En löydä muita kuin varattuja miehiä..
Viimeisen vuoden aikana, jokainen joka on ollut kiinnostunut minusta tai minä siitä - on ollut varattu.
Ja näitä on ollut paljon! Olen muutaman varatun kanssa viestitellyt paljonkin, ihastuttu, vietetty aikaa.. Ja sitten tulee se kohta kun päätös pitää tehdä. Minä en ala odottelemaan tai olemaan toinen nainen, joten olen nopeasti vetäytynyt pelistä. Tiedän, tiedän, ei olisi pitänyt lähteä alun alkaenkaan mukaan, mutta niin. Heikko olen, ja nämä miehet ei todellakaan ole ollut näitä ns. jännämiehiä, vaan erittäin fiksuja ja normaaleja. Kenelläkään ei ole ollut lapsia.. Perheellisiin miehiin en koskisi, jos sormus on sormessa edelleen.
No niin kyökkipsykologit, auttakaa. Tehkää minusta arvio. Miksi näin tapahtuu. Miksi en löydä sinkkuja miehiä? MIksi varatut kiinnostuvat minusta? En itse nimittäin heitä lähesty. Tai aloita leikkiä.
Kysykää mitä vaan!
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Tiestkö, että sinä ja kaltaisesi naiset edistävät parisuhteiden hajoamista. Ihan turha jeesustella, että sinulla ei ole asiassa mitään osaa tai arpaa, kun sinä mahdollistat sen pettämisen.
Jos kukaan nainen ei suostuisi olemaan tietoisesti se toinen nainen, niin kenen kanssa ne miehet pettäisivät? Keskenään?
Itse uskon siihen, että jos ja kun sä rakastat toista aidosti - sä et tee mitään loukataksesi toista.
Ja jos ja kun näin omassa parisuhteessa tapahtuu - ei se ikinä ole sen kolmannen osapuolen vika, vaan tekijässä, ja hänen rakkauden määrässään omaa puolisoaan kohtaan.
Ap.
Sinä olet selvästikin yksi niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista naisista jotka eivät tunne pätkän vertaa miehen seksuaalisuutta. Ei ne petä rakkauden puutteen vuoksi! Ne pettää mm vaihtelun vuoksi. Olette heille itsetunnon kohottajia, helppoa seuraa ja pilluja joita painaa. Uskokaa jo...
Nettideitti kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Minäkin vastaan vertauksella; sinun ympärillä on näkymätön muuri jonka yli sinkkumiehet eivät uskalla yrittää kiivetä. Pelimiehet ovat harjoitelleet jo useasti tuon muurin ylittämistä. He tietävät että heidän kohdallaan epäonnistuminenkin on sallittu, ovathan he ylittäneet useita muureja jo aiemmin ja jos nyt epäonnistuu niin ei se huononna heidän 'kiipeily-onnistumis-vertailulukuaan', ja samalla näkee matalamman kohdan mistä voisi yrittää vaikka viikon päästä uudelleen jos ehtii muilta muurikiipeily paikoistaan. Onhan näitä muureja ja sitäpaitsi neljä viisi muuria johon on annettu avain pääporttiin. Ne vaan on niin nähty että jännittävämpää katsoa uusi puutarha ja jättää jo vanhempi puutarhan oman onnensa nojaan.
Jos haluat suhteen jossa on vain kaksi jäsentä laita portille vartija jolla on säännöt sisäänpääsylle, eikä ne säännöt ole että hymy, ruskeat silmät, tumma tukka. Jotain ehkä henkisempää ja sinulle tärkeää.
Jep. Täysin totta.... Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Tiestkö, että sinä ja kaltaisesi naiset edistävät parisuhteiden hajoamista. Ihan turha jeesustella, että sinulla ei ole asiassa mitään osaa tai arpaa, kun sinä mahdollistat sen pettämisen.
Jos kukaan nainen ei suostuisi olemaan tietoisesti se toinen nainen, niin kenen kanssa ne miehet pettäisivät? Keskenään?
Itse uskon siihen, että jos ja kun sä rakastat toista aidosti - sä et tee mitään loukataksesi toista.
Ja jos ja kun näin omassa parisuhteessa tapahtuu - ei se ikinä ole sen kolmannen osapuolen vika, vaan tekijässä, ja hänen rakkauden määrässään omaa puolisoaan kohtaan.
Ap.
Sinä olet pakoauton kuski, kun mies ryöstää pankin. Mies on pahempi rikollinen, mutta se ei vapauta sinua avunannosta rikokseen.
Rikoslain puolella petokseen yllyttäjä on samalla tasolla rangaistavuudessa petoksen tekijän kanssa. Miksi moraalinen vastuu olisi vähäisempi?
Itsellesi voit tietenkin selitellä mitä vaan, että on helpompi elää sellaista elämää kuin elää. Ehkä ne sinkkumiehet näkevät/vaistoavat tämän kaksinaamaisuuden?
Mä olen todella pahoillani, mutta mä en syytä toisia naisia, jos mies lähtee heidän mukaansa. Ei kukaan pettämiseen pakota.
Moraali. No, ehkä mulla on tosi löyhä sellainen. Itse en pahemmin näitä vaimoja siellä kotona ajattele. Se täytyy kyllä myöntää. Ja minua ON petetty kerran. Enkä ikinä sitä antaisi anteeksi. Parisuhde loppuu siihen samantien. Ja siksi en arvosta näitä miehiä, jotka EIVÄT kerro vaimoilleen. Eli en lähde sen enempää mukaan. En lähde seksisuhteesee, tai mihinkään pidempi aikaiseen. Vaadin aina, kun tunteen ja tilanne menee liian pitkälle - että se on joko oma parisuhde tai minä. Molempia ei voi saada.
En ole ns. toinen nainen. En ikinä siihen lähtisi. Jos mies ei eroa - se on siinä. Ap
Sinä olet toinen nainen siinä vaiheessa, kun teette jotain, mitä mies ei voi kertoa avoimesti vaimolleen. Seksillä on asian kanssa sen verran tekemistä, että sinä olet toinen nainen joka ei harrasta seksiä.
Sinulle se on joku rajapyykki, mutta jotakuinkin sama, kuin se, että olet valmis ryöstämään pankin, mutta ketään ei saa ampua.
