Tekis mieli vaan vetää kunnon kännit ja lähteä pakoon tätä lapsiperhearkea sekä miestä
Pitäisi vain pakata laukku valmiiksi ja viedä se jonnekki säilöön odottamaan. Sitten illan hiljaisina tunteina lähteä "lenkille" ja jäädä sitten sille reissulle pidemmäksi aikaa.
Kommentit (123)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Olet luopunut oikeudesta vain lähteä pois siinä vaiheessa, kun olet päättänyt olla tekemättä aborttia. Vanhemmalla on vastuu lapsistaan muista tekijöistä riippumatta. Ei sinun auta muu kuin hoitaa velvollisuutesi ja hankkia apua tilanteeseen.
Nainen saa kyllä lähteä tilanteesta pois ihan siinä missä mieskin. Jos miehelle ei mene jakeluun, että puolisonkin täytyy saada levätä, shokkiterapia voi tehdä hyvää. Ovesta ulos ja viesti, että oon seuraavan viikon lepolomalla.
Miksi kuvittelet, että miehellä olisi oikeus tuohon?
Jättäkää se lisääntyminen väliin, jos ette kykene hoitamaan vanhemman velvollisuuksia. Yhtään naista ei Suomessa pakoteta tuohon hommaan.
No meillä ainakin mies viettää omissa töissään/menoissaan kaiken aikansa. Välillä pustäytyy kotona. Minä hoidan lapset, kodin ja oman työni. Haastanko mieheni oikeuteen vai?
Haasta vaan niin voin juristina kysyä, onko hänelle annettu mahdollisuutta vai oletko vaan ominut tuon kaiken automaattisesti itsellesi? Koska kyllä minä osaan puhua asiat niin, että ne kääntyy sinua vastaan. Sinä olet aikuisena tehnyt omat valinnat, arviot ja päätökset omassa elämässäsi. Olet ihan toimiva subjekti, etkä mikään viaton uhri.
Oikiksessa parhaillaan opiskelevana ja vieläpä helvetin menestyvänä oppilaana voin kertoa jo tässä, että mikään ei mene salissa asenteella toimiva subjekti. Mikäli sikäli arvon juristilla on päässyt tämä pikkuseikka tässä unohtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäytyjä ja käytöksen mahdollistaja. Kumpi onkaan tyhmempi toistaan?
Tää on niin totta. Miksi naiset ei osoita näille sankareille ovea.
Tavattoman usein sen syyn täältä palstaltakin aloituksien muodossa löytää. Tavattoman monella naisella ei ole taloudellisia edyllyksiä lähteä suhteesta.
Kun olen aina lasten kanssa, niin minuunhan ne takertuvat silloinkin, kun mies on läsnä. Haluaisin, että oltaisiin tasavertaiset aikuiset perheessä ja vanhemmat lapsille. Mutta se on vaikeaa, kun lapset kääntyvät aina minun puoleeni. Äiti sitä, äiti tätä, aina he kysyvät minua. Yritän aina sanoa, että kysypäs isältä, jos hän on talossa. Mutta jotenkin se kuitenkin usein kääntyy niin, että he lopulta kuitenkin tulevat minun luokseni. Jos pitää lohduttaa, se on aina äiti. Jos olen lähdössä omiin menoihini, se onaina lapsille vaikeaa. En voi sille mitään, että olen lapsille se ykkösvanhempi. Jonkun on pitänyt heistä huolehtia, kun toinen on ollut omissa menoissaan. He ovat kasvaneet siihen. Olisin TOSI onnellinen, jos minun ei tarvitsisi olla aina yksin se, joka tietää, huolehtii, lohduttaa, on läsnä jne.
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Olet luopunut oikeudesta vain lähteä pois siinä vaiheessa, kun olet päättänyt olla tekemättä aborttia. Vanhemmalla on vastuu lapsistaan muista tekijöistä riippumatta. Ei sinun auta muu kuin hoitaa velvollisuutesi ja hankkia apua tilanteeseen.
