Lue keskustelun säännöt.
Gallup : lääkityksesi?
07.09.2016 |
Eli mitä lääkkeitä syöt päivittäin?
Ja mitä otat tarvittaessa?
Kommentit (137)
Bisoprololia, furesista ja zolttia päivittäin. Tarvittaessa panadolia, Buranaa ja sirdaludia särkyihin ja noidannuoleen. Taustalla pumpun läppävikaa, joka ajoittain aiheuttaa lievää vajaatoimintaa. Ikää 29v. Synnynnäinen vika. Ja lääkkeet närästää, siksi vatsansuojalääke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa, ootteko te kuinka nuoria? Miksi ette hoida itseänne? Mitä syötte ja miten paljon harrastatte liikuntaa? Oletteko kokeilleet mitään vaihtoehtoja terveysongelmiinne? Levottomiin jalkoihin voi auttaa esim. magnesium ja kunnon venyttely iltaisin sekä hieronta. Huh, miten paljon te käytätte lääkkeitä kun olette vanhoja, kun nyt jo syötte niitä, eikö teitä hirvitä pilata elimistöänne jo nuorena? Mä käytän ainoastaan panadolia päänsärkyyn, jos on pakko, eli jotain pari kertaa vuodessa yhden. Pyrin ehkäisemään päänsärkyä syömällä oikein, liikkumalla ja käymällä säännöllisesti hierojalla. N48
Kummallista, että yläpeukkuja tulee kun syö kaikenlaisia myrkkyjä ja alapeukkuja, jos ilmoittaa ettei käytä lääkkeitä. Lääkkeiden syömisessä ei ole mitään hienoa, niitä pitäisi käyttää vain kun on kyse vakavasta sairaudesta tai kovasta kivusta, jota ei sillä hetkellä muuten saa pois.
Voi kuule ...
Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Ovat kokeneet eri asioita ja kokevat ne eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä kaavaa siitä, miten elämässä edetään ja miten pitäisi voida.Lääkkeet on se viimeinen vaihtoehto, luuletko olevan helppoa marssia aina vaan uudelleen ja uudelleen lääkäriin, kun olo on niin paha.
Mulle on sanottu, että mun pitäs hyväksyä se että aivojeni välittäjäaineissa on vikaa, jonka vuoksi masennus tulee toistuvasti ja tästä syyst syön todennäköisesti loppuelämäni ajan masennuslääkettä.Kerro sinä miten minä korjaan ne välittäjäaineet ilman lääkitystä?
Levottomiin jalkoihin sanon vaan sen verran että se voi olla todella invalidisoiva sairaus. Kokeile valvoa viisi yötä putkeen jalkojasi heilutellen 20min unenpätkiä välissä.. Siinä vaiheessa sitä kokeilee kyllä kaiken mahdollisen, kävelee lumihangessa polvia myöten ja seisoo kuumassa suihkussa, hakkaa jalkoja kun hierontakaan ei auta...
Olen kärsinyt levottomista jaloista, en nukkunut yökausiin juuri ollenkaan. Apua alkoi lopulta löytyä joogasta, kun huomasin, että se hivenen auttaa, aloin joka ilta joogata. Lisäksi otin isoja annoksia magnesiumia, niin isoja, että menin ripulille, siitä tiesin, että nyt pitää annosta pienentää. Nykyään voitelen joka ilta sääret mg-voiteella. Lisäksi mua auttaa kun pidän aina villasukkia jalassa, tietysti järkeä käyttäen, että en nyt helteellä mene tuolla villasukissa. Iltaisin laitan kuumavesipullon jalkoihin ja alkuyöstä myös villasukat. Hierojalla käyn kerran kk:ssa ja lisäksi hieron itse jalat joka ilta. Myös kuuma-kylmäsuihkuttelusta oli apua. Hierontaöljyyn sekoitan laventelia, mustapippuria ja inkivääriä, siis öljyinä.
Oman masennukseni paransin lähinnä ruokavalion avulla, suolistossahan se serotoniini syntyy. Tietysti voi olla paljon muutakin, mutta iso osa koko kehon terveyteen on suolistolla, se pitää saada kuntoon ihan ensimmäisenä. Jotenkin veikkaan, että kovin moni täälläkään ei ole tehnyt yhtään mitään terveytensä eteen. Nykyään on niin helppoa saada tietoa myös vaihtoehtoisista menetelmistä, että ei jää ainakaan tietämättömyydestä kiinni. Mistä sitten?
