Sinkut lapsettomat ovat ainoita, keille ei ole "rahankeräysjuhlia"

Lapsettoman pariskunnankin täytyy melkeinpä mennä naimisiin saadakseen rahaa ja lahjoja, mutta joo, lapseton sinkku ei saa niitä oikein mitään kautta.

Loistava jakso muuten. Tulivatko ne kengät koskaan takaisin?

EIkö se summa ollut 2300 eikä 23000? Oli miten oli, Suomessa ei harrasteta näyttäviä kihlajaisjuhlia ja -lahjoja (ainakaan enää), ja vauvakutsut taas ovat edelleen (onneksi) melko harvinaisia. Lasten ristiäis-, synttäri-, rippi- ja valmistujaislahjat taas ovat nimenomaan lasten lahjoja, niistä juhlista vanhemmat jäävät maksumiehinä lähinnä miinukselle, jos pelkkää rahaa ajatellaan.

Me ei pidetty kihlajaisjuhlia, maistraatissa mentiin naimisiin eikä järjestetty hääjuhlaa, vauvakutsujakaan ei pidetty... Eli eipä ole meidän perheeseen tarvinnut muiden rahojansa tuhlata.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettoman pariskunnankin täytyy melkeinpä mennä naimisiin saadakseen rahaa ja lahjoja, mutta joo, lapseton sinkku ei saa niitä oikein mitään kautta.

Loistava jakso muuten. Tulivatko ne kengät koskaan takaisin?

Alkuperäiset kengät eivät. Mutta jakson lopussahan Carrie menee naimisiin itsensä kanssa ja lopuksi kaveri ostaa ne jotkut kengät häälahjalistalta Carrielle "häälahjaksi" :D ironista! Vois kokeilla samaa.

Vierailija kirjoitti:

Me ei pidetty kihlajaisjuhlia, maistraatissa mentiin naimisiin eikä järjestetty hääjuhlaa, vauvakutsujakaan ei pidetty... Eli eipä ole meidän perheeseen tarvinnut muiden rahojansa tuhlata.

Hyvä jos näin! Valitettavasti monet valitsevat toisin.

Sinkkuna lapsettomana saa lahjoja vaan saavutuksista. Itse saan hyvin tehdyistä töistä bonareita ja kaverit voi kutsua juhlistamaan vaikka ylennystä. Aika ankeaa.

Tuparilahjan saattaa saada sinkkunakin. :)126

Mulla ei ole lapsia mutta kaverilla 3 lasta (kaikki alle 10v). Eli synttäreitä riittää. Kerran oli huono rahatilanne ja menin ilman lahjaa kun ajattelin että on varmaan pääasia että tulen paikalle, mut kaveri sit kysyikin että miksen tuonut lahjaa. Siihen loppui mun synttärivierailut jos järjestää niitä vain lahjojen toivossa. Pitäisi pienimuotoisemmat synttärit jos se kerta on rahasta kiinni. Mut ei minulla yksineläjällä ole varaa kokoajan ostaa kavereiden lapsillekin lahjoja, kun kuitenkin on tapana ostaa sille kaverille itselleenkin synttärilahja hänen syntymäpäivänään. Mut anti olla sitten :)

Minä olen sinkkuna juhlinut "isosti" valmistujaisia, tupareita ja tasavuosisynttäreitä, kaikkia useammin kuin kerran. En tosin lahjojen takia, vaan siksi koska juhliminen on kivaa.

Minustakin tämä on ärsyttävää. Omassa suvussa tulee mieleen että esim mummo on aina ollut tarkka että ei voi tukea yhtä lasten lasta joka on köyhempi kuin muut jotka on rikkaammasta perheestä koska silloin pitäisi antaa niille rikkaammillekin. Mutta silloin kun rikkaat menevät naimisin niin niille on ok antaa kalliit häälahjat josta köyhä tod näk jää kokonaan paitsi kun ei köyhällä ole varaa mennä naimisiinkaan kun ei vanhemmilla mahdollisuutta kustantaa häitä. Ehkä sitten kun on nelikymppinen tms mutta silloin mummokin on varmaan kuollut.

Niinpä. Töissä on jatkuvasti kaikkia saamarin keräyksiä tasavuosia täyttäville, eläkkeelle lähtijöille, häälahjoille, vauvan saaneille ym. koko ajan menossa.

Ongelma ratkeaa sillä, että menee naimisiin, saa lapsia, kasvattaa ne, panee rippikouluun ja opiskelemaan ja juhlii lasten juhlia niiden juhlapäivinä ja kutsuu vieraita.

Helppoa, eikö totta.

Vierailija kirjoitti:

Tuparilahjan saattaa saada sinkkunakin. :)126

Mutta tuparilahjan voi saada pariskuntakin tai yh-äiti eli kuten synttäreiden kohdalla niin kuka tahansa, joka muuttaa uuteen asuntoon :D eli ei oikein voida laskea.

Työpaikoilla aika usein järjestetään kahvit ja jopa lahja pyöreitä täyttävälle. Paitsi minulle. Olen onnistunut täyttämään 20, 30, 40 ja 50 vuotta niin, etten ole saanut mitään huomionosoitusta. En ole myöskään saanut läksiäislahjoja enkä valmistumislahjoja. En kertaakaan.

