Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä? Huono seksi syö sieluani
Iiris
29.09.2016 |
Olemme olleet yhdessä 9 vuotta ja seksielämä on ollut alusta asti korkeintaankin keskinkertaista.
Rakastuin mieheeni siitä huolimatta että jo ensimmäisellä seksikerralla tiesin intuitiivisesti että meillä ei synkkaa sängyssä, mutta toivoin parasta ja ajattelin että seksiä voi oppia yhdessä. Suhteen ensimmäisten vuosien aikana kehitystä ei yrittämisen myötä kuitenkaan tapahtunut ja tein tietoisen valinnan ja päätin jakaa loppuelämäni miehen kanssa jonka kanssa kaikki muu toimii hyvin paitsi seksi. Rakastan häntä enemmän kuin ketään toista enkä halua luopua hänestä enkä satuttaa häntä.
Seksiä kyllä on mutta toiveista ja haluista useasti keskusteltuamme, kokeiluita toteutettuamme ja mieheni itsetuntoa mahdollisimman monin eri keinoin pönkitettyäni huomaan, että
mieheltäni puuttuu sitä jotakin jotta kokisin saavani seksistä irti senkaltaista nautintoa mitä tiedän voivani kokea.
Hän on ollut alusta asti tyytyväinen minuun ja on kertonut meillä olevan hänen elämänsä parasta seksiä. Tahdon kyllä häntä mutta en missään mielessä samanlaisella intohimolla kuin olen muita miehiä himoinnut, minusta meiltä puuttuu kipinä jota ei koskaan oikein ollutkaan. Seksi on minulle rakkaudenosoitus ilman kiihkoa.
Nyt kun meillä on lapsia ja mittari on lähempänä neljääkymppiä, huomaan olevani onneton seksielämämme vuoksi. Tuntuu että menetän jotain todella isoa jos en käytä kehoani kaikessa luonnon suomassa potentialissa ja kaipaan välillä
hyvää seksiä ja fyysistä yhteyttä niin että tekee fyysisesti vaikeaa. Olen kireä ja mieheni ärsyttää minua helposti ja tiedän sen johtuvan siitä etten ole tyydytetty. Tämä pohjavire taas synnyttää muita ongelmia ja vaikuttaa mieheni minäkuvaan, sillä hän kokee epämääräisesti olevansa minulle riittämätön, vaikken ole koskaan sanonut että kyse on seksistä. Uskon kuitenkin että jollain alitajuntaisella tavalla mieheni tietää mistä on kyse, mutta hänellä/meillä ei ole keinoja käsitellä asiaa. Masturbointinikin päättyy usein itkuun sillä haluaisin niin paljon kokea hekumaa toisen ihmisen, tuetysti mieluiten mieheni, kanssa.
En pelkää että hairahtuisin pettämään sillä jos haluaisin vierasta miestä, tekisin sen täysin tietoisesti ja ainoastaan mieheni luvalla. En tähänkään mennessä ole valinnut omaa hedonistista haluani mieheni tunteitten ylitse, tiedän itse kokemuksesta kuinka paljon pettäjä voi tuhota toisessa vain pienen hairahduksen vuoksi. En myöskään usko että satunnaiset seksikokemukset olisivat pidemmän päälle ratkaisu, vaan jonkinlainen ranskalainen rakastaja-järjestelmä tuntuisi minulle ainoalta mahdolliselta ulospääsyltä tästä ahdistuksesta. Miehelleni se taas merkitsisi aisankannattajaksi leimautumista ja miehisen itsetunnon tuhoutumista ja pidemmän päälle varmaan katkeruutta ja vihaa suhteeseemme.
En tiedä miten voisin mitenkään nostaa asiaa esille mieheni kanssa puheiksi sillä kukaan meistä ei halua kuulla olevansa huono seksikumppani ja toivoton tapaus, saati sitten siihen päälle että rakkaamme haluaisi kaiken lisäksi seksiä muiden kanssa.
