Lue keskustelun säännöt.
Vanhustenhoidosta voitaisiin nipistää vielä paljon
26.09.2016 |
Olen seurannut molempien vanhempieni kanssa hoivakotien arkea, joten tiedän mistä puhun. Leppoisampaa työtä saa hakea! Kahvilla ja tietokoneella ollaan istuttu AINA kun tulen paikalle. Itse olen saanut vanhemmilleni vaihtaa puhtaan paidan päälle ja viedä ulkoilemaan. En ymmärrä miten kehdataan väittää, ettei nykyisistä mitoituksista voitaisi supistaa vielä ja roimasti.
Työskentelen itse kaupassa. Ei meilläkään voi lähteä kahville silloin kun huvittaa, vaan joku tulee tauottamaan. Emme voi sanoa asiakkaille myöskään, että meillä on "palaveri" menossa ja lukkiutua sitten lasikoppiin juoruilemaan ja kikattelemaan. Se ei vain käy päinsä. Miksi hoitoalalla pitäisi olla tällaisia erivapauksia?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi te vänkäätte vastaan, että " et sinä mitään tiedä", kun mainitsee toimivia vaihtoehtoja? Kokeilkaa edes jotain muuta tapaa! Olen tavannut hoitajia, jotka eivät saaneet kynsiä leikatuksi dementikolta. Olen tavannut myös SAMAN dementikon hoitajia useampiakin, joilla ei ollut koskaan mitään vaikeuksia saada häntä pesulle ja kynnet leikatuksi.
Miettikää, hyvät hoitajat, ihan itse tykönänne,mistä se johtuu, että joku siinä työssä onnistuu ja joku toinen ei. Kiire ei ole selitys.
Olisi tietysti ihanaa jos vanhustenhoidossa olisi töissä vain niitä, jotka ovat todellisia eksperttejä ja jaksavat tehdä työtä hymy huulilla loputtomiin. Sellaisia ihmisiä ei vain yksinkertaisesti löydy paljon. Vanhustenhoidossa on huutava pula osaavasta henkilökunnasta. Jotkut eivät välttämättä ole vanhustenhoidossa parhaimmillaan, mutta yrittävät silti mieluummin sitä kuin ovat työttöminä. Miksi heitä täytyy parjata?
Täydentäisin tätä vastausta vielä toteamalla, että henkilöiden kemiat vaikuttavat paljon. Toiset löytävät helpommin yhteisen sävelen kuin toiset. Dementikolle voi hoitajan väärä paidan tai hiusten väri olla punainen vaate, jolloin yhteistyö ei suju. Oikeastiko on olemassa sattumanvaraisia yhteisöjä, joissa kaikki tulevat täydellisesti toimeen keskenään? Onhan hyvin pitkälle sattumasta kiinni millaisia potilaita ja hoitajia samalle osastolle kulloinkin sattuu.
Tuo on niin totta. Dementiakodissa ei ole ollenkaan harvinaista se, että joku vanhus pitää esim jotain hoitajaa varkaana. Sättii ko hoitajaa kovaan ääneen, mutta minkäs teet. Toivotaan vain, että "varkaus" olisi unohtunut huomiseen mennessä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten päiväksi pukemiseen ja ylös nostamiseen ei ole enää henkilökuntaa, kun se yksi vuorossa oleva ei pysty sitä yksin tekemään
Meillä on ainakin pakko pystyä. Onhan siihen olemassa nostolaitteita. Selän päällehän se käy silti, mutta se kuulemma riippuu ainoastaan tekniikasta. Ei kuitenkaan fyssari osannut minulle sitä kivutonta tekniikkaa opettaa, jolla yli 100 kiloinen nainen nostetaan ylös ja kiinnitetään nostolaitteeseen samalla kun hän yrittää lyödä ja raapia :)
Just,just :). No meidän yksikkö toimii vanhassa omakotitalossa, missä ei nostolaitteet sovi joka huoneeseen, kun pienessä huoneessa on kaksi sänkyä. Pitää kai siirtää se toinen sänky ensin käytävälle, että saa nostolaitteen sisään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten päiväksi pukemiseen ja ylös nostamiseen ei ole enää henkilökuntaa, kun se yksi vuorossa oleva ei pysty sitä yksin tekemään
Meillä on ainakin pakko pystyä. Onhan siihen olemassa nostolaitteita. Selän päällehän se käy silti, mutta se kuulemma riippuu ainoastaan tekniikasta. Ei kuitenkaan fyssari osannut minulle sitä kivutonta tekniikkaa opettaa, jolla yli 100 kiloinen nainen nostetaan ylös ja kiinnitetään nostolaitteeseen samalla kun hän yrittää lyödä ja raapia :)
Just,just :). No meidän yksikkö toimii vanhassa omakotitalossa, missä ei nostolaitteet sovi joka huoneeseen, kun pienessä huoneessa on kaksi sänkyä. Pitää kai siirtää se toinen sänky ensin käytävälle, että saa nostolaitteen sisään.
