Käly myllää meidän kodin
Kälylläni miehineen on kaksivuotias poika, joka on varsin vilkas ja ehtiväinen. Sen lisäksi heillä on vauva.
Kutsumme meille kotiin usein vieraita, myös miehen ainoan veljen perheen kälyineen. He ovat oikein kivoja vieraita. Tykkään valmistella vierailuja, leipoa, pukea pöydät kauniisiin pitkiin liinoihin, hankkia tuoreet kukat maljakoihin ja sytytellä kynttilät.
Mutta nykyisin, kun tuon perheen poika on hyvin vilkkaassa vaiheessa, käly on ottanut tavakseen heti meille saavuttuaan järjestellä kotimme poikansa takia uuteen uskoon. Kukkamaljakot ja kynttilät lähtevät samantien kirjahyllyn päälle, pitkien pöytäliinojen helmat viikkaillaan niin, etteivät ne ulotu yhtään pöydänreunan yli, valmiiksi katetun pöydän kaikki astiat kasataan keskelle pöytää niin, ettei lapsi yllä niihin lattialta. Ylipäätään kaikki sellainen irtotavara, jonka ei toivota päätyvän pojan käsiin, pääsee hyllyn päälle.
Tämän jälkeen kotimme, jonne on kutsuttu yleensä samaan aikaan muitakin vieraita, ei näytä enää yhtään kivalta. Huolellinen ja mietitty valmistely tuntuu valuneen ihan hukkaan.
Otin asian jo puheeksi kälyn kanssa, että voisivatko he vaikka vahtia poikaa ja antaa kotimme olla rauhassa. Hän piti ajatusta mahdottomana, sillä silloin he kuulemma eivät saisi kylässä sekunnin rauhaa.
Meillä itsellämme ei ole vielä lapsia, mutta odotamme esikoista.
Sanokaapa, mikä olisi oikea ratkaisu tällaisessa tilanteessa? Nyt on paha mieli jokaisen vierailun jälkeen!
Kommentit (205)
Voisiko nämä "normaalien ja kaikkea muuta kuin flegmaattisten tutkivien ja sotkevien" 2v lasten vanhemmat kertoa, että miksi he eivät voi katsoa lastensa perään missään? Mikä aiheuttaa ihmisessä sellaisen toiminnan, että todetaan lapsen olevan sellainen, ettei sille mitään voi ja sitten se saa tehdä mitä tahtoo. Samalla osa vanhemmista ei tätä havaintoa tee ja kasvattaa lapsiaan, kulkee perässä ja neuvoo, miten maailmassa ollaan.
Voiko oikeasti olla niin, että kasvattavat vanhemmat saavat aina ne helpot lapset ja sitten häirikkölapset osuvat aina perheisiin, joissa lapsen annetaan tehdä, mitä tämä tahtoo, koska niin nyt vain on helpompaa.
Kasvatuskysymys. Omassa lapsuudessani sekä kotona että kyläpaikoissa (mummolassa ja vanhempien ystävien luona) oli paljon kaikkea liinaa ja kynttilänjalkaa ja kukkamaljakkoa ja lasiesinettä (80-luvulla niin muodikkaita lasilintuja joka paikassa), eikä kukaan meistä lapsista mennyt koskemaan niihin. Jos meni, niin vanhemmat olivat tikkana paikalla kieltämässä ja ottamassa esinettä pois. Pienemmät tietysti itkivät kun kaikkea ei saanut räpeltää, mutta kyllä se lopulta meni perille, että ilman lupaa ei kosketa mihinkään sellaiseen, mikä ei ole lasten lelu tai kirja tai muuta sellaista. (Meidät kyllä todella usein häädettiin olohuoneesta tai keittiöstä lastenhuoneeseen tai pihalle leikkimään, säällä kuin säällä, ja sitten vain huudettiin sisään kun tarjolla oli mehua ja keksejä.)
Mummolta kun kysyin lupaa, sain leikkiä telkkarin edessä kahdella kauniilla lasikalalla. Osasin olla varovainen niiden kanssa.
