Lue keskustelun säännöt.
Matematiikan yo kokeen järjettömyys
13.09.2016 |
Nyt uuden opetussuunnitelman myötä kaikki yo kokeet kirjoitetaan sähköisenä. Ihan mukavaahan se on reaaliaineiden suhteen, kun ei tarvitse kirjoittaa käsin pitkiä essee vastauksia, mutta onko kukaan pysähtynyt miettimään, kuinka epäkäytännöllistä on kirjoittaa matematiikka sähköisenä?
Kokeessahan käytetään tiettyä ohjelmaa, jonka käytön harjoittelu aloitetaan vasta kun lukioon tulee ja ainakin omassa koulussani ohjelmaa käytetään vain harvoin, eli sen käyttöä ei erityisemmin opeteta. Sen lisäksi ohjelmalla yksinkertaisrnkin laskutoimituksen kirjoittaminen on hankalaa ja hidasta, on hirveästi muistamista, että mistä pitää milloinkin painaa, jotta saa numeron haluamaansa kohtaan.
Entä jos matematiikassa hyvä henkilö ei osaa käyttää ohjelmaa, jolla koe tehdään ja koe menee sen takia huonosti? Kun on ala-asteelta saakka tehnyt kaiken käsin, niin harppaus siihen, että pitäisikin opetella ensin käyttämään jotain tiettyä ohjelmaa ennen kuin voi laskea edes perinteisiä vähennyslaskuja, on mielestäni naurettavaa.
Kommentit (82)
Yhä useammat perusasiat jätetään vähälle opetukselle. Lapsemme eivät kohta osaa kirjoittaa kuin koneella ja laskea vain koneen avustuksella. Mitään ei muutakaan ei tarvitse osata, katsotaan vain koneelta tarvittaessa.
Jos perusasioita ei opita, olemme pulassa. Entä sitten kun sähköinen toiminta syystä tai toisesta lakkaa? Sivilisaatiomme romahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole järkeä. Perusasiat pitää osata ilman ohjelmia.
Ohjelmien tulisi olla varmistamassa ja täydentämässä perusasioiden hallintaa.
Niistä ohjelmista. Ylioppilastutkintolautakunnan vastaus MAOLin (matemaattisten aineiden opettajien liitto) kyselyyn piti sisällään seuraavan pätkän:
"Tällä hetkellä koejärjestelmä sisältää matematiikassa hyödylliset ohjelmat: LibreOffice (tekstinkäsittely, kaavaeditori, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, vektorigrafiikka), GIMP (kuvankä- sittely), Pinta (kuvankäsittely), InkScape (vektorigrafiikka), Dia (vektorigrafiikka), wxMaxima (symbolinen laskenta), Texas Instruments TI-Nspire CAS (mm. symbolinen laskenta), Casio ClassPad Manager (mm. symbolinen laskenta) ja Geogebra (mm. symbolinen laskenta)."
Lopullista tietoa siitä, mitä ohjelmaa ja/tai ohjelmia tullaan käyttämän ei ilmeisesti vielä ole. Juuri siksihän matematiikka alun perinkin jätettiin viimeiseksi, koska sopivan helppo- ja nopeakäyttöisen kaavaeditorin yms tarvittavat palikat sisältävän ohjelman löytämisen arveltiin olevan vaikeaa. Ja sitä se on edelleenkin!
Näin opiskelijan näkökulmasta sähköinen matematiikka tuntuu enemmänkin matemaattiselta sähköiskulta. Kaikki matematiikassa tällä hetkellä käytettävät ohjelmistot ovat kömpelöitä ja erittäin hitaita. Tunneilla tehtyjen tehtävien määrä jää todella vähäiseksi, koska jo yksinkertaisen yhtälön kirjoittaminen ylös vie älyttömästi aikaa puhumattakaan vaikka raja-arvoista. Jo pelkän erisuuri-merkin etsiminen tuntuu, kuin juoksisi maratonin. Onko mahdollista, että vuonna 2000 syntyneet yhtäkkiä oppisivat samassa ajassa kaiken saman tiedon kuin 1999 syntyneet ja vielä tähän päälle digitaalisten sovellusten käytön? Ymmärrän, että digitalisaatioon on pakko tottua ja että työelämässäkin joutuu käyttämään monenlaisia digitaalisia apuvälineitä. On kuitenkin väärin, että noiden, vielä tällä hetkellä keskeneräisten sovellusten, käyttöä testataan koko lukion tärkeimmässä kokeessa. Eikö kokeen tulisi testata sitä, kuinka hyvin osaa oikeasti matematiikkaa eikä sitä kuinka monta kymmentä kertaa jaksaa paineen alla painaa kaavaeditorin merkkiä, jotta se vihdoin aukeaisi? Kaikkein naurettavin tähän mennessä kohtaamani sovellus on "vihko", joka tekee kaiken saman kuin normaali vihko, mutta 10x hitaammin.
