Lue keskustelun säännöt.
Voiko henkisestä pettämisestä päästä yli?
22.09.2016 |
Mieheni petti henkisesti minua n. Puoli vuotta sitten nuoremman naisen kanssa. Lähetteli muutaman viikon ajan viestejä ja kertoi jopa tälle tunteistaan (omasta mielestään tosin siksi, että pääsi tilanteesta helpommin yli). Jätti kaiken tämän kertomatta minulle ja sain asiat selville vasta myöhemmin.
Rakastan miestäni syvästi ja hän minua. On kertonut tuosta ihadtusajastaan ja siitä, kuinka sekaisin hän silloin oli. Omasta mielestään oli masentunut ja haki hyväksyntää tältä nuoremmalta naiselta. Tällä hetkellä mieheni ei ymmärrä mitä on koskaan nähnyt tässä nuoressa naisessa ja miksi hänestä tuli ihastuksenkohde miehelleni. On myös myöntänyt, että pakeni tuolla toiminnallaan omia, oikeita ongelmiaan.
Mieheni katuu viestittelyä ja sitä, että on valehdellut minulle. On valmis tekemään mitä vain, jotta jatkaisin suhdetta hänen kanssaan. On sanonut ettei kukaan koskaan voisi ottaa minun paikkaani ja tuo nainen sattui olemaan vaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Eivät ole enää tekemisissä naisen kanssa.
Mies kertoi ettei tajunnut viedtitellessään naisen kanssa pettyneensä minua. Ja on aina ollut minulle uskollinen eikä koskaan voisi minua pettää. Hän ei vaan tajunnut että oma toimintansa oli juurikin henkistä pettämistä.
Olemme käyneet parisuhdeterapiassa, mutta siitä ei ole ollut hyötyä. Koem surua jatkuvasti ja pelkään, että jos jään suhteeseen, en pääse asiasta koskaan yli.
Mitä minun pitäisi tehdä? Mieheni on elämänirakkaus, mutta tuntuu että rakkautemme on pilattu 😢
Kommentit (45)
Voit ehkä vielä päästä yli. On aika normaalia, että pitkän suhteen aikana saattaa joskus ihastua johonkin toiseen. Mitä sen ihastuksen suhteen tekee, onkin sitten eri asia.
Ehkä tarvitsette parisuhdeterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on juuri menossa tuollainen suhde. Tapailen perheellistä miestä mutta suhteemme ei ole missään vaiheessa ollut fyysinen. Käymme kahvilla ja lounaalla näemme silloin tällöin myös kotonani. Emme ole edes suudelleet kertaakaan, sillä mies ei omien sanojensa mukaan voisi antaa sitä itselleen anteeksi.
Mitä minä sitten tästä saan? Tunteen että joku välittää, jotain kiinnostaa ja lisäksi aivan loistavaa juttuseuraa. Ymmärrän että teemme väärin, mutta en vain pysty ainakaan vielä luopumaan tuosta miehestä. Ehkä juuri tuo fyysisen kontaktin puuttuminen saa minutkin pitämään tätä jotenkin viattomampana ja siten hyväksyttävämpänä. Mutta eihän tämä sitä ole.
Miehesi on sanonut saman, mitä lähes jokainen pettäjä sanoo, ei mitään uutta auringon alla.
Ei se luottamus koskaan entiselleen palaudu, mutta joko elät asian kanssa tai sitten et. Ei se suhde entiselleen palaudu.
Itse kuvittelin niin, välillä jaksoin jopa uskoa että suhde vain vahvistuu kun asia käydään oikein huolella läpi, mutta vuosia ja vuosia jälkikäteen voin jälkiviisaasti todeta, että olipa naiivia kuvitella, että luottamus voisi palautua.
Tilastollisesti pettäjät myös pettävät uudelleen ennemmin tai myöhemmin, koska ovat yksinkertaisesti luonteeltaan ja moraaliltaan alttiita pettämään.
Mieti mitä voisit tehdä paremmin ja tee se myös!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on juuri menossa tuollainen suhde. Tapailen perheellistä miestä mutta suhteemme ei ole missään vaiheessa ollut fyysinen. Käymme kahvilla ja lounaalla näemme silloin tällöin myös kotonani. Emme ole edes suudelleet kertaakaan, sillä mies ei omien sanojensa mukaan voisi antaa sitä itselleen anteeksi.
