Lue keskustelun säännöt.
Sinkkumiesten taso surkea!
13.09.2016 |
Sinkkumiehet ovat kokemusteni perusteella joko ylimielisiä pelimiehiä, jotka haluavat naisista vain lyhytaikaisia seksikumppaneita tai säälittäviä reppanoita, joilla ei koulutusta tai töitä ja elämän hallinnassa puutteita. Olen itse 26-vuotias akateemisesti koulutettu, hyvin tienaava, itsestä huolta pitävä, nätti nainen. En löydä tasoistani kumppania, sillä koulutetut ok näköiset miehet, joilla edes ok tulotaso, haluavat ilmeisesti sen kuvankauniin fitness-mimmin, naisen koulutuksesta ja muista henkisistä ominaisuuksista viis. Ja älkää jooko syytelkö nirsoksi, sillä olen valmis laskemaan rimaa eli miehellä voi olla huonompi koulutus ja ihan normaali ulkonäkö riittää (esim. lyhyys tai lievä ylipaino ei ongelma).
Kommentit (349)
gdgfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella on merkitystä, kun puolisoilla olisi hyvä olla jotain puhuttavaakin, ja muutakin yhteistä kuin sänky. Koulutuksen hankkiminen on koulutetulle iso elämänarvo. On tärkeää voida jakaa samanlaiset arvot.
Selitä minulle, miksi koulutus takaisi sen, että on yhteistä puhuttavaa? Ehkä sitten, jos molemmilla sattuu olemaan saman alan koulutus, mutta muuten en kyllä näe, että esim. biologilla ja taidehistorioitsijalla olisi keskenään sen enempää puhuttavaa kuin muillakaan. Akateeminen koulutushan ei tarkoita, että ihmisestä tulee jonkinlainen joka alan asiantuntija, vaan yleensä tiedetään paljon jostakin rajatusta aiheesta.
Toisaalta ilman tietyn alan korkeatasoista koulutustakin kuka tahansa pystyy hankkimaan hyvän yleissivistyksen, kiinnostumaan asioista ja ottamaan selvää mistä tahansa.
En tiedä, miten muualla, mutta ainakin kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen piiristä tulee laajalla humanistisella sivistyksellä varustettuja ihmisiä, jotka pystyvät hyvin keskustelemaan monista aiheista myös sen oman erikoisalansa ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin perjantaisin ja lauantaisin ei voi olla kuin tyytyväinen, ettei ole mikään takakireä akateeminen snobi.
Vierailija kirjoitti:
gdgfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella on merkitystä, kun puolisoilla olisi hyvä olla jotain puhuttavaakin, ja muutakin yhteistä kuin sänky. Koulutuksen hankkiminen on koulutetulle iso elämänarvo. On tärkeää voida jakaa samanlaiset arvot.
Selitä minulle, miksi koulutus takaisi sen, että on yhteistä puhuttavaa? Ehkä sitten, jos molemmilla sattuu olemaan saman alan koulutus, mutta muuten en kyllä näe, että esim. biologilla ja taidehistorioitsijalla olisi keskenään sen enempää puhuttavaa kuin muillakaan. Akateeminen koulutushan ei tarkoita, että ihmisestä tulee jonkinlainen joka alan asiantuntija, vaan yleensä tiedetään paljon jostakin rajatusta aiheesta.
Toisaalta ilman tietyn alan korkeatasoista koulutustakin kuka tahansa pystyy hankkimaan hyvän yleissivistyksen, kiinnostumaan asioista ja ottamaan selvää mistä tahansa.
En tiedä, miten muualla, mutta ainakin kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen piiristä tulee laajalla humanistisella sivistyksellä varustettuja ihmisiä, jotka pystyvät hyvin keskustelemaan monista aiheista myös sen oman erikoisalansa ulkopuolella.
Ei tuo ole mikään tae mistään ylemmyydestä tai älykkyydestä, on ominaista ihmisille että he tykkäävät keskustella asioista, jotka heitä itseään kiinnostavat. Jos etsii vastakappalettaan ajatuksella että pitää olla tismalleen samat mielenkiinnonkohteet, niin huti tulee sillä jokaisella ne vaihtelevat hieman. Sitten jos kaksi ihmistä ovat täysin eri maailmoista, niin silloin toki ymmärrän ettei yhteistä puhuttavaa paljon löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdgfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella on merkitystä, kun puolisoilla olisi hyvä olla jotain puhuttavaakin, ja muutakin yhteistä kuin sänky. Koulutuksen hankkiminen on koulutetulle iso elämänarvo. On tärkeää voida jakaa samanlaiset arvot.