Mikä sinulla aiheutti masennuksen?
Syitä on yhtä monia kuin on sairastajiakin.
Epäilen suuresti, ettet masennusta edes sairastanut. Ehkä olit alakuloinen tai lievästi masentunut korkeintaan. Masentunut ihminen ei jaksa alkaa ruokavaliota korjaamaan ja ajattelemaan, tiedätkö miltä se tuntuu, se saamattomuus, väsymys, toivottomuus .. Ei se mitään helppoa ole, eikä silloin todellakaan kiinnosta MIKÄÄN vaikka järki sanoisikin että syö terveellisemmin, mene lenkille - se ei vaan onnistu! :/
Ahdistus on luku sinänsä, se on hyvin pelottava tunne.
Minäkin olen kokeillut levottomiin jalkoihin kaikenlaisia keinoja ja en kokenut oikein apua saavani, onneksi on tuo Sifrol niin saan yöni nukuttua.
Cipralex 5-10mg ahdistukseen. Syön vähemmän, jos on helppoja kausia ja enemmän, jos ahdistus yllättää.
Lisäksi Opamox 15mg tarvittaessa. Syön niitä lähinnä unettomuuteen, jota on vain silloin, jos mies ei ole kotona. En osaa nukkua yksin. Silloin ahdistaa.
En mitään, buranaa jos on oikein paha tilanne tarvittaessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa, ootteko te kuinka nuoria? Miksi ette hoida itseänne? Mitä syötte ja miten paljon harrastatte liikuntaa? Oletteko kokeilleet mitään vaihtoehtoja terveysongelmiinne? Levottomiin jalkoihin voi auttaa esim. magnesium ja kunnon venyttely iltaisin sekä hieronta. Huh, miten paljon te käytätte lääkkeitä kun olette vanhoja, kun nyt jo syötte niitä, eikö teitä hirvitä pilata elimistöänne jo nuorena? Mä käytän ainoastaan panadolia päänsärkyyn, jos on pakko, eli jotain pari kertaa vuodessa yhden. Pyrin ehkäisemään päänsärkyä syömällä oikein, liikkumalla ja käymällä säännöllisesti hierojalla. N48
Kummallista, että yläpeukkuja tulee kun syö kaikenlaisia myrkkyjä ja alapeukkuja, jos ilmoittaa ettei käytä lääkkeitä. Lääkkeiden syömisessä ei ole mitään hienoa, niitä pitäisi käyttää vain kun on kyse vakavasta sairaudesta tai kovasta kivusta, jota ei sillä hetkellä muuten saa pois.
Voi kuule ...
Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Ovat kokeneet eri asioita ja kokevat ne eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä kaavaa siitä, miten elämässä edetään ja miten pitäisi voida.Lääkkeet on se viimeinen vaihtoehto, luuletko olevan helppoa marssia aina vaan uudelleen ja uudelleen lääkäriin, kun olo on niin paha.
Mulle on sanottu, että mun pitäs hyväksyä se että aivojeni välittäjäaineissa on vikaa, jonka vuoksi masennus tulee toistuvasti ja tästä syyst syön todennäköisesti loppuelämäni ajan masennuslääkettä.Kerro sinä miten minä korjaan ne välittäjäaineet ilman lääkitystä?
Levottomiin jalkoihin sanon vaan sen verran että se voi olla todella invalidisoiva sairaus. Kokeile valvoa viisi yötä putkeen jalkojasi heilutellen 20min unenpätkiä välissä.. Siinä vaiheessa sitä kokeilee kyllä kaiken mahdollisen, kävelee lumihangessa polvia myöten ja seisoo kuumassa suihkussa, hakkaa jalkoja kun hierontakaan ei auta...