Ehkä sitten nykyään ei osata sanoa lapsille, että on juttuja joihin ei saa koskea koska ne voivat olla vaarallisia tai mennä rikki. Kotonani on nykyään iso ja painava kristallimalja, jonka yläreuna on sahalaitainen. Se oli meillä kirjahyllyssä ihan mun ulottuvillani aina. Äiti vain aina sanoi, että älä koske siihen yläreunaan koska se on terävä. Se riitti - muuten hiplailin sitä salaa, koska se oli niin kirkas ja kaunis, vanhaa lyijylasia. :D
Eivät ne lapsetkaan tyhmiä ole ja ymmärtävät kyllä totella kun tarpeeksi monta kertaa toistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ketju on ihan mainio esimerkki syistä joiden takia minä en kutsu lapsiperheitä kylään kahden aikuisen kotiin.
Niin, kaikille ystävyyssuhteet eivät ole sillä tavalla tärkeitä.
Ystäviä voi tavata muuallakin kuin kotona. Ihmeesti se 2v saa äidin peräänsä, kun mennään kaupungille kahvilaan. Siellä ei yllättäen oleteta, että kaikki tavarat on yli 1.5 m korkeudella eikä pöydissä ole liinoja. Kumma juttu, että en ole vielä nähnyt ketään mammaa kahvilassa kanniskelemassa astioita pois pöydiltä, ettei se oma lapsi vain nappaa niitä alas.
Niin, totta muuten. Enkä ole myöskään nähnyt yhtäkään kananpersetukkapäätä jututtamassa kahvilanjohtajaa vaatien kaiken irtoavan raivaamista pois puolentoista metrin korkeudelta, mukaanlukien juuri kaikki liinat, kynttilät ja muiden asiakkaiden käytössä olevat asiat. Ja siellä kahvilassa tämä kptp on kuitenkin MAKSAVA ASIAKAS, toisin kuin hyväntahtoisten ystäviensä luona kylässä.
Oma lapseni oli alle 4-vuotiaana niin hulvaton touhuaja, että ei hänen perässään pysynyt kukaan. Koko valveillaoloaika oli yhtä kohellusta. En itsekään ole mitenkään hidastempoinen, mutta koville otti.
Samaisesta lapsesta kasvoi tyynen rauhallinen koululainen. Opiskelijana ei loista, mutta jyystää juuttaan puisevaa asiaa tasaiseen tahtiin. En olisi kyennyt samaan.
Jouduin aina äitini luona keräämään posliinit, kapulat ja lääkkeet pois lapsen ulottuvilta. Herätti vittuuntuneisuutta, mutta kaikki kestivät sen. Poika olisi niellaissut nitrot alta aikayksikön, kun silmä vältti. Ja ne kitsch-kamat olisivat kyllä joutaneet roskiin, mutta menepä sellaista ääneen sanomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos koti on organisoitu sellaiseksi, että mitään ei tarvitse varoa, niin lapsi osaa kylässäkään sitä tehdä. Siksi olisi fiksumpaa, että jo kotona olisi asioita, jotka jätetään rauhaan, oli se sitten kaukosäädin tai lasimaljakko. Silloin lapsi tajuaisi kylässä, että kaikkeen ei saa käydä käsiksi.
Minua hämmentävät aikuiset, jotka eivät osaa/uskalla sanoa lapselleen, että esim. suljettuja ovia ei auota. Vieressä ihaillaan, että saatko sen makkarin oven auki ja pääsetkö siellä kapuamaan sängylle hyppimään.
Mutta kun tämäkin riippuu lapsesta. Kirjoitin tuossa ylempänä nuoremmasta lapsesta, joka menee joka paikkaan, kokeilee kaikkea. En ole kokenut järkeväksi jättää hänen ulottuvilleen rikkoutuvia esineitä vain periaatteesta. Kotona on muutakin tekemistä kuin koko ajan vahtia, ettei pieni lapsi ota tätä tai tuota ja riko sitä/vahingoita sillä itseään/muita. Taaperous on asia, joka katoaa iän mukana. Lapsen impulssikontrolli paranee, päähän tulee järkeä.
