Työhönne kyllästyneet lähihoitajat! Miten ratkaisitte asian?
En jaksa koko työhistoriaani luetella, mutta kerron sen verran, että olen kohta kymmenen vuotta työskennellyt lähihoitajana. Olen käynyt läpi lähes kaikki osastot, joihin olen tällä tutkinnolla päässyt pl psykiatria, mikä ei ole koskaan minua kiinnostanut. Työelämää olisi edessä ainakin yli 30 vuotta, mutta en vieläkään ole löytänyt työtä, jossa haluaisin olla paria vuotta kauempaa. 3-vuorotyö on niin kuluttavaa etten halua sitä tehdä. 2-vuorotyö vielä menettelisi. Pelkkä päivätyö ei kiinnosta, koska palkka jää liian pieneksi.
Olen pohtinut erilaisia sosiaali- ja terveysalan koulutuksia, mutta tuntuu ettei sekään poistaisi ongelmia. Sairaanhoitajan tutkinnolla pääsisin mielenkiintoisimpiin työtehtäviin, mutta olisiko sekään ratkaisu? Palkka nousisi vain muutamalla satasella ja lisäksi tulisi ansiomenetykset opiskeluajasta. Täydellinen alanvaihtokaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Tosin mihin suuntaan lähtisi... En tiedä.
Siksi teinkin tämän aloituksen, jotta saisin kuulla vertaiskokemuksia. Te, jotka tunnistatte pohdintani, kertokaa millaiseen ratkaisuun olette päätyneet!
Voi kun saisin tietää mikä työpaikka kyseessä, ilmoittautuisin samantien sijaisreserviin! On vain niin surullista, että tuollaisia työpaikkoja hoitoalalla on harvassa. Itse olen henkeen ja vereen hoitaja, jopa niin paljon että on vaihdettava alaa kun sydän ja pää ei kestä enää hoitaa ihmisiä huonosti.