Lue keskustelun säännöt.
Miten katkaista ahmiminen (4 suklaalevyä, 2 purkkia pringlesiä, litra jäätelöä...)
25.09.2016 |
Otsikon mässyt olen syönyt neljän päivän sisällä...
en oo jaksanut kertaakaan tehdä ruokaa, siksi oon sortunut herkkuihin, mutta miten "pakotan" itseni tekemään ruokaa taas.. Aineksia olisi, mutta helpompi vain käydä kaupassa...
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta kotiin terveellistä ruokaa.
Monipuolisesti ja vaihdellen kasviksia, marjoja, hedelmiä, avokadoja, pähkinöitä, manteleita, siemeniä...Jätä herkut kauppaan. Niistä tulee vastustamaton kiusaus syödä ne, jos niitä on kotona. Makeanhimoiselle ne kuiskuttelee kaapeista 😶.. ,😔
Herkuttele ravintorikkaalla ruoalla. Määrät pysyy paremmin kohtuullisena. Olokin on virkeämpi.
Tsemppiä ja iloa haasteeseen :)
Edelleen, tehdään tämä nyt selväksi. Ahmimishäiriöiselle ihmiselle ei auta (yleensä) se, että sanotaan että "syö monipuolisesti ja terveellisesti marjoja ja pähkinöitä yms äläkä osta herkkuja kotiin niin ei tule ahmittua". Kun ahmimiskohtaus tulee, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka terveellisesti syö. SE ON SAIRAUS, JOHON EI VOI ITSE VAIKUTTAA muuten kuin hankkimalla ammattiapua.
Vähän ristiriitaista: toisaalta pitää hakea ammattiapua, mutta toisaalta kukaan ei saa sanoa, että syö terveellisemmin. Miten oikein kuvittelet, että se ammattiapu ja päännyökyttely korjaa ap:n tilanteen?Lisäksi olen eri mieltä siitä, ettei nautittu ravinto vaikuta syömiskäyttäytymiseen. Se on loppupeleissä kemiaa ja aivokemiaa. Huomaat kun alat syömään perunalastuja. Otat yhden sipsin ja hups kohta haluat jo seuravaa jne. Se kemiallinen coctaili suolaa, sokeria, rasvaa, mausteita ja lisäaineita on hyvin addiktoiva tujaus ja viesti aivoillesi: "lisää". Sen sijaa, jos syöt marjoja huomaat pian, että sinulla on energisempi olo, koska se on ravinteikasta ruokaa.
Ja se mitä sanoin edellä sokerikierteestä perustuu ihan samalle logiikalle. Yleensä se syömishäiriöiden alkusyy on kuitenkin pohjimmiltaan halu laihtua, kontrolloida omaa syömistään. Jätetään aterioita väliin siinä uskossa, että niin laihtuu. Sitten jossain vaiheessa verensokerit alhaalla on jo niin hirveä nälkä joka kanavoituu mässäilynä, siitä seuraa morkkis ja taas laihdutetaan ja jätetään aterioita väliin - ahmitaan. Kierre on valmis.
No ei se alkusyy kyllä lähellekään aina ole siinä, että haluaisi laihtua. Ehkä anoreksiassa, mutta ei kyllä muissa syömishäiriöissä. Varsinkin bedissä aika usein ahmimisella täytetään jotain aukkoa tai jotain mikä puuttuu omasta elämästä. Tuo, että syömishäiriöiselle sanotaan, että ala syömään terveellisesti, on sama kuin sanoisi masennusta sairastavalle että ota itseäsi niskasta kiinni ja ala olemaan onnellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki te, jotka ahmitte ja kärsitte siitä, ottakaapa peili käteenne kun syötte. Katsokaa peilustä kuinka poskenne tutisevat kun ahmitte herkkuja, joiden ravintosisältö on pelkkää rasvaa ja sokeria. Näyttääkö hyvälle?
