Lue keskustelun säännöt.
Onko paikalla opettajakorkeakoulun käyneitä?
29.09.2016 |
Onko opiskelu rankkaa työn ohessa? Oliko opiskelemaan vaikea päästä? Muita kokemuksia?
Kommentit (30)
Ei sitä oikein työn ohella voi tehdä, okl: sta käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jamk:ssa on vain silloin tällöin lähipäiviä, suurin osa tehdään verkossa. ap
Tarkoittanet ammatillista opettajakorkeakoulua, josta saa saman opettajan pätevyyden kuin yliopistostakin.
"Vaikea päästä" on suhteellinen juttu. Pitää olla aika paljon ja monenlaista oman alan kokemusta ja vähintään yksi tutkinto ennen kuin paikka heltiää. Urakkaa helpottaa aika tavalla se, että suorittaa kasvatustieteiden perusopinnot etukäteen esimerkiksi avoimessa yliopistossa.
Opiskeleminen ei ole vaikeaa, mutta aikaa siihen kuluu hirveästi. Vuoden ja puolentoista vuoden mittaiseen koulutukseen saa kuitenkin käyttää kolme vuotta, joten kyllä se työn ohella onnistuu.
Kannattaa katsoa opintopolusta eri laitokset ja niiden pisterajat. Eroja on.
On todella vaikea päästä ja en voi suositella alaa. Olen, kuten moni muukin, hakeutumassa pois arvostetummalle ja mielekkäämmlle alalle. Mieti siis vielä! Koulumaailma on muuttunut paljon siitä kun itse olet koulun käynyt ja ne mielikuvat koulusta ja opettajan työstä eivät varmasti pidä paikkansa. Nykykoulu on äärimmilleen säästetty, kaikki entiset käytöksen vuoksi "tarkkislaiset" ja oppimisvaikeuksien takia erityisoppilaat on tungettu samaan luokkaan, on hiekosti suomea osaavia mamuja, rajattomia lapsia, niitä vanhempiensa mielestä erityisherkkiä, adhd-lapsia ja diabeetikon osuessa kohdalle saat hänenkin hoitajanaan toimia ja sokereita vahdata muun työn ohessa....jne. jne. Avustajia ei kuitenkaan juurikaan ole, kaikki oppilaat vain säästösyistä lykätään samaan huoneeseen ja oletetaan, että opettaja hoitaa erityisopettajankin hommat samalla palkalla, vaivalla ja ajalla. Useimpien meidän kouluaikana ei kuitenkaan aivan näin kaaottista ole ollut.
Säästöt näkyvät myös mm. siinä, että kirjoja ei enää ole antaa oppilaille (naamioidaan tottakai innovatiiviseksi opetukseksi ja ties miksi, tosiasia on se ettei ollut rahaa ostaa kirjoja) ja opettajan selkänahasta revitään oppimateriaalinkin taikominen joka ikinen viikko. Kova homma ja illat pitkät menevät sitten monisteiden tekemisessä jottei oppilaat olisi ihan puilla paljailla. Työkirjoista ei ainakaan meillä päin ole tarvinnut unelmoidakaan enää viiteen vuoteen muutenkaan. Mutta nyt siis ei ole edes oppikirjoja kuin muutamassa aineessa.
Kaikki palaverit tungetaan kuuluvaksi työaikaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viikossa paukkuvat työtunnit yli, ne nyt vain kuulemma tähän työhön kuuluvat. Ihan hurjia lukuja tulee välillä ylityötunteja, kun pitää palaveerata sairaalakoulun kanssa, psykologin kanssa, jonkun oppilaan yksityisen terapeutin kanssa, jonkun vanhemmat haluavat tulla koululle juttelemaan ja yhden perheen kanssa selvitellään kiusaamista. Lasu soittelee toisesta ja kolmannesta täytät jotain adhd-kyselyä koko viikon työn ohessa. Päivä voi venyä kun tulkki ei ehtinyt aiemmin paikalle ja kännykkä piippaa, että hulehditko huomenna pojan kuraattorille, toisen terkkarille ja lähetä kolmas hammaslääkäriin. Illalla vielä kuittaat wilmaviestit ja aloitat koenipun korjaamisen tai aineiden lukemisen.
Kuvistunneilla ei paljon ole tehtvissä kun materiaalit on loppu jo syyslukukaudella, mutta minkäs teet. Sitten pitää taas innovoida hei! Samaten sali oli vuoden kiinni kosteusongelmien vuoksi ja räntäsateessa motivoit sitten lapsia liikunnan ilon pariin. Kosteus pilaa terveyden, kukaan ei ota huolta vakavasti, vaikka katosta tippuu vesi ämpäriin. Kollegat joutuu saikulle kun ääni menee, sijaista ei oteta, vaan naapuriluokan opettaja hoitakoot molemmat luokat.
