen tavannut miehiä.On ollu lenkkikaverina, syömässä, leffassa  ja parin kanssa oli lyhyt suhde. Toinen juttu kaatui välimatkaan ja toisessa mies haki koko ajan uusia samalla. Mieluumin olen yksin kuin suhteessa,jossa  enemmän menettää kuin saa.

Vierailija kirjoitti:

Veikkaan että ne naiset, joita jatkuvasti lähestytään kaupassa ja kirjastossa ja salilla, käyttäytyvät jotenkin eri tavalla kuin me, joita ei lähestytä. Jos on asiallinen ja rauhallinen, ei kiinnitä itse huomiota miehiin eikä pelaa mitään silmäpelejä, saa olla ihan rauhassa. Niille mennään juttelemaan, jotka antaa ymmärtää olevansa saatavilla. Pitäisi opetella vähän keikistelemään ja katselemaan "sillä silmällä", muuttaa puhetyyliä vähän hömpemmäksi, ja nauraa herkästi ja helisevästi kaikelle mitä mies sanoo, niin varmaan niitä seuraan pyrkijöitä piisaisi. Mutta minkäs teet kun olet luonteeltasi tylsä ja suora, ja inhoat flirttailua; yksin saat kirjasi valita ja rautasi nostaa, ei tule urhoja avuksi.

Veikkaan sen eron olevan ulkonäössä. Itse ainakin seuraan vain viehättäviä naisia.

Tiedän 3 naista jotka ei löydä miestä.

Ensimmäinen tapaus viestittää koko kehollaan kaikille, ÄLÄ LÄHESTY MUA, ÄLÄ TUU PUHUMAAN, MENE POIS.

Toinen tapaus: anteeksi kun olen olemassa. Jos hänelle joku puhuu, vastaa hyvin hiljaa puhumalla, monta kertaa pitää pyytää toistamaan.

Kolmas: Suht kaunis mutta ei erityinen kaunotar, kävelee nokka pystyssä. Tylyttää kaikki tavikset miehet. Odottaa saavansa miehen tasoa David Beckham.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Minä yritin viime viikolla kaupungilla saada katsekontaktia erääseen lyhyehköön, silmälasipäiseen, hyvin tavalliseen mutta mun mielestä söpöön mieheen. Ei se ollut huomaavinaankaan. Enhän minä minkään Sara Sieppi tai Maisa Torppa ole..

Tuolla perusteella varmaan puolet kaupungista on ihastuneita minuun ja kaikkiin muihinkin. Puhekontakti se ottaa pitää.

Niin katsekontaktin jälkeen voisin mennä puhumaan. Mutta kun toinen ei ole huomaavinaan niin ei kyllä rohkeus riitä aloittaa juttelua.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen arka ja epäsosiaalinen .En tosiaan uskalla käydä "ihmisten ilmoilla" missään, kun kammoan sosiaalisia tilanteita. Töissä käynti jo kuormittaa ihan tarpeeksi. t. nainen, 42 v ja sinkku, vaikka nuorena olin jopa ihan nätti ja hoikkakin. Eipä niitä miehiä vaan kotona istumalla ja lähestyjät arkuuttaan pois tylyttämällä löydy :D

Sama tilanne miehellä, joille työn sosiaaliset tilanteet riittävät. Kun ei tapaa ketään, ei tapaa myöskään sitä oikeaa. 40 v. jälkeen tuli täysi stoppi.

Kyllähä miehiä on, mutta kun itse ei ole mikään mesikukka, joka houkuttelisi puoleensa mehiläisiä, niin siinäpä sitten ollaan puhtaan kaulan kanssa. Kaikilla ei vain ole tykövetoa, vaikka olisi sosiaalinenkin. Joskus tuntuu, että ulkonäkövaatimukset ovat ajaneet hurjaa vauhtia sisällön ohi. Jos et näytä anorektiselta missiltä, niin turha toivo. Joku säälittävä äijänturnake saattaa yrittää iskeä, mutta kun meillä seinäruusuillakin on omat vaatimuksemme ja ylpeytemme. Olemme mieluummin ilman kuin surkimuksen kanssa.