Ei näytä hyvälle. Mutta neuvosi on sama, kuin käskisit ahmimishäiriöistä vaikka lukemaan paketin kyljestä kalorit ennen ahmimista tai juomaan lasin vettä, jotta hän ei haluaisikaan enää ahmia. Mutta kun tämä ihminen ei alun perinkään haluaisi ahmia, ja kas kummaa, kuitenkin hän ahmii. Missä vika? Siinä, että syömishäiriöinen ihminen ei ikinä "kohtauksen" aikana tule noudattamaan mitään tällaisia kikka kolmosia, kalorien lukemista, peilin käyttämistä, veden juomista jne. Tällaiset kikat toimivat terveille ihmisille, mutta ahmimiskohtauksen aikana ihminen ei ole terveessä mielentilassa - väittäisin, että silloin kun itse ahmin, olin kohtauksien aikana hädin tuskin läsnä tässä maailmassa. Syömishäiriöinen ihminen ei kykene hallitsemaan syömistään, vaan tuntee pakonomaista tarvetta syödä eikä siksi ikinä tule hyötymään tällaisesta neuvosta.
Ihan vilpittömästi ihmettelen, että miten mitään tällaista voi olla olemassa? Eikö näillä ahmija-ihmisillä ole mitään itsekuria? Huolta terveydestä? Rahanmenosta? Oma paheeni ovat fanipalat ja otan niitä joskus viisi tai kuusi kerrallaan. Mutta heti kun meinaa lähteä käsistä, niin käyn peilin edessä katsomassa itseäni tiukasti silmiin ja kysyn, haluanko tehdä ensi viikon treenien päälle vielä yhden ylimääräisen lenkin. Toimii joka kerta ja pussi menee takaisin kaappiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta kotiin terveellistä ruokaa.
Monipuolisesti ja vaihdellen kasviksia, marjoja, hedelmiä, avokadoja, pähkinöitä, manteleita, siemeniä...Jätä herkut kauppaan. Niistä tulee vastustamaton kiusaus syödä ne, jos niitä on kotona. Makeanhimoiselle ne kuiskuttelee kaapeista 😶.. ,😔
Herkuttele ravintorikkaalla ruoalla. Määrät pysyy paremmin kohtuullisena. Olokin on virkeämpi.
Tsemppiä ja iloa haasteeseen :)
Edelleen, tehdään tämä nyt selväksi. Ahmimishäiriöiselle ihmiselle ei auta (yleensä) se, että sanotaan että "syö monipuolisesti ja terveellisesti marjoja ja pähkinöitä yms äläkä osta herkkuja kotiin niin ei tule ahmittua". Kun ahmimiskohtaus tulee, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka terveellisesti syö. SE ON SAIRAUS, JOHON EI VOI ITSE VAIKUTTAA muuten kuin hankkimalla ammattiapua.
Vähän ristiriitaista: toisaalta pitää hakea ammattiapua, mutta toisaalta kukaan ei saa sanoa, että syö terveellisemmin. Miten oikein kuvittelet, että se ammattiapu ja päännyökyttely korjaa ap:n tilanteen?Lisäksi olen eri mieltä siitä, ettei nautittu ravinto vaikuta syömiskäyttäytymiseen. Se on loppupeleissä kemiaa ja aivokemiaa. Huomaat kun alat syömään perunalastuja. Otat yhden sipsin ja hups kohta haluat jo seuravaa jne. Se kemiallinen coctaili suolaa, sokeria, rasvaa, mausteita ja lisäaineita on hyvin addiktoiva tujaus ja viesti aivoillesi: "lisää". Sen sijaa, jos syöt marjoja huomaat pian, että sinulla on energisempi olo, koska se on ravinteikasta ruokaa.
Ja se mitä sanoin edellä sokerikierteestä perustuu ihan samalle logiikalle. Yleensä se syömishäiriöiden alkusyy on kuitenkin pohjimmiltaan halu laihtua, kontrolloida omaa syömistään. Jätetään aterioita väliin siinä uskossa, että niin laihtuu. Sitten jossain vaiheessa verensokerit alhaalla on jo niin hirveä nälkä joka kanavoituu mässäilynä, siitä seuraa morkkis ja taas laihdutetaan ja jätetään aterioita väliin - ahmitaan. Kierre on valmis.
No ei se alkusyy kyllä lähellekään aina ole siinä, että haluaisi laihtua. Ehkä anoreksiassa, mutta ei kyllä muissa syömishäiriöissä. Varsinkin bedissä aika usein ahmimisella täytetään jotain aukkoa tai jotain mikä puuttuu omasta elämästä. Tuo, että syömishäiriöiselle sanotaan, että ala syömään terveellisesti, on sama kuin sanoisi masennusta sairastavalle että ota itseäsi niskasta kiinni ja ala olemaan onnellinen.