Omassa moraalikäsityksessäsi olet kohtuullisen puhdas (hieman itsekin huomaat jo rakoilua kuoressa), esimerkiksi minun moraalikäsitykseni mukaan olet käsittämättömän löyhämoraalinen ihminen joka selittelee tekemisiään itselleen parhain päin, koska ei voi/halua kohdata todellisuutta.
Ymmärrän, että on ihan sama mitä joku muu sinulle kertoo, sinä näet itsesi viattomana uhrina, mutta voisi hyvinkin olla, että tuo käytöksesi ja luonteenpiirteesi ajaa sinkkumiehiä pois.
Hm. Mä en todellakaan ymmärrä minkä rivien välistä luet, mutta enkö sanonutkin että minulla on löyhä moraali tässä asiassa?
Minusta pettäminen on täysin väärin, kyllä, enkä ryhtyisi sivusuhteeseen kenenkään kanssa, joka on jo suhteessa. En ole aloittanut minkäänlaista suhdetta kenenkään varatun kanssa, ja aina olen kaikki heti alkuun lopettanut, ja vaatinut että unohtaa joko vaimonsa tai minut. E
En selittele mitään parhain päin, koska en halua kokea todellisuutta, enkö tässä juuri analysoi koko tilannetta, ja mieti miksi olen tälläinen varattumagneetti?
Ymärtäisin jos olisin monien kanssa ollut suhteessa, ja täysin välinpitämätön asiasta että miehellä on vaimo kotona.. Mutta kun asia ei ole niin. Enkä koskaan lähesty varattua, vaan minua lähestetytään. Ja sitä tässä ihmettelen että MIKSI.
Mikä käytös? Näkyykö tämä minun moraalin löyhyys jotenkin ulospäin, ja jos näkyy do tell miten? Koska haluaisin päästä siitä eroon.
Koetan selitää esimerkillä (mutkia hieman suorkasi, ettei tule klo 23 raja vastaan):
Tapaus 1, Pete lähestyy naista, joka ei ole toinen nainen:
P: "Irmeli, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Irmeli:"Pete! Senkin niljakas luuseri, olet naimisissa ja ei tulisi mieleenikään "kaljoitella" kanssasi! Selvitä oma tilanteesi Kaarinan kanssa kuntoon tai ota ero, jos ei onnistu"
P: "Irmeliii, älä jätä...."
I: "Pete, tässä ei ole mitään harmaata aluetta, minä en vehtaa varattujen kanssa"
Tapaus 2, Pete lähestyy naista joka selittää, että ei ole toinen nainen, mutta kuitenkin on
P: "Johanna, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Johanna: "Kauheeta, miksi se Johanna nyt niin hirveä on tuollaiselle seksikkälle könsikkäälle, jos olisit minun mies saisit pimpulia aina kun maistuu"
P:"Johanna, arvasin, että ymmärät, olet niin älykäs ja syvällinen, Kaarina ei ole yhtään samanlainen"
J: "Iihhihiii, Pete, senkin viekottelija, täällä jo kostun, kun ajatten meidän tulevaisuutta Läyliäisten kunnantalolla vietetyn siviilivihkimisen jälkeen"
P: "Johanna, en minä aio Kaarinaa jättää, haluaisin vaan sutaista sinua takaapäin neukkarissa töiden jälkeen"
J: "Pete, sinä ilkeä lurjus, etupyllyni ei sinulle aukea, ellet heivaa sitä syöjätärtä elämästäsi"
Ensimmäisessä tapauksessa nainen ei lähde alkuunkaan varatun miehen leikkiin mukaan, jälkimmäisessä nainen on täysillä mukana.
Pete ei voisi kummassakaan tapauksessa kertoa vaimolle, että koetti hieman onneaan Irmelin/Johannan kanssa, eli on molemmissa aikeissa pettää. Ensimmäisessä Irmeli voi kertoa huoletta, että torjui varatun Peten yrityksen, jälkimmäisessä Johanna oli mukana, kunnes hänen oma rajansa tuli vastaan, siihen asti Johanna oli jo väärillä teillä. Tämä siis oma moraalikäsitykseni.
Avasiko hieman?
Jep. Tuollainen minä olen. Haluan pelastaa kaikki kaltoinkohdellut Petet... Voi luoja. Mitä mä teen.. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onpa hyvää keskustelua.
Miksi: ehkä se on hymy, jolla vastaat ensimmäiseen miehen lähestymisyritykseen. Siitä se lähtee. Ja kyllä, varatut hakevat enemmän vastakaikua, flirttiä, ymmärrystä useammin kuin sinkut, jotka ovat enemmän "tosissaan".
Siksi varattuja ei pidä kannustaa yhtään! Muutoin alkaa heti suhde/sielunkumppanuus
Niinkö? Mä oon kyllä luoteelta todella flirtti. Hymyilen, nauran, ja heitän vähän ronskia läppää. Hmm. Ehkä mä oon enemmän avoin niille varatuille, kuin sinkuille itseasiassa.. Näin kun alkaa miettimään.
Ehkä mä teen tätä itse itselleni epätietoisesti. Ehkä mä nautin jotenkin siitä metsästämisestä, ja sydänsuruista :D
Okei, jos nyt psykologisesti katsotaan tätä, mun isä oli pettäjä-alkoholisti, joka jätti meidät toisen naisen takia. Apuaaaa. :D Ap.
Vierailija kirjoitti:
Kun varattu mies lähtee rakentelemaan suhdetta toisen naisen kanssa, niin vika on kyllä tämän miehen. Parisuhdeluuseri kyseessä. Turha syyttää toista naista.
Kyllä sillä toisella naisella on oma osansa syyllisyydestä. Mies on pahempi väärintekijä, mutta nainen on myös syyllinen.
Rikosnimike voisi olla "varastetuun tavaraan ryhtyminen" :-)
Usein kuulee myös toisen naisen sanovan, että "se pettää kuitenkin, niin ihan sama olenko se minä". No ei ole ihan sama, jos sinä, rakas "toinen nainen" et lähde mukaan, sinä olet moraalisesti voitolla.
Tuskin sanot esim. kaupassa että joku kuitenkin tekee myymälävarkauden, niin se voisin yhtä hyvin olla minä.
