Osasitko lukea ennen kuin menit kouluun? Millaiset YO-paperit kirjoitit?
Mietin, että onkohan varhaisen lukutaidon ja lukion menestyksellä jotain korrelaatiota havaittavissa?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietin, että onkohan varhaisen lukutaidon ja lukion menestyksellä jotain korrelaatiota havaittavissa?
En usko tuolla olevan kovinkaan suurta merkitystä. Kysehän on lähinnä siitä, että opetetaanko lukemista kotona vai ei. Minulle ei opetettu tai ainakaan en muista, että olisi opetettu. Jos opetettiinkin, niin en ollut kiinnostunut oppimaan.
Kyllähän aiemmin opetusta lukutaidosta saa hyötyä varmaan ensimmäisenä vuonna, mutta sen jälkeen hyöty lienee olematon.
En muista enää millaiset paperit sain, mutta muistan, että en lukenut kirjoituksiin kuin 20 ensimmäistä sivua yhden aineen kertauskirjasta. Taisi olla valtaosa M ja C. Matematiikasta olisi pitänyt saada L, mutta olin opiskellut yhden aihealueen itsenäisesti ja erittäin laiskasti ja se kostautui kirjoituksissa. Tosin eipä minua koskaan kiinnostanut mitä numeroita saan, koska tiedän, että pääsen mihin vain sisälle jos vain oikeasti haluan, koska pelkällä pääsykokeellakin voi päästä sisään.
Jotkut lapset oppivat lukemaan, vaikka kukaan ei ole opettanut. Ihan itse, ympäristöä vähän seuraten ja helpommin, kuin moni vartavasten opetteleva. Eli eroa löytyy, jos kaksi 5-vuotiasta olisikin osannut lukemaan. Toinen voi pitkään tapailla ja takkuilla, vaikka "osaa lukea", toinen lukee sujuvasti melkein heti ilman kenenkään opetusta.
Siinä tapauksessa lukemisen oppiminen on osoitus älykkyydestä. Aika hankala kuitenkin sanoa ketä on oikeasti opetettu ja ketä ei. Paljon on kyse myös kiinnostuksesta. Itseäni ei lapsena paljon lukemaan opettelu kiinnostanut, kun urheilu vei melkein kaiken aikani.
Opin lukemaan ja kirjoittamaan 5-vuotiaana.
Jätin lukion kesken juuri ennen kirjoituksia.
Olen erinäisistä syistä testattu keskimääräistä älykkäämmäksi. Koulumenestyksessä se ei näy, työssäni (itseoppinut, harvinainen ammatti) kyllä muuten.
En osannut, opin vasta tokalla luokalla. Paperit LLEEM ja kaikki kieliaineita, paitsi filosofia.
Kirjoitin viisi ällää.
Lukemaan opin vaikeasti ja hitaasti ensimmäisen kouluvuoden aikana. Olin luokaltani toiseksi viimeinen tai viimeinen, joka oppi lukemaan.
Ensimmäiset arvosanani olivat tasoa 6-8, mutta paranivat vuosien myötä (lukiossa 9-10).
En osaa sanoa, mistä hidas oppimisen alku johtui. Siitä oli kuitenkin ehkä se hyöty, että opin tekemään alussa paljon työtä. Ja sitkeyttä tuli rutkasti. Sain itselleni yliopistotutkinnon alalta, mitä en ehkä muuten olisi saanut.
Aino
p.s. Siskoni osaisi lukea ennen koulua eikä ehkä siten oppinut tekemään töitä koulun eteen, mikä ehkä näkyi arvosanoissa ylemmillä luokilla. Aikuisiällä siskoni on innostunut opiskelemaan ahkerasti työnsä ohessa. Tiedä vaikka väittelisi tohtoriksi jossain vaiheessa. Eli osasi lukea ennen koulua tai ei, silti voi menestyä elämässä hyvin.
En, ja opin "vasta" jouluun mennessä.
Kirjoitin -91 neljä laudaturia ja pitkän matematiikan C:n. Kirjoitin siis viisi ainetta. Yleisarvosana yo-todistuksessa laidatur.
Opin lukemaan eskarissa, kirjoitin LLLE.
Opin 5-vuotiaana lukemaan, kirjoitin LLLMM. Uskon, että mahdollinen korrelaatio tulee lähinnä siitä, että aikaisin lukemaan oppineet ovat itse hakeutuneet kirjojen pariin ja on vahva sisäinen motivaatio oppia, joka mahdollisesti sitten näkyy vielä lukiossakin.
Opin lukemaan 3-vuotiaana ja kirjoitin L:n paperit. Minusta tuli tuotantotalouden DI.
