Pitääkö teillä seiskaluokkalaisen tehdä köksässä tehdyt ruoat aina kotona

Näköjään koulukohtaiset käytännöt. Mun tyttöllä viime vuonna seiskan köksässä oli lista erilaisista tehtävistä mitkä piti tehdä syksyn aikana. Siinä oli keittoruoka, pari erilaista leivonnaista, kiisseli ym. Sitten erikseen kotitöitä kuten tiskikoneen käyttö, imurointi tms. Näihin riitti vanhemman kuittaus, että tehty on. Sitten oli pari sellaista tehtävää, johon piti kirjoittaa arvio suorituksesta ja lapsen piti myös täyttää miten homma oli hoidettu. Esimerkkinä pyykinpesu, piti kirjoittaa millaista pyykkiä pesi, miten oli osannut lajitella pyykit oikein (eli mitä pesumerkissä oli merkkejä), mitä pesuainetta ja paljonko jne.

Mun mielestä oli tosi hyviä tehtäviä, vähän kaikenlaisia kotihommia. Tahti oli suurinpiirteiden tehtävä per viikko, mutta järjestyksen sai päättää itse. Kevätpuolella sai tehdä vapaasti itse ja vanhempien kuittauksella ne otettiin huomioon arvostelussa plussana.

Minä kävin peruskoulun vuosina 1985 - 1994. Meillä oli kotitaloutta siellä teimme ruokia ja kuuntelimme luentoja ravintoainesta sekä ihmisten tarpeista ravinnon suhteen.

Ikinä ei tullut mitään kotona kokkaamista tai vastaavaa...

Sitä vaan mietin miten nykyajan peruskoululaiset pystyvät käsittelemään ja hoitamaan nämä kaikki asiat? Matematiikkaa on tullut lisää, kieliä on enemmän, ohjelmointi on uutta mitä ei meillä ollut aikoinaan, joka kuukausi pitää lukea kirja ja tehdä siitä tiivistelmä äidinkielen tunnille no tämä oli meillä myös.

Mutta mistä ihmeestä muksut saavat energiaa? Tai onko tässä mitään järkeä kun väsytetään nuoret kokonaan? Pahinta on jos mihinkään asiaan ei perehdytä kunnolla vaan kaikkia kokeillaan...

Joo, ei ole rahaa ostaa jauhelihaa ja sämpyläjauhoja kun siannaamaisten vanhempien rahat pitää säästää röökiin ja viinaan. 

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Kai sitten koulusta annetaan ruoka-aineet mukaan kotona kokkailua varten? Ei sellaista oikein muuten voi vaatia.

Kyllä vaaditaan, eikä koulu todellakaan anna raaka-aineita tai muutakaan. Ihan omasta pussista maksetaan kotitehtävämateriaalit.

Peruskoulun on oltava ilmainen. Jos kotona ei ole tarveaineita tai välineitä, niin köksän kotitehtävää ei voi tehdä. Tämä on aivan todellinen tilanne useammalle koululaiselle kuin haluamme myöntää.

Tekö ette kotona muuten syö lainkaan? Kotsan läksyt ovat erittäin edullista ruokaa, halvemmalla saat tuskin perhettäsi ruokittua muutenkaan, joten rahaan et voi vedota. Yleinen kouluvastaisuutesi ei tosin lapselle hyvää lupaa.

Minulla ei edes ole lapsia. Halusin vain tuoda julki sen tosiasian, että joidenkin perheiden lapsilla on olosuhteidensa vuoksi suuria vaikeuksia toteuttaa näinkin pientä kodin tukea vaativaa tehtävää. Se surettaa minua enemmän kuin moni muu epäkohta tässä maailmassa.

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Willy Loman kirjoitti:

Kai sitten koulusta annetaan ruoka-aineet mukaan kotona kokkailua varten? Ei sellaista oikein muuten voi vaatia.

Kyllä vaaditaan, eikä koulu todellakaan anna raaka-aineita tai muutakaan. Ihan omasta pussista maksetaan kotitehtävämateriaalit.

Peruskoulun on oltava ilmainen. Jos kotona ei ole tarveaineita tai välineitä, niin köksän kotitehtävää ei voi tehdä. Tämä on aivan todellinen tilanne useammalle koululaiselle kuin haluamme myöntää.