Sitten kokouksessa käytetään aika lomautusajan suunnitteluun. Miten saadaan kuukausi pyörimään ilman, että tulee totaalikaaosta, henkilövahinkoja jne. ja miten se markkinoidaan huoltajille niin, että tilanne on hallinnassa ja koulua käydään liki normaalisti. Todellisuudessa lapset säilötään luokkiin ja sen entisen hurlumhei-sakin päälle opettaja saa vielä toisen samanlaisen holhottavakseen 2-4 viikoksi. Mitä arvelette opetussuunnitelman toteutumisesta? Luokassa väritetään kuukausi ja pärjäävimmät saattavat jonkun laskun laskea. Loput lorvivat tai ovat omillaan. Palkka viedään, mutta homman kuormittavuus sen kun kasvaa.
Sitten kun kesäloma vihdoin koittaa, kuulet täältä ja muualtakin miten olet yhteiskunnan siipeilijä lomiesi kanssa, kuka tahansa voisi opettaa ja lomat pois ja vanhuksia ulkoiluttamaan.
ÄLÄ HAE LUOKANOPETTAJAKSI. Mieti ainakin vielä etkö tosissaan keksisi mitään arvostetumpaa alaa :)
Vierailija kirjoitti:
On todella vaikea päästä ja en voi suositella alaa. Olen, kuten moni muukin, hakeutumassa pois arvostetummalle ja mielekkäämmlle alalle. Mieti siis vielä! Koulumaailma on muuttunut paljon siitä kun itse olet koulun käynyt ja ne mielikuvat koulusta ja opettajan työstä eivät varmasti pidä paikkansa. Nykykoulu on äärimmilleen säästetty, kaikki entiset käytöksen vuoksi "tarkkislaiset" ja oppimisvaikeuksien takia erityisoppilaat on tungettu samaan luokkaan, on hiekosti suomea osaavia mamuja, rajattomia lapsia, niitä vanhempiensa mielestä erityisherkkiä, adhd-lapsia ja diabeetikon osuessa kohdalle saat hänenkin hoitajanaan toimia ja sokereita vahdata muun työn ohessa....jne. jne. Avustajia ei kuitenkaan juurikaan ole, kaikki oppilaat vain säästösyistä lykätään samaan huoneeseen ja oletetaan, että opettaja hoitaa erityisopettajankin hommat samalla palkalla, vaivalla ja ajalla. Useimpien meidän kouluaikana ei kuitenkaan aivan näin kaaottista ole ollut.
Säästöt näkyvät myös mm. siinä, että kirjoja ei enää ole antaa oppilaille (naamioidaan tottakai innovatiiviseksi opetukseksi ja ties miksi, tosiasia on se ettei ollut rahaa ostaa kirjoja) ja opettajan selkänahasta revitään oppimateriaalinkin taikominen joka ikinen viikko. Kova homma ja illat pitkät menevät sitten monisteiden tekemisessä jottei oppilaat olisi ihan puilla paljailla. Työkirjoista ei ainakaan meillä päin ole tarvinnut unelmoidakaan enää viiteen vuoteen muutenkaan. Mutta nyt siis ei ole edes oppikirjoja kuin muutamassa aineessa.
Kaikki palaverit tungetaan kuuluvaksi työaikaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viikossa paukkuvat työtunnit yli, ne nyt vain kuulemma tähän työhön kuuluvat. Ihan hurjia lukuja tulee välillä ylityötunteja, kun pitää palaveerata sairaalakoulun kanssa, psykologin kanssa, jonkun oppilaan yksityisen terapeutin kanssa, jonkun vanhemmat haluavat tulla koululle juttelemaan ja yhden perheen kanssa selvitellään kiusaamista. Lasu soittelee toisesta ja kolmannesta täytät jotain adhd-kyselyä koko viikon työn ohessa. Päivä voi venyä kun tulkki ei ehtinyt aiemmin paikalle ja kännykkä piippaa, että hulehditko huomenna pojan kuraattorille, toisen terkkarille ja lähetä kolmas hammaslääkäriin. Illalla vielä kuittaat wilmaviestit ja aloitat koenipun korjaamisen tai aineiden lukemisen.
Kuvistunneilla ei paljon ole tehtvissä kun materiaalit on loppu jo syyslukukaudella, mutta minkäs teet. Sitten pitää taas innovoida hei! Samaten sali oli vuoden kiinni kosteusongelmien vuoksi ja räntäsateessa motivoit sitten lapsia liikunnan ilon pariin. Kosteus pilaa terveyden, kukaan ei ota huolta vakavasti, vaikka katosta tippuu vesi ämpäriin. Kollegat joutuu saikulle kun ääni menee, sijaista ei oteta, vaan naapuriluokan opettaja hoitakoot molemmat luokat.
