Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä? Huono seksi syö sieluani
Iiris
29.09.2016 |
Olemme olleet yhdessä 9 vuotta ja seksielämä on ollut alusta asti korkeintaankin keskinkertaista.
Rakastuin mieheeni siitä huolimatta että jo ensimmäisellä seksikerralla tiesin intuitiivisesti että meillä ei synkkaa sängyssä, mutta toivoin parasta ja ajattelin että seksiä voi oppia yhdessä. Suhteen ensimmäisten vuosien aikana kehitystä ei yrittämisen myötä kuitenkaan tapahtunut ja tein tietoisen valinnan ja päätin jakaa loppuelämäni miehen kanssa jonka kanssa kaikki muu toimii hyvin paitsi seksi. Rakastan häntä enemmän kuin ketään toista enkä halua luopua hänestä enkä satuttaa häntä.
Seksiä kyllä on mutta toiveista ja haluista useasti keskusteltuamme, kokeiluita toteutettuamme ja mieheni itsetuntoa mahdollisimman monin eri keinoin pönkitettyäni huomaan, että
mieheltäni puuttuu sitä jotakin jotta kokisin saavani seksistä irti senkaltaista nautintoa mitä tiedän voivani kokea.
Hän on ollut alusta asti tyytyväinen minuun ja on kertonut meillä olevan hänen elämänsä parasta seksiä. Tahdon kyllä häntä mutta en missään mielessä samanlaisella intohimolla kuin olen muita miehiä himoinnut, minusta meiltä puuttuu kipinä jota ei koskaan oikein ollutkaan. Seksi on minulle rakkaudenosoitus ilman kiihkoa.
Nyt kun meillä on lapsia ja mittari on lähempänä neljääkymppiä, huomaan olevani onneton seksielämämme vuoksi. Tuntuu että menetän jotain todella isoa jos en käytä kehoani kaikessa luonnon suomassa potentialissa ja kaipaan välillä
hyvää seksiä ja fyysistä yhteyttä niin että tekee fyysisesti vaikeaa. Olen kireä ja mieheni ärsyttää minua helposti ja tiedän sen johtuvan siitä etten ole tyydytetty. Tämä pohjavire taas synnyttää muita ongelmia ja vaikuttaa mieheni minäkuvaan, sillä hän kokee epämääräisesti olevansa minulle riittämätön, vaikken ole koskaan sanonut että kyse on seksistä. Uskon kuitenkin että jollain alitajuntaisella tavalla mieheni tietää mistä on kyse, mutta hänellä/meillä ei ole keinoja käsitellä asiaa. Masturbointinikin päättyy usein itkuun sillä haluaisin niin paljon kokea hekumaa toisen ihmisen, tuetysti mieluiten mieheni, kanssa.
En pelkää että hairahtuisin pettämään sillä jos haluaisin vierasta miestä, tekisin sen täysin tietoisesti ja ainoastaan mieheni luvalla. En tähänkään mennessä ole valinnut omaa hedonistista haluani mieheni tunteitten ylitse, tiedän itse kokemuksesta kuinka paljon pettäjä voi tuhota toisessa vain pienen hairahduksen vuoksi. En myöskään usko että satunnaiset seksikokemukset olisivat pidemmän päälle ratkaisu, vaan jonkinlainen ranskalainen rakastaja-järjestelmä tuntuisi minulle ainoalta mahdolliselta ulospääsyltä tästä ahdistuksesta. Miehelleni se taas merkitsisi aisankannattajaksi leimautumista ja miehisen itsetunnon tuhoutumista ja pidemmän päälle varmaan katkeruutta ja vihaa suhteeseemme.
En tiedä miten voisin mitenkään nostaa asiaa esille mieheni kanssa puheiksi sillä kukaan meistä ei halua kuulla olevansa huono seksikumppani ja toivoton tapaus, saati sitten siihen päälle että rakkaamme haluaisi kaiken lisäksi seksiä muiden kanssa.
Mitä minun tulisi tehdä? Ne jotka suosittelevat heti ensimmäiseksi parisuhdeterapiaa tai seksileluja älköön vaivautuko, kokeiltu on. Juuri terapia sai minut tajuamaan että ongelmamme on pohjimmiltaan jotain minne sanat ja hyvä tahto eivät yllä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Ei voi olla niin vaikeaa esim. räplätä itseään yhdynnässä tai sitten jollain lelulla sen jälkeen sanoen miehelle että näin minä teen. Luulisi tuosta oppivan. Ja sitä paitsi hommaa itse se aito orgasmi tosiaan räpläten klitorista seksissä, miehen on vähän saakelin vaikeaa tehdä kaikkea yhtä aikaa, varsinkin jos et ole neuvonut.