Tekö ette kotona muuten syö lainkaan? Kotsan läksyt ovat erittäin edullista ruokaa, halvemmalla saat tuskin perhettäsi ruokittua muutenkaan, joten rahaan et voi vedota. Yleinen kouluvastaisuutesi ei tosin lapselle hyvää lupaa.

Minulla ei edes ole lapsia. Halusin vain tuoda julki sen tosiasian, että joidenkin perheiden lapsilla on olosuhteidensa vuoksi suuria vaikeuksia toteuttaa näinkin pientä kodin tukea vaativaa tehtävää. Se surettaa minua enemmän kuin moni muu epäkohta tässä maailmassa.

Jos oikeasti muutaman halvan perinteisen ruuan teko ei lukukauden aikana onnistu, täytyy kotona olla niin vakavia ongelmia, että minulle herää kysymys, onko koti oikea paikka lapselle, jos ei ole varaa perunaan, puuroon ja sämpyläjauhoihin.

Meillä ensimmäinen oli seiskalla pari vuotta sitten. Kaikki oli niin tarkkaa että hohhoijakkaa, onneksi ei ole allergiaperhe. Vain dieettilasten kohdalla joustettiin, muut tekivät ihan tavallisen maito-liha-kananmuna-ruuan ilman mitään vetkutteluja. Lisäkkeen oli oltava riisi jos lapussa niin luki, muu ei kelvannut. Annokset kuvattiin ja lähetettiin Whatsapissa opettajalle. Toisinaan opettaja halusi myös videota. Työstä piti kirjoittaa raporttia työvaiheineen ja lapseen oli juurrutettu millintarkat ohjeet siitä lähtien, miten päin peruna kuoritaan ja montako senttilitraa vettä kattilaan laitetaan. En tajua mitä tuollainen hyödyttää, eikö lapselle voisi opettaa vaan simppelin, nopean ja terveellisen tavan tehdä ruokaa? Itse koetin painottaa että asioita voi tehdä monella tapaa ja nopeamminkin, mutta tunneilla oli tietysti tehtävä kaikista vaivalloisimmalla tavalla.

Ja tätä kokkaamista oli paljon! Joskus kyllä alkoi palaa pinna näiden kanssa. Sääliksi käy vähävaraisia perheitä joissa vanhempia ei edes kiinnosta. Opettaja oli hyvin tarkka näistä ja laittoi myös "läksyt tekemättä" jos kuvaa ei laittanut ajoissa...

Nuoremman kanssa aivan toinen juttu - oli enemmän töitä kuten tiskaa, täytä astianpesukone, pese pyykkiä, imuroi jne. Näistä oli pakolliset (tyyliin jokaista kahdesti lukuvuoden aikana), lisää aktiivisuuspisteitä sai tekemällä lisäaskareita ja ruokaa. Reseptejä ehtii opetella sitten myöhemminkin, kun köksäntunneilla harjoitellaan perustaidot, tiskaamista ja siivoamista ei siellä niin hirveästi käydä läpi. Eikä sitten ongelmia perheissä, joissa on monenmoista ruokavaliota.

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta eikö nyt kenenkään muun lapsi halua tehdä niitä köksässä opittuja ruokia tai leivonnaisia kotona, ihan siis omasta innostuksesta? Siitä ilosta, että osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Jännä, miten täällä taas kommentoidaan miten NYKYmammoille tuollainen soveltaminen ym. on niin vaikeaa. Olen käynyt kouluni 80-luvulla ja sen ajan mammojen ei juuri tarvinnut soveltaa. Koulu hoiti koulun homman, ei tarvinnut äitien kehittää ruokalistoja kotitaloustuntien mukaan, lukea lukuisia wilma-viestejä (ja ylipäänsä olla aina wilman tavoitettavissa) ja leipoa mokkapaloja. Toisaalta on tietysti kiva, että kodin ja koulun välillä on enemmän yhteistyötä, mutta minusta rajansa kaikella. Miksi ihmeessä ei riitä, että ne sämpylät leivotaan koulussa?

