Vanhustenhoidosta voitaisiin nipistää vielä paljon

Ap varmaan olisi tyytyväinen, jos tyypillisenä vierailuaikana 14.00 aikoihin se yksi kentällä oleva hoitaja vielä hikihatussa painelisi aamuhommia.

Ai ei olisi? Tulisiko sitten sanomista siitä, kun omaisella on vieläkin yövaippa päällä?

Tämän yhden kommentoijan mielipiteet toiminnan tehostamisesta ovat vähän samaa kategoriaa kuin että säästetään vettä keräämällä sadevettä ämpäriin. Kyllä hoitopaikossa ihan käytännön kokemus on opettanut, mikä on tehokkaita, turvallisinta ja edullisinta tehdä jokin asia, ja monissa yksiköissä jatkuvasti pohditaan eri tapoja tehdä asioita uudella tavalla. Kokeillaan ja sitten arvioidaan, onko tämä hyvä menetelmä tmv. vai oliko se vanha sittenkin parempi.

Myös vakituisen väen palkkaaminen olisi niin toivottavaa varmasti jokaisesta, mutta jos työnantaja katsoo, että se säästää palkkaamalla sijaisia, määräaikaisia jne, niin ihan mahdoton siihen on yksittäisen hoitajan vaikuttaa. Tämä siis siihen kohtaan, jossa esitettiin että asukkaat tuntevat vakihoitajat ovat tehokkaampia, yksi hoitaja pärjää haasteellisen asukkaan kanssa paremmin ja nopeammin versus kolme ammattitaidottomampaa. Ja vähän ristiriitaista on sekin, että pitäisi olla niin tehokasta, mutta toisaalta itketään sitä, ettei hoitajat ole tarpeeksi asukkaiden kanssa.

Valitettavasti joissain paikoissa on sellaisia asukkaita joiden hoitoon tarvitaan ajoittain useampia ihmisiä. Olen ollut tilanteissa joissa on tarvittu neljää hoitajaa, että asukas on saatu lääkittyä rauhalliseksi. Muuten kyllä pyritään aina hoitamaan yhden hoitajan turvin jos vain mahdollista. Pääsääntöisesti kaikilla osastoilla missä olen ollut, niin päivä rakentuu suunnilleen näin: klo 7 töihin ja yökön rapsa. 7.15-8 asukkaiden aamutoimia. 8-9 asukkaiden aamupala, 9-9.15 hoitajien aamukahvi, 9.15-11.00 asukkaiden aamutoimet jatkuvat, 11-11.30 hoitajien lounastauko, 11.30-12.30 asukkaiden lounas, 13-13.30 kirjaukset, 13.30-14 asukkaiden päiväkahvit, 14-15 raportit iltavuorolle ja klo 15 päivä päättyy. Ja taukojen aikana käydään tarvittaessa vastailemassa kelloihin sekä myös iltapäivällä huomioidaan tarvittavat vessatukset, kuivitukset ym. En kyllä käsitä kuinka tuosta enää paljon tehostetaan. Nykyisilläkin resursseilla päivä ei aina kestä mitään ylimääräisiä, esim. yksi asukkaan vakavampi kaatuminen johtaa jo siihen että joltain toiselta asukkaalta saattaa jäädä suihkutukset välistä tai muuta vastaavaa..

Vierailija kirjoitti:

Hoitajahoi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.

Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa. 

Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.

Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."

Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.

Olipa alentuva kirjoitus. No tee sinä yksin, terve järki kuitenkin sanoo, että joskus tarvitaan kolme hoitajaa. Nähty on; väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita. Sankaria voi leikkiä muualla.

Onko myös hoitajan syy, jos asukas on väärässä paikassa?  Tiedän tapauksen, jossa vaikeasti käyttäytyvälle henkilölle ei löytynyt helposti paikkaa, käytöksen vuoksi.

Kyllä työ näyttää aika pian onko sinusta muistisairaan hoitajaksi vai ei.. Työhön sopimattomat kyllä karsiutuvat aika nopeasti.