Olen kärsinyt levottomista jaloista, en nukkunut yökausiin juuri ollenkaan. Apua alkoi lopulta löytyä joogasta, kun huomasin, että se hivenen auttaa, aloin joka ilta joogata. Lisäksi otin isoja annoksia magnesiumia, niin isoja, että menin ripulille, siitä tiesin, että nyt pitää annosta pienentää. Nykyään voitelen joka ilta sääret mg-voiteella. Lisäksi mua auttaa kun pidän aina villasukkia jalassa, tietysti järkeä käyttäen, että en nyt helteellä mene tuolla villasukissa. Iltaisin laitan kuumavesipullon jalkoihin ja alkuyöstä myös villasukat. Hierojalla käyn kerran kk:ssa ja lisäksi hieron itse jalat joka ilta. Myös kuuma-kylmäsuihkuttelusta oli apua. Hierontaöljyyn sekoitan laventelia, mustapippuria ja inkivääriä, siis öljyinä.
Oman masennukseni paransin lähinnä ruokavalion avulla, suolistossahan se serotoniini syntyy. Tietysti voi olla paljon muutakin, mutta iso osa koko kehon terveyteen on suolistolla, se pitää saada kuntoon ihan ensimmäisenä. Jotenkin veikkaan, että kovin moni täälläkään ei ole tehnyt yhtään mitään terveytensä eteen. Nykyään on niin helppoa saada tietoa myös vaihtoehtoisista menetelmistä, että ei jää ainakaan tietämättömyydestä kiinni. Mistä sitten?
Mikä sinulla aiheutti masennuksen?
Syitä on yhtä monia kuin on sairastajiakin.
Epäilen suuresti, ettet masennusta edes sairastanut. Ehkä olit alakuloinen tai lievästi masentunut korkeintaan. Masentunut ihminen ei jaksa alkaa ruokavaliota korjaamaan ja ajattelemaan, tiedätkö miltä se tuntuu, se saamattomuus, väsymys, toivottomuus .. Ei se mitään helppoa ole, eikä silloin todellakaan kiinnosta MIKÄÄN vaikka järki sanoisikin että syö terveellisemmin, mene lenkille - se ei vaan onnistu! :/Ahdistus on luku sinänsä, se on hyvin pelottava tunne.
Minäkin olen kokeillut levottomiin jalkoihin kaikenlaisia keinoja ja en kokenut oikein apua saavani, onneksi on tuo Sifrol niin saan yöni nukuttua.
Olin lievästi masentunut teini-iästä lähtien, sitten keskivaikeasti jokusen vuoden, ainakin tutkimusten mukaan ja lääkkeitä määrättiin, en vaan niitä koskaan hakenut.
Masennukseen oli ainakin mulla monia syitä: lapsuuskodin henkinen kylmyys ja se, että mulle esim. sanottiin että olen vahinkolapsi, eikä minusta ole mihinkään, olen laiska, tyhmä jne, lisäksi ulkonäköäni arvosteltiin ja kaikki tekemiseni on aina ollut väärin ja kaikki muut ihmiset paljon parempia kuin minä. Siihen sitten vuosia jatkunut koulukiusaaminen. Ja tuohon aikaan, 70-80-luvulla minkäänlaista ymmärrystä tai tukea ei saanut käytännössä mihinkään. Sitä tosiaan oli vain laiska ja tyhmä ja jos uskalsi jostain valittaa, oli kantelija ja turhasta narisija. Sisarukseni vakava masennus johti itsemurhaan jo nuorella iällä, hän oli ehkä ainoa, joka minua oli vähänkään ymmärtänyt. Toisen läheisen ihmisen kuolema. Taloudelliset vaikeudet. Työttömyys. Sosiaalisten tilanteiden pelko. Kaikenlaiset fyysiset oireilut, kuten vatsakivut ja turvotus, ihottuma, kilpirauhasongelmat, virtsatieinfektiokierre, migreeni, voimakkaat kuukautiskivut ja erittäin runsas vuoto, selkäkivut (nikamista johtuva), korkea verenpaine, levottomat jalat, unettomuus, voimakas jännitys, rytmihäiriöt.