Niin, haluat itse selvitä kasvatusvastuusta olematta lapsen kanssa.
meillä on tuollaisille lapsille oma paikkansa ja se on leikkikehä. Jos lapsi ei ymmärrä kieltoja ja jos vanhemmat eivät halua katsoa lapsensa perään, on vieraisille tullut lapsi leikkikehässä turvassa pahalta maailmalta. Siellä on leluja, siellä on pehmeä alusta, siellä ei ole vaarallisia kynttilöitä. Vanhemmat voivat keskittyä seurustelemaan muiden aikuisten kanssa, koska lasta ei tarvitse vahtia.
kaikki voittavat. Paitsi että vanhempien mielestä on kamalaa, kun lapsi joutuu häkkiin. Mitä nyt joku kaadettu huonekasvi tai rikottu esine on sen rinnalla, että heidän impulissikontrolliton lapsensa ei saa toteuttaa itseään koko asunnossa.
Saanko kysyä, miksi koet tarpeelliseksi tuolla tavalla syyttää minua? Onko tuo mielestäsi hedelmällinen tyyli keskustella, vai onko tarkoituksesi vain tölviä ja väitellä? Kun oikeasti ajattelet asiaa, ymmärrät kyllä itsekin, että ei eläminen lasten kanssa ole pelkästään sitä, että ollaan siinä vieressä koko ajan, vaan kotona pitää touhata muutakin, esim. laittaa ruokaa ja pestä pyykkiä.
-
Se, että pienellä lapsella ei ole impulssikontrollia on kiinni neurologisesta kehityksestä. Taapero ei kykene vielä hallitsemaan impulssejaan. Vilkkaan lapsen kanssa elämä on hieman erilaista kuin rauhallisen lapsen kanssa, sen olen saanut kokea aika konkreettisesti. Nyt, kun lapsi on hieman yli kaksi, alkaa jo helpottaa: pahin aika oli vuoden ja kahden vuoden välissä.
-
Mä oon huomannut, että kun puhutaan lapsista, täällä AV:lla puhutaan ihan hirveästi käytöstavoista. Se jännä juttu kuitenkin on, että nämä käytöstavoista puhujat eivät itse tunnu noudattavan niitä, vaan kirjoittavat hirveän epäkohteliaasti ja syytellen. Ensimmäinen reaktio on kirjoittaa epäystävällisesti sen sijaan, että lukisi rauhassa ja miettisi, mitä vastaisi (tämähän on sitä impulssikontrollia, jota meillä aikuisilla pitäisi olla, toisin kuin taaperoilla).
-
Ymmärrät muuten varmasti itsekin, että jos lapsi ei halua olla leikkikehässä, silloin vanhempien ja muiden aikuisten on aika vaikea keskittyä seurustelemaan keskenään. Kiva, jos teillä on leikkikehä ja lapset ovat siellä viihtyneet. Aika harvalla niitä kuitenkaan on, jo siitäkin syystä, että niitä ei enää missään myydä.
Klassinen tapa puolustautua on väittää, että lapset ovat erilaisia ja siksi muiden (ei koskaan sinun) lapset osaavat olla ihmisiksi. Koskaan näissä keskusteluissa ei oteta huomioon sitä, että myös aikuiset ovat erilaisia. Osa viitsii ja jaksaa kasvattaa lapsiaan, osa toteaa, että ei sen tarvitse, kun se on vasta tuossa iässä, ei alle Xv osaa puhua/ymmärrä kiletoja/tajua mistään mitään. Ja siten voi sitten pestä kätensä koko kasvatuksesta. Samaan aikaan toinen vanhempi jossain muualla jaksaa olla lapsensa kanssa miettimättä, että onkohan tämä hankala tapaus ja mahtaako tämä tajuta. Ja kas - siinäpä kelpo lapsi otettavaksi mukaan myös vierailuille.