Tällainen käytös on oman vastuun ja oman moraalin ulkoistamista, sillä valkopestään se syyllisyys, jota tuntee asiasta alitajuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Tiestkö, että sinä ja kaltaisesi naiset edistävät parisuhteiden hajoamista. Ihan turha jeesustella, että sinulla ei ole asiassa mitään osaa tai arpaa, kun sinä mahdollistat sen pettämisen.
Jos kukaan nainen ei suostuisi olemaan tietoisesti se toinen nainen, niin kenen kanssa ne miehet pettäisivät? Keskenään?
Itse uskon siihen, että jos ja kun sä rakastat toista aidosti - sä et tee mitään loukataksesi toista.
Ja jos ja kun näin omassa parisuhteessa tapahtuu - ei se ikinä ole sen kolmannen osapuolen vika, vaan tekijässä, ja hänen rakkauden määrässään omaa puolisoaan kohtaan.
Ap.
Sinä olet pakoauton kuski, kun mies ryöstää pankin. Mies on pahempi rikollinen, mutta se ei vapauta sinua avunannosta rikokseen.
Rikoslain puolella petokseen yllyttäjä on samalla tasolla rangaistavuudessa petoksen tekijän kanssa. Miksi moraalinen vastuu olisi vähäisempi?
Itsellesi voit tietenkin selitellä mitä vaan, että on helpompi elää sellaista elämää kuin elää. Ehkä ne sinkkumiehet näkevät/vaistoavat tämän kaksinaamaisuuden?
Mä olen todella pahoillani, mutta mä en syytä toisia naisia, jos mies lähtee heidän mukaansa. Ei kukaan pettämiseen pakota.
Moraali. No, ehkä mulla on tosi löyhä sellainen. Itse en pahemmin näitä vaimoja siellä kotona ajattele. Se täytyy kyllä myöntää. Ja minua ON petetty kerran. Enkä ikinä sitä antaisi anteeksi. Parisuhde loppuu siihen samantien. Ja siksi en arvosta näitä miehiä, jotka EIVÄT kerro vaimoilleen. Eli en lähde sen enempää mukaan. En lähde seksisuhteesee, tai mihinkään pidempi aikaiseen. Vaadin aina, kun tunteen ja tilanne menee liian pitkälle - että se on joko oma parisuhde tai minä. Molempia ei voi saada.
En ole ns. toinen nainen. En ikinä siihen lähtisi. Jos mies ei eroa - se on siinä. Ap
Sinä olet toinen nainen siinä vaiheessa, kun teette jotain, mitä mies ei voi kertoa avoimesti vaimolleen. Seksillä on asian kanssa sen verran tekemistä, että sinä olet toinen nainen joka ei harrasta seksiä.
Sinulle se on joku rajapyykki, mutta jotakuinkin sama, kuin se, että olet valmis ryöstämään pankin, mutta ketään ei saa ampua.
Omassa moraalikäsityksessäsi olet kohtuullisen puhdas (hieman itsekin huomaat jo rakoilua kuoressa), esimerkiksi minun moraalikäsitykseni mukaan olet käsittämättömän löyhämoraalinen ihminen joka selittelee tekemisiään itselleen parhain päin, koska ei voi/halua kohdata todellisuutta.
Ymmärrän, että on ihan sama mitä joku muu sinulle kertoo, sinä näet itsesi viattomana uhrina, mutta voisi hyvinkin olla, että tuo käytöksesi ja luonteenpiirteesi ajaa sinkkumiehiä pois.
Hm. Mä en todellakaan ymmärrä minkä rivien välistä luet, mutta enkö sanonutkin että minulla on löyhä moraali tässä asiassa?
Minusta pettäminen on täysin väärin, kyllä, enkä ryhtyisi sivusuhteeseen kenenkään kanssa, joka on jo suhteessa. En ole aloittanut minkäänlaista suhdetta kenenkään varatun kanssa, ja aina olen kaikki heti alkuun lopettanut, ja vaatinut että unohtaa joko vaimonsa tai minut. E
En selittele mitään parhain päin, koska en halua kokea todellisuutta, enkö tässä juuri analysoi koko tilannetta, ja mieti miksi olen tälläinen varattumagneetti?
Ymärtäisin jos olisin monien kanssa ollut suhteessa, ja täysin välinpitämätön asiasta että miehellä on vaimo kotona.. Mutta kun asia ei ole niin. Enkä koskaan lähesty varattua, vaan minua lähestetytään. Ja sitä tässä ihmettelen että MIKSI.
Mikä käytös? Näkyykö tämä minun moraalin löyhyys jotenkin ulospäin, ja jos näkyy do tell miten? Koska haluaisin päästä siitä eroon.
Koetan selitää esimerkillä (mutkia hieman suorkasi, ettei tule klo 23 raja vastaan):
Tapaus 1, Pete lähestyy naista, joka ei ole toinen nainen:
P: "Irmeli, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Irmeli:"Pete! Senkin niljakas luuseri, olet naimisissa ja ei tulisi mieleenikään "kaljoitella" kanssasi! Selvitä oma tilanteesi Kaarinan kanssa kuntoon tai ota ero, jos ei onnistu"
P: "Irmeliii, älä jätä...."
I: "Pete, tässä ei ole mitään harmaata aluetta, minä en vehtaa varattujen kanssa"
Tapaus 2, Pete lähestyy naista joka selittää, että ei ole toinen nainen, mutta kuitenkin on
P: "Johanna, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Johanna: "Kauheeta, miksi se Johanna nyt niin hirveä on tuollaiselle seksikkälle könsikkäälle, jos olisit minun mies saisit pimpulia aina kun maistuu"
P:"Johanna, arvasin, että ymmärät, olet niin älykäs ja syvällinen, Kaarina ei ole yhtään samanlainen"
J: "Iihhihiii, Pete, senkin viekottelija, täällä jo kostun, kun ajatten meidän tulevaisuutta Läyliäisten kunnantalolla vietetyn siviilivihkimisen jälkeen"
P: "Johanna, en minä aio Kaarinaa jättää, haluaisin vaan sutaista sinua takaapäin neukkarissa töiden jälkeen"
J: "Pete, sinä ilkeä lurjus, etupyllyni ei sinulle aukea, ellet heivaa sitä syöjätärtä elämästäsi"
Ensimmäisessä tapauksessa nainen ei lähde alkuunkaan varatun miehen leikkiin mukaan, jälkimmäisessä nainen on täysillä mukana.