Selitä minulle, miksi koulutus takaisi sen, että on yhteistä puhuttavaa? Ehkä sitten, jos molemmilla sattuu olemaan saman alan koulutus, mutta muuten en kyllä näe, että esim. biologilla ja taidehistorioitsijalla olisi keskenään sen enempää puhuttavaa kuin muillakaan. Akateeminen koulutushan ei tarkoita, että ihmisestä tulee jonkinlainen joka alan asiantuntija, vaan yleensä tiedetään paljon jostakin rajatusta aiheesta.
Toisaalta ilman tietyn alan korkeatasoista koulutustakin kuka tahansa pystyy hankkimaan hyvän yleissivistyksen, kiinnostumaan asioista ja ottamaan selvää mistä tahansa.
En tiedä, miten muualla, mutta ainakin kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen piiristä tulee laajalla humanistisella sivistyksellä varustettuja ihmisiä, jotka pystyvät hyvin keskustelemaan monista aiheista myös sen oman erikoisalansa ulkopuolella.
Ei tuo ole mikään tae mistään ylemmyydestä tai älykkyydestä, on ominaista ihmisille että he tykkäävät keskustella asioista, jotka heitä itseään kiinnostavat.
Tämähän näissä akateemisissa, varsinkin taidesnobeissa, pistää huvittamaan. He luulevat, että se on älykkyyttä, että tissutellaan jotain kallista punaviiniä ja puhutaan korkeakulttuurista. Oikeasti se on vain hienoperseilyä ja teeskentelyä.
Vierailija kirjoitti:
gdgfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella on merkitystä, kun puolisoilla olisi hyvä olla jotain puhuttavaakin, ja muutakin yhteistä kuin sänky. Koulutuksen hankkiminen on koulutetulle iso elämänarvo. On tärkeää voida jakaa samanlaiset arvot.
Selitä minulle, miksi koulutus takaisi sen, että on yhteistä puhuttavaa? Ehkä sitten, jos molemmilla sattuu olemaan saman alan koulutus, mutta muuten en kyllä näe, että esim. biologilla ja taidehistorioitsijalla olisi keskenään sen enempää puhuttavaa kuin muillakaan. Akateeminen koulutushan ei tarkoita, että ihmisestä tulee jonkinlainen joka alan asiantuntija, vaan yleensä tiedetään paljon jostakin rajatusta aiheesta.
Toisaalta ilman tietyn alan korkeatasoista koulutustakin kuka tahansa pystyy hankkimaan hyvän yleissivistyksen, kiinnostumaan asioista ja ottamaan selvää mistä tahansa.
En tiedä, miten muualla, mutta ainakin kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen piiristä tulee laajalla humanistisella sivistyksellä varustettuja ihmisiä, jotka pystyvät hyvin keskustelemaan monista aiheista myös sen oman erikoisalansa ulkopuolella.
lähinnä pystyy keskustelemaan siitä miten erinomaisia ovat, kun veronmaksajien rahalla ronttaa maan täyteen islamisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko täällä oikeasti väännetty jo varmaan 10 sivua jostain koulutuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Onko täällä oikeasti väännetty jo varmaan 10 sivua jostain koulutuksesta?
Se on vahvasti yhteydessä topikin aloittaneen vinkuprimadonnan turhamaisuuteen, takakireyteen, tekopyhyyteen ym. kaikkeen, jonka takia tuo luulee olevansa niin vitun älykäs ja erinomainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkumiehet ovat kokemusteni perusteella joko ylimielisiä pelimiehiä, jotka haluavat naisista vain lyhytaikaisia seksikumppaneita tai säälittäviä reppanoita, joilla ei koulutusta tai töitä ja elämän hallinnassa puutteita. Olen itse 26-vuotias akateemisesti koulutettu, hyvin tienaava, itsestä huolta pitävä, nätti nainen. En löydä tasoistani kumppania, sillä koulutetut ok näköiset miehet, joilla edes ok tulotaso, haluavat ilmeisesti sen kuvankauniin fitness-mimmin, naisen koulutuksesta ja muista henkisistä ominaisuuksista viis. Ja älkää jooko syytelkö nirsoksi, sillä olen valmis laskemaan rimaa eli miehellä voi olla huonompi koulutus ja ihan normaali ulkonäkö riittää (esim. lyhyys tai lievä ylipaino ei ongelma).
