outo lausahdus vieraalta lapselta
Hain lastani harrastuksesta (koululainen). Viereen tuli toinen saman ryhmän lapsi, jonka kanssa en ole koskaan jutellut, eikä lapsenikaan. Hän sanoi minulle: - meillä on uima-allas!
Jotenkin ylpeänoloinen. Oudolta vaikutti.
Kommentit (40)
Lastenkin kanssa voi keskustella. Tuostakin olisi saanut ihan kivan keskustelun. Nyt tää kuulostaa lähinnä joltain Siskonpeti-sketsiltä.
Haloo valot päälle, kyseessä oli lapsi! Lapsille tulee monenlaisia juttuja mieleen, ja sillä hetkellä ap sattui olemaan vieressä. Olipa kiva jakaa ilonaihe jonkun kanssa, uima-allashan on kiva juttu (paitsi kateellisen epäsosiaalisen mamman mielestä, jonka mielestä lapsi oli outo ja ei ainakaan oikeasti rikas, koska noin leveilee, eikä pysy nöyrästi hiljaa etuoikeuksistaan).
Totesin kaverini autosta noustessa (ikäni oli n. 25 v. silloin): "Tässä on keskuslukitus!" parille n. 15v. tyypille. Toinen katsoi pitkään vaiti, toinen totesi: "Aha, just, just..." Olin hieman humalassa.
Mä muistan kun viittasin ekalla luokalla kesken tunnin ja kerroin, että olin saanut uudet farkut. Olin niistä niin ylpeä! Opettaja tosin ilmoitti, ettei farkkuni liity tuntiin ja aihetta ei sen enempää kommentoitu. Muistan, että mua hävetti kauheasti kun ylpeyteeni ei vastattu mitenkään.
Ai jaa. Meillä myös kehuivat kutsuivat kaverit uimaan.. sellaiseen muoviseen :/
Oli pikkasen noloa kun kaverit tuli uimaan isojen uimalelujen kanssa..
Kuinka helvetin vajaaälyinen pitää olla ettei hahmota lasten iloissaan kertovan ilon aiheistaan ilman että siinä mitään leveilyä. :facepalm:
Lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan. Täysin tuntematon pojanpullero pysähtyi aikoinaan ratikassa eteeni ja tokaisi niin, että muillekin kuului: "Meidän äiti on valtiotieteiden tohtori!" Hän kertoi saman asian ratikan takaosassakin seisoville siltä varalta, etteivät he vielä sitä olleet kuulleet.
Vierailija kirjoitti:
Lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan. Täysin tuntematon pojanpullero pysähtyi aikoinaan ratikassa eteeni ja tokaisi niin, että muillekin kuului: "Meidän äiti on valtiotieteiden tohtori!" Hän kertoi saman asian ratikan takaosassakin seisoville siltä varalta, etteivät he vielä sitä olleet kuulleet.
Entäpä jos äiti on ihan juuri väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi? Se on varmasti sellainen asia, josta saa olla iloinen ja josta sopii lapsillekin mainita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan. Täysin tuntematon pojanpullero pysähtyi aikoinaan ratikassa eteeni ja tokaisi niin, että muillekin kuului: "Meidän äiti on valtiotieteiden tohtori!" Hän kertoi saman asian ratikan takaosassakin seisoville siltä varalta, etteivät he vielä sitä olleet kuulleet.
Entäpä jos äiti on ihan juuri väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi? Se on varmasti sellainen asia, josta saa olla iloinen ja josta sopii lapsillekin mainita.
Täh? Enkö minä juuri sanonutkin, että lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan? Tuon pojan kotona oli ilmeisesti käyty läpi väitöstilaisuudet krumeluureineen. Mitä sinä luulet minun tarkoittaneen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan. Täysin tuntematon pojanpullero pysähtyi aikoinaan ratikassa eteeni ja tokaisi niin, että muillekin kuului: "Meidän äiti on valtiotieteiden tohtori!" Hän kertoi saman asian ratikan takaosassakin seisoville siltä varalta, etteivät he vielä sitä olleet kuulleet.
Entäpä jos äiti on ihan juuri väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi? Se on varmasti sellainen asia, josta saa olla iloinen ja josta sopii lapsillekin mainita.
Täh? Enkö minä juuri sanonutkin, että lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan? Tuon pojan kotona oli ilmeisesti käyty läpi väitöstilaisuudet krumeluureineen. Mitä sinä luulet minun tarkoittaneen?
Minusta tuo kommenttisi oli jotenkin kummalliseen sävyyn kirjoitettu, samanlaiseen sävyyn kuin ap:lla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan. Täysin tuntematon pojanpullero pysähtyi aikoinaan ratikassa eteeni ja tokaisi niin, että muillekin kuului: "Meidän äiti on valtiotieteiden tohtori!" Hän kertoi saman asian ratikan takaosassakin seisoville siltä varalta, etteivät he vielä sitä olleet kuulleet.