Jos lapsi ei halua olla leikkikehässä, sillä ei ole mitään merkitystä. Joskus sen lapsen on pakko huomata, että kaikkea haluamaansa ei saa. Leikkikehä on osa "koko kylä kasvattaa" -mentaliteettia. Kylässä ei kukaan rieku ja riehu, ei edes se taapero, joten sille tehdään oma pesä lähelle vanhempia. Jos lapsi ei viihdy siellä, niin vanhempi varmasti ymmärtää, että lapsen paikka on kotona.
Siitä saa kouvolatukilta kettuilua osakseen kun selittää lapsilleen asioita ja keskustelee lapsen kanssa niin kuin ihmisten kanssa keskustellaan. Vastasin 3-vuotiaani kysymykseen ihan normaalisti ja yksi mamma kysyi minulta aionko käydä koko peruskoulun oppimäärän lapsen kanssa nyt jo läpi. Jos itse vaan suuttuu sitten kun tilanne on jo päällä niin normaali keskustelu voi tuntua todella vieraalta. Oli toi kuitenkin niin v*mäinen kommentti, ettei helposti unohdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni joko kestät tilanteen tai sanot että jos jotain menee rikki niin otat siitä itse tappiota. Tehtäväsi on tehdä kutsutuille vieraille mukava olo. Käly tekee viisaasti kun yrittää suojella tavaroitasi ja omaa kukkaroa.
Ei helv....!!! Että itse pitäisi maksaa sen, joka muutenkin tarjoaa toisille koko illan, myös vieraiden huonostikasvatettujen kakaroiden tekemät tuhotyöt!! Ei kuule, lasku vaan perään korkojen kera eikä ikinä enää kutsua tuollaiselle roskajoukolle!
Onko pieneen kananpersetukkapäähäsi ikinä pälkähtänyt, että vieraillakin voisi olla jotain velvollisuuksia? Vai oletko sellainen ulosmittaajaloinen, mistä joku ope tuolla edellä kirjoitti? Joo et, arvasin. No nyt ainakin tiedät syyn, miksei sua koskaan kutsuta minnekään.
Kannattaisi opetella lukemaan ennen kuin alkaa höyrytä. Lainaamasi henkilöhän juuri kirjoittaa että käly suojelee ap:n tavaroita ja omaa kukkaroaan (eli siis kälyn omaa kukkaroa sillä, ettei anna lapsen hajottaa mitään). Joskus tuntuu että tämä palsta on lukutaidottomia höyrypäitä täynnä. Ap kertoo että käly nostelee tavarat ja liinat pois taaperon ulottuvilta. Eli juuri estää taaperoa rikkomasta mitään. Ja tämä ärsyttää ap:tä, koska tavaroiden suojaaminen rikkoo ap:n sisustushärpäkkeiden luoman "tunnelman". Ongelmaan on just tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko ap opettelee luomaan "tunnelman" siten, että ei ole vaaranpaikkoja taaperolle. (On muuten ihan helppoa tehdä kaunis koti ilman että tekee siitä vaarallisen taaperolle. Vaatii vain vähän etukäteisajattelua. Lukuisista sisustusblogeista voi ottaa mallia, jos oma mielikuvitus ei riitä.) Tai sitten jättää taaperon vanhemmat kutsumatta. Yksinkertaista.
Onpa erikoista syyttää toista lukutaidon puutteesta kun samaan aikaan suorastaan kierosti tipautat omasta viestistäsi pois juuri sen pointin, johon sinulle vastasin. Eli kirjoitit:
"Mielestäni joko kestät tilanteen tai sanot että jos jotain menee rikki niin otat siitä itse tappiota. Tehtäväsi on tehdä kutsutuille vieraille mukava olo."
Lukutaidon lisäksi tarvitsisit loogisen ajattelun harjoituksia ja vielä kunnon ripauksen rehtiä itsekritiikkiä!