Kysymyksiä APlle!
1. Sä kun yleistät tän koskemaan koko vapaana olevaa mieskuntaa, niin kuinka monta miestä sä olet kerennyt käymään läpi tähän mennessä? Joko on tilastollisesti merkitsevä otos?
2. Sä sanoit tuossa, että kaikki sun tapaamasi miehet ovat samaa tyyppiä! Voisiko se olla mahdollista, että syy olisi sussa? Sä olet kuitenkin se ainut yhteinen nimittäjä kaikissa näissä tapauksissa, joten tuli vaan mieleen.
Yleensä kysyn näiltä akateemisuuttaan korostavilta naisilta, kuinka monta tieteellistä tarkastelua/vertaisarviointia kirjoitettua artikkelia heiltä löytyy. 9/10 sanoo "ei yhtään" - se siitä akateemisuudesta...
T: DI (tasan yhdellä artikkelilla...)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloittelen tässä akateemisen snobin kiusaksi wt-viikonloppua kalsarikänneillä.
Vierailija kirjoitti:
Huonosti koulutettu mies saa elämässään osakseen vähän liian paljon torjuntaa vastakkaiselta sukupuolelta ja menettää siinä itsetuntonsa muuttuen ilkeäksi naisvihaajaksi tavalla, josta tässä ketjussa on nähty paljon esimerkkejä. Onneksi me miehet emme kaikki edusta noin synkkää asennetta.
On evoluutiobiologinen fakta, että siinä missä miehiin vetoaa naisen kaunis ulkonäkö, naisiin vetoaa miehen varallisuus ja asema. Molemmat liittyvät suoraan jälkeläisten tuottamiseen, vähän eri näkökulmista. Kääntäen, huonosti koulutetun ja varattoman miehen markkinat vastakkaisen sukupuolen keskuudessa ovat samankaltaiset kuin ruman naisen. Traagista, mutta ei siitä kumpaakaan sukupuolta voi varsinaisesti syyttää.
Nykyisin tosin roolit ovat hiukan sekoittuneetkin. Naiset ovat alkaneet yhä enemmän vaatia miehiltä em. ominaisuuksien lisäksi myös ulkoisia avuja. Näiden uusien paineita luovien vaatimusten takia myös nuoret miehet ovat alkaneet sairastua syömishäiriöihin. Aiemminhan ne olivat lähes yksinomaan (nuorten) naisten sairauksia.
Toisaalta korkeasti koulutetut, hyvässä asemassa olevat miehet ovat alkaneet yhä enemmän edellyttää myös naisilta vastaavaa. Omankin kokemukseni mukaan koulutetut miehet ovat hyvin kiinnostuneita naisen koulutustasosta ja mitäpä sitä kiertelemään, myös naisen tulotasosta, niin minä itsekin. Arvostan älykästä naista kumppanina, opiskelu kertoo tietystä määrätietoisuudesta enkä myöskään halua mitään botox-huulta elätettäväkseni, sohvalle purkkaa puremaan ja kynsiään huoltamaan. Enkä halua, että joku tyhjäpää synnyttää ja kasvattaa lapseni. Kyllä se on se autokorjaamon jarsse jolle ainostaan ulkonäkö on ainoa naisen merkittävä ominaisuus.
Olen onnellisesti parisuhteessa, mutta ellen olisi, kyllä minulle alottajan kaltainen nainen hyvin kelpaisi. Nimenomaan tasa-arvoiseksi kumppaniksi.
Kiitos paljon kommentistasi. Itse en vaadi mieheltä korkeaa tulotasoa, mutta haluan hänen olevan samalla aaltopituudella kanssasi. Nykypäivän epävarman työelämän kannalta vain hyvä, että nainenkin tienaa ja voi elättää perhettä tarpeen tullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloittelen tässä akateemisen snobin kiusaksi wt-viikonloppua kalsarikänneillä.
niin täälläki. tulee mukava ilta
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kysyn näiltä akateemisuuttaan korostavilta naisilta, kuinka monta tieteellistä tarkastelua/vertaisarviointia kirjoitettua artikkelia heiltä löytyy. 9/10 sanoo "ei yhtään" - se siitä akateemisuudesta...