Pitkä on mulle tehtyjen tutkimusten lista ja lääkelista päätähuimaava. Mitään en käytä, olen itse parantanut itseni. Keskivaikeassa masennuksessa pystyy vielä jotenkuten toimimaan, ainakin minä pystyin ja ymmärsin, että kukaan muu ei minua auta, kuin minä itse. Lääkkeiden syöminen näytti johtavan vain yhä uusiin lääkkeisiin ja terveyden rapistumiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa, ootteko te kuinka nuoria? Miksi ette hoida itseänne? Mitä syötte ja miten paljon harrastatte liikuntaa? Oletteko kokeilleet mitään vaihtoehtoja terveysongelmiinne? Levottomiin jalkoihin voi auttaa esim. magnesium ja kunnon venyttely iltaisin sekä hieronta. Huh, miten paljon te käytätte lääkkeitä kun olette vanhoja, kun nyt jo syötte niitä, eikö teitä hirvitä pilata elimistöänne jo nuorena? Mä käytän ainoastaan panadolia päänsärkyyn, jos on pakko, eli jotain pari kertaa vuodessa yhden. Pyrin ehkäisemään päänsärkyä syömällä oikein, liikkumalla ja käymällä säännöllisesti hierojalla. N48
Kummallista, että yläpeukkuja tulee kun syö kaikenlaisia myrkkyjä ja alapeukkuja, jos ilmoittaa ettei käytä lääkkeitä. Lääkkeiden syömisessä ei ole mitään hienoa, niitä pitäisi käyttää vain kun on kyse vakavasta sairaudesta tai kovasta kivusta, jota ei sillä hetkellä muuten saa pois.
Voi kuule ...
Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Ovat kokeneet eri asioita ja kokevat ne eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä kaavaa siitä, miten elämässä edetään ja miten pitäisi voida.Lääkkeet on se viimeinen vaihtoehto, luuletko olevan helppoa marssia aina vaan uudelleen ja uudelleen lääkäriin, kun olo on niin paha.
Mulle on sanottu, että mun pitäs hyväksyä se että aivojeni välittäjäaineissa on vikaa, jonka vuoksi masennus tulee toistuvasti ja tästä syyst syön todennäköisesti loppuelämäni ajan masennuslääkettä.Kerro sinä miten minä korjaan ne välittäjäaineet ilman lääkitystä?
Levottomiin jalkoihin sanon vaan sen verran että se voi olla todella invalidisoiva sairaus. Kokeile valvoa viisi yötä putkeen jalkojasi heilutellen 20min unenpätkiä välissä.. Siinä vaiheessa sitä kokeilee kyllä kaiken mahdollisen, kävelee lumihangessa polvia myöten ja seisoo kuumassa suihkussa, hakkaa jalkoja kun hierontakaan ei auta...
Olen kärsinyt levottomista jaloista, en nukkunut yökausiin juuri ollenkaan. Apua alkoi lopulta löytyä joogasta, kun huomasin, että se hivenen auttaa, aloin joka ilta joogata. Lisäksi otin isoja annoksia magnesiumia, niin isoja, että menin ripulille, siitä tiesin, että nyt pitää annosta pienentää. Nykyään voitelen joka ilta sääret mg-voiteella. Lisäksi mua auttaa kun pidän aina villasukkia jalassa, tietysti järkeä käyttäen, että en nyt helteellä mene tuolla villasukissa. Iltaisin laitan kuumavesipullon jalkoihin ja alkuyöstä myös villasukat. Hierojalla käyn kerran kk:ssa ja lisäksi hieron itse jalat joka ilta. Myös kuuma-kylmäsuihkuttelusta oli apua. Hierontaöljyyn sekoitan laventelia, mustapippuria ja inkivääriä, siis öljyinä.
Oman masennukseni paransin lähinnä ruokavalion avulla, suolistossahan se serotoniini syntyy. Tietysti voi olla paljon muutakin, mutta iso osa koko kehon terveyteen on suolistolla, se pitää saada kuntoon ihan ensimmäisenä. Jotenkin veikkaan, että kovin moni täälläkään ei ole tehnyt yhtään mitään terveytensä eteen. Nykyään on niin helppoa saada tietoa myös vaihtoehtoisista menetelmistä, että ei jää ainakaan tietämättömyydestä kiinni. Mistä sitten?
Mikä sinulla aiheutti masennuksen?
Syitä on yhtä monia kuin on sairastajiakin.
Epäilen suuresti, ettet masennusta edes sairastanut. Ehkä olit alakuloinen tai lievästi masentunut korkeintaan. Masentunut ihminen ei jaksa alkaa ruokavaliota korjaamaan ja ajattelemaan, tiedätkö miltä se tuntuu, se saamattomuus, väsymys, toivottomuus .. Ei se mitään helppoa ole, eikä silloin todellakaan kiinnosta MIKÄÄN vaikka järki sanoisikin että syö terveellisemmin, mene lenkille - se ei vaan onnistu! :/Ahdistus on luku sinänsä, se on hyvin pelottava tunne.