Nainen saa kyllä lähteä tilanteesta pois ihan siinä missä mieskin. Jos miehelle ei mene jakeluun, että puolisonkin täytyy saada levätä, shokkiterapia voi tehdä hyvää. Ovesta ulos ja viesti, että oon seuraavan viikon lepolomalla.
Joo, periaatteessa saa, mutta meillä ainakin se ero on että minä tunnen lapsista niin syvää vastuuntuntoa, että vaikka viimeisillä voimillani yritän huolehtia että heillä on kaikki hyvin, mutta mies jotenkin ei, vaikka selvästi heitä rakastaakin. Esim. kun jouduin sairaalaan murrettuani ranteeni niin pahasti että se täytyi leikata, niin mitä teki mies? Vei lapset äidilleen hoitoon -äidille joka ei enää oikein ole kunnossa että pärjäisi leikki-ikäisten vilkkaiden perässä- ja itse joi itsesääliin ja ahdistukseen kaverien kanssa baarissa.
Ja tämä ei ole mikään paha ihmishirviömies, vaan jotenkin vaan vähän liian herkkähermoinen lapsiperhe-elämään. Vaan mistäpä senkään saattoi seurusteluaikana tietää, kun ongelmat tuli esiin vasta kun ensimmäinen lapsi oli siinä. Ja muuten meillä menee hyvin, mutta mies vaan ei tunnu kestävän minkäänlaisia vastoinkäymisiä ja siksi aina, aina, minun pitää olla se vahva joka huolehtii että lapset ei ainakaan joudu kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelmasi ei ole se perhe ja mies nyt tuossa. Ongelmasi on sinä itse, kun et osaa ja uskalla ottaa vastuuta itsestäsi. Ei sinun tarvitse pyytää lupaa, sinun pitää ensin päättää ja sitten ilmoittaa. Jos ei se toinen ole keskustelemalla päätynyt samaan kuin sinä, niin keskustelu siitä asia s ta ei johda mihinkään nyt ja on ryhdyttävä toimeen.
Eikä sinun pidä tehdä sitä salaa. Et ole miehesi lapsi. Teet sen kuin aikuinen nainen tekee, varaat kylpyläviikonlopun ihan avoimesti ja menet sinne.
Perhe ei mene rikki siitä että olet viikonlopun tai viikonkaan pois. Siitä se voimennä jos et pysty ottaan vastuuta omasta hyvivnvoinnistasi itse, ja tekemään päätöksiä, ja kommunikoimaan avoimesti.Itse otin mainitsemallasi tavalla vastuun itsestäni, kun mies ei perheestä ja kodista vastuuta kantanut. Lähdin yöksi pois ennalta ilmoittamaani menoon miehen etukäteiskiukuttelusta huolimatta. Kun tulin kotiin, löysin itkuiset lapset, joille mies oli raivonnut kostoksi lähdöstäni ja jotka olivat "kiukuttelunsa" vuoksi jätetty kokonaan ilman ruokaa.
Tämän seurauksena tein eropäätöksen. Jonka toteutin vasta, kun lapset olivat kyllin isoja kertoakseen mahdollisista laiminlyönneistä isän luona. Siinä tilanteessa olisi ollut paha erota, sillä lapset eivät kuukausiin halunneet jäädä edes roskapussin ulosviemisen ajaksi isänsä hoitoon.
Hyvin tehty. Voimia sinulle. Kontrollointia, manipulointia ja henkistä väkivaltaa.
Uskomatonta, naisten jutuista täällä loistaa poissaolollaan ymmärrys, anteeksianto, empatia, kyky nähdä asioita toisen näkökulmasta ja lähes totaalinen itsekkyys, siis oletteko ihan oikeasti tuollaisia omaan napaan tuijottajia ja kyvyttömia näkemään arkea ja perhe-elämää kokonaisuutena?!