Kuule en ole tuo ensimmäisen kommentin kirjoittaja, mikä käy ilmi kommentistani (kohdasta: "Lainaamasi henkilöhän kirjoittaa..."). ;D Varmaan tuo ensimmäisen kommentin kirjoittaja tarkoittaa tuolla korostetulla kohdalla sitä, että jos ap ei kestä sitä, että käly nostelee tavaroita turvaan ja kieltää kälyä toimimasta siten, niin sitten ap ottaa riskin siitä, että vahinko voi tapahtua. Mutta tämä tekstin ymmärtämisen harjoitus päättyy minun osaltani nyt tähän, en tämän enempää ala jankata typerysten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko nämä "normaalien ja kaikkea muuta kuin flegmaattisten tutkivien ja sotkevien" 2v lasten vanhemmat kertoa, että miksi he eivät voi katsoa lastensa perään missään? Mikä aiheuttaa ihmisessä sellaisen toiminnan, että todetaan lapsen olevan sellainen, ettei sille mitään voi ja sitten se saa tehdä mitä tahtoo. Samalla osa vanhemmista ei tätä havaintoa tee ja kasvattaa lapsiaan, kulkee perässä ja neuvoo, miten maailmassa ollaan.
Voiko oikeasti olla niin, että kasvattavat vanhemmat saavat aina ne helpot lapset ja sitten häirikkölapset osuvat aina perheisiin, joissa lapsen annetaan tehdä, mitä tämä tahtoo, koska niin nyt vain on helpompaa.
Tuolla oli hyvä esimerkki perheestä, jossa kaksi täysin eriluonteista lasta(prinsessa M). Eiköhän kasvatus kuitenkin ole ihan sama.
Itse en kutsuisi muita vieraita samaan aikaan kuin heitä (poikkeus ehkä muut tuttavat joilla pieniä lapsia.) Minusta käly ajatteleva kun ei tahdo teidän kukkamaljakoiden yms. särkyvän. Toki harmittaa kun kattaus yms. menee pilalle. Kuitenkin ehkei järkevä asetella kynttilöitä ja parhaimpia astioita kun pieniä lapsia tulossa. Asia olisi eri, jos lapsi olisi vähän vanhempi.
Meillä on pian 2v täyttävä tyttö joka ehtii joka paikkaan ja on erittäin vilkas. Kun kyläilemme niin kuljen tytön perässä aivan koko ajan ja pidän häntä silmällä. Se on minun työni vanhempana. Jos mies on mukana niin vuorottelemme jotta toinen saa juotua kahvit yms. Joskus esim. mummo tahtoo leikkiä lapsen kanssa ja se on ok mutta silti sivusilmällä seuraan lasta. En ymmärrä miten joku muka pystyy rentoutumaan samalla kun oma lapsi tuhoaa kyläpaikkaa? Vaikka olisi miten lapsi turvallinen paikka niin aina sieltä jotakin tuhottavaa/vaarallista löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni joko kestät tilanteen tai sanot että jos jotain menee rikki niin otat siitä itse tappiota. Tehtäväsi on tehdä kutsutuille vieraille mukava olo. Käly tekee viisaasti kun yrittää suojella tavaroitasi ja omaa kukkaroa.
Ei helv....!!! Että itse pitäisi maksaa sen, joka muutenkin tarjoaa toisille koko illan, myös vieraiden huonostikasvatettujen kakaroiden tekemät tuhotyöt!! Ei kuule, lasku vaan perään korkojen kera eikä ikinä enää kutsua tuollaiselle roskajoukolle!
Onko pieneen kananpersetukkapäähäsi ikinä pälkähtänyt, että vieraillakin voisi olla jotain velvollisuuksia? Vai oletko sellainen ulosmittaajaloinen, mistä joku ope tuolla edellä kirjoitti? Joo et, arvasin. No nyt ainakin tiedät syyn, miksei sua koskaan kutsuta minnekään.