Mitä minun tulisi tehdä? Ne jotka suosittelevat heti ensimmäiseksi parisuhdeterapiaa tai seksileluja älköön vaivautuko, kokeiltu on. Juuri terapia sai minut tajuamaan että ongelmamme on pohjimmiltaan jotain minne sanat ja hyvä tahto eivät yllä.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Suoraan sanottuna en usko seksuaaliterapiaan vaikka humanisti olenkin. Jos miehellä on huono rytmitaju ja heikko testosteronitaso, eivät ne jossain freudilaisessa psykoterapiassa kehity vaikka päästäisiinkin muuden olennaisten asioiden äärelle. Yksi ystäväni ehdotti kyllä tantraa, mutta sillä taas on niin far out-maine että minun on hyvin vaikea nähdä mieheni suostuvan siihen.
- Ap
Onko tuota testosteronitasoa yritetty mitenkään hoitaa? Lääkkeet, ruokavalio, lisäravinteet, liikunta?
Huonoon rytmitajuun suosittelen kokeilemaan tanssikurssia yhdessä, jotain lattaria, rytmi voi alkaa löytymään ja tanssi käy esileikistäkin kun valitsee tarpeeksi kuuman musiikin ;)
Ohis, mutta jos on rytmitajuton niin sitä on aika vaikea hankkia:
"Rytmitaju on kyky samaan tapaan kuin vaikkapa matemaattiset, kielelliset tai taiteelliset kyvyt."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän vastaavanlaisessa tilanteessa olevana miehenä ajattelen, että samalla kun koet menettäväsi itse paljon, niin viet myös mieheltäsi mahdollisuuden kokea hyvää seksiä.
Jos nainen ei ole tyytyväinen ja vaistoan sen, niin kyllähän se alkaa omaakin tyytyväisyyttä nakertamaan. Ei sitä pitkään huvita olla toiselle riittämätön. Aivan samoin mieskin voi alkaa haaveilla muista naisista, niin kuin sinä muista miehistä. Eikö sitten lopulta ainoa hyvä ratkaisu ole joko lopettaa kokonaan se toisten perään haikailu tai sitten antaa molemmille mahdollisuus löytää joku toinen. Jos ei haikailu lopu, niin pistää rehellisesti suhteen poikki, vaikka kuinka rakastaa.
Mielenkiintoinen näkökulma. Minä olen vähän samassa tilanteessa kuin ap, tosin intohimoa on. Mutta tyytymättömyyteni lähde on se että mies laukeaa aina sekunnissa. Ehkä hän tuntee riittämättömyyttä. Mutta ei kai kukaan nainen olisi tyytyväinen viiden työnnön seksiin?
Tilanteen hankaluutta väheksymättä tekstiäsi oli mukava lukea, koska olet selkeästi tehnyt asian suhteen paljon ajatustyötä. Av:llä kun harvoin lukee kuitenkaan ongelmaa, joka on hyvin jäsennelty ja osattu sanoittaa samalla ajattelun ja ymmärrettävän verbaliikan laajuudella.
Mutta ongelmaan: olisiko parinvaihto / kolmenkimppa mahdollisuus? Se olisi mielestäni hyvä tapa ratkaista tämä ongelma ilman miehesi tuomitsemista huonoksi seksiasioissa ja samalla tasa-arvoinen sikäli, että molemmat miehesi kanssa saisitte uuden&virkistävän seksikokemuksen.
Tuo oli hyvä " suuren kiiman miehet on koettu nuoruudessa enkä jaksa sitä muuta draamaa, mikä heihin liittyy".
Niinpä.
Mutta huomaan nyt nelikymppisenä taistelevani jatkuvasti sitä masennusta vastaan, mikä aiheutuu siitä, että kehoni, ihoni ja sieluni ei tosiaan pelaa nykyisessä tilanteessa yhteispeliä.
