Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sain kuulla, että isoisäni (isän puolelta=ei väleissä) oli jättänyt minulle perintöä? Rahat menneet, äiti raivoaa??
09.09.2016 |
Mistä päästä tämmöistä lähtee edes selvittelemään? En tiedä mitään muutenkaan, enkä varsinkaan lakiasioista. Vähiten tiedän isäni puoleisen suvun asioista.
Taustaa: Isäni ja äitini elivät sitä sen ajan "Levottomat"-tyyllistä elämää .Ehkä voi sanoa että nykyistä some-menestyjät-elämää. Tästä on nyt aikaa ja minä olen keski-ikäinen ja äitini tosiaan vanhus.
Siinä heidän menestyjät-elämässään kävi niin, että isäni sai tuomion talousrikoksista. Se saattoi olla siihen aikaan kovempi juttu kuin nykyään. (Nykyään on pressan linnassa joka vuosi kutsuttuina vieraina Talousrikollisia, tämän verran tiedän.) Niin siinä vaiheessa tuli ero ja äitini pisti välit poikki kaikkeen mitä sieltäpäin (isän puolellta) olisi olemassa. Tai tulossa.
Vuosikymmeniä on mennyt. Minä olen elänyt ihan hyvän lapsuuden. Äidin ja äidin hyvän, ja meitä tukevan suvun kanssa. En ole koskaan edes ajatellut lapsea, että jotain jäi paitsi kun ei isästä puhuttu. .Se vaan meni niin. Oli niin paljon muutakin touhua. Joo ja ei ollut mitään faceja tai muita internettejä, joten sitä vaan jättää asiat kun ei oikein tiedä eikä osaa muutenkaan.
Mumille olisi ollut kauhistus , ja varmaan hirveä häpeä, jos olisin esim. käynyt kyselemässä jotain jostain virastosta. Tämä oli elämää silloin.
Nyt selvisi, vuosikymmenten jälkeen, että isäni isä, siis on kuollessaan jättänyt minulle: poikansa tyttärelle, avioliitossa tehdylle, kymmeniä tuhansia euroissa, rahaa, Siis isän suvun puolelta perintöä? Muutenkin aika hienoa. En tiennyt että minua ajateltiin tai minusta välitettiin sieltä päin.
Asia on nyt selvinnyt, ja raivopäisen äitini reaktio on, että sitä rahaa on vähän tullut, ja kaikki on sinuun mennyt!?
Mistä minä saan tietää että mihin on mennyt? Ja mistä minä voin selvittää että miten ja miten paljon ?
Kysymys: onko minulla mitään mahdollisuutta selvittää näitä perintö- ja raha-asoita siten, etten lopullisesti suututa äitiäni? Eli ettei hän saa tietää että edes kyselen näitä asioita?
Pitääkö tätä varten palkata lakimies? Onhan hänellä täysi vaitiolovelvollisuus, ettei hän voi äidilleni kertoa asiasta, vaikka hän miten alkaisi kovistelemaan?
Äidistäni voin sanoa että hän on sen ajan kuuluisa, erittäin kaunis malli ja mannekiini. Eikä mikään seinäruusu muutenkaan elämässä. Että hänen kanssaan en vaan voi alkaa vanhoja asioita kaivelemaan.
Mumma ja mufa kuolleet jo. Ei siskoja tietääkseni. Isä varmaan elää vielä kun ei ole mitään kuulunut.
Kommentit (70)
Jos se perintö on vaan annettu epävirallisesti, ilman testamentteja ja muita. Ukki vaan laittanut kuolinvuoteeltaan kirjekuoreen rahaa ja toimitettu eteenpäin? Ei siitä mitään veropapereita löydy silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ohiksena, että lapsen kasvattaminen on kallista puuhaa. Se ettei Ap koe, että hän olisi mitään saanut, ei välttämättä pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran lapsi on ollut täysin tietämätön koko isän puolen suvusta, ja ollut alaikäinen, niin helppohan se on huoltajan ottaa rahat vastaan ja laittaa menemään.
Perijä ei osaa edes asiasta ajatella/kysellä mitään. Itse rahat on vaan annettu huoltajalle ja se siitä.
Enemmän surettaisi, että isoisä eikä isäkään ole koskaan saanut lapseen tutustua.
Näin justiinsa on asiat menneet.
Sellaisia ne perintöasiat on. Ihan normia, ei pidä odottaa keneltäkään mitään.