Kun katsoin ja rahoillani osallistuin kollegojen nelikymppisjärjestelyihin toinen toisensa perään ja itse jäin ilman, lopetin kaikenlaisen osallistumisen ja maksamisen kokonaan. Myöhäistähän tuo on näin satojen menneiden eurojen jälkeen, mutta ainakin jonkinlainen ele.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma ratkeaa sillä, että menee naimisiin, saa lapsia, kasvattaa ne, panee rippikouluun ja opiskelemaan ja juhlii lasten juhlia niiden juhlapäivinä ja kutsuu vieraita.

Helppoa, eikö totta.

Koko homman pointti oli se että jos jäät sinkuksi+lapsettomaksi niin et saa mitään mutta sinun on kuitenkin tuhlattava toisten valintoihin x summa rahaa. Sit kun ostat itselles jotain niin sua syyllistetään kun oot niin itsekäs :D

Sama juttu muuten toteutuu myös esim. työpaikalla kun perheellisiä suositaan lomien ja työvuorolistojen suhteen (parisuhde ei ehkä vaikuta samoin, koska se ei ole "perhe"?). Sinkku ja lapseton voi tietysti ottaa mitkä vuorot tahansa ja lomat samoin voi heittää minne sattuu koska hei, eihän niillä oo mitään menoja tai elämää ylipäätään. Sori kärjistys mut siltä se ilmapiiri usein vaikuttaa!

Vierailija kirjoitti:

Työpaikoilla aika usein järjestetään kahvit ja jopa lahja pyöreitä täyttävälle. Paitsi minulle. Olen onnistunut täyttämään 20, 30, 40 ja 50 vuotta niin, etten ole saanut mitään huomionosoitusta. En ole myöskään saanut läksiäislahjoja enkä valmistumislahjoja. En kertaakaan.

Kun katsoin ja rahoillani osallistuin kollegojen nelikymppisjärjestelyihin toinen toisensa perään ja itse jäin ilman, lopetin kaikenlaisen osallistumisen ja maksamisen kokonaan. Myöhäistähän tuo on näin satojen menneiden eurojen jälkeen, mutta ainakin jonkinlainen ele.

Kurja tilanne :(

Mutta miten sitten kaikkien muiden merkkipäiville on järjestetty juhlintaa, mutta sinulle ei? Minkä koineinen firma on, onko työpaikkakiusaamista, kuppikuntia tms.? Olin itse töissä n. parinkymmen henngen pk-yrityksessä usemmman vuoden ajan, eli ns. kuuluin kalustoon. Siellä oli myös sellainen yrityskulttuuri, että synttäreinä kahviteltiin ja lähtijöitä muistettiin jotenkin. HR-päällikkö sattui olemaan äitiyslomalla juuri kun täytin 30-vuotta, eli en voinut laskea sen varaan, että kukaan muu firmasta tietäisi syntymäpäivääni saati sitten ottaisi jotain järjestelyjä asiakseen. Niinpä maanantai-aamun palaverissa sitten yleisiä kuulumisia läpikäydessäni ilmoitin, että täytin muuten viikonloppuna pyöreitä vuosia. Firman pomo sitten omin pikku kätösin väänsi kasaan synttärikakun iltapäiväkahveille ja kollegat lauloivat Paljon onnea vaan :)

Eli joskus pitää ihan vain nostaa kissa pöydälle ja röyhistää omaa rintaansa, jos haluaa tulla noteeratuksi. Me suomalaiset ehkä liian helposti jäämme sinne tapetteihin sulautuneina marttyyreina jupisemaan itseksemme, että miksi kukaan ei järjestänyt minulle mitään...

No meidän ystäväporukassa on eräs ihana nainen joka on aina innolla suunnitellut polttareita, vauvakutsuja yms. On kummitädin ystäväporukan minulle lapsille ja on ollut mukana suunnittelemassa lastenkutsuja, panostanut rahaa ja aikaa kummilapsiinsa ja ystäviensä. Itse oli lapseton sinkku.

Koskaan ei ole sanonut tuntevansa katkeruutta ja epäreiluutta. En tiedä onko tuntenut sisimmässään näin.

No me ystävät valittiin kuitenkin panostaa aikaa ja rahaa häneen. Kerrottiin etukäteen milloin hänen pitää varata kalenterista kaksi viikkoa vapaa-aikaa. Ja pakata matkalaukkuun hellevaatteita. Sanottiin miehillemme, että saavat kahden viikon ajan hoitaa muksut ilman äitejä. Sitten lähtöaamuna hattuun ystävämme kotoaan ja lentokentällä kerrottiin kuoharista nauttiessamne, että se olis 2 vko:n etelänreissu naisporukalla täysihoidolla. Ystävämme olipyyhki onnenkyyneleitä :) Matka oli ikimuistoinen ja siellä reissussahan hän tapasi sitten tulevan puolisonsa (suomalainen mies joka asui Suomessa pari korttelia ystäväni kotoa) ja pääsimme sitten hänellekin vielä parin vuoden päästä polttareita viettämään.

Eli muistakaa hemmotella myös niitä kapsettomia sinkkuystäviänne!!

Terkkuja tutuille :)

Mitä elämän kohokohtia sinkulla on, joita voimme keräyksin juhlistaa? Teen sen mielelläni, kun vain saan niistä tietää. Valmistujaisten ja synttäreitten lisäksi.

Nro 18: olipas kivasti tehty ystävälle! Voi kyllä olla että perheellinen harvemmin ajattelee sinkun näkökulmasta noita juttuja. Iso plussa että olitte ihan itse ton hoksanneet järjestää... :)