Öö, ap kirjoitti jo aloituksessaan et seksileluja on kokeiltu ja turha suositella. Ja neuvojakin on vissiin vuosien varrella tullu ihan reippaasti jos terapiassa asti on käyty... Ehkä tää vaan kertoo siitä ettei miehet tajuu kuinka erilainen naisen seksuaalisuus on. Ei kyse oo siitä et pitäis aina saada orgasmi vaan seksistä puuttuu jotain ihan muuta.
Tai sitten naiset ei tajuu, ettei seksuaalisuus ole niin vaikeata. Ottaisi vaikka mallia miehistä. Kyllä Ap sanoi mm. ettei hänen miehensä osaa sormeilla naiselle orgasmia. Taas miehessä vika. Sitten Ap sanoi, että miehensä suorittaa, ja että mieheltä puuttuu seksin taju. Taas miehen vika. Jos nyt kuitenkin nainen yrittäisi vääntää sitä ajatusmaailmaansa. Ja jos se ei millään onnistu, niin naine ottaisi vastuun itsestään ja lähtisi vaikka etsimään sitä seksiä muualta, jossa se on niin paljon parempaa.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Ei voi olla niin vaikeaa esim. räplätä itseään yhdynnässä tai sitten jollain lelulla sen jälkeen sanoen miehelle että näin minä teen. Luulisi tuosta oppivan. Ja sitä paitsi hommaa itse se aito orgasmi tosiaan räpläten klitorista seksissä, miehen on vähän saakelin vaikeaa tehdä kaikkea yhtä aikaa, varsinkin jos et ole neuvonut.
Öö, ap kirjoitti jo aloituksessaan et seksileluja on kokeiltu ja turha suositella. Ja neuvojakin on vissiin vuosien varrella tullu ihan reippaasti jos terapiassa asti on käyty... Ehkä tää vaan kertoo siitä ettei miehet tajuu kuinka erilainen naisen seksuaalisuus on. Ei kyse oo siitä et pitäis aina saada orgasmi vaan seksistä puuttuu jotain ihan muuta.
Tai sitten naiset ei tajuu, ettei seksuaalisuus ole niin vaikeata. Ottaisi vaikka mallia miehistä. Kyllä Ap sanoi mm. ettei hänen miehensä osaa sormeilla naiselle orgasmia. Taas miehessä vika. Sitten Ap sanoi, että miehensä suorittaa, ja että mieheltä puuttuu seksin taju. Taas miehen vika. Jos nyt kuitenkin nainen yrittäisi vääntää sitä ajatusmaailmaansa. Ja jos se ei millään onnistu, niin naine ottaisi vastuun itsestään ja lähtisi vaikka etsimään sitä seksiä muualta, jossa se on niin paljon parempaa.
8
Tajuathan, että jos ap olisi täysin kokematon, niin hän varmaan olisi tyytyväinen nykyiseen seksiin. Mutta kun ap on monta kertaa aiemmin kokenut jotain kiihottavampaa, jotain missä laukeaa, jotain intohimoista, niin nykyinen ei tunnu riittävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Ei voi olla niin vaikeaa esim. räplätä itseään yhdynnässä tai sitten jollain lelulla sen jälkeen sanoen miehelle että näin minä teen. Luulisi tuosta oppivan. Ja sitä paitsi hommaa itse se aito orgasmi tosiaan räpläten klitorista seksissä, miehen on vähän saakelin vaikeaa tehdä kaikkea yhtä aikaa, varsinkin jos et ole neuvonut.
Öö, ap kirjoitti jo aloituksessaan et seksileluja on kokeiltu ja turha suositella. Ja neuvojakin on vissiin vuosien varrella tullu ihan reippaasti jos terapiassa asti on käyty... Ehkä tää vaan kertoo siitä ettei miehet tajuu kuinka erilainen naisen seksuaalisuus on. Ei kyse oo siitä et pitäis aina saada orgasmi vaan seksistä puuttuu jotain ihan muuta.
Tai sitten naiset ei tajuu, ettei seksuaalisuus ole niin vaikeata. Ottaisi vaikka mallia miehistä. Kyllä Ap sanoi mm. ettei hänen miehensä osaa sormeilla naiselle orgasmia. Taas miehessä vika. Sitten Ap sanoi, että miehensä suorittaa, ja että mieheltä puuttuu seksin taju. Taas miehen vika. Jos nyt kuitenkin nainen yrittäisi vääntää sitä ajatusmaailmaansa. Ja jos se ei millään onnistu, niin naine ottaisi vastuun itsestään ja lähtisi vaikka etsimään sitä seksiä muualta, jossa se on niin paljon parempaa.