Ainakin 1990-luvulla on ollut jo edunvalvonta. Tiedän sen siitä, koska olen ollut omien lasteni edunvalvoja, kun he saivat perintöä. Kyllä sitä rahaa sai käyttää, esim. meillä on käytetty isoihin hankintoihin. Mutta vuositili piti tehdä maistraattiin joka vuosi, jossa tilejä, kuitteja ja rahoja syynättiin sentilleen. Tämä tili tosiaan tarkistettiin vuosittain, joten kyllä tuon ap:n tilanteen olisi pitänyt tulla ilmi samantien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokohan asia on selvinnyt, aloitus on jo kuusi vuotta vanha :D?
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran lapsi on ollut täysin tietämätön koko isän puolen suvusta, ja ollut alaikäinen, niin helppohan se on huoltajan ottaa rahat vastaan ja laittaa menemään.
Perijä ei osaa edes asiasta ajatella/kysellä mitään. Itse rahat on vaan annettu huoltajalle ja se siitä.
Enemmän surettaisi, että isoisä eikä isäkään ole koskaan saanut lapseen tutustua.
No ei se nyt noin mene :D ootko ihan daiju
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei enää paljoa sekavammaks voi mennä... Mikä oli kysymys? Että miten selvittää minne perintörahasi ovat menneet?
No tämähän se, tuntuu että koko tekstiseinän tarkoitus oli vain kehua omia taustojaan
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 1990-luvulla on ollut jo edunvalvonta. Tiedän sen siitä, koska olen ollut omien lasteni edunvalvoja, kun he saivat perintöä. Kyllä sitä rahaa sai käyttää, esim. meillä on käytetty isoihin hankintoihin. Mutta vuositili piti tehdä maistraattiin joka vuosi, jossa tilejä, kuitteja ja rahoja syynättiin sentilleen. Tämä tili tosiaan tarkistettiin vuosittain, joten kyllä tuon ap:n tilanteen olisi pitänyt tulla ilmi samantien.
Mielenkiintoista, mutta ap:n kokemat erot ja muu suhmurointi on tapahtunut 60-luvulla, eli 30 vuotta aikaisemmin. Ei voi ihan suoraan olettaa että silloin olisi ollut samanlainen laki ja käytännöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keksitty juttu taas oli joten siksi ei ole selvinnyt :D
Vierailija kirjoitti:
Jos se perintö on vaan annettu epävirallisesti, ilman testamentteja ja muita. Ukki vaan laittanut kuolinvuoteeltaan kirjekuoreen rahaa ja toimitettu eteenpäin? Ei siitä mitään veropapereita löydy silloin.
Näinpä juurkin on ilmeisesti tapahtunut. Käteistä on kirjekuoressa annettu eikä mitään verottajaa tai muita instansseja sekoitettu mukaan ollenkaan.
Äidiltä on mahdotonta kysyä, raivostuu vaan.
Isä varmaan elää vielä kun ei ole mitään ilmoitusta kuolemasta tullut. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiesittekö, että huoltajalla on velvollisuus toimittaa perukirja Digivirastoon mikäli alaikäisen perinnön osuus ylittää teityn summan. Jos huoltaja ei ilmoita, niin ei ne mistään sitä tietoa saa. Eikä digivirasto myöskään lähettele mitään kirjeitä, että miltes siellä perinnönjaossa kävi.
Hyvin julmalla tavalla tämä on huoltajan rehellisyydestä kiinni, ilmoittaako vaiko eikö.
Vierailija kirjoitti:
Mistä kuulit perinnöstä? Miksei sinuun ole oltu yhteydessä?
Itselläni ainoa huoltajani isä kuoli kun olin lapsi. Pieni perintöni meni sosialiviraston taakse. Josta maksetiin minun lastenkoti paikka.Sen jälkeen asuminen sukulaisen nurkissa.Ilman omaa huonetta.ihmisarvoa,Ole kittitai joudut lastenkotiin. Pakotetiin menen töihin kansakoulun jälkeen.Sitä palkasta silti jouduin maksaa petipaikani ymm, Kuin veljeni maksoi eriksen minusta.Tuli joulukuu olin 17v. Ilmoitetin saat mutaa pois. Perintöni loppu.Joudun vain joku paperi alekirjoitaa sosialivirasto,Saman aikaan veljeni oli muilla mailla vierasilla ei pystynyt perhelle antaa rahaa. Koskan en sanut selvitystä mihin pieni perintöni meni tai osuuta paljon oli. Ei edes kinostanut. Sisareni sanoi haasta perikunta oiketeen aika jolloin täysikäinen vasta 21v. Että jaossa meni värin.Ensin minun elatus perinöstä,sitten jakoon.Tai elossa olevalta äidiltä jota en tuntenut elatusmaksut.Antakaa meneiden olla. Raha ei tee oneliseksi. Rahat mitäkä menet.Nitä ei takaisin saa.Jos mikä tuhoaa ihmisen on Raha ja rahan valta.Kuin rahan himo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin 1990-luvulla on ollut jo edunvalvonta. Tiedän sen siitä, koska olen ollut omien lasteni edunvalvoja, kun he saivat perintöä. Kyllä sitä rahaa sai käyttää, esim. meillä on käytetty isoihin hankintoihin. Mutta vuositili piti tehdä maistraattiin joka vuosi, jossa tilejä, kuitteja ja rahoja syynättiin sentilleen. Tämä tili tosiaan tarkistettiin vuosittain, joten kyllä tuon ap:n tilanteen olisi pitänyt tulla ilmi samantien.