Whatever. Jos sinulla on jokin parempi tieto miten tuosta selviää niin tule kertomaan sitten, kun olet parantunut. Ainoa keino selvitä syömisongelmista on hoitaa itsensä tasapainoon ravitsemuksena kanssa, jonka edellä melko seikkaperäisesti kerroin ja toisaalta tiedostaa se, mitä lääkitsee ylensyömisellä. Syökö yksinäisyyteensä, pitkästymiseen, ahdistumiseen vai mihin? Good luck joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta kotiin terveellistä ruokaa.
Monipuolisesti ja vaihdellen kasviksia, marjoja, hedelmiä, avokadoja, pähkinöitä, manteleita, siemeniä...Jätä herkut kauppaan. Niistä tulee vastustamaton kiusaus syödä ne, jos niitä on kotona. Makeanhimoiselle ne kuiskuttelee kaapeista 😶.. ,😔
Herkuttele ravintorikkaalla ruoalla. Määrät pysyy paremmin kohtuullisena. Olokin on virkeämpi.
Tsemppiä ja iloa haasteeseen :)
Edelleen, tehdään tämä nyt selväksi. Ahmimishäiriöiselle ihmiselle ei auta (yleensä) se, että sanotaan että "syö monipuolisesti ja terveellisesti marjoja ja pähkinöitä yms äläkä osta herkkuja kotiin niin ei tule ahmittua". Kun ahmimiskohtaus tulee, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka terveellisesti syö. SE ON SAIRAUS, JOHON EI VOI ITSE VAIKUTTAA muuten kuin hankkimalla ammattiapua.
Vähän ristiriitaista: toisaalta pitää hakea ammattiapua, mutta toisaalta kukaan ei saa sanoa, että syö terveellisemmin. Miten oikein kuvittelet, että se ammattiapu ja päännyökyttely korjaa ap:n tilanteen?Lisäksi olen eri mieltä siitä, ettei nautittu ravinto vaikuta syömiskäyttäytymiseen. Se on loppupeleissä kemiaa ja aivokemiaa. Huomaat kun alat syömään perunalastuja. Otat yhden sipsin ja hups kohta haluat jo seuravaa jne. Se kemiallinen coctaili suolaa, sokeria, rasvaa, mausteita ja lisäaineita on hyvin addiktoiva tujaus ja viesti aivoillesi: "lisää". Sen sijaa, jos syöt marjoja huomaat pian, että sinulla on energisempi olo, koska se on ravinteikasta ruokaa.
Ja se mitä sanoin edellä sokerikierteestä perustuu ihan samalle logiikalle. Yleensä se syömishäiriöiden alkusyy on kuitenkin pohjimmiltaan halu laihtua, kontrolloida omaa syömistään. Jätetään aterioita väliin siinä uskossa, että niin laihtuu. Sitten jossain vaiheessa verensokerit alhaalla on jo niin hirveä nälkä joka kanavoituu mässäilynä, siitä seuraa morkkis ja taas laihdutetaan ja jätetään aterioita väliin - ahmitaan. Kierre on valmis.
No ei se alkusyy kyllä lähellekään aina ole siinä, että haluaisi laihtua. Ehkä anoreksiassa, mutta ei kyllä muissa syömishäiriöissä. Varsinkin bedissä aika usein ahmimisella täytetään jotain aukkoa tai jotain mikä puuttuu omasta elämästä. Tuo, että syömishäiriöiselle sanotaan, että ala syömään terveellisesti, on sama kuin sanoisi masennusta sairastavalle että ota itseäsi niskasta kiinni ja ala olemaan onnellinen.
Syömishäiriöiselle ominaiseen tapaan et nyt ole rehellinen itsellesi tai muille. Ahmiminen ei pelkästään johdu siitä, että ahdistaa tai on tyhjä olo. Kyllä ahminen on yleensä seurausta siitä, että kehossa ihan oikeasti on puutostila. Jos syöt kaikki normaalit päivän ateriat niin ei sinulla ole tarvetta ahmia. Mutta jos ruuan panttaamisella ja jojo-laihduttelulla sekoitat elimistösi tasapainoa niin, ettei kylläisyyskeskus aivoissa ei enää toimi, niin silloin et enää tunnista sitä, oletko syönyt tarpeeksi vai et ja sinulla on koko ajan nälkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osta kotiin terveellistä ruokaa.