Opin lukemaan 4-vuotiaana, ei opetettu. (Vuosia vanhempi siskoni oli muuten sitä mieltä ettei saa ennen koulun alkua opettaa, häntä oli kiusattu rankasti mm. sen takia). Kirjoitin 5 laudaturia ja yhden magnan. Tuolloin 80-luvulla ei eximiaa vielä ollut eikä enempää voinut kirjoittaa.
Opiskelu oli helppoa ja olin mm. yliopistossa pätkätöissä aika kauan. Masennuksesta olen tainnut kärsiä koko ikäni. Nyt viisikymppisenä olen pitkään ollut työtön ja vailla mitään suuntaa elämässä.
Osasin lukea ennen ekaa luokkaa, kirjoitin M:n paprut. Tällä hetkellä teen gradua hömppähumanistisella alalla ja valmistun varmaankin työttömäksi. Ellei mua valita tutkijakouluun. :-)
Opin lukemaan 5-vuotiaana ja kirjoitin LLLLEEMM.
Opin lukemaan 4,5-5 -vuotiaana (äidillä ei tarkkaa muistikuvaa). Kirjoitin jotakuinkin M:n paperit (aikana ennen E-arvosanaa). Olen aina ollut laiska opiskelija, mutta tykkään lukea kyllä. Kaunokirjallisuutta siis.
Opin lukemaan kolmevuotiaana, kirjoitin L:n paperit mutta muuten olin koulussa huono ja laiska, keskiarvo oli seiskan pintaan.
Opin lukemaan ennen esikoulua, olisinko ollut 5-vuotias tai nuorempi. Kirjoitin kaksi ällää, molemmat kielistä. Muissa aineissa en menestynyt niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Jos luokassa on 25 lasta, osa lukee hyvin, osa ei edes tunnista kaikkia kirjaimia kunnolla. Miten ihmeessä opetus järjestetään niin, että kaikilla motivaatio säilyy ja kaiki saavat tarvittavaa tukea lukemiseen? Hyvätkin lukijat tarvitsevat opetusta ja oppimisen seurantaa, kannustusta ja virheiden korjaamista. Ei heitä voi aina laittaa vain itsenäisesti lukemaan jotakin. Tasoryhmiä ei luokassa enää ole. Mitähän siellä luokassa tapahtuu, olisi kiva tietää. Meillä ainakin hyvä lukija on jo aika kypsä koulunkäyntiin. Monotonisesti lukaisee kotona lukuläksyn: na, naa, nan, on, ne. Ja juoksee sitten äkkiä muihin leikkeihin. Eikä viitsi lukea mitään muuta, kun ei ole pakko. Menee siis siitä mistä aita on matalin. Koulu ei kyllä tarjoa hänelle haastetta, ei oppimisen kokemuksia, ei onnistumisen kokemusta. Pelkään, että pätyy alisuoriutujaksi.
Meillä tyttö aloitti nyt syksyllä ekaluokan ja vanhempainillassa kävi ilmi että opettaja antaa yksilölliset lukuläksyt. Joillekin tavulaatikoita joillekin tarinoita, jokaisen tason mukaan. Vaatii opettajalta enemmän vaivaa, mutta arvostan kovasti että tekee näin. Eli ainakin osassa kouluja panostetaan nykyään asiaan.
Opin lukemaan 5 v. Kirjoitin M:n paperit.
Opin, kesällä hieman ennen koulun alkua kuusivuotiaana.
MCBBA.
Suoritin lukion yli puoliväliin kunnes jätin kesken, kolme vuotta myöhemmin kävin iltalukios loppuun vuodessa. Oli sitten vähän liikaa asiat unohtunu eikä töiden ohessa niin helpolla uudelleen kerrattukkaan kirjotuksia varten kuin toivoin :D
Jos luokassa on 25 lasta, osa lukee hyvin, osa ei edes tunnista kaikkia kirjaimia kunnolla. Miten ihmeessä opetus järjestetään niin, että kaikilla motivaatio säilyy ja kaiki saavat tarvittavaa tukea lukemiseen? Hyvätkin lukijat tarvitsevat opetusta ja oppimisen seurantaa, kannustusta ja virheiden korjaamista. Ei heitä voi aina laittaa vain itsenäisesti lukemaan jotakin. Tasoryhmiä ei luokassa enää ole. Mitähän siellä luokassa tapahtuu, olisi kiva tietää. Meillä ainakin hyvä lukija on jo aika kypsä koulunkäyntiin. Monotonisesti lukaisee kotona lukuläksyn: na, naa, nan, on, ne. Ja juoksee sitten äkkiä muihin leikkeihin. Eikä viitsi lukea mitään muuta, kun ei ole pakko. Menee siis siitä mistä aita on matalin. Koulu ei kyllä tarjoa hänelle haastetta, ei oppimisen kokemuksia, ei onnistumisen kokemusta. Pelkään, että pätyy alisuoriutujaksi.