Miten helppoa onkaan syyllistää pelkästään miestä, uhriutua ja nähdä toinen piruna ja suorastaan elämänilon esteenä! Please, miettikää asioita, ottakaa itseymmärryksestä onkeenne, ja itsekritiikkiä kehiin! Elämä on palapeliä, peli koostuu "elämänpalasista", ja aina joku osa on enemmän tai vähemmän hakusessa, eli pikantti lisä vain täydentää kokonaisuutta.
Kannattaa hankkia istelle ja muksuille oma asunto ja jättää se aikuinen lapsi itsekseen ihmettelemään.
Hän ei siitä opi, että lähdet omalle reissulle. Voit toki hommata lapsille jonkun muun hoitajan siksi aikaa, mutta lapset kärsivät jos jätät isälle.
Kokemuksesta voin sanoa että tuollainen idiootti lähtee oitis sotajalalle ja saattaa sepitellä kylille ummet ja lammet teidän perhe-elämästä. Siitä ei kannata välittää, vaan annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Älä lähde riitelemään hänen kanssaan vaan kirjoita vaikka ylös missä asioissa sinä olet hyvä, mitä olette tehnyt nje.
Kun toinen mustamaalaa sinua sen minkä kerkeää olet sinä sillä välin elänyt elämääsi lastesi kanssa. Ei hän kykene millään näyttämään tarinoitaan todeksi ja huomaa ken5ties itse jossain vaiheessa millainen idiootti onkaan ollut.
Ei kukaan jaksa loputtomiin yksinään riidellä, joten siksi... Elä omaa elämääsi, äläkä välitä enää hänestä.
JAksat paljon paremmin kun olet yksin lasten kanssa. Ihan oikeasti.
Lähinnä vastauksissa paistaa been there done that
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Olet luopunut oikeudesta vain lähteä pois siinä vaiheessa, kun olet päättänyt olla tekemättä aborttia. Vanhemmalla on vastuu lapsistaan muista tekijöistä riippumatta. Ei sinun auta muu kuin hoitaa velvollisuutesi ja hankkia apua tilanteeseen.
Nainen saa kyllä lähteä tilanteesta pois ihan siinä missä mieskin. Jos miehelle ei mene jakeluun, että puolisonkin täytyy saada levätä, shokkiterapia voi tehdä hyvää. Ovesta ulos ja viesti, että oon seuraavan viikon lepolomalla.
Miksi kuvittelet, että miehellä olisi oikeus tuohon?
Jättäkää se lisääntyminen väliin, jos ette kykene hoitamaan vanhemman velvollisuuksia. Yhtään naista ei Suomessa pakoteta tuohon hommaan.
No meillä ainakin mies viettää omissa töissään/menoissaan kaiken aikansa. Välillä pustäytyy kotona. Minä hoidan lapset, kodin ja oman työni. Haastanko mieheni oikeuteen vai?
Haasta vaan niin voin juristina kysyä, onko hänelle annettu mahdollisuutta vai oletko vaan ominut tuon kaiken automaattisesti itsellesi? Koska kyllä minä osaan puhua asiat niin, että ne kääntyy sinua vastaan. Sinä olet aikuisena tehnyt omat valinnat, arviot ja päätökset omassa elämässäsi. Olet ihan toimiva subjekti, etkä mikään viaton uhri.
Valinta lapsen tekemisestä tehtiin yhdessä miehen kanssa. Hän ei sitten tehnytkään omaa osuuttaan aikuisena, vaan jätti minut yksin kantamaan vastuun kahdesta pienestä ihmisedtä.
Kyllä, varmasti osaat puhua asiat minua vastaan. Sehän me äidit hyvin tiedetään, että lopulta äiti on aina syyllinen, kaikkeen.
Äiti, tuo pahin marttyyri sitten jeesuksen. Niin pitkään kun äidit tämän roolin ottaa niin pitkään heitä tosiaan voidaan pitää syypäinä kaikkiin ongelmiimme. Isät ei tunnetusti välitä lapsistaan tai osallistu heidän kasvatukseen, päiväkotien työntekijöistä valtaenemmistö on naisia, tilanne on jotakuinkin sama peruskoulun ala-asteilla. Lapset ovat siis pääosan valveilla oloajastaan naisten kanssa ja tälläisi iseijä sitten pojista tulee. Ketä siitä sitten pitäisi syyttää? Miehiäkö?