Entäpä jos äiti on ihan juuri väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi? Se on varmasti sellainen asia, josta saa olla iloinen ja josta sopii lapsillekin mainita.
Täh? Enkö minä juuri sanonutkin, että lasten jutuista huomaa, mistä heillä kotona puhutaan? Tuon pojan kotona oli ilmeisesti käyty läpi väitöstilaisuudet krumeluureineen. Mitä sinä luulet minun tarkoittaneen?
Minusta tuo kommenttisi oli jotenkin kummalliseen sävyyn kirjoitettu, samanlaiseen sävyyn kuin ap:lla.
Vika on sinussa, ei minussa.
No voisin kyllä kuvitella, että oma 8v poikani voisi sanoa noin, esim. jos meille olisi juuri hankittu allas. Ja hän on kyllä ihan hyvätapainen ja normaali lapsi.
Siis,mitä? Mitä ihmeellistä tuossa nyt oli?Oma lapsi 4v,saattaa kertoa kelle tahansa käyneensä juuri kakalla =D Kai nyt jatkoit keskustelua?-Uima-allas? Onko teille rakennettu uima-allas? Onko se iso?Sen täytyy olla tosi hieno.Lasten kanssa yleensä jutellaan,eikä nyrpistellä nenäänsä.
Jotkut lapset tykkäävät jutella asioista, jotka on heille tärkeitä. On ehkä vasta ostettu talo, missä on uima-allas, tai muutettu sellaiseen taloyhtiöön, missä on. Kerrostaloissakin on joskus uima-altaita, ihan tiedoksi.
Totesin kaverini autosta noustessa (ikäni oli n. 25 v. silloin): "Tässä on keskuslukitus!" parille n. 15v. tyypille. Toinen katsoi pitkään vaiti, toinen totesi: "Aha, just, just..." Olin hieman humalassa.
Kiitos kun jaoit tämän, minua nyt naurattaa, olen itkenyt koko illan.
Voi myös olla, että poika ei ollut vielä edes koululainen. Meidän lasta luullaan pituuden ja muun olemuksen takia koko ajan koululaiseksi, vaikka ei ole vielä täyttänyt edes viittä. Ja hän juttelee tuntemattomille (esim. kaupan kassalle tai bussiin jonottajille) vaikka mitä.
Älkää olko noin naiveja. Jo pikkulapset hakevat omaa valta-asemaansa vertaistensa joukossa leveilemällä vaatteillaan ja leluillaan -kukin tyylillään ja sen mukaan, minkä on huomannut tehokkaaksi. Ne joilla ei ole millä leveillä, ovat auttamattomasti nokkimisjärjestyksessä alempana, heidän sanoillaan ja mielipiteillään on vähemmän painoarvoa, esim. kiistatilanteissa. "Mä oon oikeassa, koska meillä on uima-allas!" Ei se tietenkään lapsesta pahaa tee, että noin toimii. Kertoo lähinnä meistä aikuisista ja niistä voimista, jotka meihin kaikkiin vaikuttaa siitä riippumatta, onko sitä uima-allasta tai uutta autoa vai eikö ole.
Mä oon eskarissa ja ekaluokilla avustajana tällä hetkellä ja kuulen kaiken näköistä lasten suusta. Ei noin pienet ymmärrä kontekstia. Ne viittaa vaikka kesken matikantunnin että niiden isä on palomies tai että ne kävi kerran ruotsinlaivalla. Ton ikäiset ei suodata puhettaan ja puhuu ääneen kaiken mitä mieleen tulee. Ei siinä sen ihmeellisempää.
Vierailija kirjoitti:
Älkää olko noin naiveja. Jo pikkulapset hakevat omaa valta-asemaansa vertaistensa joukossa leveilemällä vaatteillaan ja leluillaan -kukin tyylillään ja sen mukaan, minkä on huomannut tehokkaaksi. Ne joilla ei ole millä leveillä, ovat auttamattomasti nokkimisjärjestyksessä alempana, heidän sanoillaan ja mielipiteillään on vähemmän painoarvoa, esim. kiistatilanteissa. "Mä oon oikeassa, koska meillä on uima-allas!" Ei se tietenkään lapsesta pahaa tee, että noin toimii. Kertoo lähinnä meistä aikuisista ja niistä voimista, jotka meihin kaikkiin vaikuttaa siitä riippumatta, onko sitä uima-allasta tai uutta autoa vai eikö ole.
Jos lapsella todella on taipumusta tuollaiseen, niin paras tapa, jolla aikuiset voivat laittaa sille stopin, on olla ottamatta millään lailla nokkiinsa noista puheista. Ei pidä närkästyä, vähätellä, nöyryyttää tai osoittaa kateutta, vaan olla ihan normaalisti ja hyväntuulisesti. Lapsi oppii siitä, että leveilyllä ei ole toivottua vaikutusta ja että positiivista huomiota saa siitä huolimatta.
Just, olisiko muita paikkaansa pitämättömiä hokemia sulla tallessa ?