Pete ei voisi kummassakaan tapauksessa kertoa vaimolle, että koetti hieman onneaan Irmelin/Johannan kanssa, eli on molemmissa aikeissa pettää. Ensimmäisessä Irmeli voi kertoa huoletta, että torjui varatun Peten yrityksen, jälkimmäisessä Johanna oli mukana, kunnes hänen oma rajansa tuli vastaan, siihen asti Johanna oli jo väärillä teillä. Tämä siis oma moraalikäsitykseni.
Avasiko hieman?
Jep. Tuollainen minä olen. Haluan pelastaa kaikki kaltoinkohdellut Petet... Voi luoja. Mitä mä teen.. Ap
Ensimmäinen askel olisi ymmärtää, että Pete ei ole useinkaan kaltoinkohdeltu, vaan se on tarina jota Pete kertoo saadakseen sinut mukaan leikkiin. Peten vaimo ei luultavasti tunnistaisi mitään niistä "ongelmista" joita Pete kertoo heillä olevan (paitsi ehkä sen, että seksiä on vähemmään kuin Pete haluaa).
Sitten voisit ajatella, että haluatko todella olla niin naiivi, että sinulle voi kertoa näitä tarinoita ja sinä uskot ne...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tullut siihen tulokseen että sinkkumiehiä ei ole. Missä tahansa ympärilleni katsonkin, töissä, kaupassa, bussissa, miehillä on sormukset ja naisilla ei. Olisi kiva olla lesbo.
Oletko tosissasi? On niin paljon miehiä jotka valittavat jatkuvasti yksinäisyydestään ja te naiset huomaatte vain varatut, huoh.
Olen tosissani. Edes minun tuttavapiirissä ei ole sinkkumiehiä. Sinkkunaisia on näin pikakelauksella kymmenkunta. Missä te sinkkumiehet vietätte aikaanne?
Tässäkin ketjussa on kaksi :D
No niin tuntuu täällä olevan jokunen. En vain tuolla "oikeassa elämässä" törmää koskaan heihin.
Jos olet ap, niin et varmaan, kun vehtaat varattujen kanssa.
En ollut minä joka tuon kirjoitti. Ap.
Kaikki se aika mitä käytät noiden varattujen miesten kanssa pelaamiseen, on poissa siltä että voisit tavata jonkun kivan sinkkumiehen. Jos et hae suhdetta, niin miksi ylipäätään draamailet toistuvasti näiden parisuhteellisten miesten kanssa ja samalla huokaat kun sinkkumiehet eivät lähesty sinua - siis, haetko nyt sitä suhdetta vai et? Mä luulet, että olet vähän ihastunut tilanteeseen, jossa varatut pitävät sinua "vastustamattomana" ja saat heiltä huomiota vaikka he ovat toisen omia, eli siis "voitat" kilpailutilanteen toiseen naiseen viehättävyydelläsi, tai näin siis omassa mielessäsi tai tiedostamattasi. Tosiasiassa nämä pettämiseen kallellaan olevat tyypit aina koittavat kepillä jäätä eri naisten kanssa ja katsovat kuka lähtee mukaan tuomaan vähän jännitystä heidän elämään ja vaihtelua seksipuoleen (tai tuo on aina toiveissa).
Voithan itse olla aktiivinen sinkkumiesten tapaamisessa, kun tapaat jonkun niin tosiaan jätät jutun heti siihen jos toinen on parisuhteessa. Jos toinen on vapaa, niin olet yhtä fllirtti ja viehättävä kuin noiden varattujen kanssa ja katsot mihin asiat vievät. Ja niitä sinkkuja voi tavata vaikka harrastusten parissa, ravintoloissa, kirjastossa,töissä, netissä, ym. jos se niiden "löytäminen" on oikeasti ongelma, mitä en jotenkin jaksa uskoa. Tässä on vain se yksi mutta joka sua taitaa pelottaa; toisen sinkun kanssa pitää olla aktiivisempi sen suhteen luomisessa kuin varatun kanssa ja ihan itsekin pitää tehdä jotain suhteen kehittämiseen. Ja sitten on se kammottava puoli, että se toinen sinkku voi jättää sinut etkä sinä olekaan enää se, joka puhaltaa pelin poikki ja jättää sen miehen.
Sinkkuja ON vaikea löytää. Valtaosa aikuisista ihmisistä ovat varattuja. Yleensä juuri sinkkujen kokemus onkin se miten vaikeaa vapaita tyyppejä on löytää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Tiestkö, että sinä ja kaltaisesi naiset edistävät parisuhteiden hajoamista. Ihan turha jeesustella, että sinulla ei ole asiassa mitään osaa tai arpaa, kun sinä mahdollistat sen pettämisen.
Jos kukaan nainen ei suostuisi olemaan tietoisesti se toinen nainen, niin kenen kanssa ne miehet pettäisivät? Keskenään?
Itse uskon siihen, että jos ja kun sä rakastat toista aidosti - sä et tee mitään loukataksesi toista.
Ja jos ja kun näin omassa parisuhteessa tapahtuu - ei se ikinä ole sen kolmannen osapuolen vika, vaan tekijässä, ja hänen rakkauden määrässään omaa puolisoaan kohtaan.
Ap.
Sinä olet selvästikin yksi niistä kymmenistä tuhansista suomalaisista naisista jotka eivät tunne pätkän vertaa miehen seksuaalisuutta. Ei ne petä rakkauden puutteen vuoksi! Ne pettää mm vaihtelun vuoksi. Olette heille itsetunnon kohottajia, helppoa seuraa ja pilluja joita painaa. Uskokaa jo...
Ja tuollaisten pillunpainajien kanssa jotkut naiset ovat erehtyneet naimisiinkin. Sääliksi käy.
Jason Lepojärvi sanoi hyvin Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa, että rakkaus ei yksin riitä. Se tarvitsee tuekseen mm. uskollisuuden ja rehellisyyden hyveet.