Minäkin olen kokeillut levottomiin jalkoihin kaikenlaisia keinoja ja en kokenut oikein apua saavani, onneksi on tuo Sifrol niin saan yöni nukuttua.
Olin lievästi masentunut teini-iästä lähtien, sitten keskivaikeasti jokusen vuoden, ainakin tutkimusten mukaan ja lääkkeitä määrättiin, en vaan niitä koskaan hakenut.
Masennukseen oli ainakin mulla monia syitä: lapsuuskodin henkinen kylmyys ja se, että mulle esim. sanottiin että olen vahinkolapsi, eikä minusta ole mihinkään, olen laiska, tyhmä jne, lisäksi ulkonäköäni arvosteltiin ja kaikki tekemiseni on aina ollut väärin ja kaikki muut ihmiset paljon parempia kuin minä. Siihen sitten vuosia jatkunut koulukiusaaminen. Ja tuohon aikaan, 70-80-luvulla minkäänlaista ymmärrystä tai tukea ei saanut käytännössä mihinkään. Sitä tosiaan oli vain laiska ja tyhmä ja jos uskalsi jostain valittaa, oli kantelija ja turhasta narisija. Sisarukseni vakava masennus johti itsemurhaan jo nuorella iällä, hän oli ehkä ainoa, joka minua oli vähänkään ymmärtänyt. Toisen läheisen ihmisen kuolema. Taloudelliset vaikeudet. Työttömyys. Sosiaalisten tilanteiden pelko. Kaikenlaiset fyysiset oireilut, kuten vatsakivut ja turvotus, ihottuma, kilpirauhasongelmat, virtsatieinfektiokierre, migreeni, voimakkaat kuukautiskivut ja erittäin runsas vuoto, selkäkivut (nikamista johtuva), korkea verenpaine, levottomat jalat, unettomuus, voimakas jännitys, rytmihäiriöt.
Pitkä on mulle tehtyjen tutkimusten lista ja lääkelista päätähuimaava. Mitään en käytä, olen itse parantanut itseni. Keskivaikeassa masennuksessa pystyy vielä jotenkuten toimimaan, ainakin minä pystyin ja ymmärsin, että kukaan muu ei minua auta, kuin minä itse. Lääkkeiden syöminen näytti johtavan vain yhä uusiin lääkkeisiin ja terveyden rapistumiseen.
Hyvä kuulla että voit hyvin. Myös itselläni rankkoja menetyksiä. Välillä olo lyö polvitaipeisiin ja kaadun maahan ... :(
Mikä oli muutos ruokavaliossa joka toi avun?
Joo ... kyllä sen näkee, että av:lla on keskimäärin samanlaista porukkaa kuin yleensä, eli puolet hulluja ja puolet kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsiviä. Itse kuulun jälkimmäiseen porukkaan, thyroxin 50 mg aamuisin, ei muuta lääkitystä. Voltareeniä lihaskipuihin kovan treenin jälkeen menee toisinaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voxra (adhd)
Salazopyrin (reuma)
ennen otin kolmea eri reumalääkettä, onneksi nyt pärjää yhdellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Xanor + Lyrica. Aiemmin noiden lisäksi myös escitalopram + ketipinor mutta halusin vähentää lääkkeiden syöntiä.
Olen harkinnut kyllä, että kokeilisin Voxraa, jos lääkärini antaa siihen reseptin.
Vituttaa nämä jeesustelijat. Kyllä en söisi lääkkeitä jos ei olisi pakko. Se että sinä tai 90-vuotias äitisi ette syö muuta kuin buranaa kertan vuoteen, ei tarkoita että muut voisivat tehdä samaa.
Itse syön päivittäin trileptalia vahvoja määriä, sillä mulla on epilepsia ja saan pahoja grand mal kohtauksia. Poissaolokohtaukset ei tosin edes lähde tuolla lääkkeellä, eli toistaiseksi olen joutunut keskeyttämään lukion kun en pysty keskittymään. Teen itsenäisiä kursseja ja toivon Jumalalta että pian helpottaa. Tämän vuoksi joudun syömään välillä unilääkkeitä.