Entä jos et vain itse osaa heittäytyä tilanteeseen vaan olet pannut arviointimoodin päälle pysyvästi? Laitat musiikin soimaan, seuraat, onko kaikki ihanan erilaista, ja sitten toteat, että mies ei vieläkään toimi oikein. Käytät suunnitellusti lantion lihaksia, odotat ja tutkit vaikutusta - eikä taaskaan mies ole riittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Löytäisitkö sinä ap itsestäsi dominoivaa puolta? Ja miehesi alistuvaa itsestään? Sinulla olisi kontrolli ja vastuu seksin "onnistumisesta", joten mieheltäsi poistuisi suorituspaineet. Hänen osakseen jäisi "palvella" sinua sillä tavalla mitä sinä käsket ja sanot.. Jos innostutbyhtään, voin kertoa lisää.
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän vastaavanlaisessa tilanteessa olevana miehenä ajattelen, että samalla kun koet menettäväsi itse paljon, niin viet myös mieheltäsi mahdollisuuden kokea hyvää seksiä.
Jos nainen ei ole tyytyväinen ja vaistoan sen, niin kyllähän se alkaa omaakin tyytyväisyyttä nakertamaan. Ei sitä pitkään huvita olla toiselle riittämätön. Aivan samoin mieskin voi alkaa haaveilla muista naisista, niin kuin sinä muista miehistä. Eikö sitten lopulta ainoa hyvä ratkaisu ole joko lopettaa kokonaan se toisten perään haikailu tai sitten antaa molemmille mahdollisuus löytää joku toinen. Jos ei haikailu lopu, niin pistää rehellisesti suhteen poikki, vaikka kuinka rakastaa.
Olen kanssasi hieman eri mieltä, tai oikeastaan minulla on ehkä vain erilainen lähestymistapa. Totta kai minun mieheni haaveilee toisista naisista, outoahan se olisi jos ei yhdeksän vuoden, kahden lapsen ja aika ajoin kireän ilmapiirin myötä terve, viriili mies fantasioisi välillä muista. Meidän kohdallamme tiedän jopa että mieheni on ollut vakavasti ihastunut toiseen naiseen sillä olemme parisuhdeterapiassa käsitelleet mm. sitä.
Voiko kuitenkaan toisten perään haikailua vain lopettaa päätöksellä? Ja mitä jos ja kun minä en suoranaisesti haaveile toisista vaan kokemuksesta. Tiedän että haaveeni ja toiveeni heijastuvat myös mieheeni ja aloitusviestissä kirjoitinkin että monet ongelmamme kumpuavat tästä tyytymättömyydestäni.
Vertaus on aika ontuva, mutta esimerkiksi kumppanit joilla on eri äidinkieli voivat kokea etteivät koskaan tule täydellisesti ymmärretyiksi kielen nyanssien vuoksi, he saattavat haaveilla siitä että toisella olisi sama äidinkieli, vaikka tietävät ettei toisen äidinkieltä voi muuttaa. Suurimman osan ajasta tuo toive ei kuitenkaan ole ongelma, mutta joskus se saattaa nousta kynnyskysymykseksi ja kasvattaa muita ongelmia.
Totta kai parisuhteessa on kyse aina valinnoista. Kysymys on minusta kuitenkin (moraali)filosofinen; kuinka paljon ihmisellä on oikeus toivoa itselleen ja kuinka paljosta on pakko luopua? Tähän asti minä olen vaalinut rakkautamme, elämänkumppanuuttame, keskinäistä kunnioitustamme ja perhettämme niin paljon etten ole halunnut pettää tai "laittaa suhdetta rehellisesti poikki"; huono seksielämä kun tuntuu aika heppoisalta syyltä kun vaakakupissa painaa moni muu merkittävä asia. Kaiken lisäksi kun tuntuu vielä olevan niin että minun mieheni kokee kanssani hyvää seksiä, ainakin niin hyvää ettei tahdo/voi tuoda siihen mitään muutosta, ja minun ongelmani on tosiaan vain minun ongelmani. Ongelmani myös sellaisella tavalla, että tuntuu kuin kantaisin sisälläni hirveää salaisuutta josta syyllisyys saa minut tuntemaan tekeväni väärin miestäni kohtaan.