En kelpuuttaisi miehekseni tuollaista pillunpainajaa vaikka maksettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki se aika mitä käytät noiden varattujen miesten kanssa pelaamiseen, on poissa siltä että voisit tavata jonkun kivan sinkkumiehen. Jos et hae suhdetta, niin miksi ylipäätään draamailet toistuvasti näiden parisuhteellisten miesten kanssa ja samalla huokaat kun sinkkumiehet eivät lähesty sinua - siis, haetko nyt sitä suhdetta vai et? Mä luulet, että olet vähän ihastunut tilanteeseen, jossa varatut pitävät sinua "vastustamattomana" ja saat heiltä huomiota vaikka he ovat toisen omia, eli siis "voitat" kilpailutilanteen toiseen naiseen viehättävyydelläsi, tai näin siis omassa mielessäsi tai tiedostamattasi. Tosiasiassa nämä pettämiseen kallellaan olevat tyypit aina koittavat kepillä jäätä eri naisten kanssa ja katsovat kuka lähtee mukaan tuomaan vähän jännitystä heidän elämään ja vaihtelua seksipuoleen (tai tuo on aina toiveissa).
Voithan itse olla aktiivinen sinkkumiesten tapaamisessa, kun tapaat jonkun niin tosiaan jätät jutun heti siihen jos toinen on parisuhteessa. Jos toinen on vapaa, niin olet yhtä fllirtti ja viehättävä kuin noiden varattujen kanssa ja katsot mihin asiat vievät. Ja niitä sinkkuja voi tavata vaikka harrastusten parissa, ravintoloissa, kirjastossa,töissä, netissä, ym. jos se niiden "löytäminen" on oikeasti ongelma, mitä en jotenkin jaksa uskoa. Tässä on vain se yksi mutta joka sua taitaa pelottaa; toisen sinkun kanssa pitää olla aktiivisempi sen suhteen luomisessa kuin varatun kanssa ja ihan itsekin pitää tehdä jotain suhteen kehittämiseen. Ja sitten on se kammottava puoli, että se toinen sinkku voi jättää sinut etkä sinä olekaan enää se, joka puhaltaa pelin poikki ja jättää sen miehen.
Mä luulen, että sä olet käsittänyt mut täydellisesti. Juuri noin mä käyttäydyn ja ajattelen.
Varattujen kanssa, tai varatun kanssa, joka mua tulee iskemään, ajattelen nopeasti että mussa on pakko olla jotain spesiaalia kun se riskeeraa oman parisuhteensa tämän takia. Nautin siitä jännyydestä ja salassa olemisesta. On kivaa olla se jolla on ns. valtaa ja voin lähteä milloin vain pois.
Sinkkujen kanssa en koe samanlaista himoa tai jännyyttä. Varmaan koska ne ovat siinä täysin vapaina ja käytettävissä? Ja kyllä, parisuhteessa pelkään että minut jätetään. Minuun kyllästytään, ja se jännitys uutuudesta katoaa, ja tadaa minua petettäisiin..
Ap.
Varmaan jos makaa lahnana kotona ja odottaa jonkun tapaavansa, ei kyllä ketään löydä. Kyllä niitä sinkkuja löytää, jos ei sitten livenä, niin olemalla aktiivinen deittipalstoilla - ja lannistumatta kun ei heti tapaa sitä itselleen sopivaa. Oman mieheni tapasin ihan netin interaktiivisessa pelissä. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun varattu mies lähtee rakentelemaan suhdetta toisen naisen kanssa, niin vika on kyllä tämän miehen. Parisuhdeluuseri kyseessä. Turha syyttää toista naista.
Kyllä sillä toisella naisella on oma osansa syyllisyydestä. Mies on pahempi väärintekijä, mutta nainen on myös syyllinen.
Rikosnimike voisi olla "varastetuun tavaraan ryhtyminen" :-)
Usein kuulee myös toisen naisen sanovan, että "se pettää kuitenkin, niin ihan sama olenko se minä". No ei ole ihan sama, jos sinä, rakas "toinen nainen" et lähde mukaan, sinä olet moraalisesti voitolla.
Tuskin sanot esim. kaupassa että joku kuitenkin tekee myymälävarkauden, niin se voisin yhtä hyvin olla minä.
Tällainen käytös on oman vastuun ja oman moraalin ulkoistamista, sillä valkopestään se syyllisyys, jota tuntee asiasta alitajuisesti.
Myymälävarakaudessa varastat kauppiaan omistamaan esineen.
Pettäessä kyse on ihmisestä, jota tietääkseni ei voi omistaa ainakaan ihmisoikeuksien ollessa nykytolalla. Sinä vertaat tosiaan myymälätarviketta ihmiseen ja omistussuhde on mielestäsi parisuhteessa samankaltainen, "Minä omistan tämän tavaran" -tyyppinen?
En petä enkä hyväksy pettämistä, mutta tuo ajattelu on silti mielestäni pimeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Tiestkö, että sinä ja kaltaisesi naiset edistävät parisuhteiden hajoamista. Ihan turha jeesustella, että sinulla ei ole asiassa mitään osaa tai arpaa, kun sinä mahdollistat sen pettämisen.
Jos kukaan nainen ei suostuisi olemaan tietoisesti se toinen nainen, niin kenen kanssa ne miehet pettäisivät? Keskenään?
Itse uskon siihen, että jos ja kun sä rakastat toista aidosti - sä et tee mitään loukataksesi toista.
Ja jos ja kun näin omassa parisuhteessa tapahtuu - ei se ikinä ole sen kolmannen osapuolen vika, vaan tekijässä, ja hänen rakkauden määrässään omaa puolisoaan kohtaan.
Ap.
Sinä olet pakoauton kuski, kun mies ryöstää pankin. Mies on pahempi rikollinen, mutta se ei vapauta sinua avunannosta rikokseen.
Rikoslain puolella petokseen yllyttäjä on samalla tasolla rangaistavuudessa petoksen tekijän kanssa. Miksi moraalinen vastuu olisi vähäisempi?
Itsellesi voit tietenkin selitellä mitä vaan, että on helpompi elää sellaista elämää kuin elää. Ehkä ne sinkkumiehet näkevät/vaistoavat tämän kaksinaamaisuuden?
Mä olen todella pahoillani, mutta mä en syytä toisia naisia, jos mies lähtee heidän mukaansa. Ei kukaan pettämiseen pakota.