Mitä minä sitten tästä saan? Tunteen että joku välittää, jotain kiinnostaa ja lisäksi aivan loistavaa juttuseuraa. Ymmärrän että teemme väärin, mutta en vain pysty ainakaan vielä luopumaan tuosta miehestä. Ehkä juuri tuo fyysisen kontaktin puuttuminen saa minutkin pitämään tätä jotenkin viattomampana ja siten hyväksyttävämpänä. Mutta eihän tämä sitä ole.
Niin. Ei ole vielä ollut fyysinen. Nythän kuitenkin jo keikutte sillä rajalla, eiköhän sekin piakkoin ylity.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tsemppiä! Itse olen toiminut vähän samalla tavalla tässä keväällä. Nyt, tunteiden hälvennyttyä, ymmärrän kuinka sekaisin sillon olin. Ajattelin ihastustani yötä päivää. Minulla tämä ihastuminen ja henkinen pettäminen liittyi suoraan siihen, että minulla oli elämässäni yksi vaikea tilanne ja tämä auttoi saamaan sen pois mielestäni. Uskon siispä, että myös miehellesi tämä nainen oli "korvike".
Jos haluaa ajatella positiivisesti, niin miehesi petti "vaan" henkisesti. Itse olisin varmaan sortunut pettämään muutenkin kun henkisesti, jos tämä minun ihastukseni olisi halunnut. Miehesi siis pysyi vahvana, se ei ole helppoa kun on ihastuksissaan aivan pyörällä päästään..
Eikö miehelläsi saa olla naispuolisia ystäviä? Aika erikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieti mitä voisit tehdä paremmin ja tee se myös!
Olipa harvinaisen p*ska neuvo.
Sun mies ei kokenut pettäväsi sinua. Eli kaikki on sinun omaa tulkintaa ja mielikuvitusta. Hellitä vähän, niin saat ehkä pidettyä miehesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni olo alkoi helpottaa juuri puolen vuoden jälkeen. Nyt aikaa on kulu ut jo reilu vuosi. Luottamus ei ole kokonaan palannut ja asia tulee vieläkin joskus mieleen. Ensimmäisen puolen vuoden aikana velloineista tunteista olen kuitenkin päässyt todella paljon eteenpäin.
Olen saanut asian käsiteltyä ja hyväksynyt tapahtuneen. Olen myös tullut jollakin tapaa vahvemmaksi ja itsenäisemmäksi ihmiseksi. Olen tässä suhteessa, koska haluan. Siitä voi siis selvitä.
Tsemppiä Ap!
Saa olla naispuoleisia ystäviä... Huoh. Eipä se mies yleensä ole kaverinaisiin ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon pettämisen tuoma epävarmuus tulee koettelemaan suhdettanne ja oletko valmis elämään sen kanssa? Yksikään suhde ei ole turvassa, joten itsetunnon pitäisi kestää tuokin epävarmuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on juuri menossa tuollainen suhde. Tapailen perheellistä miestä mutta suhteemme ei ole missään vaiheessa ollut fyysinen. Käymme kahvilla ja lounaalla näemme silloin tällöin myös kotonani. Emme ole edes suudelleet kertaakaan, sillä mies ei omien sanojensa mukaan voisi antaa sitä itselleen anteeksi.
Mitä minä sitten tästä saan? Tunteen että joku välittää, jotain kiinnostaa ja lisäksi aivan loistavaa juttuseuraa. Ymmärrän että teemme väärin, mutta en vain pysty ainakaan vielä luopumaan tuosta miehestä. Ehkä juuri tuo fyysisen kontaktin puuttuminen saa minutkin pitämään tätä jotenkin viattomampana ja siten hyväksyttävämpänä. Mutta eihän tämä sitä ole.
Niin. Ei ole vielä ollut fyysinen. Nythän kuitenkin jo keikutte sillä rajalla, eiköhän sekin piakkoin ylity.