Arvadin, että otat tämän marttyyrikortin esiin taas. Se on aivan sama leikinkö marttyyria, vai supersankaria. Mikään ei muutu. Itken, nauran, pyydän kauniisti tai huutaen. Mikään ei muutu. Mies ei ota sitä vastuuta vanhempana, mikä hänelle kuuluisi, vaikka sitä kuinka hänelle työntäisin. Mikään muu ei merkitse, kuin konkretia. Jos mies pukee lapset, minä voin siivota keittiön. Jos mies ei tee mitään, minä joudun tehdä kaiken. Se on ihan yksinkertaista konkretiaa. Teot merkitsee, ei sanat. Mutta kun niitä tekoja vain ei tule. Ohan turha pohtia mitään marttyyripsykologiaa tähän.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hankkia istelle ja muksuille oma asunto ja jättää se aikuinen lapsi itsekseen ihmettelemään.
Hän ei siitä opi, että lähdet omalle reissulle. Voit toki hommata lapsille jonkun muun hoitajan siksi aikaa, mutta lapset kärsivät jos jätät isälle.
Kokemuksesta voin sanoa että tuollainen idiootti lähtee oitis sotajalalle ja saattaa sepitellä kylille ummet ja lammet teidän perhe-elämästä. Siitä ei kannata välittää, vaan annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Älä lähde riitelemään hänen kanssaan vaan kirjoita vaikka ylös missä asioissa sinä olet hyvä, mitä olette tehnyt nje.
Kun toinen mustamaalaa sinua sen minkä kerkeää olet sinä sillä välin elänyt elämääsi lastesi kanssa. Ei hän kykene millään näyttämään tarinoitaan todeksi ja huomaa ken5ties itse jossain vaiheessa millainen idiootti onkaan ollut.
Ei kukaan jaksa loputtomiin yksinään riidellä, joten siksi... Elä omaa elämääsi, äläkä välitä enää hänestä.
JAksat paljon paremmin kun olet yksin lasten kanssa. Ihan oikeasti.
Huh tätä katkeruuden määrää, olisko ammattiauttaja paikallaan?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Olet luopunut oikeudesta vain lähteä pois siinä vaiheessa, kun olet päättänyt olla tekemättä aborttia. Vanhemmalla on vastuu lapsistaan muista tekijöistä riippumatta. Ei sinun auta muu kuin hoitaa velvollisuutesi ja hankkia apua tilanteeseen.
Nainen saa kyllä lähteä tilanteesta pois ihan siinä missä mieskin. Jos miehelle ei mene jakeluun, että puolisonkin täytyy saada levätä, shokkiterapia voi tehdä hyvää. Ovesta ulos ja viesti, että oon seuraavan viikon lepolomalla.
Miksi kuvittelet, että miehellä olisi oikeus tuohon?
Jättäkää se lisääntyminen väliin, jos ette kykene hoitamaan vanhemman velvollisuuksia. Yhtään naista ei Suomessa pakoteta tuohon hommaan.
No meillä ainakin mies viettää omissa töissään/menoissaan kaiken aikansa. Välillä pustäytyy kotona. Minä hoidan lapset, kodin ja oman työni. Haastanko mieheni oikeuteen vai?
Haasta vaan niin voin juristina kysyä, onko hänelle annettu mahdollisuutta vai oletko vaan ominut tuon kaiken automaattisesti itsellesi? Koska kyllä minä osaan puhua asiat niin, että ne kääntyy sinua vastaan. Sinä olet aikuisena tehnyt omat valinnat, arviot ja päätökset omassa elämässäsi. Olet ihan toimiva subjekti, etkä mikään viaton uhri.
Oikiksessa parhaillaan opiskelevana ja vieläpä helvetin menestyvänä oppilaana voin kertoa jo tässä, että mikään ei mene salissa asenteella toimiva subjekti. Mikäli sikäli arvon juristilla on päässyt tämä pikkuseikka tässä unohtumaan.