Moraali. No, ehkä mulla on tosi löyhä sellainen. Itse en pahemmin näitä vaimoja siellä kotona ajattele. Se täytyy kyllä myöntää. Ja minua ON petetty kerran. Enkä ikinä sitä antaisi anteeksi. Parisuhde loppuu siihen samantien. Ja siksi en arvosta näitä miehiä, jotka EIVÄT kerro vaimoilleen. Eli en lähde sen enempää mukaan. En lähde seksisuhteesee, tai mihinkään pidempi aikaiseen. Vaadin aina, kun tunteen ja tilanne menee liian pitkälle - että se on joko oma parisuhde tai minä. Molempia ei voi saada.
En ole ns. toinen nainen. En ikinä siihen lähtisi. Jos mies ei eroa - se on siinä. Ap
Sinä olet toinen nainen siinä vaiheessa, kun teette jotain, mitä mies ei voi kertoa avoimesti vaimolleen. Seksillä on asian kanssa sen verran tekemistä, että sinä olet toinen nainen joka ei harrasta seksiä.
Sinulle se on joku rajapyykki, mutta jotakuinkin sama, kuin se, että olet valmis ryöstämään pankin, mutta ketään ei saa ampua.
Omassa moraalikäsityksessäsi olet kohtuullisen puhdas (hieman itsekin huomaat jo rakoilua kuoressa), esimerkiksi minun moraalikäsitykseni mukaan olet käsittämättömän löyhämoraalinen ihminen joka selittelee tekemisiään itselleen parhain päin, koska ei voi/halua kohdata todellisuutta.
Ymmärrän, että on ihan sama mitä joku muu sinulle kertoo, sinä näet itsesi viattomana uhrina, mutta voisi hyvinkin olla, että tuo käytöksesi ja luonteenpiirteesi ajaa sinkkumiehiä pois.
Hm. Mä en todellakaan ymmärrä minkä rivien välistä luet, mutta enkö sanonutkin että minulla on löyhä moraali tässä asiassa?
Minusta pettäminen on täysin väärin, kyllä, enkä ryhtyisi sivusuhteeseen kenenkään kanssa, joka on jo suhteessa. En ole aloittanut minkäänlaista suhdetta kenenkään varatun kanssa, ja aina olen kaikki heti alkuun lopettanut, ja vaatinut että unohtaa joko vaimonsa tai minut. E
En selittele mitään parhain päin, koska en halua kokea todellisuutta, enkö tässä juuri analysoi koko tilannetta, ja mieti miksi olen tälläinen varattumagneetti?
Ymärtäisin jos olisin monien kanssa ollut suhteessa, ja täysin välinpitämätön asiasta että miehellä on vaimo kotona.. Mutta kun asia ei ole niin. Enkä koskaan lähesty varattua, vaan minua lähestetytään. Ja sitä tässä ihmettelen että MIKSI.
Mikä käytös? Näkyykö tämä minun moraalin löyhyys jotenkin ulospäin, ja jos näkyy do tell miten? Koska haluaisin päästä siitä eroon.
Koetan selitää esimerkillä (mutkia hieman suorkasi, ettei tule klo 23 raja vastaan):
Tapaus 1, Pete lähestyy naista, joka ei ole toinen nainen:
P: "Irmeli, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Irmeli:"Pete! Senkin niljakas luuseri, olet naimisissa ja ei tulisi mieleenikään "kaljoitella" kanssasi! Selvitä oma tilanteesi Kaarinan kanssa kuntoon tai ota ero, jos ei onnistu"
P: "Irmeliii, älä jätä...."
I: "Pete, tässä ei ole mitään harmaata aluetta, minä en vehtaa varattujen kanssa"
Tapaus 2, Pete lähestyy naista joka selittää, että ei ole toinen nainen, mutta kuitenkin on
P: "Johanna, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Johanna: "Kauheeta, miksi se Johanna nyt niin hirveä on tuollaiselle seksikkälle könsikkäälle, jos olisit minun mies saisit pimpulia aina kun maistuu"
P:"Johanna, arvasin, että ymmärät, olet niin älykäs ja syvällinen, Kaarina ei ole yhtään samanlainen"
J: "Iihhihiii, Pete, senkin viekottelija, täällä jo kostun, kun ajatten meidän tulevaisuutta Läyliäisten kunnantalolla vietetyn siviilivihkimisen jälkeen"
P: "Johanna, en minä aio Kaarinaa jättää, haluaisin vaan sutaista sinua takaapäin neukkarissa töiden jälkeen"
J: "Pete, sinä ilkeä lurjus, etupyllyni ei sinulle aukea, ellet heivaa sitä syöjätärtä elämästäsi"
Ensimmäisessä tapauksessa nainen ei lähde alkuunkaan varatun miehen leikkiin mukaan, jälkimmäisessä nainen on täysillä mukana.
Pete ei voisi kummassakaan tapauksessa kertoa vaimolle, että koetti hieman onneaan Irmelin/Johannan kanssa, eli on molemmissa aikeissa pettää. Ensimmäisessä Irmeli voi kertoa huoletta, että torjui varatun Peten yrityksen, jälkimmäisessä Johanna oli mukana, kunnes hänen oma rajansa tuli vastaan, siihen asti Johanna oli jo väärillä teillä. Tämä siis oma moraalikäsitykseni.
Avasiko hieman?
Jep. Tuollainen minä olen. Haluan pelastaa kaikki kaltoinkohdellut Petet... Voi luoja. Mitä mä teen.. Ap
Ensimmäinen askel olisi ymmärtää, että Pete ei ole useinkaan kaltoinkohdeltu, vaan se on tarina jota Pete kertoo saadakseen sinut mukaan leikkiin. Peten vaimo ei luultavasti tunnistaisi mitään niistä "ongelmista" joita Pete kertoo heillä olevan (paitsi ehkä sen, että seksiä on vähemmään kuin Pete haluaa).
Sitten voisit ajatella, että haluatko todella olla niin naiivi, että sinulle voi kertoa näitä tarinoita ja sinä uskot ne...
Pete ei ole kaltoinkohdeltu.. Pete haluaa vain jännitystä. Mä yritän pitää sen mielessä :(
Hiton Petet.