Sitten kokouksessa käytetään aika lomautusajan suunnitteluun. Miten saadaan kuukausi pyörimään ilman, että tulee totaalikaaosta, henkilövahinkoja jne. ja miten se markkinoidaan huoltajille niin, että tilanne on hallinnassa ja koulua käydään liki normaalisti. Todellisuudessa lapset säilötään luokkiin ja sen entisen hurlumhei-sakin päälle opettaja saa vielä toisen samanlaisen holhottavakseen 2-4 viikoksi. Mitä arvelette opetussuunnitelman toteutumisesta? Luokassa väritetään kuukausi ja pärjäävimmät saattavat jonkun laskun laskea. Loput lorvivat tai ovat omillaan. Palkka viedään, mutta homman kuormittavuus sen kun kasvaa.
Sitten kun kesäloma vihdoin koittaa, kuulet täältä ja muualtakin miten olet yhteiskunnan siipeilijä lomiesi kanssa, kuka tahansa voisi opettaa ja lomat pois ja vanhuksia ulkoiluttamaan.
ÄLÄ HAE LUOKANOPETTAJAKSI. Mieti ainakin vielä etkö tosissaan keksisi mitään arvostetumpaa alaa :)
Luetun ymmärtäminen??? Ap:n kysymys koski opekorkeakoulua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu eli tarkoitus hakea ammatilliseen opettajakorkeakouluun, mutta mahtavan pitkän ja paatoksellisen viestin jaksoit kirjoittaa 😉 Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella vaikea päästä ja en voi suositella alaa. Olen, kuten moni muukin, hakeutumassa pois arvostetummalle ja mielekkäämmlle alalle. Mieti siis vielä! Koulumaailma on muuttunut paljon siitä kun itse olet koulun käynyt ja ne mielikuvat koulusta ja opettajan työstä eivät varmasti pidä paikkansa. Nykykoulu on äärimmilleen säästetty, kaikki entiset käytöksen vuoksi "tarkkislaiset" ja oppimisvaikeuksien takia erityisoppilaat on tungettu samaan luokkaan, on hiekosti suomea osaavia mamuja, rajattomia lapsia, niitä vanhempiensa mielestä erityisherkkiä, adhd-lapsia ja diabeetikon osuessa kohdalle saat hänenkin hoitajanaan toimia ja sokereita vahdata muun työn ohessa....jne. jne. Avustajia ei kuitenkaan juurikaan ole, kaikki oppilaat vain säästösyistä lykätään samaan huoneeseen ja oletetaan, että opettaja hoitaa erityisopettajankin hommat samalla palkalla, vaivalla ja ajalla. Useimpien meidän kouluaikana ei kuitenkaan aivan näin kaaottista ole ollut.
Säästöt näkyvät myös mm. siinä, että kirjoja ei enää ole antaa oppilaille (naamioidaan tottakai innovatiiviseksi opetukseksi ja ties miksi, tosiasia on se ettei ollut rahaa ostaa kirjoja) ja opettajan selkänahasta revitään oppimateriaalinkin taikominen joka ikinen viikko. Kova homma ja illat pitkät menevät sitten monisteiden tekemisessä jottei oppilaat olisi ihan puilla paljailla. Työkirjoista ei ainakaan meillä päin ole tarvinnut unelmoidakaan enää viiteen vuoteen muutenkaan. Mutta nyt siis ei ole edes oppikirjoja kuin muutamassa aineessa.
Kaikki palaverit tungetaan kuuluvaksi työaikaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viikossa paukkuvat työtunnit yli, ne nyt vain kuulemma tähän työhön kuuluvat. Ihan hurjia lukuja tulee välillä ylityötunteja, kun pitää palaveerata sairaalakoulun kanssa, psykologin kanssa, jonkun oppilaan yksityisen terapeutin kanssa, jonkun vanhemmat haluavat tulla koululle juttelemaan ja yhden perheen kanssa selvitellään kiusaamista. Lasu soittelee toisesta ja kolmannesta täytät jotain adhd-kyselyä koko viikon työn ohessa. Päivä voi venyä kun tulkki ei ehtinyt aiemmin paikalle ja kännykkä piippaa, että hulehditko huomenna pojan kuraattorille, toisen terkkarille ja lähetä kolmas hammaslääkäriin. Illalla vielä kuittaat wilmaviestit ja aloitat koenipun korjaamisen tai aineiden lukemisen.
Kuvistunneilla ei paljon ole tehtvissä kun materiaalit on loppu jo syyslukukaudella, mutta minkäs teet. Sitten pitää taas innovoida hei! Samaten sali oli vuoden kiinni kosteusongelmien vuoksi ja räntäsateessa motivoit sitten lapsia liikunnan ilon pariin. Kosteus pilaa terveyden, kukaan ei ota huolta vakavasti, vaikka katosta tippuu vesi ämpäriin. Kollegat joutuu saikulle kun ääni menee, sijaista ei oteta, vaan naapuriluokan opettaja hoitakoot molemmat luokat.