Kannattaisi opetella lukemaan ennen kuin alkaa höyrytä. Lainaamasi henkilöhän juuri kirjoittaa että käly suojelee ap:n tavaroita ja omaa kukkaroaan (eli siis kälyn omaa kukkaroa sillä, ettei anna lapsen hajottaa mitään). Joskus tuntuu että tämä palsta on lukutaidottomia höyrypäitä täynnä. Ap kertoo että käly nostelee tavarat ja liinat pois taaperon ulottuvilta. Eli juuri estää taaperoa rikkomasta mitään. Ja tämä ärsyttää ap:tä, koska tavaroiden suojaaminen rikkoo ap:n sisustushärpäkkeiden luoman "tunnelman". Ongelmaan on just tasan kaksi vaihtoehtoa. Joko ap opettelee luomaan "tunnelman" siten, että ei ole vaaranpaikkoja taaperolle. (On muuten ihan helppoa tehdä kaunis koti ilman että tekee siitä vaarallisen taaperolle. Vaatii vain vähän etukäteisajattelua. Lukuisista sisustusblogeista voi ottaa mallia, jos oma mielikuvitus ei riitä.) Tai sitten jättää taaperon vanhemmat kutsumatta. Yksinkertaista.
Onpa erikoista syyttää toista lukutaidon puutteesta kun samaan aikaan suorastaan kierosti tipautat omasta viestistäsi pois juuri sen pointin, johon sinulle vastasin. Eli kirjoitit:
"Mielestäni joko kestät tilanteen tai sanot että jos jotain menee rikki niin otat siitä itse tappiota. Tehtäväsi on tehdä kutsutuille vieraille mukava olo."
Lukutaidon lisäksi tarvitsisit loogisen ajattelun harjoituksia ja vielä kunnon ripauksen rehtiä itsekritiikkiä!
Kuule en ole tuo ensimmäisen kommentin kirjoittaja, mikä käy ilmi kommentistani (kohdasta: "Lainaamasi henkilöhän kirjoittaa..."). ;D Varmaan tuo ensimmäisen kommentin kirjoittaja tarkoittaa tuolla korostetulla kohdalla sitä, että jos ap ei kestä sitä, että käly nostelee tavaroita turvaan ja kieltää kälyä toimimasta siten, niin sitten ap ottaa riskin siitä, että vahinko voi tapahtua. Mutta tämä tekstin ymmärtämisen harjoitus päättyy minun osaltani nyt tähän, en tämän enempää ala jankata typerysten kanssa.
Tuon viestin pointti oli yksinomaan se, että käly nostelee tavaroita säästääkseen kukkaroa josta syystä talon emännän pitäisi ottaa korvausvastuu itselleen. Ja se oli myös se asia johon vastasin.
Eli kukahan tässä typerys on! Voi huokauksen huokaus.
Meillä käly ei puutu lapsensa käytökseen millään tavalla. Valkoisen sohvan kaikki tyynyt oli levitetty pitkin kämppää, kun lapsi rakensi majaa. Keittiön laatikosta siirrettiin kaikki veitset ikkunalaudalle. Siinä sitten vierailun jälkeen meni loppuilta tavaroiden takaisin järjestelyissä.
Ajatelkaas nyt järkevästi ihmiset. Nuo kouvolatukat on tyypillisesti reippaanpuoleisesti ylipainoisia. Kun sellainen tuhti nainen saa kammettua ahterinsa kylään ja lähimpään lepotuoliin, ei voisi vähempää kiinnostaa jatkuva kirmailu oman elohopean perässä. Eikä siihen edes pysty, jo yhden kerran nouseminen ottaa polviin.
Ja niinkuin jo siitä tukasta ja useista täällä esitetyistä kommenteista voipi päätellä, heitä ei esteettiset kysymykset paljoa kiinnosta. Ap:n vieraita varten ajatuksella asetellut pöytäliinat on näille kouvolatukille "rätei ja lumpui". Ne oikein vihaksi pistelee heitä kun he noiden "rättien" takia saattaisivat joutua kampeamaan ahterinsa ylös penkistä.
Kylässä kouvolanaista ei kiinnosta tunnelma, ei toiset ihmiset, eikä varsinkaan se ympäristön viihtyisyys. Kouvolatukkaa kiinnostaa vain hänelle vaivalla valmiiksi tehty ruoka ja rauhassa istuskelu.
Siksi kouvolatukka haluaa aktiivisesti unohtaa, että hän on vastuussa siitä kieltämättä aika rasittavasta lapsesta. Siksi hän haluaa yrittää sysätä vastuun lapsestaan jollekin toiselle, aina muulloinkin, ja tässä tapauksessa kohde on kutsujen vieraanvarainen emäntä. Tämä on kouvolatukan mielestä vastuussa hänen lapsestaan ja lapsen aiheuttamistaan vahingoista.
