Mitä mieltä tuosta Hesarin keskustelusta siitä, että naisien pitäisi aloittaa lasten yrittäminen viimeistään 31-vuotiaana?

No, jos ehdottomasti haluaa (biologisia) lapsia, niin olisihan se järkevää aloittaa viimeistään 25-30-vuotiaana.

Jos lisääntyminen siis on yksi elämän ykkösprioriteetti, päämäärä.

Valitettavasti elämä ei aina mene niinkuin haluaisi (ei löydy ajoissa sopivaa kumppania, sairaudet, pitkäaikaistyöttömyys tmv.) ja halut muuttuvat myös matkan varrella, eli joku voi alkaakin ehdottomasti haluamaan lisääntyä vasta 30+ tai jopa 40+.

Usein heitäkin onnistaa ja saavat haluamansa.

Kansalaisten kyllä pitäisi lisääntyä nykyistä nuorempina, mutta en mä ketään hiostaisi asian suhteen.

Niin henkilökohtainen asia kuitenkin, vaikka ideaaliyhteiskunnassa ihmiset lisääntyisivät 20-30-vuotiaana ja saisivat keskimäärin 2-3 lasta.

*naisten

Tästä asiasta todellakin hössötetään. Oma gynenikin on vihjaillut ja aika suoraankin sanonut, että lapsia pitäisi alkaa jo tekemään, tai muuten voi tulla ikä vastaan. Joo ei siinä mitään, olen 34v ja elän kyllä pysyvässä parisuhteessa, mutta naisen kanssa (!) ja olen kertonut, ettemme halua lapsia...

Sitä mieltä, että lapsen tekeminen nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa on naiselta täysin järjetön teko.

Nykyisessä työttömyystilanteessa on rohkeaa kenenkään tehdä yhtään lasta! En todellakaan syyllistä tästä yhtään naista! Suojattöpaikoistaan eläköityneille vanhemmille ja isovanhemmille voi haistattaa kukut. Jokainen aikuinen vastaa itsestään ja on järkevää olla lisääntymättä huonossa elämäntilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

No, jos ehdottomasti haluaa (biologisia) lapsia, niin olisihan se järkevää aloittaa viimeistään 25-30-vuotiaana.

Jos lisääntyminen siis on yksi elämän ykkösprioriteetti, päämäärä.

Valitettavasti elämä ei aina mene niinkuin haluaisi (ei löydy ajoissa sopivaa kumppania, sairaudet, pitkäaikaistyöttömyys tmv.) ja halut muuttuvat myös matkan varrella, eli joku voi alkaakin ehdottomasti haluamaan lisääntyä vasta 30+ tai jopa 40+.

Usein heitäkin onnistaa ja saavat haluamansa.

Kansalaisten kyllä pitäisi lisääntyä nykyistä nuorempina, mutta en mä ketään hiostaisi asian suhteen.

Niin henkilökohtainen asia kuitenkin, vaikka ideaaliyhteiskunnassa ihmiset lisääntyisivät 20-30-vuotiaana ja saisivat keskimäärin 2-3 lasta.

Niin, mutta siinä onkin se kysymys, että onko ihminen yhteiskuntaa varten vai vapaa yksilö? Eli pitääkö ihmisten elää omaa elämäänsä tavalla, jonka yhteiskunta määrittää ja joka palvelee yhteiskuntaa?

Ja onko tosiaan niin, että kunhan on sopivan ikäinen, niin pitää hankkia lapsia vaikka ei olisi kunnon parisuhdetta, koulutusta, työtä, kykyä elättää edes itseään? Sitäkö nämä "asiantuntijat" oikeasti haluavat?

Itse tunnen yhden tutun, joka teki vähän sellaisen hätäratkaisun, että kun täytti 35 ja oli lapseton, niin otti lähes ensimmäisen vastaantulevan miehen ja hankki lapsen hänen kanssaan. Sanoi perusteeksi juuri sen, että nyt pitää lapsi hankkia kun 35-vuotiaana se mahdollisuus romahtaa.

No, eivät olleet tunteneet kuin vuoden kun jo oli se lapsi. Ja siinä vaiheessa kun lapsi täytti 2, niin olivat jo eronneet. Parisuhteessa oli siinä vaiheessa ollut ongelmia jo pitkään, heti alun jälkeen.

Emme ole tarpeeksi hyviä tuttuja että tietäisin, mitä on mieltä päätöksestään, eli onko onnellinen lapsesta siitä huolimatta, että suhde ei toiminut. Ehkä tuollainen ratkaisu toimii jollekulle, mutta jotenkin itselle tulee mieleen, että siinä nainen teki panikoidun hätäratkaisun paljolti tämän valtavan pelottelun takia. Tai voihan olla, että vuotta myöhemmin sitä lasta ei olisi enää saanut. 