Mä oon ihan oikeasti muuten oikein älykäs ihminen, paitsi tunne asioissa. Niissä mä kuin joku 3v. Lähden mukaan kun joku vähänkin tarjoaa karkkia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Varmaan jos makaa lahnana kotona ja odottaa jonkun tapaavansa, ei kyllä ketään löydä. Kyllä niitä sinkkuja löytää, jos ei sitten livenä, niin olemalla aktiivinen deittipalstoilla - ja lannistumatta kun ei heti tapaa sitä itselleen sopivaa. Oman mieheni tapasin ihan netin interaktiivisessa pelissä. :)
En mä hae ketään. :) En halua mennä deittipalstoille.
Ja oikeasti ei mulla ole ongelmia löytää seuraa, jos haluan. Jos itse olen aktiivinen siis. Jos en ole, ainoastaan varatut lähestyvät.. Sitä ihmettelen. Ja niitä on tämän vuoden aikana ollut todella paljon... Eikä yhtäkään sinkkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iso osa varatuista miehistä on jostain syystä aloitteellinen vieraita naisia kohtaan. He kai haluavat kaiken eli parisuhteen ja sinkun vapauden. Sinä ehkä ajaudut noihin tilanteisiin usein, koska se ei haittaa sinua aluksi.
Alussa aina se menee samoin; tavataan esim töissä. Ollaan ystäviä. Vietetään aikaan. Laitetaan joskus viestiä. Ja siitä se lähtee.
Tiedän oman vaikutukseni miehiin. Olen hauska, "helppo" ja mutkaton ihminen, ja ihan mukiinmenevän näköinen, mutta jännä on siinä ettei minulla ole sinkkuihin niin suurta vaikutusta, kuin varattuihin. Olen varattumagneetti. VIHAAN SITÄ oikeasti.
Juuri nyt lopetan "suhdetta" varattuun. Taas. Mulla alkaa menemään usko kestäviin parisuhteisiin!
Tiestkö, että sinä ja kaltaisesi naiset edistävät parisuhteiden hajoamista. Ihan turha jeesustella, että sinulla ei ole asiassa mitään osaa tai arpaa, kun sinä mahdollistat sen pettämisen.
Jos kukaan nainen ei suostuisi olemaan tietoisesti se toinen nainen, niin kenen kanssa ne miehet pettäisivät? Keskenään?
Itse uskon siihen, että jos ja kun sä rakastat toista aidosti - sä et tee mitään loukataksesi toista.
Ja jos ja kun näin omassa parisuhteessa tapahtuu - ei se ikinä ole sen kolmannen osapuolen vika, vaan tekijässä, ja hänen rakkauden määrässään omaa puolisoaan kohtaan.
Ap.
Sinä olet pakoauton kuski, kun mies ryöstää pankin. Mies on pahempi rikollinen, mutta se ei vapauta sinua avunannosta rikokseen.
Rikoslain puolella petokseen yllyttäjä on samalla tasolla rangaistavuudessa petoksen tekijän kanssa. Miksi moraalinen vastuu olisi vähäisempi?
Itsellesi voit tietenkin selitellä mitä vaan, että on helpompi elää sellaista elämää kuin elää. Ehkä ne sinkkumiehet näkevät/vaistoavat tämän kaksinaamaisuuden?
Mä olen todella pahoillani, mutta mä en syytä toisia naisia, jos mies lähtee heidän mukaansa. Ei kukaan pettämiseen pakota.
Moraali. No, ehkä mulla on tosi löyhä sellainen. Itse en pahemmin näitä vaimoja siellä kotona ajattele. Se täytyy kyllä myöntää. Ja minua ON petetty kerran. Enkä ikinä sitä antaisi anteeksi. Parisuhde loppuu siihen samantien. Ja siksi en arvosta näitä miehiä, jotka EIVÄT kerro vaimoilleen. Eli en lähde sen enempää mukaan. En lähde seksisuhteesee, tai mihinkään pidempi aikaiseen. Vaadin aina, kun tunteen ja tilanne menee liian pitkälle - että se on joko oma parisuhde tai minä. Molempia ei voi saada.
En ole ns. toinen nainen. En ikinä siihen lähtisi. Jos mies ei eroa - se on siinä. Ap
Sinä olet toinen nainen siinä vaiheessa, kun teette jotain, mitä mies ei voi kertoa avoimesti vaimolleen. Seksillä on asian kanssa sen verran tekemistä, että sinä olet toinen nainen joka ei harrasta seksiä.
Sinulle se on joku rajapyykki, mutta jotakuinkin sama, kuin se, että olet valmis ryöstämään pankin, mutta ketään ei saa ampua.
Omassa moraalikäsityksessäsi olet kohtuullisen puhdas (hieman itsekin huomaat jo rakoilua kuoressa), esimerkiksi minun moraalikäsitykseni mukaan olet käsittämättömän löyhämoraalinen ihminen joka selittelee tekemisiään itselleen parhain päin, koska ei voi/halua kohdata todellisuutta.
Ymmärrän, että on ihan sama mitä joku muu sinulle kertoo, sinä näet itsesi viattomana uhrina, mutta voisi hyvinkin olla, että tuo käytöksesi ja luonteenpiirteesi ajaa sinkkumiehiä pois.
Hm. Mä en todellakaan ymmärrä minkä rivien välistä luet, mutta enkö sanonutkin että minulla on löyhä moraali tässä asiassa?
Minusta pettäminen on täysin väärin, kyllä, enkä ryhtyisi sivusuhteeseen kenenkään kanssa, joka on jo suhteessa. En ole aloittanut minkäänlaista suhdetta kenenkään varatun kanssa, ja aina olen kaikki heti alkuun lopettanut, ja vaatinut että unohtaa joko vaimonsa tai minut. E
En selittele mitään parhain päin, koska en halua kokea todellisuutta, enkö tässä juuri analysoi koko tilannetta, ja mieti miksi olen tälläinen varattumagneetti?
Ymärtäisin jos olisin monien kanssa ollut suhteessa, ja täysin välinpitämätön asiasta että miehellä on vaimo kotona.. Mutta kun asia ei ole niin. Enkä koskaan lähesty varattua, vaan minua lähestetytään. Ja sitä tässä ihmettelen että MIKSI.
Mikä käytös? Näkyykö tämä minun moraalin löyhyys jotenkin ulospäin, ja jos näkyy do tell miten? Koska haluaisin päästä siitä eroon.