Loogista, eikö totta. Mutta kun kouvolatukka haluaa istua. Koska ne polvetkin. Eikä kouvolatukka itsekään sisusta.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaas nyt järkevästi ihmiset. Nuo kouvolatukat on tyypillisesti reippaanpuoleisesti ylipainoisia. Kun sellainen tuhti nainen saa kammettua ahterinsa kylään ja lähimpään lepotuoliin, ei voisi vähempää kiinnostaa jatkuva kirmailu oman elohopean perässä. Eikä siihen edes pysty, jo yhden kerran nouseminen ottaa polviin.
Ja niinkuin jo siitä tukasta ja useista täällä esitetyistä kommenteista voipi päätellä, heitä ei esteettiset kysymykset paljoa kiinnosta. Ap:n vieraita varten ajatuksella asetellut pöytäliinat on näille kouvolatukille "rätei ja lumpui". Ne oikein vihaksi pistelee heitä kun he noiden "rättien" takia saattaisivat joutua kampeamaan ahterinsa ylös penkistä.
Kylässä kouvolanaista ei kiinnosta tunnelma, ei toiset ihmiset, eikä varsinkaan se ympäristön viihtyisyys. Kouvolatukkaa kiinnostaa vain hänelle vaivalla valmiiksi tehty ruoka ja rauhassa istuskelu.
Siksi kouvolatukka haluaa aktiivisesti unohtaa, että hän on vastuussa siitä kieltämättä aika rasittavasta lapsesta. Siksi hän haluaa yrittää sysätä vastuun lapsestaan jollekin toiselle, aina muulloinkin, ja tässä tapauksessa kohde on kutsujen vieraanvarainen emäntä. Tämä on kouvolatukan mielestä vastuussa hänen lapsestaan ja lapsen aiheuttamistaan vahingoista.
Loogista, eikö totta. Mutta kun kouvolatukka haluaa istua. Koska ne polvetkin. Eikä kouvolatukka itsekään sisusta.
Jollaki on nyt totaalisesti keittänyt yli jonku hiustyyli. :DDD Kouvolatukka mainitaan aikas monta kertaa, eiköhän se nyt tullu selväksi että kyseinen hiustyyli ei ole sun makuus... :DDD
Muistan kun meille oli juuri syntynyt vauva ja mieheni naispuolinen ystävä tuli 2v. Lapsensa kanssa meille kylään ja vauvaa katsomaan.
Tämä lapsi koski kaikkeen minkä eteensä sai, availi kaapit ja laatikot ja repi telkkarin johtoja yms. Toki ymmärrettävää uteliaalta taaperolta, mutta äiti ei kieltänyt ollenkaan, antoi vaan mennä ja joi itse kahviaan tyytyväisenä ja höpötteli omia juttujaan, kun mieheni juoksi tämän 2veen perässä.
Itse olin silloin hiukkasen väsynyt ja vittuunnuin tilanteesta, joten menin makkariin "imettämään". Menin vaan köllimään vauvan kanssa kunnes tämä akka lapsineen oli kaikonnut ja pääsin siivoamaan sotkut.
Mieheni huomasi kyllä vierailun aikana, että mua ärsyttää ja sanoinkin jälkeen päin, että noiden ei tarvitse enää tulla kylään.
Nyt meidän oma on 2v. ja on koko ajan nuuskimassa uusia juttuja ja paikkoja, mutta ymmärtää kiellon kotona ja kylässä. En ikinä kehtaisi antaa lapsemme kylässä mennä ominpäin valvomatta! Se on vanhemman tehtävä pitää lastaan silmällä, eikä isäntäväen laittaa paikkoja "lapsiystävällisiksi" lapsivieraan ja välinpitämättömän vanhemman takia.
Vierailija kirjoitti:
Muistan kun meille oli juuri syntynyt vauva ja mieheni naispuolinen ystävä tuli 2v. Lapsensa kanssa meille kylään ja vauvaa katsomaan.