Ole iloinen, että sinulla on työtä. Kruunuko pitäisi vielä antaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhusten päiväksi pukemiseen ja ylös nostamiseen ei ole enää henkilökuntaa, kun se yksi vuorossa oleva ei pysty sitä yksin tekemään
Meillä on ainakin pakko pystyä. Onhan siihen olemassa nostolaitteita. Selän päällehän se käy silti, mutta se kuulemma riippuu ainoastaan tekniikasta. Ei kuitenkaan fyssari osannut minulle sitä kivutonta tekniikkaa opettaa, jolla yli 100 kiloinen nainen nostetaan ylös ja kiinnitetään nostolaitteeseen samalla kun hän yrittää lyödä ja raapia :)
Just,just :). No meidän yksikkö toimii vanhassa omakotitalossa, missä ei nostolaitteet sovi joka huoneeseen, kun pienessä huoneessa on kaksi sänkyä. Pitää kai siirtää se toinen sänky ensin käytävälle, että saa nostolaitteen sisään.
Ole iloinen, että sinulla on työtä. Kruunuko pitäisi vielä antaa?
Olen toki iloinen, että on töitä. Se vain sapettaa, kun täällä kirjoitellaan, että vanhustenhoidossa on liikaa väkeä ja muka vielä joku omainen sitä mieltä. Ei todellakaan ole, hoidon laatu alkaa varmasti kärsiä, kun jo nyt ei ehdi kuin ihan välttämättömän. Vanhusten kanssa oleminen on kellon kanssa juoksemista, että saisi kaikki hommat ajallaan tehdyksi.
Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta.
Kun menen asukkaan huoneeseen koputan ja tervehdin, niinkuin normaali ihminen tekee, kun väki on kokoontunut ruokapöytään, tottakai kysyn nimellä, otatko Matti maitoa.
Hoitajalla ei myöskään ole aikaa mennä pois aina kun huoraksi, lihavaksi tappajaksi, puhkinussituksi fasistilumpuksi, raiskaajaksi, perkeleen lehmäksi, laiskaksi paskaksi jne haukutaan, silloin meitä olisi siellä pihalla jono.
Jotain kynnen leikkuuta voi koittaa huomenna ja ihan se sama hoitaja, pyllyn pesu on kyllä hyvä saada suoritettu aika pian sen jälkeen kun kakat on housussa, silloin on vaan kemioiden kohdattava.
Kemiat kohtaa kun hoitaja tuntee hoidettavansa, mitä tiukemmalle hoitajat laitetaan, sitä helpommin he häipyvät sairaslomalle ja kokonaan pois, tilalle tulee uusia ihmisiä ja kierre on valmis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta.
Kun menen asukkaan huoneeseen koputan ja tervehdin, niinkuin normaali ihminen tekee, kun väki on kokoontunut ruokapöytään, tottakai kysyn nimellä, otatko Matti maitoa.
Hoitajalla ei myöskään ole aikaa mennä pois aina kun huoraksi, lihavaksi tappajaksi, puhkinussituksi fasistilumpuksi, raiskaajaksi, perkeleen lehmäksi, laiskaksi paskaksi jne haukutaan, silloin meitä olisi siellä pihalla jono.