Minä olen se, joka karsiutui hoitoalalta jos siinä vaiheessa, kun soveltuvuuspisteeni olivat "huomattavasti alle keskitason". Ei ollenkaan kiinnosta edes kokeilla, riittäisikö minun soveltuvuuspisteeni paremmin nyt, kun on liian pitkä kokemus dementikon omaishoitajuudesta. Muistisairaus on kyllä asian kaunistelua, sillä dementiaan liittyy myös vähintään toinen toimintakykyä heikentävä oire, eikä muistin heikkeneminen ole läheskään pahin vaiva.

Ei se ole hoitajan syy, jos potilas on väärässä hoitopaikassa. Mutta jotain on todella pahasti pielessä, jos vanhustenhoitopaikassa tai dementiaosastolla joudutaan hoitamaan myös " väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita", kuten lainauksessa kirjoitat.

Dementiaosastoja on monenlaisia. On myös alle 65-vuotiaille. Ja oman kokemuksen mukaan juuri nämä työikäiset dementikot ovat erittäin haasteellisia, sillä fyysistä voimaa löytyy vähän eri tavalla kuin vanhukselta. Esimerkiksi onnettomuudessa pää alueelle pahan vamman saanut 50-vuotias mies voi olla hyvinkin haastava hoidettava.

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti joissain paikoissa on sellaisia asukkaita joiden hoitoon tarvitaan ajoittain useampia ihmisiä. Olen ollut tilanteissa joissa on tarvittu neljää hoitajaa, että asukas on saatu lääkittyä rauhalliseksi. Muuten kyllä pyritään aina hoitamaan yhden hoitajan turvin jos vain mahdollista. Pääsääntöisesti kaikilla osastoilla missä olen ollut, niin päivä rakentuu suunnilleen näin: klo 7 töihin ja yökön rapsa. 7.15-8 asukkaiden aamutoimia. 8-9 asukkaiden aamupala, 9-9.15 hoitajien aamukahvi, 9.15-11.00 asukkaiden aamutoimet jatkuvat, 11-11.30 hoitajien lounastauko, 11.30-12.30 asukkaiden lounas, 13-13.30 kirjaukset, 13.30-14 asukkaiden päiväkahvit, 14-15 raportit iltavuorolle ja klo 15 päivä päättyy. Ja taukojen aikana käydään tarvittaessa vastailemassa kelloihin sekä myös iltapäivällä huomioidaan tarvittavat vessatukset, kuivitukset ym. En kyllä käsitä kuinka tuosta enää paljon tehostetaan. Nykyisilläkin resursseilla päivä ei aina kestä mitään ylimääräisiä, esim. yksi asukkaan vakavampi kaatuminen johtaa jo siihen että joltain toiselta asukkaalta saattaa jäädä suihkutukset välistä tai muuta vastaavaa..

Voisin lisätä tähän, että monissa vanhusten hoivayksiköissä on myöskin ns. valvonta-ateria, eli työntekijät ruokailevat asukkaiden kanssa. Tämän katsotaan edistävän asukkaiden toimintakykyä, lisäävän me-henkeä ja kodikkuutta. Hoitajan vinkkelistä se tarkoittaa sitä, että ruokarauha on hieman venyvä käsite. Kyllä on hyvä välillä pitää ihan tauko, mutta valvonta-aterialla syöt oman lounaasi ja aina välillä avustat vanhusta joka tarvitsee apua eri tavoin, lähdet viemään vessaan ym.

Eli ehkä tässäkin on yksi syy, mikä ehkä selittää sitä hoitajien "toimetonta" oleilua osastolla. Heillä ei kerta kaikkiaan ole kunnollisia taukoja ollenkaan. Siis sellaisia että voit ihan rauhassa syödä, hoitaa omia asioita puhelimitse vaan hoitajat ovat ikään kuin koko ajan tarvittaessa asukkaiden "käytössä".

AP, tietäisin kyllä hyvän säästökeinon. Suostutko sinäkin? Viedään mummot ja muutamat papat saunan taakse ja ... tiedät kyllä. Vielä töissä ollessamme huvittelimme keksimällä ratkaisuja valtion ongelmiin. Yksi oli sellainen, että kun kansaneläkeikä täyttyy, niin synttärit saa pitää, mutta seuraavaksi päiväksi on kutsuaika "terveystarkastukseen". Siellä hymyilevä hoituri seisoo jo injektioruisku tanassa valmiina iskemään sen ongelmajätteeksi muuttuneeseen kankkuun. Olisitko sitten tyytyväinen? 

