Kurja tilanne. Avokille puhkesi koira-allergia
Minulla on ollut labradorinnoutaja yhdeksän vuotta. Vanhaa koiraa ei millään haluaisi antaa uuteen kotiin ja koira on minulle perheenjäsen, todella rakas.
Mutta nyt avomiehelleni puhkesi astma ja syynä on koira-allergia. Ollaan asuttu yhdessä vuosi, aluksi koira ei aiheuttanut oireita, joten hän on herkistynyt koiralle yhdessä asumisen aikana.
Ei ole kivaa ei, mutta minkäs teet. Yritän löytää uuden kodin koiralleni.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Täh, oikeastiko ihmisten mielestä eläin menee parisuhteen edelle? Olette kyllä pimeitä. Itsekin rakastan eläimiä ja meillä on koira, mutta kyllä ihmisperheenjäsenten terveys menisi aina koiran ohi, jos valita pitäisi.
Koiraihmiset on hulluja, se on tällä palstalla nähty jo monesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täh, oikeastiko ihmisten mielestä eläin menee parisuhteen edelle? Olette kyllä pimeitä. Itsekin rakastan eläimiä ja meillä on koira, mutta kyllä ihmisperheenjäsenten terveys menisi aina koiran ohi, jos valita pitäisi.
Tilannehan olisi järjestettävissä lääkityksellä ja mahd tilapäisellä erilleen muutolla niin ettei tarvitse arvottaa.
Sehän fiksua olisikin, erilliset kämpät. Tekee hyvää suhteelle, halpaa jne...
Paras ratkaisu tällaiseen olisi että muutatte erilleen niin kauaksi aikaa kun koira vielä elää.
Ei vittu, onko täällä porukka ihan tosissaan? Kyseessä on ap:n koira. KOIRA. Ei esim. lapsi.
Tavallaan ymmärrän joidenkin reaktion, kun itse olen lapset tehnyt ja miestä en niin kipeästi tarvitse, jotta koirastani luopuisin.. :D
Mutta verrokkina, jos jommallakummalla lapsista puhkeaisi koira-allergia niin kyllä se koira olis joka lähtis.
Elekää pukakko kelle vaan, ettei mene kiertoon.
Monet teistä kirjoittaa ikään kuin tämä mies olisi joku esine.
Annat koiran pois, teidän suhteeseen tulee pari muuttujaa ja mies lähtee. Vihaat sitten itseäsi, kun annoit koiran pois.
Itsellä astma ja kissa-allergia. Kissa allergisoi koiraa pahemmin. Minulla on kaksi kissaa, ollut jo 6 vuotta. Lääkkeet käytössä ja mitään ongelmaa ei ole. Etsikää siis yhteistyökykyinen lääkäri, jonka uskomukset eivät ole enää 60-luvulla, niin saatte miehen lääkityksen kuntoon ja voitte jatkaa elämää koiran kanssa. Siivotkaa myös useammin ja jos mahdollista, niin älkää päästäkö koiraa makuuhuoneeseen.
Entinen mies oli myös allerginen kissoille ja hyvin pärjäsimme, kun mies hoiti lääkityksen kuntoon.
Ihmiset ensin ja sitten eläimet, sinulla on ap terve ajattelumalli.
Koiralle uusi koti tai piikille. En näe muuta vaihtoehtoa. Koiran muuton jälkeen kunnollinen suursiivous.
Itsestäni tuntuisi kauhelta jos edelleni menisi mikä tahansa eläin.
astmaatikko
ilmanpuhdistin auttaa. mulla esim.electroluxin parisata e maksava malli. toimii hyvin siitepölyaikaan ja helpottaa mun oloa kun kissaihmiset tulee kylään, mulla paha kissa-allergia eli oireita tulee jo kissaihmisten vaatteista.
Mies käynyt yksinään lääkärissä ja valehtelee, että lääkäri käskenyt luopumaan koirasta = todellisuudessa lääkäri sanonut jotain ihan muuta ja mies ei voi sietää koiraa.
Olin itse astmaatikko ja allerginen mm.koirille. Nyt on ollut parikymmentä vuotta koiria kaikissa huoneissa ja nukkuvatkin sängyssä ja olen kaikkien allergiatestien mukaan täysin terve, on tehty oikein perusteelliset testit eli siedätys on kyllä parasta hoitoa ainakin aikuisten ollessa kyseessä. Aikaisemmin esim.koivu ja pujo aiheuttivat lähes työkyvyttömyyden, nyt ei mitään. Saisi olla melkoinen unelmien prinssi, että luopuisin pitkäaikaisista elämänkumppaneistani =sellaista prinssiä ei ole syntynytkään. Mutta kai tää on sentään provo? Vaikka luopuuhan ne jotkut lapsistaankin, jos uusi puoliso ei niistä oikein tykkää.