- Ap
Okei, haaveilu ja fantasiointi varmaan kuuluu kaikkien elämään, ja minulla myös kokemusta pienten lasten vanhemmuudesta, mutta jos se haaveilu alkaa hallitsemaan ajatuksia ja tyytyväisyyttä, niin aletaan olla jo lähempänä niiden haaveiden toteuttamistakin. Ja jos niiden kokemusten haikailu kasvaa noin suureksi, niin alkaa se väkisinkin heijastumaan muuhunkin elämään, eikä se kumppanisikaan voi loputtomiin olla tyytyväinen itsekään siinä tilanteessa.
Teit vertauksen tuohon "kielimuuriin". Varmaan jokaisella on asioita, joita kaipaa muualta. Tuskin kenenkään suhde on niin täydellinen, että siitä löytyy ihan kaikki. Tunnut siis ajattelevan, että ratkaisusi olisi saada hyvää seksiä muualta, ja muuten elämäsi rullaisi ennallaan. Jos vain miehesikin hyväksyisi kokeilusi. Hyvällä tuurilla kokeilu voisi jopa toimia, tai sitten voisi käydä niin, että erkaantuisit entisestään miehestäsi, tai jopa niinkin, että uudet kokemukset ei olisikaan niin mullistavia kuin odotit, etkä haluaisi niitä edes jatkaa.
Mutta joka tapauksessa en usko, että tuota menoa miehesi kohta enää kokee kanssasi hyvää seksiä, jos itse kaipaat jotain ihan muuta.
8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sinulla on tyytymättömyysmoodi koko ajan vähintään takaraivossa päällä ja miehelläsi suorituspainemoodi tai kelpaamattomuudentunnemoodi. Niistä pitäisi nyt päästä irti ja molempien kyetä olemaan vain erittäin läsnä hetkessä. Tantraseksi voisi auttaa.
Onko kyse miehen seksi taidoista ("tekniikasta ") vai siitä että se (jollekin muulle riittävä) tekniikka ei vastaa juurikin sinun tarpeisiin?Onko tyydyttymättömyytesi konkreettisesti orgasmin puutetta vai jonkin muun yhteyden puutetta? Mitä erilaista ovat tehneet ne elämäsi ihanimmat rakastajat, onko sitä mahdollista matkia tai jäljentää tähän suhteeseen? Oletko miettinyt mikä on se konkreettinen asia joka sytyttää kipinän, vai onko se kipinä sulle selittämätön mysteeri jotai joko on tai ei ole? Jos keksit konkretiaa, voit miettiä seuraavaksi onko ylipäänsä mahdollista luoda (jos sitä ei automaattisesti ole ollut) se kipinä tässä tämän ihmisen kanssa. Itselläni esimerkiksi kipinää luo huumorintaju, se synnyttää iloa kokonaisvaltaisesti parisuhteeseen, tarvittavaa kepeyttä, ja samanlaista taajuutta, yhteyttä, jota tarvitsen jotta seksi muuttuu "yhteisestä masturbaatiosta" rakasteluksi. Moni muukin asia kipinän tekee, mutta tässä esimerkki kuinka siellä mysteerin takana onkin ihan konkreettinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Suoraan sanottuna en usko seksuaaliterapiaan vaikka humanisti olenkin. Jos miehellä on huono rytmitaju ja heikko testosteronitaso, eivät ne jossain freudilaisessa psykoterapiassa kehity vaikka päästäisiinkin muuden olennaisten asioiden äärelle. Yksi ystäväni ehdotti kyllä tantraa, mutta sillä taas on niin far out-maine että minun on hyvin vaikea nähdä mieheni suostuvan siihen.
