nytkö se sitten alkaa? tytärtä "kiusattu" koulussa vaatteista

Mutta onko tuollainen kysyminen siis välttämättä muka kiusaamista? Voi olla, tai sitten ei ole. Hyvällä vastauksella voi hiljentää viisastelijat.

Voi kuinka kamalaa, varmaan loppuelämän traumat nyt jääneet. Sano tytöllesi, että toisten vaatteiden arvostelu on moukkamaista, eikä moukkien puheista kannata välittää. Yleensä nämä yläkoulun kauneuskuningattaret ovat kuitenkin niitä tulevia lähiömissejä, joten ketä niiden mielipide edes kiinnostaa.

Minä yritin tuputtaa tytölle farkkuja kun hän meni yläkouluun. Ajattelin että olisi hyvä olla samanlainen kuin muut kun on uusi koulu ja uudet tuttavat.

Hän ei farkkuja huolinut koska tykkää lökäpöksyistä ja näin on edelleen. Harjotteli varmaan sitä perustelua jo minun kanssani joten muiden mahd. kyselyt eivät ole tuntuneet missään.

Itse opin aikanaan omilta koulukavereilta suhtautumista kaiken maailman uteluihin. Sanoin jollekin ihmetellen että sun repussas on reikä! Eipä tuo haittaa sanoi toinen ja jatkoi matkaansa. Hoksasin silloin että mitä turhia häpeilemään ja nolostelemaan itseään ja olemistaan.

Tyttäresi elää loppuelämänsä rassukkana, jos nyt järkytyt ja voivottelet, miten kamalan kiusaamisen uhriksi hän on nyt joutunut. Jokainen meistä kohtaa ikäviä ihmisiä ja aiheetonta arvostelua. Paras tapa suhtautua niihin on antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos tai vastata vaikka "ei kuulu sulle." Tuon verran täytyy jokaisen osata puolustaa itseään, myös teinien. Eri asia sitten, jos kyttääminen ja arvostelu on jatkuvaa.

Pukeuduin aina mustaan hameeseen yläasteella, koska pidin silloin itseäni synkkänä taiteilijasieluna. Yhtenä päivänä keskellä välituntia kovistyttö tuli porukkansa kanssa suureen ääneen kysymään "Eiks sua nolota noi sun vaatteet?" Vastasin "Ei nolota, mutta kiva että sua noin kiinnostaa mun vaatteet", laitoin napit takaisin korville ja jatkoin kirjan lukemista. Muistan sen voittajan tunteen vieläkin :D

Ei kysyminen ole kiusaamista. Nää on just näitä itkuiitoja jotka vinkuvat vanhemmilleen kaikesta. Itse muistan yhden tytön pitäneen kiusaamisena sitä että toiset tytöt kuulemma katsoivat häneen päin. Voi voi... vaikeeta tulee elämä olemaan näillä

On selvää, että kyseessä on kiusaaminen, jos yksittäinen henkilö otetaan ryhmästä erilleen ja häntä aletaan kohdella toisin kuin muita.

Jos joku näkee tämän vain "tavallisena kysymyksenä vaatetuksesta", on kyse joko henkisestä laiskuudesta taikka älyllisestä epärehellisyydestä (tai molemmista).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän 9v:ltä oli koulussa kyselty miksei sillä ole tennareita...oli heittänyt vastakysymyksen miksi pitäisi olla?

Talvella tuo taatusti haluaa vielä haalarin päälleen, niin kyllä valmennan sopivia vastauksia, luokalla kun on pari pissistä kasvamassa kovaa vauhtia ja nälvimistä selkeästi harjoittelevat.

Kertaalleen laitoin parin hyvinkin ilkeän kommentin jälkeen toisen äidille ihan asiallisen viestin. Meni alle puoli tuntia kun tyttö oli meidän ovella pyytämässä puheitaan anteeksi.

Tyttöni luokkakaverin äiti harrastaa tuota samaa. Tekstarilla tulee tietoa, että Iina on taas sanonut sitä ja tätä. En edes kysy Iinalta enää, että sanoitko, totean vain, että Aada hakee taas huomiota, menetkö pyytämään anteeksi. Iina menee ja palattuaan kotiin saa 10 e vaivanpalkkaa. Helpommalla selviää turhalla anteeksipyynnöllä kuin ryhtymällä kiusaamista kaikkialla näkevän äidin kanssa selvittämään, mistä on kyse.

Aada ei saa synttärikutsua meille ja perusteluna on se, että en anna lapseni kutsua ketään, jota on loukattu niin vahvasti, että täytyy tämän tästä pyytää anteeksi asiota, joita kukaan muu ei koskaan kuule tai näe.

No hoidetaan sitten seuraava ilkeily koulun kautta. Minä kyllä voin kertoa ihan suoraan mitä Iina on suustaan päästänyt myös opelle ja rehtorille....jos se sitten on Iinalle mukavampaa kuin kasvojen säilyttäminen kun en hänen puheitaan äidilleen toista.