8
Tajuathan, että jos ap olisi täysin kokematon, niin hän varmaan olisi tyytyväinen nykyiseen seksiin. Mutta kun ap on monta kertaa aiemmin kokenut jotain kiihottavampaa, jotain missä laukeaa, jotain intohimoista, niin nykyinen ei tunnu riittävältä.
Jep, tajuan. Laukeaminen nyt kuitenkin on ensisijaisesti laukeajan itsensä vastuulla. Ei minuakaan saa kukaan nainen laukeamaan, jos en sitä itse ajatuksillani ensin mahdollista. Jos ei kerran millään pysty kiihottumaan kumppaninsa kanssa, että laukeaisi, niin kannattanee vain tyytyä osaansa TAI sitten lähteä menemään, ja etsimään sitä kiihoketta muualta. Kyllä sitä varmasti löytyy, mutta saattaa myös olla ettei sekään mikään autuaaksi tekevä asia ole. Mutta varmaan tossa 40v tienoilla tuo vaihe tulee yleisemminkin naisille ja sen mukana saattaa perhekin hajota.
8
Ap, minä ymmärrän sinua täysin, olen itse lähes 100% samassa tilanteessa kanssasi.
Itse olen tullut tulokseen, että joidenkin ihmisten seksuaalinen kemia ei vain kohtaa.
Paljon olen asian eteen yrittänyt alku-vuosina tehdä ( leluja, pornoa, seksimessuja, Amsterdamin matkoja, asuja, keskusteluja, kädestä pitäen opettamista, kynttilöitä, viiniä, jointeja ). Homma ei vaan toimi, me selvästi emme erotiikan saralla kohtaa toisiamme laisinkaan.
Yhdessä olemme olleet yli 7.vuotta ja olen valitettavasti yllättänyt itseni haaveilemasta toisista miehistä usein viimeisen vuoden aikana . Olenpa joskus miettinyt jopa, voisiko mieheni olla kiinnostunut samaa sukupuolta olevista. Itse hän kieltää tämän.
Itse veikkaan, että meidän tarina ei tule päättymään onnellisesti. En vain usko siihen, että voisimme löytää yhteisen sävelen molempia tyydyttävään seksiin.
Nro.41 ymmärtää asian hyvin, kirjoituksesi osuu mielestäni hyvin asian ytimeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä kannattaa erota vaikkei "haluaisi", jos on jatkuvasti tyytymätön. Me ei vaan voida teitä sinne eron alttarille taluttaa.
Ota sellainen mielikuva että isä talutti sinut alttarille kun menit naimisiin (vaikkei siis oikeasti olisikaan näin ollut) niin nyt sinä kävelet teidän eron alttarille seksuaalisesti sinut tyydyttävän miehen kanssa. Kävelette siis yhdessä, kukaan ei taluta sua. Oot itsenäinen nainen.
Sanot miehellesi että oot kiva kaveri ja hyvä isä, seksi on paskaa ja on aina ollut, ollaan kavereita ja vanhempia.
Monet kommentit olivat menneet minulta ohitse jostain teknisestä syystä. Ketjuun on tullut paljon hyviä kommentteja, esim. se joka puhui tyytymättömyysmoodista ja kehotti kokeilemaan tantraseksiä. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, eräs ystäväni on suositellut samaa sillä hänestä ongelmani ei liity suoraan mieheni taitoihin tai tapaan olla sängyssä vaan dynamiikkaamme. On myös aivan totta että myös minun täytyy tutkia rohkeasti niitä syitä miksi koen tyytymättömyyttä ja miettiä mitä voisin muuttaa itse itsessäni.
Sen sijaan kommentoijalle "8" haluaisin kertoa että en ajattele että voisin saada hyvää seksiä ilman että se vaikuttaisi avioliittooni mutta en kyllä tahtoisi myöskään elää loppuelämääni myöskään niin että tyytyisin osaani seksuaalisesti puutteessa elävänä naisena. Ja tiedostan varsin hyvin että tällä meiningillä me tulemme eroamaan sillä tyytymättömyyteni tihkuu läpi koko suhteeseen. Vielä kerran: kysymys ei ole siitä ettenkö voisi saada orgasmia mieheni toimesta, kyllä minä tulen muutamia kertoja vuodessa, tai siitä ettenkö osaisi sormettaa tai dildottaa itselleni orgasmia hänen seurassaan, vaan siitä ettemme me kohtaa sängyssä sellaisella tavalla mitä toivoisin.