Miehen kannalta tianne on se, että kaikki hyvät on varattuja. Loput sitten tunnevammaisia, mielenterveysongelmaisia ja elävät jossakin prinsessa pilvessä ymmärtämättä todellista elämää.

Vierailija kirjoitti:

Miehen kannalta tianne on se, että kaikki hyvät on varattuja. Loput sitten tunnevammaisia, mielenterveysongelmaisia ja elävät jossakin prinsessa pilvessä ymmärtämättä todellista elämää.

Näin on kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Missä nämä kaikki pariskunnat ovat, sano äkkiä :O

Ei niitä olekaan, koska ne naiset eivät löydä sellaista miestä.

Minkäslaisia miehiä niillä naisilla sitten on, keillä on mies, jos ne eivät ole tuollaisia kuvaamiasi "tavallisen hyviä miehiä"? "Aivan helvetin paskoja luusereita", vai?

Sellasia, joihin "on tyydytty, kun parempaakaan ei ollu tarjolla"

Ja tämä on sulle jotenkin ongelma miehenä, vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Missä nämä kaikki pariskunnat ovat, sano äkkiä :O

Ei niitä olekaan, koska ne naiset eivät löydä sellaista miestä.

Minkäslaisia miehiä niillä naisilla sitten on, keillä on mies, jos ne eivät ole tuollaisia kuvaamiasi "tavallisen hyviä miehiä"? "Aivan helvetin paskoja luusereita", vai?

ne on niitä, jotka naiset ottaa kauheassa hädässä 35+ vuotiaana, tekee lapset ja potkii ukon pihalle 5 vuoden päästä kun ollaan saatu lapset hoitoon ja itsensä takaisin duuniin.

No hei, jos et sä (tai nää miehet) ollutkaan rakastamisen arvoinen, niin mitä siinä voi tehdä?

Vierailija kirjoitti:

Hyvät miehet on jo naimisissa. Ei niitä kaikille riitä. Eikä elämän tärkeintä ihmissuhdetta solmita jonkun "ihan kivan" kanssa. Semmonen suhde väljähtyy aika äkkiä. Ihminen saa ronklata ihan niin paljon kuin tahtoo, kun valitsee puolisoa loppuelämäkseen. Joku vaan vetää puoleensa ja joku toinen ei. Jos nyt eroisin ja pitäis uus hankkia, olisin vieläkin ronkelimpi kuin tämän nykyisen ottaessani. Aikuisena tietää, mitä tahtoo. Tietää myös, mitä tasoa itse on.

Naiset ummistavat aina silmänsä vanhenemisensa edessä. Lisäksi iloisuus, uteliaisuus ja energisyys laskee vanhentuessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska sellainen naisten mielestä "tavallinen hyvä mies" on oikeasti nuori miljonääri hugh grant joka tulee hakemaan sen kiroilevan siiderilollon hänen kotioveltaan jaguarilla ja vie sen elämään miljonäärielämää malibun kartanoon.

Missä nämä kaikki pariskunnat ovat, sano äkkiä :O

Ei niitä olekaan, koska ne naiset eivät löydä sellaista miestä.

Minkäslaisia miehiä niillä naisilla sitten on, keillä on mies, jos ne eivät ole tuollaisia kuvaamiasi "tavallisen hyviä miehiä"? "Aivan helvetin paskoja luusereita", vai?

ne on niitä, jotka naiset ottaa kauheassa hädässä 35+ vuotiaana, tekee lapset ja potkii ukon pihalle 5 vuoden päästä kun ollaan saatu lapset hoitoon ja itsensä takaisin duuniin.

Sä voit olla ilman rahaa tai malibun residenssiäkin rakastamisen arvoinen, tiesitkö sen? Mutta se vaatii vähän viitseliäisyyttä ja toisen huomioonottamista. Unohtamatta tietenkään itseä. Mutta ihmeellistä narista siitä, ettei ole tisista rakastamisen arvoinen. Kyllä se on silloin katsottava peiliin.