Buranaa ja panadolia kuluu enemmän kuin laki sallii, koska en saa syödä normaaleja migreenilääkkeitä ja epilepsiaan liittyy mulla vitun voimakas sellainen. Tällä hetkellä psykoterapia auttaa henkisiin ongelmiin (seurausta epilepsiasta, masennus jne.), joten en tarvitse mielialalääkkeitä mistä olen kiitollinen.
Että siitä teille "ei koskaan ikinä lääkkeitä"-jupisijoille, viettäkäähän vitun railakas loppuelämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruslääkitys:
Thyroxin 100 ug, kilpirauhasen vajaatoimintaan
Somac 40 mg, närästykseen
Lamictal 200 mg, masennukseen
Venlafaxin 300 mg, masennukseen
Ketipinor 25 mg, uniongelmiin
Triptyl 20 mg, uniongelmiin
Melatoniini 10 mg, uniongelmiin
Yaz, ehkäisyyn
Tarvittaessa:
Propral 10 mg, paniikkihäiriöön
Norflex 100 mg, selkäkipuun
Burana 600 mg, kipuun
Panadol 1 g, kipuun
Onpas tuota lääkitystä näköjään kertynyt! :D Mutta tyytyväinen kyllä olen sen toimivuuteen, eikä sivuoireitakaan ole lainkaan.
Propral (migreenin estoon)
Sitalopraami (yleiseen ahdistuneisuuteen. sain yleisen ahdistuneisuushäiriön pahan trauman seurauksena)
Elän juuri nyt hyvää elämää. Olin pari vuotta sitten mukana kolarissa, jossa isäni kuoli. Jäin henkiin, mutta kovan hinnan sain siitä maksaa. Pahoja ahdistuskohtauksia ja valtava suru isän menetyksestä. Lääkkeistä on ollut minulle paljon apua. Sori kun meni vähän ot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Insuliinia (novorapid). Ja on hormonikierukka, siitä vapautuu hormoneja kehoon koko ajan. Lisäksi vitamiineja syön, b12 ja biotiini+sinkki.
Cetirizin, Mirtazapin, Escitalopram ja Relvar Ellipta menevät päivittäin, tarvittaessa otan Zopinoxia.
Thyroxin 100 ug/ päivä, D-vitamiinia sama annos ja B-vitamiiniyhdistelmä.
Vierailija kirjoitti:
Osa ihania lääkkeitä. Bentsot, kipulääkkeet yms. Mutta toisaalta myös paskaa ko niistä jää riippuvaiseksi.
Ihania lääkkeitä ? :( HUH.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa, ootteko te kuinka nuoria? Miksi ette hoida itseänne? Mitä syötte ja miten paljon harrastatte liikuntaa? Oletteko kokeilleet mitään vaihtoehtoja terveysongelmiinne? Levottomiin jalkoihin voi auttaa esim. magnesium ja kunnon venyttely iltaisin sekä hieronta. Huh, miten paljon te käytätte lääkkeitä kun olette vanhoja, kun nyt jo syötte niitä, eikö teitä hirvitä pilata elimistöänne jo nuorena? Mä käytän ainoastaan panadolia päänsärkyyn, jos on pakko, eli jotain pari kertaa vuodessa yhden. Pyrin ehkäisemään päänsärkyä syömällä oikein, liikkumalla ja käymällä säännöllisesti hierojalla. N48
Kummallista, että yläpeukkuja tulee kun syö kaikenlaisia myrkkyjä ja alapeukkuja, jos ilmoittaa ettei käytä lääkkeitä. Lääkkeiden syömisessä ei ole mitään hienoa, niitä pitäisi käyttää vain kun on kyse vakavasta sairaudesta tai kovasta kivusta, jota ei sillä hetkellä muuten saa pois.
Voi kuule ...
Ihmiset nyt vaan on erilaisia. Ovat kokeneet eri asioita ja kokevat ne eri tavoin. Ei ole olemassa yhtä kaavaa siitä, miten elämässä edetään ja miten pitäisi voida.Lääkkeet on se viimeinen vaihtoehto, luuletko olevan helppoa marssia aina vaan uudelleen ja uudelleen lääkäriin, kun olo on niin paha.