Sille joka pohti olemmeko kokeilleet dominakuviota: kyllä olemme mutta mieheni ei osaa heittäytyä. Lisäksi seksuaalisuuteni on sen verran monimuotoinen etten tahdo aina bdsm-seksiä vaan kaipaan psykofyysistä yhteyttä mieheni kanssa.
Kirjoittaja nro 41 tosiaan ymmärsi täysin mitä koen. Tuntuu että tämä ongelma on vain ja ainoastaan minun valinnoistani ja asennoitumisestani kiinni, mutta haluaisin että mieheni käsittäisi kuinka pohjalle me voimme joutua jos tämä tilanne vielä pahenee. Toista ihmistä vaan ei voi muuttaa, hänen tulisi itse käsittää missä jutun juju on. Tällaista on varmaan niillä uskovaisilla jotka haluavat että ateistit kokisivat sen uskoontulon hurmion jotta voisivat vihdoin ja viimein käsittää mistä Jeesuksessa on kyse. Jos mieheni vapautuisi seksuaalisesti pääsisi hänkin tänne rajan taakse mistä katsottuna aiempi nautinto oli vain amatöörien aloittelua... Suhteeni omaan kehoonikin on alkanut muuttua vihamieliseksi tämän tyytymättömyyden vuoksi.
Minä en tiedä haluanko luopua aviomiehestäni vain seksin sujumattomuuden vuoksi. Niin suuret riskit siihen etten tule koskaan löytämään ketään toista joka voisi tehdä minut muilla tavoin yhtä onnelliseksi. Lisäksi rakastan miestäni todella paljon. Ja samalla koen että rakkauteni alkaa kuihtua jos en saa nautintoa häneltä. Kaikkea ei todellakaan voi saada.
Yllättävän paljon kyllä auttoi tänne vuodattaminen, mieletöntä! Kiitos kaikille.
- Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän ap:ta hyvin. Ap:n mies on estoinen, ei osaa heittäytyä hetkeen vaan jotenkin suorittaa seksihetkeä, huomio on tekemisessä ja tekniikassa. Ap taas kaipaa kiihottumista jännitteestä, ihmisten välisestä sähköstä ja sen purkautumisesta.. Tuota jännitettä voi opetella ja rakentaa, jos haluaa, mutta se edellyttää että molemmat hiffaa mistä siinä jännitteessä ylipäätään on kyse. Ap:n mies ei ole vielä oivaltanut, että aivot on se tärkein sukupuolielin. Ap taas on kokenut aiemmin haluamansa kaltaista seksiä bdsm-henkisen kumppanin kanssa, missä piireissä ap:n kuvaamaan jännitteeseen tietoisesti pyritään. Ratkaisua minulla ei ole heti tarjota, mutta ap:lle tsemppiä.
Jos miehellä ei ole seksuaalista itsevarmuutta niin sitten ei ole. Kaikista vähiten se onnistuu sillä ivaamisella ja besserwisser-asenteella, mitä naisilla usein on. En ole vielä tavannut naista joka todella ymmärtäisi tätä miesten visuaalisempaa ja uusia kumppaneita hakevaa seksuaalisuutta. Ei tulisi kuitenkaan mieleeni ivata naisia tästä syystä. Jostain syystä naiset kokevat olevansa niin paljon parempia, että voivat puhua vaikka mistä "idioottimiehistä", kun mies ei pysty sellaiseen seksuaalisuuteen mitä nainen odottaa.
Ap, mietipä tällaista päälaelleen kääntämistä; sen sijaan, että etsitte terapiasta ja seksuaaliterapiasta ja muista apua miehen ongelmaan, haetkin sitä itse itsellesi. Terapian jälkeen voit vapautuneesti päättää jäätkö suhteeseen vai riittääkö suhde tällaisena ja nyt. Älä korjaa miestä, yritä "korjata" itsesi.
Toisekseen mietin mitä jos takana onkin tyytymättömyys esimerkiksi siitä, että mies on ihastunut toiseen? Jos se nakertaakin sinua ja purkautuu alitajunnasta nyt näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin 5 vuotta sitten erittäin seksuaalinen ja kokeilunhaluinen. Exän kanssa tehtiin kaikki julkisista paikoista sm.n ym. Nykyinen alkoi aika alussa pihdata ja väitti syyksi sitä, että olen liian aktiivinen naiseksi ja epäsuorasti sanottuna liian itsevarma. Pikkuhiljaa hän kielsi tekemästä sitä ja tätä ja hivelemästä reidestä jne. kaikki mitä tein oli väärin. Viimeiset 2 vuotta minun on pitänyt maata vain lahnana ja nyt hän sanoi, etten ole tarpeeksi aktiivinen ja hän kokee, etten halua häntä :D Olin aivan puulla päähän lyöty. Kaipaan entistä itsevarmuuttani sängyssä ja sitä, että tiesin saavani miehen tyydytettyä. Nykyisin saan koskea niskaan ja alaselkään. Esileikki on mahdotonta, kun ei saa koskella tai suudella.