Sitten kokouksessa käytetään aika lomautusajan suunnitteluun. Miten saadaan kuukausi pyörimään ilman, että tulee totaalikaaosta, henkilövahinkoja jne. ja miten se markkinoidaan huoltajille niin, että tilanne on hallinnassa ja koulua käydään liki normaalisti. Todellisuudessa lapset säilötään luokkiin ja sen entisen hurlumhei-sakin päälle opettaja saa vielä toisen samanlaisen holhottavakseen 2-4 viikoksi. Mitä arvelette opetussuunnitelman toteutumisesta? Luokassa väritetään kuukausi ja pärjäävimmät saattavat jonkun laskun laskea. Loput lorvivat tai ovat omillaan. Palkka viedään, mutta homman kuormittavuus sen kun kasvaa.
Sitten kun kesäloma vihdoin koittaa, kuulet täältä ja muualtakin miten olet yhteiskunnan siipeilijä lomiesi kanssa, kuka tahansa voisi opettaa ja lomat pois ja vanhuksia ulkoiluttamaan.
ÄLÄ HAE LUOKANOPETTAJAKSI. Mieti ainakin vielä etkö tosissaan keksisi mitään arvostetumpaa alaa :)
Luetun ymmärtäminen??? Ap:n kysymys koski opekorkeakoulua.
Tottahan tuo kirjoitus on, mutta tosiaan ihan väärässä paikassa.
Opekorkeakoulussa melkein kaikilla näkyy olevan paljon kokemusta opetustöistä, monella vakituinen paikkakin. Peruskoulunopettajia ja ihan uusia alalle haluavia ei joukossa ole.
Aikuisopetuksessakin säästetään, mutta peruskoulun rappiosta ollaan kaukana.
Nro 4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy allekirjoittaa tuo koulujen materiaalipula. Se on tajutonta. Räpylät hajoaa käsiin, pehmopallot on nypitty rikki, pulpetteja liimataan pysymään kasassa jne. Olen sanonutkin, että kaikki on kultaiselta 80-luvulta ja sen jälkeen mitään ei ole ostettu/uudistettu monissa vanhoissa kouluissa. Uusiin rakennuksiin tulee kaikki uutta, mutta vanhoissa kouluissa pitää pärjätä vanhoilla tavaroilla. Jopa opettajantuolista on päällys rikki ja pehmukkeet tursuaa.
Puhutaan digiloikasta, mutta olin koulussa töissä, jossa oli 115 oppilasta ja atk-luokassa 12 läppäriä, joista 3 oli kroonisesti rikki, neljältä muutalta ei pystynyt tulostamaan ja käynnistyminen kesti yli 15 minuuttia.
Paras oli ehkä kuitenkin tilanne, jossa menin uuteen paikkaan. Pieni koulu, vain kolme opea. Sinitarraa oli pieni palanen ja en löytänyt mistään luokasta lisää, että saisin luokan työt edes seinälle. Menin kysymään rehtorilta, joka sanoi, että hänellä on puolikas pakettia ja lisää ei saa tilata ennen kuin ensi vuonna. Sen vuoden määrärahat oli otettu pois, mitä oli jäljellä. Eli syyskuussa ei saanu ostaa enää mitään. Ostin omilla rahoilla sen hemmetin sinitarrapaketin. Kollegalta murtui fiskarsseista muoviosa ja etsittiin kaikki koulun kaapit, että olisiko jossain ylimääräiset sakset. Yhdet löytyi, ettei tarvinnut kotoa tuoda tai käyttää lasten pikkusaksia.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy allekirjoittaa tuo koulujen materiaalipula. Se on tajutonta. Räpylät hajoaa käsiin, pehmopallot on nypitty rikki, pulpetteja liimataan pysymään kasassa jne. Olen sanonutkin, että kaikki on kultaiselta 80-luvulta ja sen jälkeen mitään ei ole ostettu/uudistettu monissa vanhoissa kouluissa. Uusiin rakennuksiin tulee kaikki uutta, mutta vanhoissa kouluissa pitää pärjätä vanhoilla tavaroilla. Jopa opettajantuolista on päällys rikki ja pehmukkeet tursuaa.
Puhutaan digiloikasta, mutta olin koulussa töissä, jossa oli 115 oppilasta ja atk-luokassa 12 läppäriä, joista 3 oli kroonisesti rikki, neljältä muutalta ei pystynyt tulostamaan ja käynnistyminen kesti yli 15 minuuttia.
Paras oli ehkä kuitenkin tilanne, jossa menin uuteen paikkaan. Pieni koulu, vain kolme opea. Sinitarraa oli pieni palanen ja en löytänyt mistään luokasta lisää, että saisin luokan työt edes seinälle. Menin kysymään rehtorilta, joka sanoi, että hänellä on puolikas pakettia ja lisää ei saa tilata ennen kuin ensi vuonna. Sen vuoden määrärahat oli otettu pois, mitä oli jäljellä. Eli syyskuussa ei saanu ostaa enää mitään. Ostin omilla rahoilla sen hemmetin sinitarrapaketin. Kollegalta murtui fiskarsseista muoviosa ja etsittiin kaikki koulun kaapit, että olisiko jossain ylimääräiset sakset. Yhdet löytyi, ettei tarvinnut kotoa tuoda tai käyttää lasten pikkusaksia.