Monipuolisesti ja vaihdellen kasviksia, marjoja, hedelmiä, avokadoja, pähkinöitä, manteleita, siemeniä...Jätä herkut kauppaan. Niistä tulee vastustamaton kiusaus syödä ne, jos niitä on kotona. Makeanhimoiselle ne kuiskuttelee kaapeista 😶.. ,😔
Herkuttele ravintorikkaalla ruoalla. Määrät pysyy paremmin kohtuullisena. Olokin on virkeämpi.
Tsemppiä ja iloa haasteeseen :)
Edelleen, tehdään tämä nyt selväksi. Ahmimishäiriöiselle ihmiselle ei auta (yleensä) se, että sanotaan että "syö monipuolisesti ja terveellisesti marjoja ja pähkinöitä yms äläkä osta herkkuja kotiin niin ei tule ahmittua". Kun ahmimiskohtaus tulee, sillä ei ole mitään merkitystä kuinka terveellisesti syö. SE ON SAIRAUS, JOHON EI VOI ITSE VAIKUTTAA muuten kuin hankkimalla ammattiapua.
Vähän ristiriitaista: toisaalta pitää hakea ammattiapua, mutta toisaalta kukaan ei saa sanoa, että syö terveellisemmin. Miten oikein kuvittelet, että se ammattiapu ja päännyökyttely korjaa ap:n tilanteen?Lisäksi olen eri mieltä siitä, ettei nautittu ravinto vaikuta syömiskäyttäytymiseen. Se on loppupeleissä kemiaa ja aivokemiaa. Huomaat kun alat syömään perunalastuja. Otat yhden sipsin ja hups kohta haluat jo seuravaa jne. Se kemiallinen coctaili suolaa, sokeria, rasvaa, mausteita ja lisäaineita on hyvin addiktoiva tujaus ja viesti aivoillesi: "lisää". Sen sijaa, jos syöt marjoja huomaat pian, että sinulla on energisempi olo, koska se on ravinteikasta ruokaa.
Ja se mitä sanoin edellä sokerikierteestä perustuu ihan samalle logiikalle. Yleensä se syömishäiriöiden alkusyy on kuitenkin pohjimmiltaan halu laihtua, kontrolloida omaa syömistään. Jätetään aterioita väliin siinä uskossa, että niin laihtuu. Sitten jossain vaiheessa verensokerit alhaalla on jo niin hirveä nälkä joka kanavoituu mässäilynä, siitä seuraa morkkis ja taas laihdutetaan ja jätetään aterioita väliin - ahmitaan. Kierre on valmis.
No ei se alkusyy kyllä lähellekään aina ole siinä, että haluaisi laihtua. Ehkä anoreksiassa, mutta ei kyllä muissa syömishäiriöissä. Varsinkin bedissä aika usein ahmimisella täytetään jotain aukkoa tai jotain mikä puuttuu omasta elämästä. Tuo, että syömishäiriöiselle sanotaan, että ala syömään terveellisesti, on sama kuin sanoisi masennusta sairastavalle että ota itseäsi niskasta kiinni ja ala olemaan onnellinen.
Syömishäiriöiselle ominaiseen tapaan et nyt ole rehellinen itsellesi tai muille. Ahmiminen ei pelkästään johdu siitä, että ahdistaa tai on tyhjä olo. Kyllä ahminen on yleensä seurausta siitä, että kehossa ihan oikeasti on puutostila. Jos syöt kaikki normaalit päivän ateriat niin ei sinulla ole tarvetta ahmia. Mutta jos ruuan panttaamisella ja jojo-laihduttelulla sekoitat elimistösi tasapainoa niin, ettei kylläisyyskeskus aivoissa ei enää toimi, niin silloin et enää tunnista sitä, oletko syönyt tarpeeksi vai et ja sinulla on koko ajan nälkä.