Olen viimein alkanut ymmärtää, ettei vika ollut minussa. Minä olin hyvä! Saankohan olla enää koskaan
Oletko ap miettinyt voisiko taustalla kuitenkin olla jotain seksiin liittymätöntä? Minä olin hyvin vastaavalla tyytymätön ex-mieheni kanssa ja vasta vuosia eron jälkeen ymmärsin, että seksi lakkasi toimimasta pääasiassa siksi, että suhteemme ei toiminut henkisellä tasolla. Kaikki tietenkin liittyy kaikkeen eli jos kumppani ei muutenkaan huomioi sinua, miksi häntä kiinnostaisi kuunnella saati toteuttaa toiveitasi sängyssä.. Eli huono seksi ei ollut eromme pääsyy mutta kylläkin ongelmiemme näkyvin ilmentymä. Itse olen hyvin seksuaalinen ihminen enkä lopulta voinut jäädä tilanteeseen. Nykyisen kumppanin kanssa kipinä on leimunnut uskomattomana jo yli viisi vuotta enkä usko että se tästä paljon laimenee, kohtaamme toisemme niin täydellisesti sekä henkisesti että fyysisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
Pettämisen syyksi ei, eroon riittää, mikäli koet sen niin tärkeäksi.
Ööh odotatko todella tavallisen seksin räjäyttävän samoin kuin psykedeelien kanssa, kuten kirjotit kolmos sivulla ap :D
Joo ei, ei todellakaan. Huumepäissään kokemasi asiat ovat aivokemioiden vaikutusta. Sienissä adrenaliinia ja hyvänolon-hormoneja virtaa ihan ilman panemistakin :D sinulla on tainnut mennä kaksi maailmaa nyt senaisin
Se on ihan normaalia narkomaaneilla. Huumeita pidetään normaalina katunaailmassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tanssikaa!
Siinä on rytmiä, läheisyyttä, kehollisuutta, yhteistä tekemistä!
Sopii myös lapsille, pienille ja murkuille, diskoa tai mielimusaa ilman askeleiden pakkoa, täyttä hyväksyntää sellaisena kuin on. Yhdessä hulluttelua. Kun löytää rentoutta, löytää paljon!Ja seksistä, mies voi antaa sormella ihanan orgasmin. Ja voi myös itseä tyydyttää, hänen sylissään. Normeista vapautuminen voimauttaa.
En tiedä sinun normeistasi, mutta meille nuo asiat ovat aivan normaalia seksiä, ongelmana on se ettei mieheni kykene (lue osaa) sormeilemaan minulle orgasmia enkä tahdo aina olla itse se joka tuottaa oman orgasmini. Ja me olemme tosiaan opetelleet 9 vuotta.
Mutta tuo rentouden löytäminen tanssin kautta on kyllä ihan hyvä vinkki, meillä on yhdessä aina hauskaa kun pidämme diskohetken lasten kanssa. Kahden kesken tanssiessa ei mieheni vain osaa päästää irti siitä hassutelusta. Hän on niin epävarma niin monella eri tavalla etten tiedä miten voisin enää vahvistaa hänen itsetuntoaan niin että se johtaisi parempaan seksiin.