Tämä lapsi koski kaikkeen minkä eteensä sai, availi kaapit ja laatikot ja repi telkkarin johtoja yms. Toki ymmärrettävää uteliaalta taaperolta, mutta äiti ei kieltänyt ollenkaan, antoi vaan mennä ja joi itse kahviaan tyytyväisenä ja höpötteli omia juttujaan, kun mieheni juoksi tämän 2veen perässä.
Itse olin silloin hiukkasen väsynyt ja vittuunnuin tilanteesta, joten menin makkariin "imettämään". Menin vaan köllimään vauvan kanssa kunnes tämä akka lapsineen oli kaikonnut ja pääsin siivoamaan sotkut.
Mieheni huomasi kyllä vierailun aikana, että mua ärsyttää ja sanoinkin jälkeen päin, että noiden ei tarvitse enää tulla kylään.
Nyt meidän oma on 2v. ja on koko ajan nuuskimassa uusia juttuja ja paikkoja, mutta ymmärtää kiellon kotona ja kylässä. En ikinä kehtaisi antaa lapsemme kylässä mennä ominpäin valvomatta! Se on vanhemman tehtävä pitää lastaan silmällä, eikä isäntäväen laittaa paikkoja "lapsiystävällisiksi" lapsivieraan ja välinpitämättömän vanhemman takia.
Tää on tuttua. Jotkut vanhemmat ajattelevat, että kun tulevat lastensa kanssa kylään ja saavat kahvin ja pullan naaman eteen, niin heidän vanhemman rooli katoaa johonkin. Mitä he olettavat? Että vierailuun sisältyy lapsiparkki?
Mä olen myös jättänyt kutsumatta tällaiset perheet, jotka eivät ole opettanut mitään käytöstapoja vierailla tai osaa kieltää lasta.
Yleensä on ärsyttävää kun vieraat päästävät pienet alle 3-v. lapset mylläämään ympäriinsä. Esim. ei ymmärretä että pieni ei voi mennä isopien lasten leikkihuoneeseen ilman valvontaa. Usean kerran on tullut itku kun hienot legoasetelmat on rikottu täysin tai leluja jopa rikottu. Lasten huonetta ei voi pitää kiinni eikä kaikkia leluja nostaa pois koska usein samaan aikaan kutsuttuna myös niillä nätisti leikkiviä isompia lapsia. Lisäksi saatetaan kauhistella että kamalaa onko teillä lattialla/saatavissa pieniä leluja kun piltti palaa kahvipöydän viereen posket täynnä legoja. Joo on, meillä on 9-v. lapsi myös.
Minulla on kaksi villiä, uteliasta ja liikkuvaista, omapäistä poikaa, mutta en ole kyllä kylässä enkä kotona mitään heidän takiaan nostanut pois eikä mitään ole mennyt rikki. Ehkä idea onkin siinä, että kun oppii kotona, osaa vieraissakin. Lapsi oppii ymmärtämään puhetta hyvin pienenä. Ei on ei. Ja jos ei ole, vanhemmat nappaavat ajoissa muksun talteen, ei tavaroita.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi villiä, uteliasta ja liikkuvaista, omapäistä poikaa, mutta en ole kyllä kylässä enkä kotona mitään heidän takiaan nostanut pois eikä mitään ole mennyt rikki. Ehkä idea onkin siinä, että kun oppii kotona, osaa vieraissakin. Lapsi oppii ymmärtämään puhetta hyvin pienenä. Ei on ei. Ja jos ei ole, vanhemmat nappaavat ajoissa muksun talteen, ei tavaroita.
Tätä mäkin täällä yritin sanoa, mutta mun lapset haukuttiin vaan alistetuiks -.-
Hitto eikö nykyään saa opettaa ja olla "kova", että lapset myös oppii.
Alkoihan tässäkin ketjussa järjen äänet viimein päästä voitolle! Ja uskoni suomalaisiin kasvattajiin palautua..
Voithan sä aina kasvattaa pidemmän mallin, jos ahistaa.