Ykkössivulla kommentoinut ex-ahmija jatkaa: on oikeasti ihan totta, että riittävällä ja hyvällä syömisellä on vaikutusta ahmimisen kurissapitoon. Kuitenkin, silloin kun tätä minulle hoettiin, ajattelin asiaa aina ikäänkuin näin että "olen tänään syönyt hyvin - ei siis pitäisi tulla ahmimiskohtausta illalla" ja kuitenkin kohtaus usein tuli. Laukaiseva tekijä saattoi olla mikä vaan, peruuntunut meno oli aina ihan takuuvarma laukaisija, usein kyllä myös peruin menoja koska en pystynyt ahmimiseltani menemään. Ja ahmin siis esim kaurapuuroa, vaikka kilon paketillisen (ihan JÄRKYTTÄVÄ määrä!), koska ei ollut varaa ostella kaupasta herkkuja. Eli hyvin sairasta toimintaa, tunnistin kyllä ettei ollut nälkä, silti jatkoin. No kumminkin, pitkällä tähtäimellä kun aloin syödä reippaammin aamupäivästä ja lopetin kompensoinnin (=ruoan vähentämisen seur päivänä ahmimisesta, tämä oli TODELLA vaikeaa, koska usein voin fyysisesti ja henkisesti tosi pahoin seuraavana päivänä, ja paasto olisi tuntunut parhaalta, mutta tiesin että se oli osa noidankehääni), vähitellen siitä oli apua, mutta tällainen tasaantuminen vei ainakin puoli vuotta, ja siihen päälle kesti vielä toiset puoli vuotta käsitellä henkinen puoli. Ahmimisten volyymi kumminkin väheni huomattavasti siinä vaiheessa kun ruokarytmi oli pidempään ollut ok, lopun aikaa sain pienempiä ahmimiskohtauksia ja käsittelin ongelman henkistä puolta, mietin miksi ahmin, kehonkuvaani, pelkojani....
Eli kyllä ruokavalion ja rytmin muuttaminen voi olla tosi iso auttava tekijä ahmimisen lopettamisessa, mutta muutos vie aikaa, ja henkinen puoli on myös käsiteltävä! Tällainen on oma kokemukseni, mutta tietysti tämä on tosi yksilöllinen ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ap:llä ei ole ahmimishäiriötä, josta ex-ahmija on jo kirjoittanut hyvin, niin luulen, että sokerin pois jättäminen ja oman tahdonvoiman koetteleminen voisivat auttaa. Kun et enää syö tai juo mitään makeaa, makuaistisi tarkentuu ja menetät mielenkiintosi "herkkuihin".
Sinulla kuitenkin on kotona oikeaa ruokaa, tunnistat nälän, vaikka korvaatkin ruuan noilla, joiden ravinto-arvo on 0. Voi olla, että et jaksa laittaa ruokaa, koska ylenpalttinen sokeri, suola ja rasva ihan oikeasti väsyttävät.
Kun lopetin aika runsaan suklaansyönnin "cold turkey" hoin itselleni aina "sä et tarvitse sitä" moneen kertaan, kuin mantraa. Myös kaupassa, joskus varmaan puoliääneenkin :) Muistan vieläkin (tästä on parikymmentä vuotta) vaappuneeni karkkihyllyn edessä kärryni kanssa edestakaisin. Olin kuin juuttunut siihen mantrani ja kärryni kanssa, mutta pääsin siitä irti ottamatta suklaalevyjä hyllystä. Muisto tulee avuksi vielä nykyäänkin, kun tekee mieli antaa periksi jossakin asiassa.
Kun kaakaosokeri ja rasva eivät enää tukkineet aivojani tajusin, miten hirveän vahvoja aineita ne ovat. Tottakai oli vieroitusoireita ja repsahduksiakin. Mutta olin myös ylpeä itsestäni kun olin päässyt irti riippuvuutta muistuttavasta tilasta. Se toi enemmän mielihyvää kuin suklaa.
Karppaus auttoi minulla, eli hiilihydraattien määrän vähentäminen. Olin ennen ahmija. Lisäsin rasvaa, kasviksia ja eläinkunnan tuotteita. Simsabim! Enää ei tehnytkään mieli ahmia mitään. Pelkkä karkin maistaminen puolen vuoden sokerittomalla dietillä olon jälkeen sai oikeasti puistatusrefleksin aikaiseksi.Paino tippui 16 kiloa, ihon kunto parani, mieli virkistyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei saa antaa kotikonstineuvoja, kun ahmiminen on sairaus johon ei voi itse vaikuttaa, niin silloin on käännyttävä lääkärin puoleen. Tai hankkiutua katkaisuhoitoon.
No ei neljässä päivässä, jos ei ole syönyt mitään muuta.