Mielenkiintoista, mutta ap:n kokemat erot ja muu suhmurointi on tapahtunut 60-luvulla, eli 30 vuotta aikaisemmin. Ei voi ihan suoraan olettaa että silloin olisi ollut samanlainen laki ja käytännöt.
60 LUVULLA ASIAT MENI IHAN ERINLAILLA KUIN 90-LUVLLA ON FAKTAA. ITSE KOKENUT PERINÖSTÄNI KOSKAAN EN EDES DOKUMENTIA NÄHNYT. 60 LUVULLA.
Vierailija kirjoitti:
Miten äidin mallinura tms tähän liittyy, en ymmärrä, mutta lapsen perintöä ei saa käyttää lapsen elatukseen, joten äidillä pitäisi olla näyttää se, mihin raha on kulunut. Jos tosin rahaa on kymmeniä tuhansia, jonkinlainen edunvalvontakuvio on pitänyt olla.
Siten että ap keksi jutun päästään. Eli ei ole ollut isää joka olisi saanut tuomion talousrikoksista, ei isoisää joka on jättänyt perinnön eikä äitiä joka olisi ollut kuuluisa malli. Kunhan päästään keksi sadun
tarinan mukaan tapahtunut vuosikymmeniä sitten. pitäisin mahdollisena ettei silloin vielä ollut dikivirastoa joka olisi valvonut perinnön käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että huoltajalla on velvollisuus toimittaa perukirja Digivirastoon mikäli alaikäisen perinnön osuus ylittää teityn summan. Jos huoltaja ei ilmoita, niin ei ne mistään sitä tietoa saa. Eikä digivirasto myöskään lähettele mitään kirjeitä, että miltes siellä perinnönjaossa kävi.
Hyvin julmalla tavalla tämä on huoltajan rehellisyydestä kiinni, ilmoittaako vaiko eikö.
Perinnöistä en tiedä, mutta muihin rahoihin, lahjoihin liittyen tms, ainakin on näin. Meillä on lapsilla joidenkin kymmenien tuhansien eurojen sijoitukset per naama, ja olemme tehneet ilmoitukset maistraattiin vuosittain. Olen melko varma, että serkuista ei ole tehty. Ja se ei tietysti ole ongelma, jos kukaan ei rahoja pölli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se perintö on vaan annettu epävirallisesti, ilman testamentteja ja muita. Ukki vaan laittanut kuolinvuoteeltaan kirjekuoreen rahaa ja toimitettu eteenpäin? Ei siitä mitään veropapereita löydy silloin.
Näinpä juurkin on ilmeisesti tapahtunut. Käteistä on kirjekuoressa annettu eikä mitään verottajaa tai muita instansseja sekoitettu mukaan ollenkaan.
Äidiltä on mahdotonta kysyä, raivostuu vaan.
Isä varmaan elää vielä kun ei ole mitään ilmoitusta kuolemasta tullut. T. Ap
No eihän sinulla sitten tietenkään ole mitään todisteita, eli lakimies ei mitään voi.
Onko edesmennyt mumma sama jonka juhliin tehty hyydykekakku oli rääpitty?
Alue: Aihe vapaa
Joku tässä tarinassa ei täsmää. Etkö tiedä, että testamentti pitää antaa perillisille tiedoksi todistettavasti, eli vaikka haastemies tuo, jos ei saantitodistusta palauteta? Olisit siis saanut siitä henkilökohtaisesti tiedon, jos olisit ollut täysi-ikäinen. Jos et, niin sinulle määrättiin edunvalvoja siihen saakka, että täytit 18 v ja sait omaisuuden haltuusi.
Jos oletamme, että tarina on totta, aloita etsimällä verotoimistosta perukirja ja perintöveropäätös. Sen jälkeen pyydä maistraatista edunvalvojaasi koskevat tiedot ja tilitiedot. Olet ilmeisesti jo sen ikäinen, että mahdollinen kavallus ollessasi alaikäinen on vanhentunut, joten äitisi kanssa asiasta ei enää ole aihetta keskustella.