T: DI (tasan yhdellä artikkelilla...)
Tasan se yksi pakollinen. Haluatko minut, lääkärin, vääntämään väkisin tutkimusta ihmisten hoitamisen sijaan? Kaikki akateemiset eivät ole tutkijoita ja vaikka tutkijoita toki tarvitaankin niin hyvä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sinunkin taso on surkea, jos et ole hyvävartaloinen ja vähintään 7/10 naamasta. Akateemisuus vain laskee tasoasi entisestään. :D
Akateemisuus on kyllä pahimpia turn-offeja mitä naisessa voi olla. Tuppaavat olemaan turhamaisia, koppavia, itsestään suuria luulevia vinkuprimadonnia ja se todellakin näkyy moralisnima, takakireytä, jne jne.
Tämän topikin aloittaja klassinen esimerkki tästä.
Itselle on ihan sama mikä koulutus/työ naisella on mutta tuppaa vaan hyvin useasti menemään niin että jos nainen on mikälie maisteri niin se lisää hänen vaatimuksia miehelle mikä on ristiriitaista koska naisen oma taso ei ole noussut koulutuksen avulla.
Jos nainen haluaa nostaa tasoa niin ulkonäköön ja luonteeseen panostus auttaa.
Juuri näin! Miehet eivät juokse kirkuen hyvin toimeen tulevien naisurheilijoiden, viihdetähtien perässä. Miehillä on eri kriteerit. Sen sijaan joku biksubeibe saattaa kiinnostaa hyvinkin montaa miestä.
Ja sekös vituttaa näitä takakireitä akateemisia, jotka kuvittelevat olevansa niin vitun tasokkaita. Ihan kaikki koulutkin on käyty, mutta siltikin miehet ottavat ennemmin sen rennon ja hauskan wt-muijan kuin takakireän ja koppavan akateemisen.
No tämä takakireä ja koppava muija on ainakin ennemmin yksin kuin jonkun miehen kanssa, jolle kelpaa wt-muija. Win-win!
Onnea etsintään. Itse olen samoilla kriteereillä ja hyvin säilyneenä vaikka olen jo 43v. Uusiosinkuksi tulin, kun aloitin korkeakouluopinnot 31vuotiaana. Sen jälkeen on ollut vähän hiljaisempaa. Kyllä treffeille ja sänkyyn saa "tasoisiaan" miehiä, muttei suhteeseen. Eikä minulla ole ulkonäkövaatimuksia. Ei ole yhtään kiiltokuvapoikaa elämässä ollut. Toinen ryhmä on sitten ne joille saa rautalankaa vääntää. Elämä vähän raiteiltaan tai muuten vaan traumatisoitunut lapsuus. Siinä mielessä olen mieluummin sitten yksin.
Jos joku kauniina olon kokemuksen puutteessa sanoo, että yksinäistä kaunista naista ei ole olemassa, niin ei tiedä mistä puhuu. Jos googlaatte hakusanalla kaunis yksinäinen nainen, niin löydätte rutkasti linkkejä. Normaalin näköisen ihmisen on vaikea kuvitella, että jollakin kauniilla olisi mies- tai ystäväongelmaa, koska kokee, että kauneudella saa kaiken. Meitä kauniita vaivaa se yksinäisyys. Meitä ei haluta kavereiksi enää sen jälkeen, kun oma kulta on löytynyt, huomaa olleensa taas baarimagneetti. Itsellä oli nuorena paljon ystäviä, mutta yksitellen jäivät papin aamenen jälkeen pois. Ei tullut kutsuja illanistujaisiin jne. Ja sitten kun ne ystävät luulee, että uusiosinkkuna olen heti yrittämässä niitten (surkeita) miehiä. Juu ei todellakaan kiinnosta, mutta valitettavasti se mustasukkaisuus on aina tilanteissa läsnä. Ei tarvitse kuin sanoa, että olen alkanut seurustelemaan, niin johan niitä illanviettokutsuja satelee. Silloin minustakin tulee taas se hyvä kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Joillekin naisille akateeminen tuntuu olevan sama kuin aatelinen. Sit ollaan kuitenkin jossain alisuoriutujatyöpaikassa tekemässä aivot-narikkaan pätkähommia, jos ylipäätänsä on töissä (kukaan ei ota töihin kun ei mitään osaa).
