Kun eräs itselleni hyvin tärkeä ryhmä pitää minua imbesillinä.

Ja kohtelee siksi alentuvasti. Ja tämä vain sen takia, että minulla on vaikea pukea sanoiksi sen, mitä ajattelen ja mitä tiedän faktana ja tuotta se nopeasti ulos suustani. Luen paljon, olen hyvä analysoimaan ja osaan tehdä huomioita erilaisista ilmiöistä. Tiedän asioita, otan selvää asiosta, luen lehtiä ja olen mielestäni oikein valveutunut.

Varmaan kärsin jonkinasteisesta dysfasiasta ja sanasokeudesta. Kielen ymmärtämisen kanssa ei vaikeuksia ole, mutta kielen tuottamisen kanssa kylläkin. Eivät vain ole sitä koskaan tutkineet, koska ei varmasti silloin ollut tapana 70- luvulla.

No, mutta siis. Tämä asia tuli taas esille viikonloppuna, vaikka siitä on vain minun tunne todisteena. Tämä ryhmäni ei varmasti itse edes tiedosta toimivansa ja ajattelevansa esitetyn kaltaisesti.

Nyt mietinkin, otanko asian puheeksi vai jätänkö tämän piirin vähäksi aikaa? Kuka meinaan kaipaa tunnetta siitä ,että muut pitävät tyhmänä.