Taas yksi lauantai-ilta mun elämässä meni hukkaan. Itkettää ja suututtaa!
Juon tässä laatikkoviiniä ja selailen nettiä puhelimella. Surettaa uhan helvetisti. Lauantai-ilta klo 21.55 ja mies kuorsaa tv-huoneen sohvalla. Lapset 5v ja 2v on laitettu nukkumaan ajat sitten. Kone on tiskannut astiat ja huomenna laitan ne kaappiin. Tässä on mun lauantai-ilta, tässä on mun elämä.
Mulla on yliopistotutkinto ja menin naimisiin sen rikkaan ky:läisen kanssa. Luulin et me voidaan saada kaikki: talo Westendistä, kaksi lasta, kaksi autoa, kultainen noutaja ja kesäpaikka Turun saaristossa.
Ja nyt meillä on toi kaikki, mutta mies vasn nukkuu sohvalla eikä parisuhteesta tietoakaan.
Kommentit (33)
Kyllä niitä lauantai-iltoja tulee.
Hahaa, se oli sun unelma. Mies kenties toivoi vain, että löytäisi kivan kotiorjan itselleen, jotta saisi levätä tarpeeksi keskittyäkseen itseensä täysillä. Kymmenen vuoden päästä sillä on jo uusi lapsi jonkun sua 10 vuotta nuoremman muikkelin kans.
By the way, taas kerran tosi huono provo.
Tuo kuulostaa normaalilta perheellisen lauantai-illalta.
Tarkalleen ottaen, mitä sinä haluat.
Mitä olisit halunnut? Nyt suunnittelemaan sellaista ensi viikonlopuksi. Perheellisten viikonloput tarvitsevat vain vähän enemmän suunnittelua, kun extemporee onnistuu huonosti.
Vitun paskaa ruikutusta idiootilta.
Vittu mikä inisijä, onpa tosi kamalaa juu. Ihan otan osaa.
Samaa se meilläkin on. Miestä ei kiinnosta mikään tekeminen, ja silloin kun se innostuu se on jotain mihin minä en pääse mukaan :(
Voi sua raukkaa:) Aina ei se tee onnelliseksi vaikka olisi mukamas "kaikki hyvin". Itse olen nuori ja sinkku ja tahtoisin lapsen jotta olisi hyva syy olla lahtematta ulos joka viikonloppu. Tai siis en lahdekaan mutta ei tarvitsisi selitella miksi en halua lahtea. Voisi vaan olla lapsen kanssa.
Kirjoitat: "Luulin et me voidaan saada kaikki..." ja perässä lista. Huomasitko, että siinä listalla EI ole parisuhdetta.
Tee jotain ilman miestä. Mun mies on kans kotihiiri, mutta minä en, niinpä menen sitten usein menojasi ilman miestä.
Miksi et herättänyt sitä miestä? Mä (vaimo) nukahdan usein ennen kymmentä, mutta mielelläni herään jos miehellä on jotain muuta mielessä. En kuitenkaan jaksa "turhaan" pinnistellä ja valvoa myöhään ja odotella että mies saa jonkun telkkasarjan katsottua.
Vierailija kirjoitti:
Voi sua raukkaa:) Aina ei se tee onnelliseksi vaikka olisi mukamas "kaikki hyvin". Itse olen nuori ja sinkku ja tahtoisin lapsen jotta olisi hyva syy olla lahtematta ulos joka viikonloppu. Tai siis en lahdekaan mutta ei tarvitsisi selitella miksi en halua lahtea. Voisi vaan olla lapsen kanssa.
Miksi tämä saa vain alapeukkuja?
Sellaista se on, kun parinvalinnan tärkeä, ellei jopa tärkein, kriteeri on kumppanin varakkuus. Tapaan työelämässä säännöllisesti paljon varakkaita henkilöitä. Suurin osa on täysiä mulkkuja ja äärimmäisen itsekeskeisiä typeryksiä. Näiden perään naiset sitten kuolaavat, koska onhan heillä hieno auto alla ja menestystä uralla. Onnea matkaan, tulette sitä noiden heppujen kanssa tarvitsemaan.
Meillä ei ole taloa Turun saaristossa eikä Westendissä, mutta tunnit ei viikonlopussa meinaa riittää. Meinoja olisi vaikka kuinka paljon ja parisuhdekin voi hyvin.
Ehkä se mies on väsynyt raadettuaan töissä, mahdollistaakseen sinulle tuon sinun listasi toteutumisen.
Se mies on sentään kotona. En siis sanoisi, että kaikki toivo on heitetty.
Vierailija kirjoitti:
Raha ei tuo onnea.
Ei niin. Hyvä parisuhde tuo. Sen sijaan, että mies nukkuu ja nainen skitsoilee yksin, pari voisi vaikka avata punaviinipullon, asettua sohvalle vierekkäin ja jutella/pelata/katsoa telkkaria. Mikä sen parempaa?? Tarvitseeko aina tapahtua jotain tai lähteä jonnekin saamaan niitä elämyksiä?
T. Sinkku, joka todellakin kaipaisi ja arvostaisi tuollaista
Kolmenkympinkriisi? :)