Nyt täytyy jo epäillä, että luokanopettajilla on aikamoisia luetunymmärtämisvaikeuksia. Vai menevätkö ne räpylät ja pehmopallot tosiaan rikki ammatillisessa koulutuksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy allekirjoittaa tuo koulujen materiaalipula. Se on tajutonta. Räpylät hajoaa käsiin, pehmopallot on nypitty rikki, pulpetteja liimataan pysymään kasassa jne. Olen sanonutkin, että kaikki on kultaiselta 80-luvulta ja sen jälkeen mitään ei ole ostettu/uudistettu monissa vanhoissa kouluissa. Uusiin rakennuksiin tulee kaikki uutta, mutta vanhoissa kouluissa pitää pärjätä vanhoilla tavaroilla. Jopa opettajantuolista on päällys rikki ja pehmukkeet tursuaa.
Puhutaan digiloikasta, mutta olin koulussa töissä, jossa oli 115 oppilasta ja atk-luokassa 12 läppäriä, joista 3 oli kroonisesti rikki, neljältä muutalta ei pystynyt tulostamaan ja käynnistyminen kesti yli 15 minuuttia.
Paras oli ehkä kuitenkin tilanne, jossa menin uuteen paikkaan. Pieni koulu, vain kolme opea. Sinitarraa oli pieni palanen ja en löytänyt mistään luokasta lisää, että saisin luokan työt edes seinälle. Menin kysymään rehtorilta, joka sanoi, että hänellä on puolikas pakettia ja lisää ei saa tilata ennen kuin ensi vuonna. Sen vuoden määrärahat oli otettu pois, mitä oli jäljellä. Eli syyskuussa ei saanu ostaa enää mitään. Ostin omilla rahoilla sen hemmetin sinitarrapaketin. Kollegalta murtui fiskarsseista muoviosa ja etsittiin kaikki koulun kaapit, että olisiko jossain ylimääräiset sakset. Yhdet löytyi, ettei tarvinnut kotoa tuoda tai käyttää lasten pikkusaksia.
Nyt täytyy jo epäillä, että luokanopettajilla on aikamoisia luetunymmärtämisvaikeuksia. Vai menevätkö ne räpylät ja pehmopallot tosiaan rikki ammatillisessa koulutuksessa?
Aloitusviestissä kysyttiin opekorkeakoulusta. Kokemukseni mukaan 8/10 muiden alojen ihmisistä, etenkin vähänkään keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista puhuvat OKL:sta opekorkeakouluna. Siksi on ihan ymmärrettävää, että vastauksia tulee sekä sitä että varsinaista opekorkeakoulua koskien. Termit on hukassa isolla osalla suomalaisista ja ei voi tietää mitä tarkalleen ottaen kukin aina tarkoittaa. Jos et muuten kestä aiheen vierestä meneviä vastauksia, niin suosittelen minäkin jotain muuta alaa.
Mutta materiaali- ja resurssipula on järkyttävä etenkin peruskoulussa ja lukiossa. Eiköhän sama koske vähän alaa kuin alaa opetuspuolella. Parempaan suuntaan tuskin millään suunnalla ollaan menossa. Siihen kannattaa varautua, että todellisuus on kaukana opettamisesta, aika menee muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy allekirjoittaa tuo koulujen materiaalipula. Se on tajutonta. Räpylät hajoaa käsiin, pehmopallot on nypitty rikki, pulpetteja liimataan pysymään kasassa jne. Olen sanonutkin, että kaikki on kultaiselta 80-luvulta ja sen jälkeen mitään ei ole ostettu/uudistettu monissa vanhoissa kouluissa. Uusiin rakennuksiin tulee kaikki uutta, mutta vanhoissa kouluissa pitää pärjätä vanhoilla tavaroilla. Jopa opettajantuolista on päällys rikki ja pehmukkeet tursuaa.
Puhutaan digiloikasta, mutta olin koulussa töissä, jossa oli 115 oppilasta ja atk-luokassa 12 läppäriä, joista 3 oli kroonisesti rikki, neljältä muutalta ei pystynyt tulostamaan ja käynnistyminen kesti yli 15 minuuttia.
Paras oli ehkä kuitenkin tilanne, jossa menin uuteen paikkaan. Pieni koulu, vain kolme opea. Sinitarraa oli pieni palanen ja en löytänyt mistään luokasta lisää, että saisin luokan työt edes seinälle. Menin kysymään rehtorilta, joka sanoi, että hänellä on puolikas pakettia ja lisää ei saa tilata ennen kuin ensi vuonna. Sen vuoden määrärahat oli otettu pois, mitä oli jäljellä. Eli syyskuussa ei saanu ostaa enää mitään. Ostin omilla rahoilla sen hemmetin sinitarrapaketin. Kollegalta murtui fiskarsseista muoviosa ja etsittiin kaikki koulun kaapit, että olisiko jossain ylimääräiset sakset. Yhdet löytyi, ettei tarvinnut kotoa tuoda tai käyttää lasten pikkusaksia.