- Ap
Heikko testoteronitaso on lääkkeillä korjattava vaiva. Kannattaisiko lähteä liikkeelle siitä? Rytmitaju on sitten hankalampi (minulla on kokemus yhdestä miehestä, joka lykki jotenkin nykimällä - suhde ei jatkunut ja pitkälti tästä syystä).
Miksi et itse pannut miehen munaa siten kuin itse haluat?
Vitun huono syy jättää suhde, oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Suoraan sanottuna en usko seksuaaliterapiaan vaikka humanisti olenkin. Jos miehellä on huono rytmitaju ja heikko testosteronitaso, eivät ne jossain freudilaisessa psykoterapiassa kehity vaikka päästäisiinkin muuden olennaisten asioiden äärelle. Yksi ystäväni ehdotti kyllä tantraa, mutta sillä taas on niin far out-maine että minun on hyvin vaikea nähdä mieheni suostuvan siihen.
- Ap
Onko tuota testosteronitasoa yritetty mitenkään hoitaa? Lääkkeet, ruokavalio, lisäravinteet, liikunta?
Huonoon rytmitajuun suosittelen kokeilemaan tanssikurssia yhdessä, jotain lattaria, rytmi voi alkaa löytymään ja tanssi käy esileikistäkin kun valitsee tarpeeksi kuuman musiikin ;)
Ohis, mutta jos on rytmitajuton niin sitä on aika vaikea hankkia:
"Rytmitaju on kyky samaan tapaan kuin vaikkapa matemaattiset, kielelliset tai taiteelliset kyvyt."
Voi sitä silti kokeilla. En mä vaan osaa-asenne on aika surkea lähtökohta millekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko testosteronitasot oikeasti syytä tarkistaa? Testosteronihan vaikuttaa seksihalujen lisäksi itsetuntoon, aktiivisuuteen ja sen sellaiseen tärkeään. Tai sitten etsit testosteronia vahvistavia aineita, kuten (kai) sinkkiä, ja alat syötellä niitä koemielessä miehellesi.
Jos ongelma on ollut jo pitkään, niin ei taida liittyä testosteroniin. Sitä paitsi, miehisyys syntyy aika paljon muustakin. Tämän tapauksen kohdalla testosteroni on täysin väärä vastaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Vierailija kirjoitti:
Tanssikaa!
Siinä on rytmiä, läheisyyttä, kehollisuutta, yhteistä tekemistä!
Sopii myös lapsille, pienille ja murkuille, diskoa tai mielimusaa ilman askeleiden pakkoa, täyttä hyväksyntää sellaisena kuin on. Yhdessä hulluttelua. Kun löytää rentoutta, löytää paljon!Ja seksistä, mies voi antaa sormella ihanan orgasmin. Ja voi myös itseä tyydyttää, hänen sylissään. Normeista vapautuminen voimauttaa.
En tiedä sinun normeistasi, mutta meille nuo asiat ovat aivan normaalia seksiä, ongelmana on se ettei mieheni kykene (lue osaa) sormeilemaan minulle orgasmia enkä tahdo aina olla itse se joka tuottaa oman orgasmini. Ja me olemme tosiaan opetelleet 9 vuotta.
Mutta tuo rentouden löytäminen tanssin kautta on kyllä ihan hyvä vinkki, meillä on yhdessä aina hauskaa kun pidämme diskohetken lasten kanssa. Kahden kesken tanssiessa ei mieheni vain osaa päästää irti siitä hassutelusta. Hän on niin epävarma niin monella eri tavalla etten tiedä miten voisin enää vahvistaa hänen itsetuntoaan niin että se johtaisi parempaan seksiin.
- Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko testosteronitasot oikeasti syytä tarkistaa? Testosteronihan vaikuttaa seksihalujen lisäksi itsetuntoon, aktiivisuuteen ja sen sellaiseen tärkeään. Tai sitten etsit testosteronia vahvistavia aineita, kuten (kai) sinkkiä, ja alat syötellä niitä koemielessä miehellesi.
Jos ongelma on ollut jo pitkään, niin ei taida liittyä testosteroniin. Sitä paitsi, miehisyys syntyy aika paljon muustakin. Tämän tapauksen kohdalla testosteroni on täysin väärä vastaus.
Eikä missään nimessä ominaisuus. Mieshän ei voi haluta rauhallista, hellää ja tylsää seksiä vaan sellaista jota nainen haluaa!!!1
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Ei voi olla niin vaikeaa esim. räplätä itseään yhdynnässä tai sitten jollain lelulla sen jälkeen sanoen miehelle että näin minä teen. Luulisi tuosta oppivan. Ja sitä paitsi hommaa itse se aito orgasmi tosiaan räpläten klitorista seksissä, miehen on vähän saakelin vaikeaa tehdä kaikkea yhtä aikaa, varsinkin jos et ole neuvonut.
Vierailija kirjoitti:
Iiris kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kk kirjoitti:
Kyllä, hyvin kirjoitettu vakavasta asiasta.
Ilman mitään pervoa taka-ajatusta, niin olisi hyvä tietää se varsinainen ongelma. Läpsii liikaa tai liian vähän, liian iso tai liian pieni jne.
Meillä sama ongelma, sama ikäluokka ja yhtä kauan yhdessä. Oletko vaimoni?
En varmaan anna mitään tajunnan räjäyttävää huippuseksiä. Tämä johtuu siitä, että olen erittäin kokeilunhaluinen ja seksuaalinen - toisin kuin vaimoni. Puhuminen ei auta, kun toinen menee umpilukkoon välittömästi. Vaimo haluaisi lähetyssaarnaajaa kerran viikossa pimeässä peiton alla ja ääneti. Minä taas kaikkea muuta. Kumpikin pettyneitä.
Muuten sitten suhde upea ja kumppani on myös paras ystäväni. Riittääkö epätyydyttävä seksi syyksi pettämiseen tai eroon?
En ole vaimosi vaan minä olen hyvin kokeilunhaluinen, nuorempana olen kokeillut niin lesbojuttuja, S/M:ää kuin seksiä erilaisten tajuntaa laajentavien päihteitten vauhdittamana. On todella vaikea kielellistää missä ongelma on. Jos osaisin ja se auttaisi niin en usko että käyttäisin aikaani täällä av-palstalla vaan olisin tälläkin hetkellä sulamassa suureen orgsmiin mieheni kanssa. Uskon että hyvä seksikokemus rakentuu jännitteestä ja sen purkautumisesta, huonossa seksissä on usein kyse energioitten törmäämisestä tai karkaamisesta.
Mieheni ei sytytä minua oikealla tavalla, tuntuu että hän on usein luovuttanut ennen aloittamistaankaan, hän ei näytä kiihottuneisuuttaan kovinkaan usein (ei sanoin, ei elein) vaan ainoastaan stondis osoittaa että kiinnostusta on ja suoritus on joskus mekaanisen tuntuista, enkä tarkoita mitään sisään-ulos-nylkytystä vaan vaikka variaatiota seksissä on, tuntuu että hän jollain tavalla suorittaa sitä. Hän saattaa vaikkapa aivan yhtäkkiä jättää suuseksin kesken vaikka nauttisin suunnattomasti ja jälkeenpäin kysyttäessä kertoo että ajatteli että sitä oli nyt kestänyt jo liian kauan ja oli aika siirtyä seuraavaan juttuun. Jokin leikkisyyden ja heittäytymisen puute vaivaa miestäni sängyssä, vaikka muuten hänessä sitä puolta kyllä on! Tuntuu kuin mieheltäni puuttuisi seksin taju. Sen enempää en osaa selittää.
