Mitä lähes 50v ihmiset tekee?
Lapset on saatu aikuisiksi. Mitä elämässä nyt on?
Töitä ja kodin siistinä pitämistä?
Eikö oikeasti mitään muuta enää ole. 50v ei jaksa enää valvoa baareissa.
Kommentit (65)
Mä en ole viisikymppinen, mutta mun äiti on 51v. ja hän on aina ollut kovin aktiivinen ja menevä mutta tällä hetkellä elää omien sanojensa mukaan elämän parasta aikaa ja nauttii selvästi.
Hän matkustaa (ystävien tai minun ja siskoni kanssa), urheilee paljon, käy töissä, tapailee ystäviä, laittaa puutarhaa (ei siksi, että on 51v. vaan on tehnyt tätä aina), sisustaa, shoppailee, nauttii elämästä. Ihan samoja asioita mitä on aina tehnyt ja mitä minä 24v. myös teen. Normaalia, mukavaa elämää!
Mitä sinä itse teet sellaista AP mitä 50-vuotiaana et voi tehdä?
Minä taidan olla itse tylsimysten tylsimys sillä en käy misään baareissa enkä yökerhoissa, en yksinkertaisesti viihdy sellaisissa paikoissa ja olen kohta 23 vuotias :D
Hitto me naidaan kuin kanit, leluilla tai ilman, kimppa mietinnässä.
Perhe, koti, suku, ystävät, harrastukset, urheilu, opiskelu, työ,...
Aika lailla samaa kuin 3- ja 4-kymppisenäkin. Baarissakäynti vain on jäänyt pois.
Vierailija kirjoitti:
Ja tässä vaiheessa elämää on työ tullut tärkeäksi koska on edennyt moni urallaan vastuullisiin tehtäviin. Ainakin itselläni työllä on iso osa elämästäni nyt kun aikaakin on siihen enemmän.
Nyyh, niin se piti olla minullakin. Suunnittelin, että viisikymppisenä mikään ei ole esteenä työelämässä, kun töihin voi panostaa täysillä. Meninkin sairastumaan ja seuraavissa yt:issä tuli potkut. Tätä järkytystä ei voi sanoin kuvailla. Tuskin pääsen enää töihin eikä isoja säästöjä ole, kiitos rikkonaisen työhistorian (joka ei johtunut lapsista).
Elää ihan tavallista elämää, sitä harmaata arkea, johon aina välillä löytyy mukavia valopilkkuja. Turhanpäiväinen haahuilu on jo mennyttä aikaa, baarit eivät enää niinkään kiinnosta, mutta ravintolaillallinen silloin tällöin on ihan kiva piristys.
Mieli teki kyllä vastata typerään kysymykseen yhtä typerällä toteamuksella, ja vastaankin: syö, juo, nukkuu ja paskantaa. Revi siitä!
Ystävät, harrastukset, matkustelu jne. Nyt on aikaa ja rahaa, kun talo maksettu.
Vierailija kirjoitti:
Mä kudon villasukkaa keinutuolissa ja odotan kuolemaa. Elämä loppui 49 v 364 päivän kohdalla.
Minulla alle vuosi elinaikaa enää jäljellä, enkä osaa kutoa sukkaa. Kiikkustuolikin on sellainen 20 sentin korkeudella oleva ikean matala malli, siihen pitää sit rojahtaa.
Joskus parikymppisenä yritin olla kaveriporukassa baareissa.
Havaitsin sen tylsäksi, turhauttavaksi ja ihan hyödyttömäksi.
Lisäksi sain tupakan savusta aina migreenin.
Viime vuosina olen joutunut baariin äärimmäisen harvoin, enkä ole viihtynyt yhtään paremmin.
Viitisen vuotta edellisestä käynnistä ja se oli harrastustyöryhmän tapaaminen päivällä.
No, mies on 49 ja meillä on lapset 8 ja 12. Itse olen 42. Että ihan tavallista elämää eletään. Ja jos kuvitellaan, ettei lapsia olisi, niin ihan samalla tavalla mentäisiin töihin, vietäisiin koiraa ulos, hoidettaisiin pihaa jne. Enemmän olisi aikaa löhöillä ja yhdessä ehkä käytäisiin enemmän liikkumassa. Nyt on alettu käydä kahdestaan kävelyllä koiran kanssa, kun se on tavallaan laatuaikaa, jota ei aiemmin tajuttu hyödyntää. Tulee ulkoiltua, kuntoiltua ja samalla juteltua ilman tablettia, läppäriä, lapsia jne.
Eikä tää elämä taloudellisesti sen helpompaa ole kuin 10 vuotta sitten. Asuntolaina painaa edelleen päälle ja työpaikkojen menettämistä saa pelätä enemmän, kun erityisesti mies alkaa mennä "no, no" -ikään työmarkkinoilla. Että pikemminkin pelottaa enemmän kuin aikaisemmin, että jos työpaikka lähtee ja samalla on edelleen lainaa ja lapset elätettävänä.
Minä olen nyt 46. Kun täytän 50 lapset on 8 ja 10.