Ei kannata luopua koirasta. Miehelle läkkeet ja/tai oma kämppä. Itsekin olen sitä mieltä, että eläinten kanssa siedätyshoito toimii ainakin aikuisilla. Omaa kokemusta on.
Mulle todettiin lapsena kissa-allergia, kun hankittiin kissa. Siedätyshoidolla saatiin se pois niin hyvin, että pystyn olemaan samassa tilassa kissojen kanssa. Ennen en pystynyt.
Lemmikki on samanarvoinen kuin ihmislapsikin. Ei sitä heitetä pois tollaisen syyn takia. Pitäis kieltää sellasilta ihmisiltä lemmikit, jotka niitä noin vaan antaa pois. Sairasta.
Noin kk sitten täällä oli pitkä ketju kuinka naisen luokse oli muuttamassa mies joka ei voi sietää 13-vuotiaan tytön koiraa. 99 % oli sitä mieltä ettei tyttöä saa pakottaa luopumaan koirasta.
En itse pystyisi luopumaan koirasta tuossa tilanteessa. Tosin ei pystyisi puolisonikaan. Mahdollisuuksien mukaan pitäisin molemmat. Asiat saa kyllä halutessaan järjestymään halutulla tavalla.
Omassa perheessäkin allergiaa ja astmaatikkoja ja hyvin on pärjätty kissojen ja koirien keskellä. Joku pitää koiraihmisiä hörhöinä, mutta en voisi ikimaailmassa hylätä olentoa, joka on ollut minulle hyvä ja luotettava koko elämänsä. Jouduin juuri äsken luopumaan yli 15-vuotiaasta labbiksestani, koska hänen aikansa tuli täyteen, mutta en ikimaailmassa olisi voinut luopua parhaasta ystävästäni siinä tilanteessa, mikä aloittajalla on nyt. Todennäköisesti olisin aiheuttanut niin tekemällä pysyvän jäljen niin omaan kuin koirankin mieleen.
Mitä vastauksia... vaikuttaa siltä, että suurin osa täällä ei tiedä, mitä on rakkaus. Siis että miestäkin voi rakastaa, sillä kaikki miehet eivät ole kusipäitä eivätkä kaikki suhteet pääty eroon. Jotkut elävät onnellisessa parisuhteessa vuosikymmeniä, elämänsä loppuun asti. Sen rinnalla yksi koira nyt vaan on vähäpätöisempi juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koira ei enää kauaa elä. Mies pärjää lääkkeillä, kunnes koira kuolee luonnollisesti.
No ei pärjää, ja astma pahenee. Lääkärin mukaan ehdottomasti näin.
Ap
Ei ollut minun allergialääkärin ohje ainakaan tuollainen. Koira on, samoin miedot allergialääkkeet ja astma inhalaattorikin. Astma on tullut pariin kertaan koiran stressatessa vessahätää tai ruokaa ja helpottaa, kun se käytetään pihalla tai saa ruokansa. Mietojen, eli Xyzalin hyvä puoli on, että tarvittaessa voi ottaa useamman.
Te tietenkin päätätte asian.
Vierailija kirjoitti:
Noin kk sitten täällä oli pitkä ketju kuinka naisen luokse oli muuttamassa mies joka ei voi sietää 13-vuotiaan tytön koiraa. 99 % oli sitä mieltä ettei tyttöä saa pakottaa luopumaan koirasta.
Joo, mutta eikö tämä ole vähän eri asia? Kysymys on nyt terveydestä, ei siitä, tykkääkö joku koirasta vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Mitä vastauksia... vaikuttaa siltä, että suurin osa täällä ei tiedä, mitä on rakkaus. Siis että miestäkin voi rakastaa, sillä kaikki miehet eivät ole kusipäitä eivätkä kaikki suhteet pääty eroon. Jotkut elävät onnellisessa parisuhteessa vuosikymmeniä, elämänsä loppuun asti. Sen rinnalla yksi koira nyt vaan on vähäpätöisempi juttu.
Ihminen ei ikinä rakasta toista ihmistä kuten koira omistajaansa/laumanjäseniään. Ei ikinä, ei äiti lastaan, ei kukaan puolisoaan tai lapsi vanhempiaan. Jos kykenisi olisi tämä paikka ja ihmissuhteet aivan erilaisia. Siinä harhassa voi kyllä elää ja pitää itseään parempana kuin onkaan. Mutta ihmisen rakkaus on todella, todella heppoisilla kantimilla loppujen lopuksi ja toki ihan syystäkin kun meillä on tuota älykkyyttä, valitettavasti, liian paljon että kykenisimme olemaan aidosti ja pyyteettä hyviä toisillemme.
Tilannehan olisi järjestettävissä lääkityksellä ja mahd tilapäisellä erilleen muutolla niin ettei tarvitse arvottaa.