Mulle on sanottu, että mun pitäs hyväksyä se että aivojeni välittäjäaineissa on vikaa, jonka vuoksi masennus tulee toistuvasti ja tästä syyst syön todennäköisesti loppuelämäni ajan masennuslääkettä.Kerro sinä miten minä korjaan ne välittäjäaineet ilman lääkitystä?
Levottomiin jalkoihin sanon vaan sen verran että se voi olla todella invalidisoiva sairaus. Kokeile valvoa viisi yötä putkeen jalkojasi heilutellen 20min unenpätkiä välissä.. Siinä vaiheessa sitä kokeilee kyllä kaiken mahdollisen, kävelee lumihangessa polvia myöten ja seisoo kuumassa suihkussa, hakkaa jalkoja kun hierontakaan ei auta...
Olen kärsinyt levottomista jaloista, en nukkunut yökausiin juuri ollenkaan. Apua alkoi lopulta löytyä joogasta, kun huomasin, että se hivenen auttaa, aloin joka ilta joogata. Lisäksi otin isoja annoksia magnesiumia, niin isoja, että menin ripulille, siitä tiesin, että nyt pitää annosta pienentää. Nykyään voitelen joka ilta sääret mg-voiteella. Lisäksi mua auttaa kun pidän aina villasukkia jalassa, tietysti järkeä käyttäen, että en nyt helteellä mene tuolla villasukissa. Iltaisin laitan kuumavesipullon jalkoihin ja alkuyöstä myös villasukat. Hierojalla käyn kerran kk:ssa ja lisäksi hieron itse jalat joka ilta. Myös kuuma-kylmäsuihkuttelusta oli apua. Hierontaöljyyn sekoitan laventelia, mustapippuria ja inkivääriä, siis öljyinä.
Oman masennukseni paransin lähinnä ruokavalion avulla, suolistossahan se serotoniini syntyy. Tietysti voi olla paljon muutakin, mutta iso osa koko kehon terveyteen on suolistolla, se pitää saada kuntoon ihan ensimmäisenä. Jotenkin veikkaan, että kovin moni täälläkään ei ole tehnyt yhtään mitään terveytensä eteen. Nykyään on niin helppoa saada tietoa myös vaihtoehtoisista menetelmistä, että ei jää ainakaan tietämättömyydestä kiinni. Mistä sitten?
Mikä sinulla aiheutti masennuksen?
Syitä on yhtä monia kuin on sairastajiakin.
Epäilen suuresti, ettet masennusta edes sairastanut. Ehkä olit alakuloinen tai lievästi masentunut korkeintaan. Masentunut ihminen ei jaksa alkaa ruokavaliota korjaamaan ja ajattelemaan, tiedätkö miltä se tuntuu, se saamattomuus, väsymys, toivottomuus .. Ei se mitään helppoa ole, eikä silloin todellakaan kiinnosta MIKÄÄN vaikka järki sanoisikin että syö terveellisemmin, mene lenkille - se ei vaan onnistu! :/Ahdistus on luku sinänsä, se on hyvin pelottava tunne.
Minäkin olen kokeillut levottomiin jalkoihin kaikenlaisia keinoja ja en kokenut oikein apua saavani, onneksi on tuo Sifrol niin saan yöni nukuttua.
Olin lievästi masentunut teini-iästä lähtien, sitten keskivaikeasti jokusen vuoden, ainakin tutkimusten mukaan ja lääkkeitä määrättiin, en vaan niitä koskaan hakenut.
Masennukseen oli ainakin mulla monia syitä: lapsuuskodin henkinen kylmyys ja se, että mulle esim. sanottiin että olen vahinkolapsi, eikä minusta ole mihinkään, olen laiska, tyhmä jne, lisäksi ulkonäköäni arvosteltiin ja kaikki tekemiseni on aina ollut väärin ja kaikki muut ihmiset paljon parempia kuin minä. Siihen sitten vuosia jatkunut koulukiusaaminen. Ja tuohon aikaan, 70-80-luvulla minkäänlaista ymmärrystä tai tukea ei saanut käytännössä mihinkään. Sitä tosiaan oli vain laiska ja tyhmä ja jos uskalsi jostain valittaa, oli kantelija ja turhasta narisija. Sisarukseni vakava masennus johti itsemurhaan jo nuorella iällä, hän oli ehkä ainoa, joka minua oli vähänkään ymmärtänyt. Toisen läheisen ihmisen kuolema. Taloudelliset vaikeudet. Työttömyys. Sosiaalisten tilanteiden pelko. Kaikenlaiset fyysiset oireilut, kuten vatsakivut ja turvotus, ihottuma, kilpirauhasongelmat, virtsatieinfektiokierre, migreeni, voimakkaat kuukautiskivut ja erittäin runsas vuoto, selkäkivut (nikamista johtuva), korkea verenpaine, levottomat jalat, unettomuus, voimakas jännitys, rytmihäiriöt.