Koetan selitää esimerkillä (mutkia hieman suorkasi, ettei tule klo 23 raja vastaan):
Tapaus 1, Pete lähestyy naista, joka ei ole toinen nainen:
P: "Irmeli, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Irmeli:"Pete! Senkin niljakas luuseri, olet naimisissa ja ei tulisi mieleenikään "kaljoitella" kanssasi! Selvitä oma tilanteesi Kaarinan kanssa kuntoon tai ota ero, jos ei onnistu"
P: "Irmeliii, älä jätä...."
I: "Pete, tässä ei ole mitään harmaata aluetta, minä en vehtaa varattujen kanssa"
Tapaus 2, Pete lähestyy naista joka selittää, että ei ole toinen nainen, mutta kuitenkin on
P: "Johanna, olit niin upea tänään palaverissa, lähdetkö töiden jälkeen kaljalle, jutellaan kun vaimo ei ymmärrä ja seksiäkään ei ole"
Johanna: "Kauheeta, miksi se Johanna nyt niin hirveä on tuollaiselle seksikkälle könsikkäälle, jos olisit minun mies saisit pimpulia aina kun maistuu"
P:"Johanna, arvasin, että ymmärät, olet niin älykäs ja syvällinen, Kaarina ei ole yhtään samanlainen"
J: "Iihhihiii, Pete, senkin viekottelija, täällä jo kostun, kun ajatten meidän tulevaisuutta Läyliäisten kunnantalolla vietetyn siviilivihkimisen jälkeen"
P: "Johanna, en minä aio Kaarinaa jättää, haluaisin vaan sutaista sinua takaapäin neukkarissa töiden jälkeen"
J: "Pete, sinä ilkeä lurjus, etupyllyni ei sinulle aukea, ellet heivaa sitä syöjätärtä elämästäsi"
Ensimmäisessä tapauksessa nainen ei lähde alkuunkaan varatun miehen leikkiin mukaan, jälkimmäisessä nainen on täysillä mukana.
Pete ei voisi kummassakaan tapauksessa kertoa vaimolle, että koetti hieman onneaan Irmelin/Johannan kanssa, eli on molemmissa aikeissa pettää. Ensimmäisessä Irmeli voi kertoa huoletta, että torjui varatun Peten yrityksen, jälkimmäisessä Johanna oli mukana, kunnes hänen oma rajansa tuli vastaan, siihen asti Johanna oli jo väärillä teillä. Tämä siis oma moraalikäsitykseni.
Avasiko hieman?
Jep. Tuollainen minä olen. Haluan pelastaa kaikki kaltoinkohdellut Petet... Voi luoja. Mitä mä teen.. Ap
Ensimmäinen askel olisi ymmärtää, että Pete ei ole useinkaan kaltoinkohdeltu, vaan se on tarina jota Pete kertoo saadakseen sinut mukaan leikkiin. Peten vaimo ei luultavasti tunnistaisi mitään niistä "ongelmista" joita Pete kertoo heillä olevan (paitsi ehkä sen, että seksiä on vähemmään kuin Pete haluaa).
Sitten voisit ajatella, että haluatko todella olla niin naiivi, että sinulle voi kertoa näitä tarinoita ja sinä uskot ne...
Näin on. Pete ei ole kaltoinkohdeltu. Pete on surkimus. Pete on ihmisten hyväksikäyttäjä. Pete on itsekäs. Pete on vastuuntunnoton. Pete on ehkä psykopaatti ja/tai narsisti. Pete ei edes ole parisuhdeainesta!!! Mutta Pete pelaa ja niinpä hän on saanut vaimon itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun varattu mies lähtee rakentelemaan suhdetta toisen naisen kanssa, niin vika on kyllä tämän miehen. Parisuhdeluuseri kyseessä. Turha syyttää toista naista.
Kyllä sillä toisella naisella on oma osansa syyllisyydestä. Mies on pahempi väärintekijä, mutta nainen on myös syyllinen.
Rikosnimike voisi olla "varastetuun tavaraan ryhtyminen" :-)
Usein kuulee myös toisen naisen sanovan, että "se pettää kuitenkin, niin ihan sama olenko se minä". No ei ole ihan sama, jos sinä, rakas "toinen nainen" et lähde mukaan, sinä olet moraalisesti voitolla.
Tuskin sanot esim. kaupassa että joku kuitenkin tekee myymälävarkauden, niin se voisin yhtä hyvin olla minä.
Tällainen käytös on oman vastuun ja oman moraalin ulkoistamista, sillä valkopestään se syyllisyys, jota tuntee asiasta alitajuisesti.
Myymälävarakaudessa varastat kauppiaan omistamaan esineen.
Pettäessä kyse on ihmisestä, jota tietääkseni ei voi omistaa ainakaan ihmisoikeuksien ollessa nykytolalla. Sinä vertaat tosiaan myymälätarviketta ihmiseen ja omistussuhde on mielestäsi parisuhteessa samankaltainen, "Minä omistan tämän tavaran" -tyyppinen?
En petä enkä hyväksy pettämistä, mutta tuo ajattelu on silti mielestäni pimeää.
No jos se nyt on niin vaikeaa ajatella ihan itse, niin vaihdetaan esimerkkiä:
Tuskin sanot, että "kun joku joka tapauksessa ajattelee rasistisesti, niin se voin yhtä hyvin olla minä".
Unohda surkeat peräkammarinpojat, katkeroituneet eronneet miehet ja masentuneet lesket! Iske vain varattuja miehiä, ellet halua pelkkää murhetta elämääsi. Vie ukko joltain toiselta, niin voit saada hyvän miehen. Hienoa, jos löydät vain varattuja! Nyt kunnon flirtti päälle, niin kyllä se edellinen vaimo lentää!
Onpa hyvää keskustelua.
Miksi: ehkä se on hymy, jolla vastaat ensimmäiseen miehen lähestymisyritykseen. Siitä se lähtee. Ja kyllä, varatut hakevat enemmän vastakaikua, flirttiä, ymmärrystä useammin kuin sinkut, jotka ovat enemmän "tosissaan".
Siksi varattuja ei pidä kannustaa yhtään! Muutoin alkaa heti suhde/sielunkumppanuus