Unelmat, luopuako niistä jos eivät tunnu toteutuvan?

Olen viime aikoina paljon pohtinut elämän tarkoitusta ja muuta vakavaa 😀 Yksi miettimäni asia on se, mistä tietää koska kannattaa luopua unelmasta ja tyytyä siihen, mitä on.

Ensimmäinen asia liittyy puolisoon: olen haaveillut että olisin vielä jonkun vaimo, mutta puolisoni ei ole halukas naimisiin. Olemme uusperhe, ei yhteisiä lapsia. Hyvä mies onkin, mutta kuvittelin pääseväni viettämään hääpäiviä rakkaani kanssa ja olemaan hänen kanssaan "me Virtaset".

Toinen asia liittyy vakituiseen työhön: olen nykyisellä työpaikallani ollut jo useamman vuoden pätkätöissä. Rakastan työtäni ja työyhteisöäni, mutta aina joutuu pettymään ja saa iskun kasvoihin kun joku muu vakinaistetaan. Niitä vakipaikkoja ei tule ihan yhtenään, koska työyhteisössä on parikymmentä henkeä. Tuntuu, etten enää jaksa pettyä kun minut ohitetaan aina, ja olen miettinyt uuden työpaikan etsimistä.

En tiedä, mitä tehdä. Toisaalta pitäisi olla onnellinen siitä, mitä on. Toisaalta taas unelmien saavuttamattomuus on kova paikka, ja tuntuu itsensä pettämiseltä jos tyytyy vähempään.

Rakkaat av-laiset, neuvokaa minua!