Jotain kynnen leikkuuta voi koittaa huomenna ja ihan se sama hoitaja, pyllyn pesu on kyllä hyvä saada suoritettu aika pian sen jälkeen kun kakat on housussa, silloin on vaan kemioiden kohdattava.
Kemiat kohtaa kun hoitaja tuntee hoidettavansa, mitä tiukemmalle hoitajat laitetaan, sitä helpommin he häipyvät sairaslomalle ja kokonaan pois, tilalle tulee uusia ihmisiä ja kierre on valmis
Tuo nimiasia on ennemmän kytköksissä siihen, mikä on henkilön toimintakyky. Jos henkilöllä ei ole muistisairautta niin silloin ehkä katsotaan tehdäänkö sinunkaupat vai tai tai sitten teititellään. Mutta muistan lukeneeni jostain, että muistisairailla olisi hyvä käyttää etunimeä, koska oma nimi on se itselle läheinen asia ja todennäköisesti viimeisiä juttuja, mikä pysyy mielessä. Siispä asukkaan oman nimen käyttäminen on ihan perusteltua hyvän kontaktin saamiseksi.
Tuhat kertaa parempi näin kuin se "se". Tähän nimittäin törmää hoitoalalla aivan liikaa. Ihmisestä puhutaan hänen läsnäollessaan todella helposti "se". "Onko se saanut lääkkeet?", "söikö se?" jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoilee.
Minusta yhtälö on outo: jos oikeasti on hirveä kiire, niin miksi pidetään tuntien taukoja? En todellakaan usko, että olen ainoa joka on havainnut, että työ hoidetaan aika löysällä otteella. -ap
Surkea työmoraali joillain työntekijöillä? Se ei valitettavasti ole resurssikysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Laatu on tärkeämpi kuin määrä. Keskustelin juuri vanhustyöstä pitävän hoitajan kanssa tästä asiasta. Joskus voi olla jopa kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa, siis todella käyvät käsiksi, kääntelevät ja siirtelevät, tekevät omat hommansa ja keskustelevat keskenään potilaan yli.
Osaava hoitaja voi selvittää koko homman yksinään. Esimerkiksi pyytää potilasta itseään vähän liikkumaan sen minkä kykenee esim. " ota laidasta kiinni ja vedä itseäsi sille puolelle" sen sijaan että kaksi hoitajaa tempaisee potilaan toiseen kohtaan ja kolmas vaihtaa vaippaa tai tekee siinä muuta hommaa.
Ajatelkaapa itseänne potilaana! On jotain intiimiä hoitoa , kun hyökätään sakilla hoitelemaan hommaa, vaikka itse voisi omatoimisesti jotenkin edistää sitä vähäiselläkin liikkumisella.
Luulisi kaikenlaisten kirjaamisten olevan kuitenkin fyysisesti kevyttä. Ja luulisi yhden hoitajan kerralla riittävän myös kirjaamisiin, ja raporteilla saisi kirjoittamisen hoitaa se, joka on siinä hommassa nopein.
Tässäpä oiva esimerkki, miten "besserwisser" tietää asiat paremmin ja neuvoo:
Joskus vaan tarvitaan kolmea hoitajaa (väkivaltainen asiakas), se on jo työsuojeluasia. En lähtisi urheilemaan, nähty on murrettuja sormia, rikottuja laseja, mustelmia lyönneistä, revittyjä vaatteita.
Toisekseen; jokainen vastaa kirjauksistaan, pahimmassa tapauksessa oikeudessa. Siinä ei auta selittelyt, että kaveri pyysi kun olen nopsa... Kirjaukset ovat aivan pakollisia, ei kelpaa ruutuvihkon reuna kuten joku aiemmin ehdotti.
Ne ns. paperihommat ovat pakollisia ja siitä eivät päätä hoitajat. Jätäppä tekemättä, niin löydät itsesi kilometritehtaalta. Vain hoitajat leimataan laiskoiksi tämän vuoksi, muiden vastaavat työt ovat oikeaa työtä.
Inhottaa tää provoilu, mitä jotkut harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoilee.