Olet ihan oikeassa ap, mutta niin on  valitettavasti nuo lääkäritkin.

Mitä vähemmän lapsia syntyy, sitä parempi.

Mitä palstailijat ovat itse päättäneet tehdä tilanteessaan? 

Eli jos olisit tilanteessa, jossa olet 30+ ja lapseton, niin kuinka pitkälle ottaisit vain kenet tahansa miehen yrittääksesi saada lapsia, vai jäisitkö mieluummin ilman lapsia? Tai pyrkisit hankkimaan lapsen yksin?

Entä mitä tekisit siinä tilanteessa, että olisit 20+ ja parisuhteessa, mutta toinen osapuoli ei haluaisi vielä lapsia? Lähtisitkö suhteesta, siinäkin tapauksessa että se olisi todella hyvä, vain sen riskin takia että se toinen henkilö ei ehkä koskaan haluaisikaan lapsia?

Mietin vain, että on niin monia tilanteita joissa tuota viimeistään 31-vuotiaana alkavaa lasten yritystä ei voi ennakoida tai toteuttaa. Miten pitkälle olisit valmis elämään elämääsi niin, että voisit toimia tuon suosituksen mukaisesti?

Olettaen siis, että tilanne ei automaattisesti olisi se, että lasten saaminen on tärkein asia elämässä ja että on vakaa parisuhde jo 20+ vuotiaana, jolloin suosituksen seuraaminen ei olisi ongelma.

Tällä palstalla tavismiehet ovat jo pidemmän aikaa yrittäneet vääntää tosiasioita rautalangasta naisille, mutta kovin hitaasti menee tieto perille. Toivottavasti yhteiskunnallinen keskustelu herättää naiset siihen, että niitä alfamiehiä ei riitä kaikille ja ettei elämän 35 ensimmäistä vuotta voi vaan huolettomasti juhlia, matkustella ja hyppiä kukasta kukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Olet ihan oikeassa ap, mutta niin on  valitettavasti nuo lääkäritkin.

Kyseenalaistin tuossa jutussa vain sitä, etteivätkö naiset tietäisi faktoja. Itseni on vaikea uskoa, että ihmiset olisivat niin pihalla biologisista faktoista kuin jutussa viitattiin. Eli tarkoitin, että hössötystä on siihen nähden liikaa, että asia on varmastikin laajasti tiedossa eivätkä naiset ole niin hölmöjä ja tietämättömiä kuin tuossa jutussa (ja aika useissa muissa) annetaan ymmärtää.

Kohta kolkuttelee 31. ikävuosi enkä ole ikinä löytänyt parisuhdetta. On usko mennyt siihen että ikinä sellaista löydänkään.

Paljon olen miettinyt isättömän lapsen tekemistä/isäksi hyvä ystäväni. Tämä ei vaan tunnu reilulta lasta kohtaan. Toisaalta tämä taloustilanne, yhteiskunnan tilanne ja laajemmin koko maapallon tilanne sellainen että parempi jättää lapset tekemättä.

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla tavismiehet ovat jo pidemmän aikaa yrittäneet vääntää tosiasioita rautalangasta naisille, mutta kovin hitaasti menee tieto perille. Toivottavasti yhteiskunnallinen keskustelu herättää naiset siihen, että niitä alfamiehiä ei riitä kaikille ja ettei elämän 35 ensimmäistä vuotta voi vaan huolettomasti juhlia, matkustella ja hyppiä kukasta kukkaan.

Tämä oletettavasti "kilttimiehen" suusta?

Harva nainen alfojen perässä juoksee, se oikea ihastuminen tulee jostain ihan muualta kuin taloustilanteesta/ulkonäöstä/panomiehen maineesta. On teissä miehissäkin vikaa kun näette vain ne kauniimmat ja sosiaalisimmat naiset eikä tavikset kelpaa. Loput miehet taas haluavat pyörittää 10 naista kerralla eikä sitoutuminen kiinnosta.

Suomessa on myös aika yleisesti pakko naisen kyetä elättämään itsensä, mikä tarkoittaa opintoja ja tiettyä panostusta uraan. Sellaiset miehet, jotka ovat valmiita tai kykeneviä elättämään naisen (joka voisi keskittyä lapsiin) ovat harvassa, ihan jo Suomen palkkatason takia. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä palstailijat ovat itse päättäneet tehdä tilanteessaan? 