Pitkä on mulle tehtyjen tutkimusten lista ja lääkelista päätähuimaava. Mitään en käytä, olen itse parantanut itseni. Keskivaikeassa masennuksessa pystyy vielä jotenkuten toimimaan, ainakin minä pystyin ja ymmärsin, että kukaan muu ei minua auta, kuin minä itse. Lääkkeiden syöminen näytti johtavan vain yhä uusiin lääkkeisiin ja terveyden rapistumiseen.
Hyvä kuulla että voit hyvin. Myös itselläni rankkoja menetyksiä. Välillä olo lyö polvitaipeisiin ja kaadun maahan ... :(
Mikä oli muutos ruokavaliossa joka toi avun?
Jätin pois: viljat, sokeri, kahvi, keinomakeuttajat, kaikki lisäaineet. Vaihdoin rasvat luonnollisiin, riisin täysjyvään, lisäsin kasviksia todella paljon, pidän huolen, että syön joka päivä vähintään yhden kananmunan. Maitotuotteet on laktoosittomia. Käytän runsaasti hyviä bakteereita sisältäviä ruokia, kuten jugurtteja, ab-piimää, raakamaidosta tehtyjä juustoja, raakoja kasviksia, hapanvihanneksia, graavikalaa. Pari vuotta söin maitohappobakteereja myös purkista. Olo alkoi kohentua vähitellen, pikaisia muutoksia tapahtui ainoastaan vatsan hyvinvoinnissa, eli ilmavaivat ja turvotus ja kivut hävisivät muutamassa päivässä. Siitä paraneminen lähti liikkeelle. Mutta en väitä, että se yksistään riittäisi, mutta se on hyvä pohja. Ja ihan kemiallista, suolisto tuottaa serotoniinia, jos se on kunnossa, ei tarvita serotoniinia purkista. Muut syyt on sitten hoidettava muulla tavoin, mutta kun olotila muuten paranee, jaksaa keskittyä esim. liikuntaan ja käydä läpi asioita. Ei saa antaa periksi! Totuus on niin kova, että kukaan ei voi ketään parantaa, se on itse tehtävä.
Olen kärsinyt levottomista jaloista, en nukkunut yökausiin juuri ollenkaan. Apua alkoi lopulta löytyä joogasta, kun huomasin, että se hivenen auttaa, aloin joka ilta joogata. Lisäksi otin isoja annoksia magnesiumia, niin isoja, että menin ripulille, siitä tiesin, että nyt pitää annosta pienentää. Nykyään voitelen joka ilta sääret mg-voiteella. Lisäksi mua auttaa kun pidän aina villasukkia jalassa, tietysti järkeä käyttäen, että en nyt helteellä mene tuolla villasukissa. Iltaisin laitan kuumavesipullon jalkoihin ja alkuyöstä myös villasukat. Hierojalla käyn kerran kk:ssa ja lisäksi hieron itse jalat joka ilta. Myös kuuma-kylmäsuihkuttelusta oli apua. Hierontaöljyyn sekoitan laventelia, mustapippuria ja inkivääriä, siis öljyinä.
Oman masennukseni paransin lähinnä ruokavalion avulla, suolistossahan se serotoniini syntyy. Tietysti voi olla paljon muutakin, mutta iso osa koko kehon terveyteen on suolistolla, se pitää saada kuntoon ihan ensimmäisenä. Jotenkin veikkaan, että kovin moni täälläkään ei ole tehnyt yhtään mitään terveytensä eteen. Nykyään on niin helppoa saada tietoa myös vaihtoehtoisista menetelmistä, että ei jää ainakaan tietämättömyydestä kiinni. Mistä sitten?