Minusta yhtälö on outo: jos oikeasti on hirveä kiire, niin miksi pidetään tuntien taukoja? En todellakaan usko, että olen ainoa joka on havainnut, että työ hoidetaan aika löysällä otteella. -ap
Surkea työmoraali joillain työntekijöillä? Se ei valitettavasti ole resurssikysymys.
Mistä tiedätte, että ne ovat "taukoja"? Missäpäin pystyy sellaisia pitämään?
Onko mielestänne taukoa se, että katsotaan vanhusten kanssa vanha Suomi-filmi tai kerätään vanhuksen kanssa pihassa olevasta marjapensaasta marjoja? Tällaistakin tehdään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.
Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa.
Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.
Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."
Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.
Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa.
Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.
Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."
Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.
Ikävä tuottaa pettymys sinun täydelliseen maailmaasi ja sanoa tervetuloa todellisuuteen. Hoitajat ovat syyttömiä siihen, jos joku aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö sijoitetaan yksikköön ehkä odottamaan siirtoa jonnekin muualle (?) tai mitä nyt ikinä. Jos kaikki paikat vain suoralta kädeltä työntäisivät nämä epäkiitolliset hoidettavat "jonnekin muualle", niin mitä siitä sitten tulisi?
Ja mielelläni näkisin sinut todellisessa tilanteessa todistamassa sitä ammattitaitoa ja hoitamassa yksin vaativaa asukasta. Siinä ei mitkään lässytykset auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.
Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa.
Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.
Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."
Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.
Olipa alentuva kirjoitus. No tee sinä yksin, terve järki kuitenkin sanoo, että joskus tarvitaan kolme hoitajaa. Nähty on; väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita. Sankaria voi leikkiä muualla.
Onko myös hoitajan syy, jos asukas on väärässä paikassa? Tiedän tapauksen, jossa vaikeasti käyttäytyvälle henkilölle ei löytynyt helposti paikkaa, käytöksen vuoksi.
Kyllä työ näyttää aika pian onko sinusta muistisairaan hoitajaksi vai ei.. Työhön sopimattomat kyllä karsiutuvat aika nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.
Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa.
Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.
Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."
Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.
En ole kovin montaa eri kirjausjärjestelmää käyttänyt, mutta ainakin effica on ihan ok. Kun on valmis kirjaamisrakenne - kirjaaminen on yhtenäistä ja selkeää. Otetaan kantaa relevanttehin asioihin, jolloin kirjaukset ovat vertailukelpoisia keskenään ja piirtyy selkeästi esiin, miten kunkin asukkaan terveydentila kehittyy. Vähän toisin kuin tyyliin "kirjoitanpa nyt ruutupaperille".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruutuvihkoon kirjoittaminen saattaa olla nopeampi tapa asioiden kirjaamiseen, mutta entäs sitten kun pitää löytää sieltä kirjaamisten keskeltä olennaiset asiat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.
Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa.
Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.
Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."
Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.
Ikävä tuottaa pettymys sinun täydelliseen maailmaasi ja sanoa tervetuloa todellisuuteen. Hoitajat ovat syyttömiä siihen, jos joku aggressiivisesti käyttäytyvä henkilö sijoitetaan yksikköön ehkä odottamaan siirtoa jonnekin muualle (?) tai mitä nyt ikinä. Jos kaikki paikat vain suoralta kädeltä työntäisivät nämä epäkiitolliset hoidettavat "jonnekin muualle", niin mitä siitä sitten tulisi?
Ja mielelläni näkisin sinut todellisessa tilanteessa todistamassa sitä ammattitaitoa ja hoitamassa yksin vaativaa asukasta. Siinä ei mitkään lässytykset auta.
Näin on. Ja onhan niinkin, että dementoitunut vanhus voi tilapäisesti olla sekava ja aggressiivinen. Taustalla voi olla joku hoidettava vaiva, joka voidaan lääkitä. Ei meillä ainakaan ole paikkoja, minne vanhuksia voisi siirrellä huonontuneen voinnin takia. Kyllä jotkut hoitotoimenpiteet täytyy vain tehdä vaikka pienellä tai suuremmalla pakolla, niin se vaan on.