Tällä hetkellä saleissa on ns. isäbuumi ja näissä asiossa on isellä paremmat asemat. Ei suomessa ole tällä hetkellä riittävän pätevää instanssia, jossa olisi riittävä määrä asiantuntijoita tehdä päätöksiä muulta kuin mutu tuntumalla. On kovin vaikea näyttää toteen kuka kiusaa ketäkin, jne.
Kuulostaa aivan minun exältä :/
Mutta lisätään pakettiin se norsunvittu jos kerrankin yritätä saada itsellesi omaa-aikaa sen sijaan, että ukko lähtisi ryypylle. Ja toki se, että naama näkyi kotona vähemmän mitä kaikkialla muualla.
Isyyslomansakkin käytti mukavasti omia asioita tehdessään.
Lähde hyvä ap vittuun koko suhteesta! Miksi pilaisit oman elämän jonkun toisen takia?! :(
Mitä noiden kännien jälkeen? Elätte onnnellisina elämänne loppuun asti?
Vierailija kirjoitti:
Uskomatonta, naisten jutuista täällä loistaa poissaolollaan ymmärrys, anteeksianto, empatia, kyky nähdä asioita toisen näkökulmasta ja lähes totaalinen itsekkyys, siis oletteko ihan oikeasti tuollaisia omaan napaan tuijottajia ja kyvyttömia näkemään arkea ja perhe-elämää kokonaisuutena?!
Miten helppoa onkaan syyllistää pelkästään miestä, uhriutua ja nähdä toinen piruna ja suorastaan elämänilon esteenä! Please, miettikää asioita, ottakaa itseymmärryksestä onkeenne, ja itsekritiikkiä kehiin! Elämä on palapeliä, peli koostuu "elämänpalasista", ja aina joku osa on enemmän tai vähemmän hakusessa, eli pikantti lisä vain täydentää kokonaisuutta.
Mä olen kyllä yrittänyt niin monella tavalla. Koittanut ymmärtää ja koittanut kasvaa henkisesti. Mutta jotenkin vain tutuu, että nyt on henkiset ja fyysiset voimat totaalisen loppu. Olen aika huono äiti just nyt, jaksan vai välttämättömän. Ja se näkyy meillä arjessa kyllä. Mies elää niinkuin ennenkin, hän ei tule vastaan yhtään. Ehkä taas jokin ajan kuluttua saan jotenkin itseni jaloilleen ja meillä arki palaa taas raiteilleen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hankkia istelle ja muksuille oma asunto ja jättää se aikuinen lapsi itsekseen ihmettelemään.
Hän ei siitä opi, että lähdet omalle reissulle. Voit toki hommata lapsille jonkun muun hoitajan siksi aikaa, mutta lapset kärsivät jos jätät isälle.
Kokemuksesta voin sanoa että tuollainen idiootti lähtee oitis sotajalalle ja saattaa sepitellä kylille ummet ja lammet teidän perhe-elämästä. Siitä ei kannata välittää, vaan annat mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Älä lähde riitelemään hänen kanssaan vaan kirjoita vaikka ylös missä asioissa sinä olet hyvä, mitä olette tehnyt nje.
Kun toinen mustamaalaa sinua sen minkä kerkeää olet sinä sillä välin elänyt elämääsi lastesi kanssa. Ei hän kykene millään näyttämään tarinoitaan todeksi ja huomaa ken5ties itse jossain vaiheessa millainen idiootti onkaan ollut.
Ei kukaan jaksa loputtomiin yksinään riidellä, joten siksi... Elä omaa elämääsi, äläkä välitä enää hänestä.
JAksat paljon paremmin kun olet yksin lasten kanssa. Ihan oikeasti.
Kyllä. Eroaminen tosin voi olla hyvinkin hankala ja rankka prosessi. Voi käydä esimerkiksi näin, kun lähtee riitelemään:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
hanska kirjoitti:
Olet luopunut oikeudesta vain lähteä pois siinä vaiheessa, kun olet päättänyt olla tekemättä aborttia. Vanhemmalla on vastuu lapsistaan muista tekijöistä riippumatta. Ei sinun auta muu kuin hoitaa velvollisuutesi ja hankkia apua tilanteeseen.
