Kissaihmiset
Olen yrittänyt löytää kissanpentua meidän perheeseen ja en olisi ikinä uskonut mihin tulen törmäämään. Yksi möi selvästi sairaan kissan jonka palautin, yksi käy tupatarkastuksilla mahdollisissa uusissa kodeissa, yksi perui kaupan hakua edeltävänä iltana kun oma kissa olikin alkanut tottua uuteen pentuun jne. Siis mitä v*ttua?! Missä on normaali arkijärki ja käyttäytymissäännöt?! Ja kun mä vielä kerron että tulisi erityisesti lapselle eikä silti mitään väliä, ja muutenkin. Niin ja kaikki NORMAALIT kissanpennun myyjät Uudeltamaalta laittakaa viestiä yv:nä, täällä kisunne saa taatusti huolehtivan ja rakastavan loppuelämän kodin!
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Just tällä hetkellä löytöeläinkodit pursuaa kissoista, ihan pennuista aikuisiin. Hanki sitä kautta ja tee eläinsuojeluteko! Eläimet on terveystarkastettukin, rokotettu, madotettu ja sirutettu, eikä suojamaksu edes kata näitä kaikkia, vaan tulisi kalliimaksi hoitaa nämä asiat myöhemmin kuntoon itse jos ottaa jostain epämääräiseltä maatilalta navettapennun ilmaiseksi. Aikuiset on toki myös leikattu. Ja löytöeläinkodit osaavat kertoa kissojen luonteestakin paljon. Me asutaan Espoossa ja ollaan otettu kaksi kissaa Kissojen suojelu Kisu ry:ltä, joten suosittelen sitä! :) Niillä on ensikoteja myös pääkaupunkiseudulla. Ota yhteyttä sinne!
Niin se kyllä taitaa olla, mä luulen että ehkä se on kuitenkin meille oikea ratkaisu. Mulla kyllä riittää tarvittaessa kärsivällisyyttä ja sydäntä kesyttää vaikeampikin tapaus =) kiitos vastauksestasi, sain tästä uutta ajatelvaa. Nyt mun on pakko yrittää malttaa sulkea kone eli koetan uudestaan, hyvää yötä ja rapsutuksia kisuille! =) Niin ja anteeksi aloitukseni "kiroilu" mutta turhautti vaan niin kovin kun oli jo niin rakastunut uuteen tulokkaaseen.
Kissa ei ole lelu. Kissanpentua ei tule hankkia lasten leluksi.
Kissanpentu tarvitsee paljon häiritsemätöntä unta ja rauhaa kehittyäkseen normaalisti.
Sitä ei saa herättää eikä muutoinkaan häiritä kehityksessään. :(
Kyllähän se jotain kertoo ihmisestä, että ylipäätään teettää pentuja ties mitä tauteja kantavista vanhemmista ja ilman tietoja tulevista kodeista.
Me päädyttiin luojan kiitos aikanaan rotukissaan. Ensin viestiteltiin kasvattajan kanssa puolin ja toisin muutama viikko. Sitten maksoin varausmaksun ja lopulta teimme kirjallisen kauppasopimuksen, jonka nojalla olisin ollut oikeutettu palauttamaan kissan tai saamaan osan rahan takaisin jos sillä olisi todettu joku sairaus. Ihana ja terve perheenjäsen on ollut meidän ilona jo kohta kymmenen vuotta, eikä kasvattaja ole käynyt matonalusia nuuskimassa. Päinvastoin sille on voinut välillä soitella jos on tullut jotain kysyttävää, esim kun odottelimme perheenlisäystä ja jännitti miten se muutokseen sopeutuu.
Ne kissat on perheenjäsenenä parhaimmillaan pitkälle päälle toistakymmentä vuotta. Se hetki kun kissa hankitaan ratkaisee melkein kokonaan miten ne vuodet sujuu...
Ai niin anteeksi, sekoitin nyt muutaman asian eli tottakai pennun kasvua tulee seurata. Vastasin liian kiireesti ja huomasin itsekin asian vasta kun luin viestit uudestaan, anteeksi tosiaan. Harmittaa vaan kun pitää taas kertoa lapselle, että emme olekaan lähdössä hakemaan pientä ihanaa "Kieloamme" (lapsen antama nimi yhden Pikku Kakkosen lempiohjelmansa mukaan) huomenna kuten oli sovittu. Luin nopeasti, että teidän olisi vielä pitänyt punnita ja laittaa jatkuvasti tietoa jne. Sekin on sinänsä ok, mutts toisaalta jos kertoo ja näyttää kaiken niin kenellä on edes aikaa moiseen.