Kyllähän esim. joku derivointi ja integrointi on aika työlästä laskea koneella käsin. Eli kirjoitella ne välivaiheet jollakin kaavaeditorilla siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse lukiolaisena voin sanoa, että jo ihan alkeellinen matematiikan testikin koneella oli aika lailla kärsimystä. Tosi monella kone temppuili omiaan, heitti ulos, ei suostunut tallentamaan tehtyjä juttuja tai sitten vain päätti jumittua aina välillä pitkäksi aikaa. Tehtävät olivat suhteellisen helppoja, mutta ikä ja terveys siinä meni kun jokaisen uuden laskutoimituksen kohdalla piti ruveta lisäilemään kaavoja hitaasti naputellen ja oikeita merkkejä ruudulta metsästäen.
Käsin laskettaessa niitä numeroita ja merkkejä tuottaa samaan tahtiin kuin sitä tehtävää ajattelee, mutta koneella se tehtävän ajatteleminen katkeaa, kun pitää lähteä etsimään jotain tiettyä merkkiä tai miettiä, miten sen tietyn kaavan saikaan koneelle laitettua. Ilman suttupaperia, johon voi laskea laskut, ei olisi tuostakaan testistä selvinnyt siinä ajassa, mikä sen tekemiselle oli annettu ja tietokoneiden temppuilujen takia kaikki eivät edes saaneet testiä kokonaan tehtyä.
Sen lisäksi oppitunneista kuluu aina suurin osa siihen, että opettaja näyttää yhtä tehtävää, ei välttämättä tiedä itsekään mitä tekee ja yhdessä sitten kokeillaan, kunnes onnistuu. Ja hups, koko oppitunti onkin mennyt yhden laskutoimituksen tekemiseen koneella, eikä mieleen ole jäänyt mitään siitä, miten sellaiset tehtävät tulisi ratkaista. Sitä oppii vain mekaanisesti syöttämään annetut luvut koneelle ja kone näyttää vastauksen. Huolestuttaa todella, miten ajan saatossa tämä uudistus tulee laskemaan nuorten matematiikan osaamisen tasoa.
Nostetaan, kun yo-kokeet ovat menossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työelämässäkin lasketaan ja piirretään lähinnä ohjelmien avulla. Itse insinöörinä en tee käsin juuri mitään. Ei käsintekeminen ole tätä päivää. Nykynuoret lisäksi käyttneet koko elämänsä elektroniikkaa eli oppimiskykyä pitäisi löytyä.
Joo. työelämässä on myös yleensä asianmukaiset ohjelmat tuota varten. Moniko lukio tarjoaa esim. kalliita maplen lisenssejä tuollaiseen?
Kalliita ja kalliita.
Mable 100 eur (student lisenssi)
Matlab 35- 69 eur riippuen ottaako karvalakin vai extraa.
mathcad 116 usd.
Mathematica 150 eur (student)
siinä nuo mitkä ekana tuli tähän mieleen, ei hirmu kalliita. Ei ole mahdollisuutta kysyä luokka lisenssejä, jotka ovat yleensä jopa halvempia kuin yksittäiset koska on tuotteen promootiota. Yhtä kun opit käyttämään niin mahdollisesti saavat uutta kauppaa kun käyttäjä työllistyy koulusta/yliopistosta työelämään.
Bullshittiä. Noista yksikään ei ole pakollinen lukiossa ja Matlabin sijasta voi käyttää Octavea ja Mathematican voi vaihtaa Maximaan.