Vierailija kirjoitti:

Hoitajahoi kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.

Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa. 

Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.

Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."

Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.

Olipa alentuva kirjoitus. No tee sinä yksin, terve järki kuitenkin sanoo, että joskus tarvitaan kolme hoitajaa. Nähty on; väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita. Sankaria voi leikkiä muualla.

Onko myös hoitajan syy, jos asukas on väärässä paikassa?  Tiedän tapauksen, jossa vaikeasti käyttäytyvälle henkilölle ei löytynyt helposti paikkaa, käytöksen vuoksi.

Kyllä työ näyttää aika pian onko sinusta muistisairaan hoitajaksi vai ei.. Työhön sopimattomat kyllä karsiutuvat aika nopeasti.

Minä olen se, joka karsiutui hoitoalalta jos siinä vaiheessa, kun soveltuvuuspisteeni olivat "huomattavasti alle keskitason". Ei ollenkaan kiinnosta edes kokeilla, riittäisikö minun soveltuvuuspisteeni paremmin nyt, kun on liian pitkä kokemus dementikon omaishoitajuudesta. Muistisairaus on kyllä asian kaunistelua, sillä dementiaan liittyy myös vähintään toinen toimintakykyä heikentävä oire, eikä muistin heikkeneminen ole läheskään pahin vaiva.

Ei se ole hoitajan syy, jos potilas on väärässä hoitopaikassa. Mutta jotain on todella pahasti pielessä, jos vanhustenhoitopaikassa tai dementiaosastolla joudutaan hoitamaan myös " väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita", kuten lainauksessa kirjoitat.

Ei ole ollenkaan harvinaista, että dementiaosastolla on väkivaltaisia tai mahdollisesti väkivaltaisia potilaita. Ja noita dementiapotilaita tulee muunkin kuin alzheimerin seurauksena. On alkoholidementiaa , jonkun aivosairauden jälkeinen tila jne. ja ei ko potilaille ole ainakaan pienillä paikkakunnalla muuta hoitopaikkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.

Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa. 

Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.

Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."

Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.

Kyllä minä olen ihan normaalissa tilanteessa ja omasta ja aika monen muunkin mielestä hyvinkin ammattitaitoinen. Tottakai tilanteessa, jossa dementikkoon ei kunnolla saa kontaktia käytetään nimeä ja aikaa, jos sitä aikaa on, omassa työpaikassani usein on, välillä ei. Välillä se auttaa välillä ei vaikka tekisi kaikki kevätjuhlaliikkeet, sängyssä kääntely aiheuttaa ehkä huimausta, pelottaa, että tippuu, kaikki ei vaan pidä kosketuksesta, kun kontaktia ei oikein saa on vaikea arvata mistä tarraaminen, potkiminen, huitominen johtuu. Ehkä se johtuu muistosta, että jotain kamalaa tapahtuu, mitä se on ei muista, mutta on ihan normaalia tapella vastaan.

Jos sinulla ei ole enää sanoja, henkesi edestä sinä raistelet vaikka toinen kuinka rauhallisesti selittäisi, laitan sinulle tämän peräpuikon kun vatsasi ei ole toiminut viikkoon, olosi helpottuu kyllä, vedän nyt housut alas ja tungen sormen pyllyysi.

Vierailija kirjoitti:

Ruutuvihkoon kirjoittaminen saattaa olla nopeampi tapa asioiden kirjaamiseen, mutta entäs sitten kun pitää löytää sieltä kirjaamisten keskeltä olennaiset asiat?

Puhumattakaan siitä, että mikäli asukas joutuu esim. sairaalahoitoon, pitäisi hänestä tehdyt kirjaukset olla siirreytävissä ja näkyä myös siellä. Harakanvarpaita täynnä oleva ruutuvihko saattaa vaikka kadota matkanvarrelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laatu on tärkeämpi  kuin määrä. Keskustelin juuri vanhustyöstä pitävän hoitajan kanssa tästä asiasta. Joskus voi olla jopa kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa, siis todella käyvät käsiksi, kääntelevät ja siirtelevät, tekevät omat hommansa ja keskustelevat keskenään potilaan yli.