Haaveilen että silloin voin lähteä jo illalla lenkille ilman että lapsille pitää olla hoitaja. Ehdin varmaan lukea enemmän ja jaksan ehkä taas innostua ruoanlaitosta enemmän kun lapset jo muuten huolehtii itse perus asioista. Ehkä kokkaillaan lasten kanssa yhdessä kolmen ruokalajin päivällisiä makaronilaatikon sijaan :)
Ja saan nukkua aamulla pitkään taas, ihanaa.
Kavereita näen varmaan kuten nytkin : yhteistreenejä, kahvilassa istuskelua ja illanviettoa jonkun kotona tai ravintolassa.
Ja ehkä päästään matkustelemaankin enemmän kun lapset isompia ja voin panostaa enemmän työntekoon taas. Ja jotain omiakin reissuja ehkä raaskin silloin jo tehdä kun lapset on jo isompia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on saatu aikuisiksi. Mitä elämässä nyt on?
Töitä ja kodin siistinä pitämistä?
Eikö oikeasti mitään muuta enää ole. 50v ei jaksa enää valvoa baareissa.
Siis jos lähes 50v ainoa elämäntehtävä on jaksaa valvoa baareissa, niin sen elämä vasta tyhjää on. Kyllä ihmisen täytyy jo tuohon ikään kehittää/keksiä itselleen parempaakin tekemistä kuin baarissa notkumisen.
Ap on ilmeisesti perustanut perheen nuorena, alle 25-v, ehkä jo teininä. Jos silloin elämän keskipiste on ollut baarielämä, ei muusta tiedä. Itse en baarielämästä ole ollut oikeasti kiinnostunut ja nyt 50-kymppisenä voi tehdä sitä, mikä itseä oikeasti kiinnostaa. Ap:lle ehdottaisin kalsarikännejä, mökkikännejä, lähipubia ja Tallinnan 22h-risteilyjä
No me ainakin oltiin eilen viimeksi baarissa. Ihanaa aikaa. Lapset jo isoja ja voi taas mennä miten haluaa. Salilla käyn 3-4krt/vko ja työ on aika haastavaa ja rankkaakin. Vastapainona sitten liikunta ja viikonloppuisin viini ja hyvä ruoka ja hyvää seksiä ja paljon :)
N47 jaM49 ja 4 yhteistä lasta.
Lapset kouluikäisiä, olen töissä ja opiskelen lisäksi uuteen ammattiin. Asuntolainaa on loppuiäksi. Ei mitään vapaa-ajan ongelmia.
T. viisikymppinen
Mitä yksinäinen 50 + tekee??
Herää aamullla ja odottaa että tulee yö, et pääsee nukkumaan. Tämmönen elämänvaihde menossa mulla nyt.
Vierailija kirjoitti:
Mitä yksinäinen 50 + tekee??
Herää aamullla ja odottaa että tulee yö, et pääsee nukkumaan. Tämmönen elämänvaihde menossa mulla nyt.
Anna kun arvaan: 20 + -vuotiaana sinulla oli sama mutta toisin pain heräsit illalla, kukuit yön yksin ja menin aamulla nukkumaan,
Vierailija kirjoitti:
Hanki harrastus.
Itse kun joskus eläköidyn, on haavenani omistaa vapaa-aikani taiteelle. Sitten vihdoin on aikaa tehdä vaikka joka päivä.
Sori, joudun tuomaan sut maan pinnalle: jos ei löydä jollekin asialle aikaa nyt, ei sitä useimmiten tee myöhemminkään. Jos taas asia on tarpeeksi tärkeä niin sille raivaa tilaa nyt eikä sitten eläkkeellä. Toki jotkut aloittaa harrastuksia eläkkeelläkin, mutta en ole huomannut, että ne olisi kovin intohimoisia.
t 50+ v
Töitä, kuntoilua, matkustelua mökkeilyä, lasten ja ystävien tapaamista,lukemista, kokkaamista, käsitöitä... jopa baarissa tulee joskus käytyä, tosin harvemmin kuin nuorena t 48 v
Aika ei meinaa riittää kaikkeen mistä on innostunut: teen väitöskirjaa, minulla on kaksi superkiinnostavaa harrastusta ja lapsetkin vielä kotona, sekä lemmikkieläimiä. Jos saisin muutakin töitä kuin osa-aikaisuuksia, ottaisin velkaa ja ostaisin jonkun talon maalta. Valtavasti energiaa vapautui kun henkisesti väkivaltainen mies lähti.
Minulla loppuin kiinnostus baareissa luiruamiseen jo 25 vuotta sitten, olen 46 vuotias. Nuorin lapsi on 17 ja nyt alkaa tuntua siltä että elämässä on alkamassa ihan uudenlainen vaihe :) Rahaa ja vapaa-aikaa on hyvin ja terveys vielä hyvä. Omat 70v vanhemmat elää mielestäni vielä ihan samalla tavalla kuin 20 vuotta sitten samassa elämäntilanteessa kuin mihin olen itse juuri tulossa.