Jos vaikuttaa siltä että hoitajat vain istuvat toimistossa kaiken päivää niin se johtuu siitä että sitä kirjallista hommaa on nykyään ihan jumalattoman paljon. Ainakin kotihoidossa on vaikka kuinka monia eri arviointeja mitä asiakkaasta täytyy tehdä, kaikkia ei tietysti päivittäin mutta jos vastuuasiakkaita on monta niin sitä kirjallista hommaa on ihan jatkuvasti tekemättä. Lisäksi siihen päälle ne päivittäiset kirjaukset . Hoitajat protestoivat jatkuvasti sitä vastaan että kirjallista pakollista hommaa on nykyään niin paljon että asiakkaita ei ehdi hoitamaan kunnolla. Hoitajia ei kuitenkaan kuunnella vaan sen sijaan jatkuvasti kehitellään uusia projekteja joihin uppoaa rahaa satoja tuhansia. Näistä projekteista tulee aina myös lisätyötä hoitajille, taas muutama arviointi lisää mitä hoitajan pitää tehdä. Tuntuu että joka ikisestä asiasta pitää nykyään täyttää joku paperi tai tehdä arviointi koneella tai raportoida kirjallisesti johonkin. Ja nämä ovat siis pakollisia. Esimiehiä kiinnostaa enemmän onko paperihommat tehtynä tiptop, kuin se onko asiakkaat hyvin hoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laatu on tärkeämpi kuin määrä. Keskustelin juuri vanhustyöstä pitävän hoitajan kanssa tästä asiasta. Joskus voi olla jopa kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa, siis todella käyvät käsiksi, kääntelevät ja siirtelevät, tekevät omat hommansa ja keskustelevat keskenään potilaan yli.
Osaava hoitaja voi selvittää koko homman yksinään. Esimerkiksi pyytää potilasta itseään vähän liikkumaan sen minkä kykenee esim. " ota laidasta kiinni ja vedä itseäsi sille puolelle" sen sijaan että kaksi hoitajaa tempaisee potilaan toiseen kohtaan ja kolmas vaihtaa vaippaa tai tekee siinä muuta hommaa.
Ajatelkaapa itseänne potilaana! On jotain intiimiä hoitoa , kun hyökätään sakilla hoitelemaan hommaa, vaikka itse voisi omatoimisesti jotenkin edistää sitä vähäiselläkin liikkumisella.
Luulisi kaikenlaisten kirjaamisten olevan kuitenkin fyysisesti kevyttä. Ja luulisi yhden hoitajan kerralla riittävän myös kirjaamisiin, ja raporteilla saisi kirjoittamisen hoitaa se, joka on siinä hommassa nopein.
No sinäpä ajattelet asioita vähän liikaa itsesi kautta. Laitoshoidossa jokainen asukas kyllä arvioidaan tosi tarkasti. Siis toimintakyky. Toimintakyky ei ole pelkästään fyysistä. Vaikeimpia tilanteita ovat sellaiset, jossa henkilö on varsin ehtiväinen fyysisesti, mutta "keskusohjaus" on sanoutunut irti. Siis dementiasairauksia sairastavat henkilöt. Vaikka he jonkin verran pystyvät liikkumaan itsekin, he eivät hahmota esim. puhetta eivätkä ymmärrä, mitä pitäisi tehdä, silloin hoitajan ja ehkä useammankin on ohjattava ja avustettava henkilöä. On vaikea saada henkilöön kontaktia eikä hän ymmärrä, ettei ole mitään pahaan tapahtumassa, jolloin hän saattaa reagoida hyvinkin aggressiivisesti. Toisilla taas on hyvin vahva oma tahto kaikista muista reunaehdoista huolimatta - he haluavat selviytyä itse, vaikka eivät selviä ilman apua, siksihän he ovat tuetussa hoitopaikassa... Usko kuitenkin se, että nämä hoitajat tuntevat ne vanhukset todella hyvin. He näkevät ja ovat kanssakäymisissä samojen vanhusten kanssa lähes päivittäin monta tuntia. Moninkertaisesti enemmän kuin omaiset tai osastolla silloin tällöin vierailevat.