Eli jos olisit tilanteessa, jossa olet 30+ ja lapseton, niin kuinka pitkälle ottaisit vain kenet tahansa miehen yrittääksesi saada lapsia, vai jäisitkö mieluummin ilman lapsia? Tai pyrkisit hankkimaan lapsen yksin?

Entä mitä tekisit siinä tilanteessa, että olisit 20+ ja parisuhteessa, mutta toinen osapuoli ei haluaisi vielä lapsia? Lähtisitkö suhteesta, siinäkin tapauksessa että se olisi todella hyvä, vain sen riskin takia että se toinen henkilö ei ehkä koskaan haluaisikaan lapsia?

Mietin vain, että on niin monia tilanteita joissa tuota viimeistään 31-vuotiaana alkavaa lasten yritystä ei voi ennakoida tai toteuttaa. Miten pitkälle olisit valmis elämään elämääsi niin, että voisit toimia tuon suosituksen mukaisesti?

Olettaen siis, että tilanne ei automaattisesti olisi se, että lasten saaminen on tärkein asia elämässä ja että on vakaa parisuhde jo 20+ vuotiaana, jolloin suosituksen seuraaminen ei olisi ongelma.

Naisten pitäisi rohkeammin ottaa lapsihaaveet puheeksi (ainakin se että lapsia haluaa ennen 30 ikävuotta) kun seurustelua aloitetaan. Jos mies tässä kohtaa epäröi liikaa niin uutta matoa vaan koukkuun. Naisten perisynti on roikkua näissä "hengailusuhteissa" omaa tasoa paremman miehen kanssa...jolla ei ole mitää kiirettä tai intoa perheen perustamiseen. Tällä hetkellä lasten haluaminen tai lapsihaaveista puhuminen on muuttunut jonkinlaiseksi tabuksi ja näistä asioista puhuva nainen leimataan epätoivoiseksi.

Voin itse tunnustaa, että emme ex-vaimon kanssa puhuneet lapsiasioista seurusteluaikana sen tarkemmin mikä oli oikeastaan virhe. Hankimme lapset jossain vaiheessa ex-vaimon aloitteesta ja painostuksesta...olin aluksi hieman vastahankainen ajatukselle, mutta en ole lapsiani koskaan katunut. Rakastan heitä hyvin paljon.

Ei tarvi miestä lapsentekoon. Eiks nykyään ole geenipankkeja, mistä voi valkata valiogeenit lapselle ja nainen voi synnyttää yksin. Ei tarvi juoppoa luuseria katsoa nurkissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla tavismiehet ovat jo pidemmän aikaa yrittäneet vääntää tosiasioita rautalangasta naisille, mutta kovin hitaasti menee tieto perille. Toivottavasti yhteiskunnallinen keskustelu herättää naiset siihen, että niitä alfamiehiä ei riitä kaikille ja ettei elämän 35 ensimmäistä vuotta voi vaan huolettomasti juhlia, matkustella ja hyppiä kukasta kukkaan.

Tämä oletettavasti "kilttimiehen" suusta?

Harva nainen alfojen perässä juoksee, se oikea ihastuminen tulee jostain ihan muualta kuin taloustilanteesta/ulkonäöstä/panomiehen maineesta. On teissä miehissäkin vikaa kun näette vain ne kauniimmat ja sosiaalisimmat naiset eikä tavikset kelpaa. Loput miehet taas haluavat pyörittää 10 naista kerralla eikä sitoutuminen kiinnosta.

Syyttelemättä ketään, niin kyllä miehistä löytyy melko paljon sellaisia, jotka eivät lapsia vain halua. Eivätkä ne kaikki taida olla "alfamiehiä".

Monimutkainen tilanne, eikä mielestäni kenellekään tee hyvää syyllistäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet ihan oikeassa ap, mutta niin on  valitettavasti nuo lääkäritkin.

Kyseenalaistin tuossa jutussa vain sitä, etteivätkö naiset tietäisi faktoja. Itseni on vaikea uskoa, että ihmiset olisivat niin pihalla biologisista faktoista kuin jutussa viitattiin. Eli tarkoitin, että hössötystä on siihen nähden liikaa, että asia on varmastikin laajasti tiedossa eivätkä naiset ole niin hölmöjä ja tietämättömiä kuin tuossa jutussa (ja aika useissa muissa) annetaan ymmärtää.

En olisi siitä niin varma. Eiväthän kaikki naiset edes älyä selvittää kuukautiskiertoaan ennen lääkärille menoa. Kyllä teitä mahtuu moneen junaan.

Eipä se odotteleminen hyvä asia voi olla. Terv. 21 v ja raskaana.