Osaava hoitaja voi selvittää koko homman yksinään. Esimerkiksi pyytää potilasta itseään vähän liikkumaan sen minkä kykenee esim. " ota laidasta kiinni ja vedä itseäsi sille puolelle" sen sijaan että kaksi hoitajaa tempaisee potilaan toiseen kohtaan ja kolmas vaihtaa vaippaa tai tekee siinä muuta hommaa.

Ajatelkaapa itseänne potilaana! On jotain intiimiä hoitoa , kun hyökätään sakilla hoitelemaan hommaa, vaikka itse voisi omatoimisesti jotenkin edistää sitä vähäiselläkin liikkumisella.

Luulisi kaikenlaisten kirjaamisten olevan kuitenkin fyysisesti kevyttä. Ja luulisi yhden hoitajan kerralla riittävän myös kirjaamisiin, ja raporteilla saisi kirjoittamisen hoitaa se, joka on siinä hommassa nopein.

Joitakin potilaita on pakko hoitaa ainakin kahden hoitajan avuin. Vai miten kuvittelet jäykän 100-kiloisen aggressiivisen vuodepotilaan hoidon onnistuvan yhdeltä?

Suihkutuoliin/lavetille tai pyörätuoliin siirryttäessä kolme hoitajaa on joissakin tapauksissa ehdoton niin potilaan kuin hoitajienkin turvallisuuden vuoksi.

Toisten potilaiden hoitaminen onnistuukin yksin ja jotkut vuodepotilaat osaavat ja kykenevät hyvinkin noudattamaan sanallisia ohjeita. Silloin vuodepesut onnistuvat yhden hoitajan avulla.

Tilanteen mukaan ja potilaan toimintakyvyn mukaan mennään. Tuskin monessakaan paikassa edes riittää kolmea hoitajaa "hyökkäämään" sellaisen potilaan kimppuun, joka on yhden hoidettavissa. Yleensä hajaannutaan hoitamaan sellaisia, jotka ovat yhden autettavia ja kahden autettavat hoidetaan porukalla.

Mitä tulee kirjaamiseen, niin minun logiikallani se vie paljon enemmän aikaa ja lisää kansliassa istumista, kun yksi kirjaa ja muut istuvat vieressä sanelemassa, kuin että kaikki kirjaavat ne potilaat, jotka ovat itse hoitaneet.

Jos / kun raportilla on koko henkilökunta, luulisi kirjaamisen onnistuvan yhdeltä aivan sanoin kun tavallisisa työpaikkapalavereissa. Ohjelman osaava ja tunteva hoitaja avaa potilas NN:n tiedot, muut paikalla olevat kertovat huomionsa ym. tärkeät kirjattavat, jotka tämä yksi kirjoittaa, sen jälkeen avaa NM:n tiedot ja jatketaan... Oletetaan, että hän on nainen ja voi tehdä kahta asiaa yhtaikaa, eli kuunnella muita puhujia ja kirjata olennaisen.

Jos kaikki kirjaavat ne potilaat, joita ovat itse hoitaneet ... joo, näin tehdään joissakin paikoissa. Siinä jää kuitenkin pois se sosiaalinen yhteistyö, jota raporttiin liittyy ja toiseksi silloin on jokaisen hoitajan myös erikseen luettava kirjaukset.

Mutta olisko mahdollista, että ensin antaisi raportin yksi hoitaja niistä käytävän vasemman puolen huoneitten potilaista, jotka ovat ensisijaisesti hänen vastuullaan, ja sen jälkeen toinen hoitaja oikeanpuoleisten huoneitten potilaista? Silloin ei koko henkilökunta olisi samaan aikaan lasikopissa. Tai nykyään se on umpiseinäinen huone, jonka lasiovessa on verho. Näin sillä osastolla, jolla olen usein käynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tämän yhden kommentoijan mielipiteet toiminnan tehostamisesta ovat vähän samaa kategoriaa kuin että säästetään vettä keräämällä sadevettä ämpäriin. Kyllä hoitopaikossa ihan käytännön kokemus on opettanut, mikä on tehokkaita, turvallisinta ja edullisinta tehdä jokin asia, ja monissa yksiköissä jatkuvasti pohditaan eri tapoja tehdä asioita uudella tavalla. Kokeillaan ja sitten arvioidaan, onko tämä hyvä menetelmä tmv. vai oliko se vanha sittenkin parempi.