Olisin niin vihainen jos pitäisi tehdä koneella matikka. Ei vaan onnistuisi. En tajua miksei kaikki saa tehdä kummin haluaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitkässä matematiikassa on muuten ollut eri kirjoituskertojen välillä hurjia eroja, millaisilla pistemäärillä on saanut minkäkin arvosanan. Esim. jollain kerralla on pitänyt saada noin 15/60 pistettä, että on päässyt edes läpi, kun taas eräällä kerralla pääsi läpi jo 6 pisteellä! Kyllä, 6 pisteellä. No, kokeen vaikeustason vaihtelustahan nuo erot suurimmaksi osaksi johtuu. Kirjoituskertojen opiskelija-aineksessa ei voi millään olla sellaisia eroja, että samojen arvosanojen osalta olisi noin 2,5-kertainen ero.
Hyvä, että voi derivoida ja sievennellä koneella. Myös yhtälön ratkaisu on tosi helppoa, kun pitää vain muistaa mistä löytyy tarvittavat symbolit. Nyt ei tarvitse muistaa potenssikaavoja vaan voi keskittyä siihen tärkeimpää eli soveltamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään laskea käsin paperille. Ajatustyö toimii paremmin niin. Paperille on helppo ”miettiä” ratkaisuja, kun siihen on tottunut. Ruudulla tulee helposti black out.
Työelämässä tuskin kielletään muistiinpanopapereita, vaikka itse työ tehdäänkin koneella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytetäänkö Otaniemessä Ti-Nspireä vai casiota. Entä Helsingin yliopiston matikan laitoksella?
Entä Oxfordissa ja Cambridgessa? Tähtään matematiikan tai teoreettisen fysiikan opiskelijaksi huippuyliopistoon. Millaiset ohjelmat minun kannattaa hankkia?
Sitten tarvitset funktiolaskimen. Yliopistossa matematiikassa ja fysiikassa pitää osata tehdä käsin. Todella harvassa asiassa voisi edes tehdä laskimella mitään.
-matemaatikko, joka katsoo kauhulla tätä pehmeiden tieteiden mukaan valittua linjaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytetäänkö Otaniemessä Ti-Nspireä vai casiota. Entä Helsingin yliopiston matikan laitoksella?
Entä Oxfordissa ja Cambridgessa? Tähtään matematiikan tai teoreettisen fysiikan opiskelijaksi huippuyliopistoon. Millaiset ohjelmat minun kannattaa hankkia?
Sitten tarvitset funktiolaskimen. Yliopistossa matematiikassa ja fysiikassa pitää osata tehdä käsin. Todella harvassa asiassa voisi edes tehdä laskimella mitään.
-matemaatikko, joka katsoo kauhulla tätä pehmeiden tieteiden mukaan valittua linjaa
Olen opiskellut matematiikkaa yliopistossa kohta kolme vuotta ja olen saanut käyttää laskinta kahdessa tentissä, kaikissa muissa laskin oli kielletty. Lisäksi kemian ja fysiikan tenteissä sallitaan vain perustaskulaskimet ja funktiolaskimet. Ehdottomasti se, joka laskee ja piirtää esim. kuvaajia käsin hallitsee matematiikan paremmin kuin se, joka tekee kaiken vastaavan tietokoneella.
Vieläkö ehtii ilmoittautua syksyn kirjoituksiin. Matematiikka on viimeistä kertaa paperilla.
Viimeinen paperikoe oli nyt syksyllä. Ensi keväänä matematiikkkin kirjoitetaan koneella. Geogebra ja kaupalliset ohjelmistot nyt haltuun.
Näin on, meillä poika kolmatta vuotta lukiossa, keväällä kirjoittaa matikan sähköisenä. Syksyllä oli viimeinen paperikoe. Pojan omasta mielestä ihan ok, mutta itseäni mietityttää onko ohjelmaa harjoiteltu tarpeeksi.
Reilu kuukausi on aikaa ja abit kirjoittavat uuden digitaaliseen kaavojen kirjoittamiseen ja cas laskentaan keskittyvän matematiikan.
mun poika haikaili jo 2015 kun vois sähköisesti kirjoittaa.