Ollaan tapailtu kohta 4kk ja en usko että suhteemme fyysistyy missään vaiheessa. Näemme pääasiassa vain julkisissa paikoissa, joten siitäkin syystä tuo olisi vaikeampaa toteuttaa. Minun kotona ollaan oltu vain kaksi kertaa eikä kummallakaan kerralla ole ollut edes halailua kuvioissa mukana. Viestittelymme ovat sitten hieman tulenarempia....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Henkisesti pettänyt" ja elämä pilalla... Voi jessus.
Sama kokemus täälläkin, tosin miehelläni oli niitä muita naisia puhelimen päässä 5 samaan aikaan. Kun sain selville, valehteli vielä päin naamaa ettei se ole totta ja hetken päästä hän ei itse ole niitä muka sinne lisännyt vaan kaverit. Ööh :D ja tää tapahtu siis kahtena eru kertana, parin kk välein. Eli ekan kusetuksen jälkeen teki noita temppuja vielä toisenki kerran.
Mies menetti kyllä kasvonsa mun silmissä, ainut mitä ihmettelen, on että miten mä edelleen oon sen kanssa yhdessä. Kai tässä on vaan vielä sitä rakkautta niin paljon pelissä.
Mutta en voi enää koskaan luottaa. Kokoajan painaa epätietoisuus ja ahdistus.
Kai mä vaan ootan että elämässä tapahtuis joku käännekohta milloin voin sanoa samalla adios sille. Nyt en osaa lähteä.
Fyysinen pettäminen olis helpompi ottaa vastaan, koska siitä peli ois ainakin mulle kerrasta poikki.
Tollanen henkinen pettäminen ja valehtelu on (olevinaan) niin pientä että sit siihen suhteeseen jää vatvomaan vaikka ois paha olla - "kyllä mä tuohon vielä opin luottamaan"
voisitko miettiä asiaa siltä kannalta että miehesi onkin osoittanut suurta luottamusta sinuun sillä ettei antanut ihastukselle valtaa, vaan valitsi juuri sinut. Toista ihmistä ei voi omistaa eikä kontrolloida. pettämisiä tapahtuu, lähes kaikille, vähintään ajatustasolla (jos siis harhailevat ajatuksetkin lasketaan pettämiseksi).
Jos molemmilla on halua, voi päästä yli melkein kaikesta. Itse mietin että jos puoliso pettää, en minä voi tälle mitään. Mietitään asian tullessa ajankohtaiseksi, että mitä tehdään. Siihen saakka lähtökohtana on että olemme kaksi eri ihmistä, jotka nyt ovat valinneet toisensa ja minä haluan että hän valitsee minut huomennakin joten omalta osaltani yritän kaikkeni että edelleen olen hänen valintansa.
Outo ajatuksenkulku mieheltä että kertoo toiselle ihastuksestaan päästäkseen yli. Kun mä huomasin olevani oikeasti ihastunut (ei mitään pikkupiristävää silmäniloa vaan unettomia öitä) kaverimieheeni niin aloin välttelemään tämän seuraa ja nykyään ei nähdä enää. Jos olisin kaverille tunnustanut tunteeni niin todellisena pelkona olisi ollut että se vastaa mun tunteisiin, mikä olisi tehnyt kaikesta vielä pahempaa.
Ihastuminen nyt on mielestäni ihan luonnollista, mutta tuo tarkoituksellinen lähentyminen menee vähän harmaalla alueella. Jos kuitenkin tuntuu AP että haluaisit vielä yrittää päästä yli (ja mies tuntuu aidosti haluavan jatkaa sun kanssa eikä vaan tottumuksista/yksinäisyyden pelosta) niin yritä ihmeessä, anna omille fiiliksille vielä aikaa. Ehkä se siitä, ehkä ei.
Onpa siinä miehellä jotenkin todella manipuloiva ja kliseenomainen tapa puhua, aiheuttaa inhon puistatuksia. Olin niin sekaisin, en tiedä mitä näin siinä, kukaan ei voisi ottaa paikkaasi, se vain oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, en enää ole missään yhteyksissä... Hyrrrrr.... Oletko varma, että tuo nyt on se elämäsi rakkaus, mitä se sitten tarkoittaakaan?
Ei voi päästä yli, mies lähtee toisen matkaan, elämäsi on lopullisesti pilalla ja alkoholisoidut.