Myös vakituisen väen palkkaaminen olisi niin toivottavaa varmasti jokaisesta, mutta jos työnantaja katsoo, että se säästää palkkaamalla sijaisia, määräaikaisia jne, niin ihan mahdoton siihen on yksittäisen hoitajan vaikuttaa. Tämä siis siihen kohtaan, jossa esitettiin että asukkaat tuntevat vakihoitajat ovat tehokkaampia, yksi hoitaja pärjää haasteellisen asukkaan kanssa paremmin ja nopeammin versus kolme ammattitaidottomampaa. Ja vähän ristiriitaista on sekin, että pitäisi olla niin tehokasta, mutta toisaalta itketään sitä, ettei hoitajat ole tarpeeksi asukkaiden kanssa.

Tässä ilmoittautuu se, joka edellyttää tehokkuutta. Eikä kukaan muu tähän ketjuu osallistuneista ole lukenut tätä: 

“Viidestä hoitajasta neljä oli tupakalla”: lappilaishoitajien mielestä kiire on tekosyy

Vanhustenhoidossa olisi paljon tehostettavaa, sanovat hoitajat.

Useissa kunnallisissa hoivakodeissa kiire on lappilaisten hoitajien mielestä usein tekaistua ja töitä laiminlyödään toistuvasti.LAPIN UUTISET20.7.  23.30 Päivitetty 22.7.  14.31"

En tiedä, löytyykö tätä uutista muualta, on julkaistu Lapin Kansassa.

Nimenomaan asukkaitten parissa olo on sitä tehokkuutta!

Vesiämpäriin verrattuna tehottomuus/tehokkuus ei ole sitä, että kerätään sadevettä ämpäriin = haalitaan osaamattomia ihmisiä vanhustenhoitoon. Tehotonta vedenkäyttöä on esimerkiksi puhtaan veden heittäminen vessanpöntön kautta suoraan viemäriin. Tehokkaampaa olisi esimerkiksi pyykinhuuhteluvesien käyttö vessanhuuhtelussa,. Tämän vertauksen saa soveltaa hoitotyöhön miten tahtoo.

Ap ei ole tainnut käydä eräässä sijoittajien omistamassa vanhusten hoitokodissa, joka mainostaa itseään paikaksi, jossa on mainio vire.Varmaan juu ainakin omistajilla.

Koko henkilökunta joutui istumaan joka kuukausi kokouksessa, jossa pomo kertoi, paljonko miinusta viivan alla.

Olikin tuulinen paikka. Henkilökunta oli lähes kokonaan vaihtunut puoli vuotta avajaisista. Viivan alle, kun piti jäädä plussaa ja se otettiin hoitajien selkänahasta.

Kertakaikkisen mainio vire.

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laatu on tärkeämpi  kuin määrä. Keskustelin juuri vanhustyöstä pitävän hoitajan kanssa tästä asiasta. Joskus voi olla jopa kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa, siis todella käyvät käsiksi, kääntelevät ja siirtelevät, tekevät omat hommansa ja keskustelevat keskenään potilaan yli.

Osaava hoitaja voi selvittää koko homman yksinään. Esimerkiksi pyytää potilasta itseään vähän liikkumaan sen minkä kykenee esim. " ota laidasta kiinni ja vedä itseäsi sille puolelle" sen sijaan että kaksi hoitajaa tempaisee potilaan toiseen kohtaan ja kolmas vaihtaa vaippaa tai tekee siinä muuta hommaa.

Ajatelkaapa itseänne potilaana! On jotain intiimiä hoitoa , kun hyökätään sakilla hoitelemaan hommaa, vaikka itse voisi omatoimisesti jotenkin edistää sitä vähäiselläkin liikkumisella.