Nyt täytyy jo epäillä, että luokanopettajilla on aikamoisia luetunymmärtämisvaikeuksia. Vai menevätkö ne räpylät ja pehmopallot tosiaan rikki ammatillisessa koulutuksessa?
Aloitusviestissä kysyttiin opekorkeakoulusta. Kokemukseni mukaan 8/10 muiden alojen ihmisistä, etenkin vähänkään keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista puhuvat OKL:sta opekorkeakouluna. Siksi on ihan ymmärrettävää, että vastauksia tulee sekä sitä että varsinaista opekorkeakoulua koskien. Termit on hukassa isolla osalla suomalaisista ja ei voi tietää mitä tarkalleen ottaen kukin aina tarkoittaa. Jos et muuten kestä aiheen vierestä meneviä vastauksia, niin suosittelen minäkin jotain muuta alaa.
Mutta materiaali- ja resurssipula on järkyttävä etenkin peruskoulussa ja lukiossa. Eiköhän sama koske vähän alaa kuin alaa opetuspuolella. Parempaan suuntaan tuskin millään suunnalla ollaan menossa. Siihen kannattaa varautua, että todellisuus on kaukana opettamisesta, aika menee muuhun.
Ilmeisesti tarkoitit tuon "jos et kestä aiheen vierestä meneviä..." -kommentin ap:lle, mutta se en ollut minä, joka puhuin luetunymmärtämisen vaikeudesta. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis selvennykseksi:
ammatillinen opettajakorkeakoulu -> opettajapätevyys 2. ja 3. asteelle (pl. lukio)
opettajaopinnot yliopistossa, maisteritutkinto -> opettajapätevyys perusasteelle ja lukioon
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy allekirjoittaa tuo koulujen materiaalipula. Se on tajutonta. Räpylät hajoaa käsiin, pehmopallot on nypitty rikki, pulpetteja liimataan pysymään kasassa jne. Olen sanonutkin, että kaikki on kultaiselta 80-luvulta ja sen jälkeen mitään ei ole ostettu/uudistettu monissa vanhoissa kouluissa. Uusiin rakennuksiin tulee kaikki uutta, mutta vanhoissa kouluissa pitää pärjätä vanhoilla tavaroilla. Jopa opettajantuolista on päällys rikki ja pehmukkeet tursuaa.
Puhutaan digiloikasta, mutta olin koulussa töissä, jossa oli 115 oppilasta ja atk-luokassa 12 läppäriä, joista 3 oli kroonisesti rikki, neljältä muutalta ei pystynyt tulostamaan ja käynnistyminen kesti yli 15 minuuttia.
Paras oli ehkä kuitenkin tilanne, jossa menin uuteen paikkaan. Pieni koulu, vain kolme opea. Sinitarraa oli pieni palanen ja en löytänyt mistään luokasta lisää, että saisin luokan työt edes seinälle. Menin kysymään rehtorilta, joka sanoi, että hänellä on puolikas pakettia ja lisää ei saa tilata ennen kuin ensi vuonna. Sen vuoden määrärahat oli otettu pois, mitä oli jäljellä. Eli syyskuussa ei saanu ostaa enää mitään. Ostin omilla rahoilla sen hemmetin sinitarrapaketin. Kollegalta murtui fiskarsseista muoviosa ja etsittiin kaikki koulun kaapit, että olisiko jossain ylimääräiset sakset. Yhdet löytyi, ettei tarvinnut kotoa tuoda tai käyttää lasten pikkusaksia.
Nyt täytyy jo epäillä, että luokanopettajilla on aikamoisia luetunymmärtämisvaikeuksia. Vai menevätkö ne räpylät ja pehmopallot tosiaan rikki ammatillisessa koulutuksessa?
Aloitusviestissä kysyttiin opekorkeakoulusta. Kokemukseni mukaan 8/10 muiden alojen ihmisistä, etenkin vähänkään keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista puhuvat OKL:sta opekorkeakouluna. Siksi on ihan ymmärrettävää, että vastauksia tulee sekä sitä että varsinaista opekorkeakoulua koskien. Termit on hukassa isolla osalla suomalaisista ja ei voi tietää mitä tarkalleen ottaen kukin aina tarkoittaa. Jos et muuten kestä aiheen vierestä meneviä vastauksia, niin suosittelen minäkin jotain muuta alaa.
Mutta materiaali- ja resurssipula on järkyttävä etenkin peruskoulussa ja lukiossa. Eiköhän sama koske vähän alaa kuin alaa opetuspuolella. Parempaan suuntaan tuskin millään suunnalla ollaan menossa. Siihen kannattaa varautua, että todellisuus on kaukana opettamisesta, aika menee muuhun.