Kyllä meillä tuli läksyksi köksästä juuri noita ruoanlaittoa, silittämistä, siivoamista ja pyykinpesua. Itse kävin köksätuntini 80-luvun lopulla. Ensin harjoiteltiin ja tehtiin ruokia koulussa, sen jälkeen joitakin piti tehdä myös kotona. Opettaja halusi, että myös vanhemmat näkevät kotona, mitä on opittu. Tästä täytettiin joku moniste ja vanhemman piti se allekirjoittaa.

Uskomatonta vaatia, että kunta hankkisi oppilaiden kotiin ruoka-aineet, joista pitää sitten tehdä läksynä ollut soosi ja keittää potut. Eihän se kunta tule niitä syömäänkään, vaan oma perhe ne pistää poskeensa. Minusta on vain hyödyllistä, että oppilaat tekevät kotona ns. läksyruokia. Osalle jää oppitunnilla aina ruuat teoriaksi, sillä ei kaikkia voi panna kerralla soosin tekoon, ei riitä hellat eikä pannut. Ja jäisi moni muu tunnin tehtävä tekemättä. Miksi niin monet mammat tuntuvat vastustavan tätä toimintamallia. Ettekö luota tenavaanne sen vertaa, että hän pystyisi tekemään jonkun helpon ja yksinkertaisen ruokalajin? Vai pitääkö teillä olla aina sisäfileetä sun muuta "fain daininkia"? Tällä tavalla te kasvatatte mukuloistanne uusavuttomia tumpeloita.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta eikö nyt kenenkään muun lapsi halua tehdä niitä köksässä opittuja ruokia tai leivonnaisia kotona, ihan siis omasta innostuksesta? Siitä ilosta, että osaa. 

No kyllä minä tein aikoinaan, mutta en jokaista viikon sisään, eikä kaikkiin olisi ollut edes mahdollisuutta. Ja lapsikin kokkaa, mutta ei varmaankaan haluaisi kokata juuri niitä mitä viikon sisään on köksässä tehty. Ja pelkään mitä sörsseleitä sieltä onkaan tulossa, kun voidaan olettaa että nyt te tällä viikolla ostatte lohta ja teette siitä näin ja näin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä ensimmäinen oli seiskalla pari vuotta sitten. Kaikki oli niin tarkkaa että hohhoijakkaa, onneksi ei ole allergiaperhe. Vain dieettilasten kohdalla joustettiin, muut tekivät ihan tavallisen maito-liha-kananmuna-ruuan ilman mitään vetkutteluja. Lisäkkeen oli oltava riisi jos lapussa niin luki, muu ei kelvannut. Annokset kuvattiin ja lähetettiin Whatsapissa opettajalle. Toisinaan opettaja halusi myös videota. Työstä piti kirjoittaa raporttia työvaiheineen ja lapseen oli juurrutettu millintarkat ohjeet siitä lähtien, miten päin peruna kuoritaan ja montako senttilitraa vettä kattilaan laitetaan. En tajua mitä tuollainen hyödyttää, eikö lapselle voisi opettaa vaan simppelin, nopean ja terveellisen tavan tehdä ruokaa? Itse koetin painottaa että asioita voi tehdä monella tapaa ja nopeamminkin, mutta tunneilla oli tietysti tehtävä kaikista vaivalloisimmalla tavalla.

Mä olen aina myös miettinyt, että miksi kaikki tehdään niin hiton vaivalloisesti! Ruuasta on aina tultava koostumukseltaan ja maultaan niin upeaa ja täydellistä kuin mahdollista. Suolaakaan ei mitata silmämääräisesti vaikka puoli teelusikkaa vaan käytetään niitä koulun millimittoja. Siellä ne sitten kokkaavat jotain makaronilaatikkoa sen kolme tuntia nysväten, kun vähän rennommalla otteella tehden sen tekisi puolessa tunnissa - eikä maussa ole mitään huomattavaa eroa.

Aivan mahtava juttu! Siis oikeastiko te valitatte, jos lapsi tekee välillä jonkin ruoan ja opettelee sitä kotona, huhhuh. Ja pitäähän kaikkien muutenkin syödä, turhaa valitusta jos jotain ruoka-aineita pitää hankkia silloin tällöin. Ja tuskin näitä varten pitää mitään gourmet-tryffeleitä hankkia. Hävetkää! 