- Ap
Ethän sä pystykään vahvistamaan miehen itsetuntoa. Ei se kehuilla parane jos on jotenkin rikki. Miehen pitäisi mennä terapiaan. Lisäksi ongelmana on seksuaalinen itsetunto. Mies ei kaiketi hyväksy eri puolia itsessään, mikä voi olla seurausta esim. tiukasta uskonnollisesta kasvatuksesta tms. Hän on ns. "kiltti poika", joka ei uskalla näyttää seksuaalisuuttaan naiselle. Hän pelkää loukkaavansa naista tai muuten häpeää omia halujaan. Tietoisesti hän ei tätä varmaan tajua. Itse olin joskus tuollainen, mutta olen oppinut "uusia ajattelumalleja". Edelleen mulla on huonohko itsetunto, mutta osaan kyllä naisen kanssa olla intiimisti kai aika hyvin. En ehkä sillä tavalla mitä seksielämän toimiminen pitkässä rakkaussuhteessa vaatii, mutta intohimoiseksi rakastajaksi pystyy opettelemaan ilman että saa kaikki ongelmansa ratkottua. Se vaatii vaan, että kyseenalaistaa nuorena opitut ajatukset siitä, mitä naisen seksuaalisuus on, mitä miehen seksuaalisuuden pitäisi olla ja miten niitä saa näyttää. Miehen pitäisi vaan tajuta että miten pahaa ei tapahdu eikä kukaan (tervejärkinen ihminen) suutu, jos hän joskus läimäyttää sinua perseelle kun et osaa aavistaa ja virnistää perään pirullisesti tai painaa sinut yllättäen seinää vasten ja sanoo "nyt mä ryöstän kaikki puhtaat ajatukset sun mielestä". Väitän entisenä seksuaalisvammaisena naistenmielistelijänä, että useimmilla miehillä on tämä puoli ja he haluaisivat harrastaa tuollaista seksuaalista kanssakäymistä naisten kanssa, mutta ei ole tullut mieleenkään että se olisi mahdollista ja että se ei olekaan naista loukkaavaa/miehen sikamaista seksuaalisuutta, jos on dominoiva ja eläimellinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Ei voi olla niin vaikeaa esim. räplätä itseään yhdynnässä tai sitten jollain lelulla sen jälkeen sanoen miehelle että näin minä teen. Luulisi tuosta oppivan. Ja sitä paitsi hommaa itse se aito orgasmi tosiaan räpläten klitorista seksissä, miehen on vähän saakelin vaikeaa tehdä kaikkea yhtä aikaa, varsinkin jos et ole neuvonut.
Öö, ap kirjoitti jo aloituksessaan et seksileluja on kokeiltu ja turha suositella. Ja neuvojakin on vissiin vuosien varrella tullu ihan reippaasti jos terapiassa asti on käyty... Ehkä tää vaan kertoo siitä ettei miehet tajuu kuinka erilainen naisen seksuaalisuus on. Ei kyse oo siitä et pitäis aina saada orgasmi vaan seksistä puuttuu jotain ihan muuta.
Sehän ei välttämättä tarkoita että mies on rajoittunut, jos hän ei vaan tykkää samanlaisesta seksuaalisuudesta kuin mistä nainen. Nainen haluaa piiskaa, mutta mies ei vaan halua piiskata yhtään ketään. Nainen haluaa villiä, mies nyt vaan tykkää rauhallisesta. Vai voiko olla näin? Onko mahdollista että miehessä ei ole mitään vikaa jos hän ei taivu naisen toiveisiin? Voi olla ihan terve mies, vaikka ei olisikaan sellainen mitä nainen haluaa?
AP, kirjoitit avoimesti ja luontevasti erittäin syvällisestä ja tärkeästä asiasta. Tämän takia haluan kirjoittaa sinulle kunnolla mistä on kysymys. Ensimmäisenä joudun toteamaan, että 90% näistä kirjoituksista jota tänne on kirjoitettu on täysin off-topic eivätkä valitettavasti tarjoa minkäänlaista ratkaisua.
Mies on aina vain ja ainoastaan sitä mitä on. Hän ei tule tuosta muuttumaan, ellei jokin todella perustavanlaatuinen komeus tai näkemys muuta koko hänen maailmankatsomusta. Mies on lähtökohtaisesti loistava sängyssä tai sitten hän ei ole. Nämä ovat niin primitiivisiä asioita, ettei niitä todellakaan voi millään terapialla muuttaa.
Tiedän hyvin tarkkaan mitä sinä tarkoitat tuolla tyydyttämättömyydellä. Se kumpuaa sieltä, miten mies koskee ja käsittelee naista. Se on täysin mentaalista, sieltä se lähtee.
Tiedän myös, että tämä kuullostaa julmalta. Mutta sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Voi jatkaa elämääsi onnettomana tai sitten voi lopettaa kärsimisen ja alkaa tutustumaan tai etsimään sellaista miestä, joka tarjoaa sinulle tajunnanräjäyttävää nautintoa. Sellaista, joka jää mieleen vuosienkin jälkeen. Sitten on enää arpapeliä, onko tämä loistava rakastaja muutoin fiksu ja karismaattinen mies vai pelkkä douchebag.
Tsemppiä kovasti valintoihin, mitkä ne ovatkaan. Olen nähnyt ja kokenut samantapaisia naisia etkä ole yksin tämän ongelman kanssa. Miehet voisivat muutenkin jättää nuo tietokoneet ja hifitouhut vähemmälle ja alkaa treenaamaan ja unohtaa sen, mitä ovat kouluissa oppineet naisista.
