Sinkku, mikä siinä puolison löytämisessä on niin vaikeaa?

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa on se, että pidän tosissani ihan hirveän harvasta ihmisestä. Sydänystäviä tulee harvoista, joten kumppani, jonka tulisi olla vielä enemmän, tulee tietenkin vielä harvemmasta. Jotkut eivät kaipaa suhteelta samanlaista syvällisyyttä tai saavuttavat sen helpommin tai useamman kanssa. Itse en missään nimessä suostu tyytymään vähempään kuin sielunkumppanuuteen, koska ainoastaan sellainen suhde parantaisi elämänlaatuani, kaikki muut huonontaisivat sitä.

N25

Tuleva jännämiehen uhri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikeaa on se, että pidän tosissani ihan hirveän harvasta ihmisestä. Sydänystäviä tulee harvoista, joten kumppani, jonka tulisi olla vielä enemmän, tulee tietenkin vielä harvemmasta. Jotkut eivät kaipaa suhteelta samanlaista syvällisyyttä tai saavuttavat sen helpommin tai useamman kanssa. Itse en missään nimessä suostu tyytymään vähempään kuin sielunkumppanuuteen, koska ainoastaan sellainen suhde parantaisi elämänlaatuani, kaikki muut huonontaisivat sitä.

N25

Tuleva jännämiehen uhri

Surkeaa, jos sinusta vain nämä jännämiehet voivat edes esittää olevansa naiselle sielunkumppaneita. Tähän mennessä sielunkumppani on löytynyt mm. transmiehestä, kieltämättä melko jännä.

N25

En ole kovin seksuaalinen ihminen ja vehjekin on pieni, eli kuumia sessioita enemmän kiinnostaisi pelkkä läheisyys ja kiva muiden asioiden yhdessä tekeminen. Sopii huonosti siihen, missä hengessä naiset yleensä hakevat seuraa.

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat ahneita ja nirsoja. Peruspirkkokin kuvittelee saavansa alfamiehen parisuhteeseen. Sitten kolmevitosena itketään mihin kaikki hyvät miehet on kadonneet.

Pätee miehiinkin, paksumahaiset, köyhät ja kaljuuntuvat äijänkäppyrät halajavat sitä parikymppistä, timmiä ja kaunista bikinimissiä, vaikka sellaiseen naiseen ei oma taso riitä mitenkään. Kummassakin sukupuolessa on näitä överi-nirsoilijoita, jotka eivät ole valmiita joustamaan naurettavan epärealistisista kriteereistään pätkääkään.

Olen sokea toisten flirttailuille ja vihjeille. En älyä tarttua tilaisuuksiin. Olenkohan jokin aspergeri tai add vai ainoastaan tyhmä?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on rumia, alkkiksia, sekopäitä, yyhoita tai eläimen omistajia. Laatu on suoraan sanottuna olematonta.

Kun pelkkien aloituskriteerien kanssa on jo noin vaikeaa niin mitä siitä nyt tulisi että pitäisi yrittää vielä sopivaa luonnettakin etsiä? En tarvitse jotain "pissiksiä rannalla"-sarjan "tähteä".

Riippuu minkälaisissa piireissä pyörit, jos liikut joissain lähiöissä, joissa asuu lähinnä Wt-porukkaa niin siellä noita puliakkoja tulee vastaan joka kulmalla. Jos lähdetään vähän etelämmäksi, alkaa niitä normaaleja, kivoja sinkkunaisia löytymään mutta riippuu sinusta että kelpaako sinulle se vähän tavallisempi, savuton, raitis ja opiskeleva/työssä käyvä nainen vai pitääkö se olla se maisterin tutkinnon suorittanut bikinifitness-kaunotar. Kannattaa alkaa tarkastelemaan niitä omia kriteereitään realistisesta näkökulmasta, pystyykö sen haluamansa kumppanin saamaan vai pitääkö rimaa laskea hieman alemmas?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on rumia, alkkiksia, sekopäitä, yyhoita tai eläimen omistajia. Laatu on suoraan sanottuna olematonta.

Kun pelkkien aloituskriteerien kanssa on jo noin vaikeaa niin mitä siitä nyt tulisi että pitäisi yrittää vielä sopivaa luonnettakin etsiä? En tarvitse jotain "pissiksiä rannalla"-sarjan "tähteä".

Mitenb eläimen omistajuus on osoitus "huonosta laadusta"? Ymmärrän, jos kommentoisit eläintenomistajien poissulkemista esim "liian erilaiset mielenkiinnon kohteet"-pohjalta, mutta muuten se minusta kuvastaa (harvat poikkeukset poislukien, joilta eläimet pitäisi ottaa yleisten elämänhallinnan ongelmien vuoksi pois) enemmänkin halua ja kykyä kantaa vastuuta jostakin, mikä on enemmän positiivinen kuin negatiivinen "laatuasia". m

Vierailija kirjoitti:

Se kolahduksen puute. Ei vaan voi mitään jos ei tunnu oikealta. Treffasin kesällä miehen, johon ihastuin kirjoitusten perusteella. Ihania, sujuvia ja hauskoja viestejä, juttu luisti ja suorastaan ihastuin jo siinä vaiheessa. Kuvissakin näytti tosi kivalta. Mutta tosielämässä hän ei ollut yhtään minun tyyppiäni, en vaan saanut viisaria värähtämään vaikka miten yritin. Kolmesti nähtiin ja oli pakko sanoa että ei tästä tule mitään. Ne tyypit joiden kanssa oikeasti natsaa ovat todella harvassa. Ja kun sen pitäisi vielä toimia molempiin suuntiin... Olen varautunut yksinäiseen loppuelämään, ja sekin on ihan ok.

Olit luonut tyypistä jonkun haavekuvan, joka ei sitten ollutkaan totta. Ei tämä ole sen miehen vika, se oli täysin sinun päässäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset ovat ahneita ja nirsoja. Peruspirkkokin kuvittelee saavansa alfamiehen parisuhteeseen. Sitten kolmevitosena itketään mihin kaikki hyvät miehet on kadonneet.

Pätee miehiinkin, paksumahaiset, köyhät ja kaljuuntuvat äijänkäppyrät halajavat sitä parikymppistä, timmiä ja kaunista bikinimissiä, vaikka sellaiseen naiseen ei oma taso riitä mitenkään. Kummassakin sukupuolessa on näitä överi-nirsoilijoita, jotka eivät ole valmiita joustamaan naurettavan epärealistisista kriteereistään pätkääkään.

Kyllä, näitä epärealistisia haihattelijoita on molemmissa sukupuolissa, mutta naisissa huomattavasti enemmän.