Arvelen, että nimenomaan opekorkeakouluun haluava kysyjä tietää, mistä laitoksesta puhuu. Ja ap:n Jamkia koskevasta huomautuksesta numero 3 voi myös päätellä, että hän puhuu nimenomaan ammatillisesta opekorkeakoulusta, vai mitä?
Luokanopeista paasavien luokanopettajien pitäisi osata lukea sen verran, että nuo seikat huomaa. Toisaalta taas luokanopettajathan tunnetaan siitä, että he eivät ole yhtään minkään alan asiantuntijoita eikä heidän yleistiedoissaankaan ole kehumista. Kuten näkyy. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis selvennykseksi:
ammatillinen opettajakorkeakoulu -> opettajapätevyys 2. ja 3. asteelle (pl. lukio)
opettajaopinnot yliopistossa, maisteritutkinto -> opettajapätevyys perusasteelle ja lukioon
Saako selvennystäsi täydentää??
ammatillinen opettajakorkeakoulu + soveltuva maisterintutkinto -> opettajan pätevyys kaikkiin mainitsemiisi paikkoihin
Onko mun siis aivan turha hakea ilman kokemusta opetustyöstä? Mulla on amk-tutkinto ja yli kymmenen vuotta kokemusta taloushallinnon työstä ja haluaisin nimenomaan opettaa taloushallintoa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On todella vaikea päästä ja en voi suositella alaa. Olen, kuten moni muukin, hakeutumassa pois arvostetummalle ja mielekkäämmlle alalle. Mieti siis vielä! Koulumaailma on muuttunut paljon siitä kun itse olet koulun käynyt ja ne mielikuvat koulusta ja opettajan työstä eivät varmasti pidä paikkansa. Nykykoulu on äärimmilleen säästetty, kaikki entiset käytöksen vuoksi "tarkkislaiset" ja oppimisvaikeuksien takia erityisoppilaat on tungettu samaan luokkaan, on hiekosti suomea osaavia mamuja, rajattomia lapsia, niitä vanhempiensa mielestä erityisherkkiä, adhd-lapsia ja diabeetikon osuessa kohdalle saat hänenkin hoitajanaan toimia ja sokereita vahdata muun työn ohessa....jne. jne. Avustajia ei kuitenkaan juurikaan ole, kaikki oppilaat vain säästösyistä lykätään samaan huoneeseen ja oletetaan, että opettaja hoitaa erityisopettajankin hommat samalla palkalla, vaivalla ja ajalla. Useimpien meidän kouluaikana ei kuitenkaan aivan näin kaaottista ole ollut.
Säästöt näkyvät myös mm. siinä, että kirjoja ei enää ole antaa oppilaille (naamioidaan tottakai innovatiiviseksi opetukseksi ja ties miksi, tosiasia on se ettei ollut rahaa ostaa kirjoja) ja opettajan selkänahasta revitään oppimateriaalinkin taikominen joka ikinen viikko. Kova homma ja illat pitkät menevät sitten monisteiden tekemisessä jottei oppilaat olisi ihan puilla paljailla. Työkirjoista ei ainakaan meillä päin ole tarvinnut unelmoidakaan enää viiteen vuoteen muutenkaan. Mutta nyt siis ei ole edes oppikirjoja kuin muutamassa aineessa.
Kaikki palaverit tungetaan kuuluvaksi työaikaan. Ihan sama kuinka monta tuntia viikossa paukkuvat työtunnit yli, ne nyt vain kuulemma tähän työhön kuuluvat. Ihan hurjia lukuja tulee välillä ylityötunteja, kun pitää palaveerata sairaalakoulun kanssa, psykologin kanssa, jonkun oppilaan yksityisen terapeutin kanssa, jonkun vanhemmat haluavat tulla koululle juttelemaan ja yhden perheen kanssa selvitellään kiusaamista. Lasu soittelee toisesta ja kolmannesta täytät jotain adhd-kyselyä koko viikon työn ohessa. Päivä voi venyä kun tulkki ei ehtinyt aiemmin paikalle ja kännykkä piippaa, että hulehditko huomenna pojan kuraattorille, toisen terkkarille ja lähetä kolmas hammaslääkäriin. Illalla vielä kuittaat wilmaviestit ja aloitat koenipun korjaamisen tai aineiden lukemisen.
Kuvistunneilla ei paljon ole tehtvissä kun materiaalit on loppu jo syyslukukaudella, mutta minkäs teet. Sitten pitää taas innovoida hei! Samaten sali oli vuoden kiinni kosteusongelmien vuoksi ja räntäsateessa motivoit sitten lapsia liikunnan ilon pariin. Kosteus pilaa terveyden, kukaan ei ota huolta vakavasti, vaikka katosta tippuu vesi ämpäriin. Kollegat joutuu saikulle kun ääni menee, sijaista ei oteta, vaan naapuriluokan opettaja hoitakoot molemmat luokat.