Anna lapselle vitonen käteen ja käske hakea kalatiskiltä itse vaikka 100g sitä lohta, jos ei muut sitä halua. Tosin tuo lohi minua vähän epäilyttää tässä jutussa, mutta antaa sen nyt olla...

Pointtini on se, että voisit antaa nuorelle itselleen vastuun omasta läksystä ja sitten tietysti kehut kamalasti kun nuori hoitaa homman. Niin me tehdään.

Ja ne köyhät, joilla ei sitä viitosta riitä ruokaan, voivat laittaa opelle viestiä että ruokarahat on loppu, tehdään ruoat sitten kun seuraavat tuet napsahtavat tilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta eikö nyt kenenkään muun lapsi halua tehdä niitä köksässä opittuja ruokia tai leivonnaisia kotona, ihan siis omasta innostuksesta? Siitä ilosta, että osaa. 

No kyllä minä tein aikoinaan, mutta en jokaista viikon sisään, eikä kaikkiin olisi ollut edes mahdollisuutta. Ja lapsikin kokkaa, mutta ei varmaankaan haluaisi kokata juuri niitä mitä viikon sisään on köksässä tehty. Ja pelkään mitä sörsseleitä sieltä onkaan tulossa, kun voidaan olettaa että nyt te tällä viikolla ostatte lohta ja teette siitä näin ja näin.

ap

Meillä taisi olla syyslukukauden aikana kuusi kotitehtävää joista neljä kokkausta ja kaksi muita kotihommia. Oli tosiaan jouluun asti aikaa tehdä ja kaikki tehtävät annettiin heti ekoilla tunneilla

Ei ihme, että nykyään kuuluu ja näkyy asennevammaisia nuoria paljon - opit saadaan suoraan kotoa. 

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta eikö nyt kenenkään muun lapsi halua tehdä niitä köksässä opittuja ruokia tai leivonnaisia kotona, ihan siis omasta innostuksesta? Siitä ilosta, että osaa. 

Kyllä tekee ja innostus ja taito kodinhoitohommiin noin yleensä on kasvanut. Tekee ihan useinkin ruokaa ja leipoo välillä huvikseen, vaikka meillä on aika huono menekki. Mut pakastetaan sitten vierasvaraksi.

Kesällä olivat mummin kanssa mökillä, hoidossa siis liuta serkuksia. Poika teki parina päivänä ruoan koko porukalle, juuri sen jauhelihakastikkeen ja jonkun keiton. Koska oli vanhin, sai pienemmät serkutkin mukaan kuulemma niin, että melkein piti toppuutella :)

Parasta köksänopetuksessa on ollut juuri tuo innostus.

Mä voin hyvin kuvitella minkä näköisiä ja kuuloisia nää valittavat vanhemmat ovat, ja tuskin paljoa opastavat ja tekevät yhdessä yhtään mitään kotitöitä ja kokkailuja nuortensa kanssa. Niin, ja asiaan kuuluu tietenkin sekin, etteivät nää aikuiset mitään uutta ruokaa voi kokeilla kun kaikki vieras ja uusi on ällöttävää eikä voi syödä yäk. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei kotona syödä tuollaista ruokaa (jauhelihakastike, perunat, leipä, kiisselit...), joten tuntuisi typerältä ostaa sellaiseen aineksia. Eri asia, jos saa itse valita vapaasti reseptit.

Ja koskaan ei voi kokeilla mitään sellaista, mitä teillä kotona ei normaalisti syödä?

Minä en ymmärrä, miten niin nämä läksyt mukavaativat vanhempien aktiivisuutta. Päinvastoin, vanhempihan pääsee helpommalla, kun ei tarvitse tehdä itse ruokaa, vaan lapsi kokkaa aterian. Vanhemman tarvitsee ainoastaan antaa rahat tarvikkeiden ostoon ja kuitata ruoka tehdyksi.

Luulisi että normaalijärkinen vanhempi olisi tyytyväinen, kun lapsi saa kotitalousopetusta ja harjoittelee kotitöitä teemällä mutta ei juma.. ihanko totta nykyajan kotielämä ja vanhemmuus on tällä tasolla? Vali vali taas meidän lapselta vaaditaan ja kukaan ei maksa meille.. Voi oksennus.