Iiris kirjoitti:
Monet kommentit olivat menneet minulta ohitse jostain teknisestä syystä. Ketjuun on tullut paljon hyviä kommentteja, esim. se joka puhui tyytymättömyysmoodista ja kehotti kokeilemaan tantraseksiä. Kuten aiemmassa viestissäni sanoin, eräs ystäväni on suositellut samaa sillä hänestä ongelmani ei liity suoraan mieheni taitoihin tai tapaan olla sängyssä vaan dynamiikkaamme. On myös aivan totta että myös minun täytyy tutkia rohkeasti niitä syitä miksi koen tyytymättömyyttä ja miettiä mitä voisin muuttaa itse itsessäni.
Sen sijaan kommentoijalle "8" haluaisin kertoa että en ajattele että voisin saada hyvää seksiä ilman että se vaikuttaisi avioliittooni mutta en kyllä tahtoisi myöskään elää loppuelämääni myöskään niin että tyytyisin osaani seksuaalisesti puutteessa elävänä naisena. Ja tiedostan varsin hyvin että tällä meiningillä me tulemme eroamaan sillä tyytymättömyyteni tihkuu läpi koko suhteeseen. Vielä kerran: kysymys ei ole siitä ettenkö voisi saada orgasmia mieheni toimesta, kyllä minä tulen muutamia kertoja vuodessa, tai siitä ettenkö osaisi sormettaa tai dildottaa itselleni orgasmia hänen seurassaan, vaan siitä ettemme me kohtaa sängyssä sellaisella tavalla mitä toivoisin.Sille joka pohti olemmeko kokeilleet dominakuviota: kyllä olemme mutta mieheni ei osaa heittäytyä. Lisäksi seksuaalisuuteni on sen verran monimuotoinen etten tahdo aina bdsm-seksiä vaan kaipaan psykofyysistä yhteyttä mieheni kanssa.
Kirjoittaja nro 41 tosiaan ymmärsi täysin mitä koen. Tuntuu että tämä ongelma on vain ja ainoastaan minun valinnoistani ja asennoitumisestani kiinni, mutta haluaisin että mieheni käsittäisi kuinka pohjalle me voimme joutua jos tämä tilanne vielä pahenee. Toista ihmistä vaan ei voi muuttaa, hänen tulisi itse käsittää missä jutun juju on. Tällaista on varmaan niillä uskovaisilla jotka haluavat että ateistit kokisivat sen uskoontulon hurmion jotta voisivat vihdoin ja viimein käsittää mistä Jeesuksessa on kyse. Jos mieheni vapautuisi seksuaalisesti pääsisi hänkin tänne rajan taakse mistä katsottuna aiempi nautinto oli vain amatöörien aloittelua... Suhteeni omaan kehoonikin on alkanut muuttua vihamieliseksi tämän tyytymättömyyden vuoksi.
Minä en tiedä haluanko luopua aviomiehestäni vain seksin sujumattomuuden vuoksi. Niin suuret riskit siihen etten tule koskaan löytämään ketään toista joka voisi tehdä minut muilla tavoin yhtä onnelliseksi. Lisäksi rakastan miestäni todella paljon. Ja samalla koen että rakkauteni alkaa kuihtua jos en saa nautintoa häneltä. Kaikkea ei todellakaan voi saada.
Yllättävän paljon kyllä auttoi tänne vuodattaminen, mieletöntä! Kiitos kaikille.
- Ap
Nro 41 täällä. Ymmärrän sinua ja tilannettasi varmaan hyvin siksi, että nykyisessä suhteessani olen itse ikävä kyllä juuri samojen mietteiden äärellä. Minä, paljon kokeillut ja juuri siitä jännetteestä ja henkisestä tunnelmasta kiksini saava heittäytyjä, olenkin yhdessä nyt estoisen ja laadullisesti kokemattoman miehen kanssa, joka osaa teknisesti kyllä panna hyvin, mutta hän ei yritä rakentaa kanssani sitä jännitettä. Hän ei tee sitä laiskuuttaan tai ilkeyttään. Hän ei jotenkin vain elämyksellisesti ja tunnetasolla tavoita sitä jännitejuttua. Luulen, että hän on tyytyväinen suorituskeskeisempään seksuaalisuuteen. Minä taas olen intoutunut "mielensisäisen" ja "kahden mielen välisen" seksuaalisuuden kehittämiseen lähestulkoon pyrkimyksenä saada siitä suunnilleen taiteenlaji. Minulla on kova nälkä siihen. Ja sillä tarkoitan myös vaikka autoriuhkassa tapahtuvaa tunnelman virittämistä.. Sitä että sen jännitteen myötä voi esim "ehdollistaa" toisen mielen virittymään tietylle taajuudelle vain yhden sanan kuiskaamalla.. Tai rakentaa pientä pelonsekaista jännitystä toiselle siitä mitä ihanaa mutta vähän pelottavaa kohta ehkä tapahtuu.. Minulle ihmisen seksuaalisuus mielensisäisenä asiana on loputon kiinnostuksen kohde, jota tutkimaan haluaa heittäytyä ja antautua. Etsiä uusia tunnetiloja ja elämyksiä mukavuusalueen rajojen ulkopuoleltakin.. Nykyinen mieheni ei tiedä tätä ajatusmaailmaani täysin, olen yrittänyt sitä hänelle abata hieman joskus, mutta kun näin että puheeni ei oikein resonoinut hänen hänen mielessään, niin jätin aiheen. Minun on kai sallittava hänelle erilainen tapa nähdä asiat. Mutta en ole luopunut toivosta vielä.