Valitettavasti en ole alaa tuntematon. On aivan liikaa omakohtaista kokemusta dementikon hoidota.
Miksi te vänkäätte vastaan, että " et sinä mitään tiedä", kun mainitsee toimivia vaihtoehtoja? Kokeilkaa edes jotain muuta tapaa! Olen tavannut hoitajia, jotka eivät saaneet kynsiä leikatuksi dementikolta. Olen tavannut myös SAMAN dementikon hoitajia useampiakin, joilla ei ollut koskaan mitään vaikeuksia saada häntä pesulle ja kynnet leikatuksi.
Miettikää, hyvät hoitajat, ihan itse tykönänne,mistä se johtuu, että joku siinä työssä onnistuu ja joku toinen ei. Kiire ei ole selitys.
Miksi ette edes puhuttele asukasta omalla nimellä? Ei yhtään enempää aikaa, vaivaa, rahaa eikä henkilökuntaa tarvita siihen, että Mairea puhutellaan Maireksi eikä Maikiksi, koska " täällä on toinenkin Maire, jota puhutellaan Maikiksi" ( selitys kuultu dementiaosastolla).
Aloittakaa kontaktin saaminen puhuttelemalla sitä ihmistä tyyliin "huomenta, Maire, nukuitko hyvin" sen sijaan että kaksistaan iskette kiinni kuin sika limppuun ja juoruatte potilaan yli omia asioitanne. Työturvallisuuden vuoksi pitää olla kaksi, mutta toinen voi siinä samalla vaikka pyyhkäistä likatahrat lattiasta ja avata verhot ym. puuhia kun toinen hoitaa Mairea. Ja kumpikin voi keskustella tämän Mairen kanssa!
Väittääkö joku, että missään laitoksessa potilaat eivät koskaan ole keskenään vaikkapa ruokailutilassa? Jos väittää, niin silloin hän on se, joka ei tiedä laitostodellisuudesta yhtään mitään.
31
Onko sinulla kuinka monesta hoitopaikasta varma tieto, että asukkaita ei tervehditä aamulla nimeä käyttäen? Yleisempää kuitenkin on (ihan omaan kokemukseen perustuva tieto ), että huomenet ja tervehdykset sanotaan, kysytään miten yö meni jne.
Oletko itse ollut näkemässä sen, että "isketään kuin sika limppuun kiinni", vai mistä tuo tietosi tuli?
Joku hoitaja pärjää kynsien leikkuussa paremmin kuin toinen, kaikki emme ole samanlaisia. Dementiaa sairastavilla myös päivät vaihtelevat, toisena päivänä ollaan yhteistyössä, mutta toisena ei mikään onnistu.
Tuo ruokailutilanteessa mukana olo riippuu niin siitä, minkä kuntoisia hoidettavat ovat. Omassa työpaikassani on syötettäviä, joten kyllä siinä aina on hoitaja mukana, joka auttaa ja valvoo tilannetta.
Parempikuntoisten vanhusten hoivakodeissa ei hoitaja ehkä ole koko ajan läsnä, ko hoitaja voi olla syöttämässä jotain huonompikuntoista asukkaan omassa huoneessa.
Hoitopaikat ovat niin erilaisia ja henkilökunta on yleensä mitoitettu vanhusten hoitoisuusluokituksen mukaan. On aika erikoista, että joku vanhuksen omainen ehdottaa vielä väen vähentämistä. Se kyllä tarkoittaa sitä, että mistään hoidosta ei enää puhuta, vaan vanhukset säilötään hoitopaikkoihin lääkittyinä ja pidetään päivät vuoteissa. Vanhusten päiväksi pukemiseen ja ylös nostamiseen ei ole enää henkilökuntaa, kun se yksi vuorossa oleva ei pysty sitä yksin tekemään. Kauhistuttava ajatuksenakin, mutta siihen mentäisiin esim omassa työpaikassani, jos toinen työvuorossa oleva hoitaja poistettaisiin.