Nainen saa kyllä lähteä tilanteesta pois ihan siinä missä mieskin. Jos miehelle ei mene jakeluun, että puolisonkin täytyy saada levätä, shokkiterapia voi tehdä hyvää. Ovesta ulos ja viesti, että oon seuraavan viikon lepolomalla.
Miksi kuvittelet, että miehellä olisi oikeus tuohon?
Jättäkää se lisääntyminen väliin, jos ette kykene hoitamaan vanhemman velvollisuuksia. Yhtään naista ei Suomessa pakoteta tuohon hommaan.
No meillä ainakin mies viettää omissa töissään/menoissaan kaiken aikansa. Välillä pustäytyy kotona. Minä hoidan lapset, kodin ja oman työni. Haastanko mieheni oikeuteen vai?
Haasta vaan niin voin juristina kysyä, onko hänelle annettu mahdollisuutta vai oletko vaan ominut tuon kaiken automaattisesti itsellesi? Koska kyllä minä osaan puhua asiat niin, että ne kääntyy sinua vastaan. Sinä olet aikuisena tehnyt omat valinnat, arviot ja päätökset omassa elämässäsi. Olet ihan toimiva subjekti, etkä mikään viaton uhri.
Oikiksessa parhaillaan opiskelevana ja vieläpä helvetin menestyvänä oppilaana voin kertoa jo tässä, että mikään ei mene salissa asenteella toimiva subjekti. Mikäli sikäli arvon juristilla on päässyt tämä pikkuseikka tässä unohtumaan.
Tällä hetkellä saleissa on ns. isäbuumi ja näissä asiossa on isellä paremmat asemat. Ei suomessa ole tällä hetkellä riittävän pätevää instanssia, jossa olisi riittävä määrä asiantuntijoita tehdä päätöksiä muulta kuin mutu tuntumalla. On kovin vaikea näyttää toteen kuka kiusaa ketäkin, jne.
Äläpä kuule höpötä yhtään :) Se mitä siellä seinien sisällä todellisuudessa tapahtuu ei perusta mihinkään buumiin.
Eniten ehkä säälittää ja hävettää, että et ole mikään juristi vaikka sillä tittelillä täällä esiinnyt. Tee meille muille palvelus ja katoa, kiitos :)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa aivan minun exältä :/
Mutta lisätään pakettiin se norsunvittu jos kerrankin yritätä saada itsellesi omaa-aikaa sen sijaan, että ukko lähtisi ryypylle. Ja toki se, että naama näkyi kotona vähemmän mitä kaikkialla muualla.
Isyyslomansakkin käytti mukavasti omia asioita tehdessään.Lähde hyvä ap vittuun koko suhteesta! Miksi pilaisit oman elämän jonkun toisen takia?! :(
Ok, tämä näyttääkin olevan katkeroituneiden, epäonnistuneiden ja itsekkäiden lyylien kokoontumispaikka: eihän epäkypsien ihmisten pitäisi muutenkaan koskaan perustaa perhettä. Edellä siitä lienee esimerkkejä ihan riittävästi!
Tuollaisesta eronneena totean että kyllä kannatti. Ihan sama vaikka en olisi saanut mukaan kuin lapset ja vaatteet päälläni, niin valitsisin samoin. Valtava helpotus kun se ahdistus on poissa, ja kertaakaan ei ole tullut sitä miestä ikävä viime vuosien aikana. Aina kun on hankalaa toimia hänen kanssa, muistan miten sitä oli joka päivä.
Näitä lukiessa ei tarvitse paljon ihmetellä, miksi Suomessa ei juuri lapsia tehtailla ;)
Tai sitten ap:n mies huomaa, että tulee loistavasti toimeen ilman ap:ta tai että ap on hyvin helposti korvattavissa. Just sayin.