Huomaan miettiväni kahta sanaa, kun pohdin mieheni pidättyväisyyttä sängyssä. Luottamus ja tunneyhteys. Luottamus itseen? uskaltaako hän ottaa sen riskin että heittäytyessä joutuukin kokemaan ehkä häpeääkin tai saattaa epäonnistua. Vaatiiko hän itseltään niin paljon, että jos ei luota itseensä että on täydellisen hyvä niin ei edes yritä Luottamus toiseen? Luottaako hän minuun, että kannan tilannetta, jos hän jäätyy. Luottaako hän minuun, että rakastan häntä vaikka näkisin hänestä sen heikon eli heittäytyvän puolen. Luottamus meidän välillä? Onko suhteessamme muuten keskinäistä luottamusta riittävästi sen suhteen että toinen ei esim etäänny, nolaa tai hylkää vaikealla hetkellä. Yhteys omiin tunteisiin? Suorittaminen on jonkinlaista itsensä etäännyttämistä hetkessä läsnäolosta tai sen hetken herättämistä tunteista.
Mies tuntuu tarvitsevan itsetuntonsa vahvistamista ihan kokonaisvaltaisesti. Kun on terve itsetunto, pystyy heittäytymään, ottamaan tilanteen haltuunsa, olemaan rietas ja rento ja ottamaan toisen huomioon, opettelemaan uutta. Jos on saanut pidättyväisen ja suorituskeskeisen, ehkä tunteita peittelevänkin kasvatuksen (kumman yleistä suomalaisilla), ei pysty heittäytymään eikä kokeilemaan. Silloin ei tajua näitä nyansseja, joista aloittaja puhuu. Ymmärrän häntä täysin. Toinen näkökulma on se, että kyseisestä ihmisestä puuttuu kokonaan sellainen syvyys ja herkkyys, joka näkyisi myös seksuaalisuudessa. Jotkut vain ovat sellaisia pintapuolisia suorittajia. If you don't have it, you don't get it. Arvailuahan tämä on, kun en miestä tunne, mutta tällaisia havaintoja olen tehnyt vastaavissa tapauksissa.
Lähtekää yhdessä tanssitunnille. Jokin lattari tanssi, samba, rumba, salsa yms. Miehen rytmitaju voisi parantua ja tanssiminen olisi jotain yhdessä tehtävää. Paritanssi on myös lähellä olemista ja lattari tanssit ovat yleensä myös flirttailevia ja tanssin avulla voi kroppa oppia uusia tapoja liikkua, ja näin saada potkua sänkyyn.
Joskus nimittäin törmäsin (kusipäiseen ikävä kyllä) tanssijaan ja jumaliste se "tanssi" sängyssäkin:0 Vieläkin perään haikailen ja toivon, että olisi ollut fiksumpi ihminen.
Eksyin itsekki tässä muutama vuosi sitten lyhyelle samba kurssille ja ystävät huomauttivat että treenien jälkeen/jälkeisenä päivänä olin paljon flirttailevampi. Tiedä sitten olenko pöpi päästä vai miksi niin aina kävi:D
Alue: Aihe vapaa
Minä ymmärrän ap:ta hyvin. Ap:n mies on estoinen, ei osaa heittäytyä hetkeen vaan jotenkin suorittaa seksihetkeä, huomio on tekemisessä ja tekniikassa. Ap taas kaipaa kiihottumista jännitteestä, ihmisten välisestä sähköstä ja sen purkautumisesta.. Tuota jännitettä voi opetella ja rakentaa, jos haluaa, mutta se edellyttää että molemmat hiffaa mistä siinä jännitteessä ylipäätään on kyse. Ap:n mies ei ole vielä oivaltanut, että aivot on se tärkein sukupuolielin. Ap taas on kokenut aiemmin haluamansa kaltaista seksiä bdsm-henkisen kumppanin kanssa, missä piireissä ap:n kuvaamaan jännitteeseen tietoisesti pyritään. Ratkaisua minulla ei ole heti tarjota, mutta ap:lle tsemppiä.