Kyseinen "lempinimellä" puhuttelu ei ollut mikään aamutervehdys vaan asukas tuli takaisin laitokseen kotona käynnin jälkeen. Väärällä nimellä puhuttelua perusteli hoitaja nimenomaan " täällä on toinenkin samanniminen". Että se siitä yksilöllisestä hoidosta.
Toiseksi tässä samassa ketjussa on joku pitänyt alentavana puhuttelutapana amerikkalaismallista etunimellä puhuttelua tyyliin "huomenta, Pirkko". Siitä päättelen, että ei ole lainkaan itsestään selvää, että dementiakodin asukasta puhutellaan sillä nimellä, jolla häntä on puhuteltu jo noin 85 vuotta.
TEHOSTAMINEN ei suinkaan ole synonyymi henkilökunnan vähentämiselle! Ei vaan sen vähän henkilökunnan ammattitaitoa, osaamista, motivaatiota ja myös palkkaa pitäisi nostaa, jotta he saisivat aikaan samalla henkilökunnalla parempaa hoitoa. Kansliassa keskenään istuminen koetaan ongelmaksi, joten miten se selvitetään? Yksi keino on tehostaa (!) raportointikäytäntöä siihen malliin, että puoli tuntia / 30 asukasta onnistuu. Tämä toteutuu jossakin laitoksessa jo tänä päivänä. Miksi sitten 12 asukkaan osastolla menee 90 minuuttia, vaikka potilaat ovat enimmäkseen samoja päivästä ja jopa vuodesta toiseen? Yksi tapa vaikuttaa tähän on saada pysyvämpää henkilökuntaa, joka tuntee potilaat ennestään.
Vierailija kirjoitti:
Laatu on tärkeämpi kuin määrä. Keskustelin juuri vanhustyöstä pitävän hoitajan kanssa tästä asiasta. Joskus voi olla jopa kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa, siis todella käyvät käsiksi, kääntelevät ja siirtelevät, tekevät omat hommansa ja keskustelevat keskenään potilaan yli.
Osaava hoitaja voi selvittää koko homman yksinään. Esimerkiksi pyytää potilasta itseään vähän liikkumaan sen minkä kykenee esim. " ota laidasta kiinni ja vedä itseäsi sille puolelle" sen sijaan että kaksi hoitajaa tempaisee potilaan toiseen kohtaan ja kolmas vaihtaa vaippaa tai tekee siinä muuta hommaa.
Ajatelkaapa itseänne potilaana! On jotain intiimiä hoitoa , kun hyökätään sakilla hoitelemaan hommaa, vaikka itse voisi omatoimisesti jotenkin edistää sitä vähäiselläkin liikkumisella.
Luulisi kaikenlaisten kirjaamisten olevan kuitenkin fyysisesti kevyttä. Ja luulisi yhden hoitajan kerralla riittävän myös kirjaamisiin, ja raporteilla saisi kirjoittamisen hoitaa se, joka on siinä hommassa nopein.
Joitakin potilaita on pakko hoitaa ainakin kahden hoitajan avuin. Vai miten kuvittelet jäykän 100-kiloisen aggressiivisen vuodepotilaan hoidon onnistuvan yhdeltä?
Suihkutuoliin/lavetille tai pyörätuoliin siirryttäessä kolme hoitajaa on joissakin tapauksissa ehdoton niin potilaan kuin hoitajienkin turvallisuuden vuoksi.
Toisten potilaiden hoitaminen onnistuukin yksin ja jotkut vuodepotilaat osaavat ja kykenevät hyvinkin noudattamaan sanallisia ohjeita. Silloin vuodepesut onnistuvat yhden hoitajan avulla.
Tilanteen mukaan ja potilaan toimintakyvyn mukaan mennään. Tuskin monessakaan paikassa edes riittää kolmea hoitajaa "hyökkäämään" sellaisen potilaan kimppuun, joka on yhden hoidettavissa. Yleensä hajaannutaan hoitamaan sellaisia, jotka ovat yhden autettavia ja kahden autettavat hoidetaan porukalla.
Mitä tulee kirjaamiseen, niin minun logiikallani se vie paljon enemmän aikaa ja lisää kansliassa istumista, kun yksi kirjaa ja muut istuvat vieressä sanelemassa, kuin että kaikki kirjaavat ne potilaat, jotka ovat itse hoitaneet.