Ongelma on siinä ettei naista vähemmän tienaava mies halua suhteeseen parempipalkkaisen naisen kanssa. Olen nähnyt 43-vuotiaana sen dilemman monta kertaa. Minä kauniiksi haukuttu KTM olen jo statukseltani sinällään miehille pelottava. Me koulutetut emme ole mitään yli-ihmisiä, parempia tai "aatelisia". Meistä löytyy paljon sitten niitä henkisesti vammautuneita. Pitkäaikaisimmat ystäväni ovat kaupan kassoja, siivoojia, assistentteja jne. Maisteritason ystäviä on vain työelämässä ystäviksi tulleita, joita vapaa-ajalla harvoin tapaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
gdgfgd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutuksella on merkitystä, kun puolisoilla olisi hyvä olla jotain puhuttavaakin, ja muutakin yhteistä kuin sänky. Koulutuksen hankkiminen on koulutetulle iso elämänarvo. On tärkeää voida jakaa samanlaiset arvot.
Selitä minulle, miksi koulutus takaisi sen, että on yhteistä puhuttavaa? Ehkä sitten, jos molemmilla sattuu olemaan saman alan koulutus, mutta muuten en kyllä näe, että esim. biologilla ja taidehistorioitsijalla olisi keskenään sen enempää puhuttavaa kuin muillakaan. Akateeminen koulutushan ei tarkoita, että ihmisestä tulee jonkinlainen joka alan asiantuntija, vaan yleensä tiedetään paljon jostakin rajatusta aiheesta.
Toisaalta ilman tietyn alan korkeatasoista koulutustakin kuka tahansa pystyy hankkimaan hyvän yleissivistyksen, kiinnostumaan asioista ja ottamaan selvää mistä tahansa.
En tiedä, miten muualla, mutta ainakin kulttuurin- ja taiteidentutkimuksen piiristä tulee laajalla humanistisella sivistyksellä varustettuja ihmisiä, jotka pystyvät hyvin keskustelemaan monista aiheista myös sen oman erikoisalansa ulkopuolella.
Ei tuo ole mikään tae mistään ylemmyydestä tai älykkyydestä, on ominaista ihmisille että he tykkäävät keskustella asioista, jotka heitä itseään kiinnostavat.
Tämähän näissä akateemisissa, varsinkin taidesnobeissa, pistää huvittamaan. He luulevat, että se on älykkyyttä, että tissutellaan jotain kallista punaviiniä ja puhutaan korkeakulttuurista. Oikeasti se on vain hienoperseilyä ja teeskentelyä.
Ne on ne muka älykkäät, joilla on se kovin pätemisen tarve, ei ne huippuälykkäät sitä fiksuuttaan millään tavalla edes korosta eivätkä esiintuo. Perustuu omiin, empiirisiin havaintoihini älykkäistä ihmisistä.
No olis varmaan kannattanu tutustua ihmisiin opiskeluaikana niin olisi saman koulutustason omaava kumppani. Niin tavalliset ihmiset tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä kysyn näiltä akateemisuuttaan korostavilta naisilta, kuinka monta tieteellistä tarkastelua/vertaisarviointia kirjoitettua artikkelia heiltä löytyy. 9/10 sanoo "ei yhtään" - se siitä akateemisuudesta...
T: DI (tasan yhdellä artikkelilla...)
Tasan se yksi pakollinen. Haluatko minut, lääkärin, vääntämään väkisin tutkimusta ihmisten hoitamisen sijaan? Kaikki akateemiset eivät ole tutkijoita ja vaikka tutkijoita toki tarvitaankin niin hyvä näin.
Mistä tiedät, että joukossa on lääkäri? Se kertoo asian itse.
Ei kyse ole kulissien rakentamisesta vaan siitä, että akateemisilla on paljon todennäköisemmin yhteistä keskenään kuin vaikka kirjallisuustieteilijällä ja pintakäsittelijällä. En itsekään deittaile juuri ei-akateemisia, koska se on usein tosi väkinäistä. Keskustelutyylini, elämänarvoni ja mielenkiinnonohteeni ovat tosi kaukana toisen vastaavista.
t. mies