Luulisi kaikenlaisten kirjaamisten olevan kuitenkin fyysisesti kevyttä. Ja luulisi yhden hoitajan kerralla riittävän myös kirjaamisiin, ja raporteilla saisi kirjoittamisen hoitaa se, joka on siinä hommassa nopein.

Joitakin potilaita on pakko hoitaa ainakin kahden hoitajan avuin. Vai miten kuvittelet jäykän 100-kiloisen aggressiivisen vuodepotilaan hoidon onnistuvan yhdeltä?

Suihkutuoliin/lavetille tai pyörätuoliin siirryttäessä kolme hoitajaa on joissakin tapauksissa ehdoton niin potilaan kuin hoitajienkin turvallisuuden vuoksi.

Toisten potilaiden hoitaminen onnistuukin yksin ja jotkut vuodepotilaat osaavat ja kykenevät hyvinkin noudattamaan sanallisia ohjeita. Silloin vuodepesut onnistuvat yhden hoitajan avulla.

Tilanteen mukaan ja potilaan toimintakyvyn mukaan mennään. Tuskin monessakaan paikassa edes riittää kolmea hoitajaa "hyökkäämään" sellaisen potilaan kimppuun, joka on yhden hoidettavissa. Yleensä hajaannutaan hoitamaan sellaisia, jotka ovat yhden autettavia ja kahden autettavat hoidetaan porukalla.

Mitä tulee kirjaamiseen, niin minun logiikallani se vie paljon enemmän aikaa ja lisää kansliassa istumista, kun yksi kirjaa ja muut istuvat vieressä sanelemassa, kuin että kaikki kirjaavat ne potilaat, jotka ovat itse hoitaneet.

Jos / kun raportilla on koko henkilökunta, luulisi kirjaamisen onnistuvan yhdeltä aivan sanoin kun tavallisisa työpaikkapalavereissa. Ohjelman osaava ja tunteva hoitaja avaa potilas NN:n tiedot, muut paikalla olevat kertovat huomionsa ym. tärkeät kirjattavat, jotka tämä yksi kirjoittaa, sen jälkeen avaa NM:n tiedot ja jatketaan... Oletetaan, että hän on nainen ja voi tehdä kahta asiaa yhtaikaa, eli kuunnella muita puhujia ja kirjata olennaisen.

Jos kaikki kirjaavat ne potilaat, joita ovat itse hoitaneet ... joo, näin tehdään joissakin paikoissa. Siinä jää kuitenkin pois se sosiaalinen yhteistyö, jota raporttiin liittyy ja toiseksi silloin on jokaisen hoitajan myös erikseen luettava kirjaukset.

Mutta olisko mahdollista, että ensin antaisi raportin yksi hoitaja niistä käytävän vasemman puolen huoneitten potilaista, jotka ovat ensisijaisesti hänen vastuullaan, ja sen jälkeen toinen hoitaja oikeanpuoleisten huoneitten potilaista? Silloin ei koko henkilökunta olisi samaan aikaan lasikopissa. Tai nykyään se on umpiseinäinen huone, jonka lasiovessa on verho. Näin sillä osastolla, jolla olen usein käynyt.

Ei onnistu, koska kaikkien on kuultava jokaisen potilaan raportti. Eli oman raportin annettuasi, et voi lähteä tilasta. Mitä pahaa siinä nyt on jos kaikki ovat hetken samassa tilassa? Asukkailla on tarpeita jatkuvasti, silti ei ole tarkoitus, että hoitaja vastaa jokaiseen asiaan, mitä asukas kulloinkin keksii. Ja voit uskoa, että hoidettavat keksivät jatkuvasti jotain jostakin. Siis ihan vaan sen vuoksi, että haluavat huomiota osakseen tai seuraa.

Kaikesta voi aina nipistää, jos haluaa huonommat palvelut. Siitähän tässä kaikessa on kyse, valinnasta. Pääoman tuottoprosentti vai vanhustenhoidon olosuhteet? Oikeistolainen "voi nipistää" mielestään tasan niin kauan kuin vanhus kuolee.