Sitten kokouksessa käytetään aika lomautusajan suunnitteluun. Miten saadaan kuukausi pyörimään ilman, että tulee totaalikaaosta, henkilövahinkoja jne. ja miten se markkinoidaan huoltajille niin, että tilanne on hallinnassa ja koulua käydään liki normaalisti. Todellisuudessa lapset säilötään luokkiin ja sen entisen hurlumhei-sakin päälle opettaja saa vielä toisen samanlaisen holhottavakseen 2-4 viikoksi. Mitä arvelette opetussuunnitelman toteutumisesta? Luokassa väritetään kuukausi ja pärjäävimmät saattavat jonkun laskun laskea. Loput lorvivat tai ovat omillaan. Palkka viedään, mutta homman kuormittavuus sen kun kasvaa.
Sitten kun kesäloma vihdoin koittaa, kuulet täältä ja muualtakin miten olet yhteiskunnan siipeilijä lomiesi kanssa, kuka tahansa voisi opettaa ja lomat pois ja vanhuksia ulkoiluttamaan.
ÄLÄ HAE LUOKANOPETTAJAKSI. Mieti ainakin vielä etkö tosissaan keksisi mitään arvostetumpaa alaa :)
Luetun ymmärtäminen??? Ap:n kysymys koski opekorkeakoulua.
Tottahan tuo kirjoitus on, mutta tosiaan ihan väärässä paikassa.
Opekorkeakoulussa melkein kaikilla näkyy olevan paljon kokemusta opetustöistä, monella vakituinen paikkakin. Peruskoulunopettajia ja ihan uusia alalle haluavia ei joukossa ole.
Aikuisopetuksessakin säästetään, mutta peruskoulun rappiosta ollaan kaukana.
Nro 4
Vamistutaankonsieltä opekorkeakoulusta siis ammatilliseen oppilaitokseen opettajaksi tai AMK :iin?
Ja on sielläkin melkosen alas ajettu opettajan työn mahdollisuudet. Resurssit. Pääsykokeet....keitä tulee sisään, soveltuuko alalle. Ja opettajia on kirjava joukko, jotka ei oikein ymmärrä opettamisesta. Osa ymmärtää. Osa vain miellyttää oppilaita...että olisi kivaa.... Ja se on ikävää kuultavaa mitä läpi menee tärkeille aloille...siis millä osaamisella pääseteäön läpi ja opetussuunnitelman tavoitteita vähätellään ja vedetään ala. Ja työelämä sitten on ihmeissään, kun uudet työntekijät on mitä on ja uudet työntekijät on ihmeissään, kun eivät osaa hommiaan. Parhaimmisto toki osaa ja puurtajat lahjakkaat, mutta ne fiilistelijät ja riman alittajat ja ei-niin alalle soveltuvat. Ja se minkä vääryys ne miellyttäjä-opettajat tekee oppilaille ja työelämälle on iso. Eivät uskalla vaatia osaamista.
Opettajalla ammatillisessa on paljon palavereita ja varsinaisen opetustyö jää jalkoihin -ellei sitten itse pidä sen opetuksen ja oppilaiden oikeuden saada opetusta...puolia. Muuten viedään kuin pässiä narussa.
Niin ja Hometta. Sitä on kaikissa oppilaitoksissa. Ihan konkreettisesti saat etsiä homeetonta. Mutta kyllä se kannattaa. Opettajan työ on kivaa, kun sen osaa ja on motivoitunut oppimaan...Ihan sama millä asteella opetat...mihin parhaiten sovellut. Se on antoisa työ. Välillä hyvin raskas välillä paljon hyvää oloa tuottava ja tuova.
Vierailija kirjoitti:
Onko mun siis aivan turha hakea ilman kokemusta opetustyöstä? Mulla on amk-tutkinto ja yli kymmenen vuotta kokemusta taloushallinnon työstä ja haluaisin nimenomaan opettaa taloushallintoa. ap
Ei ole ollenkaan turhaa hakea. Koska tuonne haetaan nimenomaan ja ainoastaan papereilla (ei pärstäkertoimella ja ryhmäkeskusteluiden avulla), saat hyvän käsityksen mahdollisuuksistasi, kun etsit laitosten nettisivuilta niiden hakijamäärät ja pisteet nähtäväksesi. Eri aloilla vaaditaan eri pistemäärä, joten älä pelästy tuota 40 pisteen maksimia; liiketalouteen näkyy päässeen 17 pisteellä tänä vuonna.
http://www.haaga-helia.fi/fi/opettajankoulutukseen-hakeneetvalitut-2015…
Omat pisteesi voit laskea valintaperustelomakkeen avulla; alla on Haaga-Helian tämänvuotinen. Ja epäselvät jutut voi tarkistaa opintotoimistosta vaikka heti ensi talven hakua varten. :)
http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/opettaj…
Nro 4
Nonni! Mun pisteet on 12😐 Eihän mulla ole mitään mahdollisuuksia päästä opiskelemaan. ap
Up