Hoitajahoi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tämä ei ole provoilua! Hoitajat itsekin tunnustavat, että ( sekavat?) kirjausjärjestelmät vaativat enemmän aikaa kuin kynällä ruutuvihkoon kirjaamiset.
Kolme hoitajaa yhden potilaan kimpussa on yleensä ammattitaidottomuutta. Niin väkivaltainen potilas on hoidossa aivan väärässä paikassa, jos tarvitaan todella kolme hoitajaa.
Tiedämme tasan tarkkaan, että ne väkivaltaiset potilaat hoidellaan kemikaaleilla, jotta yksi tai kaksi hoitajaa pärjää.
Mitä vikaa on ihmisen omalla nimellä puhuttelemisessa, varsinkin dementoituneiden kohdalla? Osoitus ammattitaidottomuudesta tuokin, että jopa "huomenta, Maire" on aivan liikaa vaadittu. Itsehän se kerrotte, että kontaktin saaminen dementoituneeseen on vaikeaa, ja useimmat kyllä havahtuvat kuulleessaan oman ( huom. siis sen OIKEAN ) nimen kuullessaan. Onko se sitten laiskuutta, osaamattomuutta vai ylimielisyyttä, kun tähänkin ehdotukseen kirjoitetaan vastaukseksi "Minusta amerikkalainen nimellä puhuttelu ei sovi suomalaiseen käytäntöön, en tervehdi työkaveriakaan, Hyvää huomenta Riitta. Se kuulostaa jotenkin alentavalta."
Huomaatko, että sinä et ole suinkaan NORMAALISSA tilanteessa silloin, kun menet puhuttelemaan pahasti dementoitunutta.
Olipa alentuva kirjoitus. No tee sinä yksin, terve järki kuitenkin sanoo, että joskus tarvitaan kolme hoitajaa. Nähty on; väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita. Sankaria voi leikkiä muualla.
Onko myös hoitajan syy, jos asukas on väärässä paikassa? Tiedän tapauksen, jossa vaikeasti käyttäytyvälle henkilölle ei löytynyt helposti paikkaa, käytöksen vuoksi.
Kyllä työ näyttää aika pian onko sinusta muistisairaan hoitajaksi vai ei.. Työhön sopimattomat kyllä karsiutuvat aika nopeasti.
Minä olen se, joka karsiutui hoitoalalta jos siinä vaiheessa, kun soveltuvuuspisteeni olivat "huomattavasti alle keskitason". Ei ollenkaan kiinnosta edes kokeilla, riittäisikö minun soveltuvuuspisteeni paremmin nyt, kun on liian pitkä kokemus dementikon omaishoitajuudesta. Muistisairaus on kyllä asian kaunistelua, sillä dementiaan liittyy myös vähintään toinen toimintakykyä heikentävä oire, eikä muistin heikkeneminen ole läheskään pahin vaiva.
Ei se ole hoitajan syy, jos potilas on väärässä hoitopaikassa. Mutta jotain on todella pahasti pielessä, jos vanhustenhoitopaikassa tai dementiaosastolla joudutaan hoitamaan myös " väkivaltainen, nuorehko ja voimakas mies jolta irtoaa iskuja ja potkuja kun yritetään tehdä pesuja ja vaihtaa vaatteita", kuten lainauksessa kirjoitat.
Se onkin erikoista, että ulkomaalaistaustaiset hoitajia hehkutetaan niin hyvinä. Todellisuus on kuitenkin se, että vanhukset eivät ymmärrä näiden ulkkareiden murteellista suomea. Vanhuksen kuulossakin voi olla vikaa ja usein nopea puhetapa ei tavoita sitä vanhusta ollenkaan.
Toinen seikka ulkomaalaisten kohdalla on se, että eivät he tiedä mitään suomalaisesta kulttuurista. Dementoituneet vanhukset muistelevat mielellään vanhoja, muistelevat nuoruuttaan, vanhoja iskelmiä jne. tällaiset asiat ovat täysin vieraita toisesta kulttuurista tulleelle.