Vuosien mittaan ongelmaksi on muodostunut myös rutiininomaiset lähentymistavat ja mielikuvituksettomat ratkaisut sängyssä, ja katteettomiksi lupauksiksi jääneet jutut: yhden vähän kinkymmän lupauksen sain häneltä häälahjaksi mutta mitään ei ole tapahtunut ja olemme viettäneet jo 5-vuotishääpäiväämme. On paljon odotuksia ja pettymyksiä jotka kasaantuvat.
Täytyy kyllä sanoa, että eipä minuakaan paljon seksi huvittaisi sinun kaltaisesi kanssa. Niin on ylitse pursuavaa tekstiä, vähän kuin yksi nalkutuksen ja alistamisen muoto miten mies tekee kyllä asioita mutta aina kumminkin väärin.
T. Mies
Niin, siksihän minä tänne kirjoitankin sillä minustakin on kamalaa että mieheni "tekee väärin" enkä nauti siitä mitä hän yrittää minulle antaa. Et ilmeisesti käsitä että myös minä olen se joka tässä kärsin, kun viikottain esitän miehelleni kiihottuvani hänen hyväilyistään ja tsemppaan itseni saamaan edes jotain tyydytystä kun mieheni panee minua ilman minkäänlaista kemioiden kohtaamista. Minun mieheni haluaa minua ainakin jollakin tavalla, voi tietenkin olla mahdollista että hänen kokemuksensa ovat samankaltaisia ja me kummatkin vain näyttelemme seksimme, mutta uskon että vieläkin surullisempi totuus on se että mieheni, jolla on vähemmän aloitteentekokykyä ja libidoa kuin minulla, on hyvinkin tyytyväinen saadessaan suihinoton aamusuihkussa mutta minun on näyteltävä orgasmeja aina välillä vaikka kroppani huutaa aidon perään.
Minä johdan miestäni harhaan ja näyttelen nauttivani seksistä enemmän kuin nautin jotta rakastamallani miehelläni olisi hyvä olla ja jotta hän saisi toteuttaa seksuaalisia tarpeitaan. Jos sinusta nämä hyvin syvät, henkilökohtaiset tuntemukset ovat lähtökohtaisesti alistamista, olisi kiinnostavaa kuulla mitä sinun mielestäsi silloin on hyvä ja tyydyttävä (sekä mieluusti myös tasa-arvoinen) seksielämä?
- Ap
Ei voi olla niin vaikeaa esim. räplätä itseään yhdynnässä tai sitten jollain lelulla sen jälkeen sanoen miehelle että näin minä teen. Luulisi tuosta oppivan. Ja sitä paitsi hommaa itse se aito orgasmi tosiaan räpläten klitorista seksissä, miehen on vähän saakelin vaikeaa tehdä kaikkea yhtä aikaa, varsinkin jos et ole neuvonut.
Öö, ap kirjoitti jo aloituksessaan et seksileluja on kokeiltu ja turha suositella. Ja neuvojakin on vissiin vuosien varrella tullu ihan reippaasti jos terapiassa asti on käyty... Ehkä tää vaan kertoo siitä ettei miehet tajuu kuinka erilainen naisen seksuaalisuus on. Ei kyse oo siitä et pitäis aina saada orgasmi vaan seksistä puuttuu jotain ihan muuta.
Alue: Aihe vapaa
Tanssikaa!
Siinä on rytmiä, läheisyyttä, kehollisuutta, yhteistä tekemistä!
Sopii myös lapsille, pienille ja murkuille, diskoa tai mielimusaa ilman askeleiden pakkoa, täyttä hyväksyntää sellaisena kuin on. Yhdessä hulluttelua. Kun löytää rentoutta, löytää paljon!
Ja seksistä, mies voi antaa sormella ihanan orgasmin. Ja voi myös itseä tyydyttää, hänen sylissään. Normeista vapautuminen voimauttaa.