Lue keskustelun säännöt.
Nuoret köyhempiä kuin ennen - mitä tapahtuu yhteiskunnallemme?
07.09.2016 |
Kuulun itse siihen sukupolveen (kolmekymppiset ja alle) joiden palkkakehitys jää auttamatta jälkeen aiemmin uransa luoneista. Olen valmistunut alalle, joka oli vielä joitain vuosia sitten niitä hyvin palkattuja ja "varmoja" valintoja. Sittemmin työpaikkojen väheneminen ja ylikoulutus ovat tehneet tehtävänsä, kuten monilla muillakin aloilla.
Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on vakityö. Palkkani on kuitenkin todella huomattavasti alle alan suositusten, ja työn vaativuuteen nähden olen todellakin alipalkattu. Miksi en etsi muita töitä? No minähän etsin, olen etsinyt jo kauan, mutta ilman menestystä. Ei kai pitäisi liikaa valittaa, kun samalla alalla on tuttuja työttömänä. Kun mietin muilla aloilla toimivia ystäviäni, niin aika samanlaista se on työelämä kaikilla. Poikkeuksena muutama lääkäri.
Minua oikeasti huolestuttaa meidän n. kolmekymppisten tulevaisuus. Rahat ovat niin tiukoilla, että esim. perheen perustamista tai asuntojen ostamista täytyy todella tarkkaan harkita. Tutuistani ei juuri kukaan ole hankkinut lapsia, ja vuokralla asuu suurin osa. En usko, että sellaista päivää tulee koskaan, että valtaosa meistä saisi hankittua esim. kesämökin kaiken muun lisäksi.
Työelämää määrittää työpanoksen vähäisen arvostuksen ja surkeiden rahallisten korvausten lisäksi muukin epävarmuus; on pätkätöitä, määräaikaisia sopimuksia ja muuta "kivaa". Suunnittele siinä sitten elämääsi pidemmälle.
Ainut lohduttava tekijä itselleni on se tieto, että suuri osa ikäisistäni on samassa tilanteessa siitä huolimatta, että koulutus on hankittu ja työkokemusta yritetään kartuttaa vaikka väkisin. Mutta kyllä kokonaisuus huolettaa. Missä vaiheessa me hankimme perheet tai kartutamme minkäänlaista omaisuutta? Näen tulevaisuuden todella pelottavana, enkä ole ainut. Kun vietän aikaa ystävieni kanssa, kääntyy puhe usein tähän kaikkien jakamaan epävarmuuteen, ahdistukseen ja pelkoon. Kovasta halusta ja kyvyistä huolimatta et välttämättä tässä maailmassa pääse enää mihinkään.
Kommentit (542)
Vierailija kirjoitti:
Hitto että hiertää, kun ihmiset ei lue näitä ketjuja. Tähänkin pulpahtelee joka viidenneksi keskustelijaksi joku huutelemaan porsastelevasta elämäntavasta, helposta elämästä ja siitä kun mikään ei riitä ja ennen ei ollut älypuhelimia eikä Thaimaan matkoja.
Vastavuoroisesti joka viides viesti melkein selventää sitä, että tässä keskustelussa ei ole kyse siitä. Voe vittu.
Ja kuitenkin aiheena on "Nuoret köyhempiä kuin ennen". Totta kai keskustelu rönsyilee sen ympärillä.
Jos aihe olisi "Nuorten on vaikea päästä työelämään" tai "Nuorten taloudellinen tulevaisuus on epävarmempi kuin koskaan", keskustelu olisi ehkä erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuntolainojen korot eivät ole ikinä olleet näin pitkään näin alhaalla kuin nyt. Joskus 80-luvulla lainojen korot oli ihan jäätävät verrattuna tähän hetkeen. Siksi vähän ihmetyttää, miksi nyt parutaan, ettei asuntoon muka pääse kiinni. Pääsee, jopa ilman takaajia, jos on asp-säästäjä.
🇺🇦🇮🇱
Nykypäivän tuilla saa moni saman elintason, kuin perustyöläinen 70-80-luvuilla. Joten köyhempiä ihmiset eivät ole, raha vaan tulee eri lähteestä.
Ei jaksa jankata, mutta tuo on massiivista itsepetosta, että ennen kaikki oli hyvin nuorilla; kaikilla oli kivoja töitä, elintasoa ja turvallisuutta.
Kuinka moni teistä on muuttanut 16 vuotiaana isolle kirkolle töitä etsimään? Näin omat vanhempani. Lattea ei oltu edes keksitty.
Itsellä on leipä ollut pieninä pirstaleina kanssa maailmalla eikä vakitöitä tultu tyrkyttämään iloisella ja turvallisella 90-luvulla. Maassa oli pahimmillaan työttömyysaste 20%. Eikä ollut kynnenviilausstudioita ja tatuointeja ottivat vain rikolliset ja merimiehet.
Nythän nuorille ja vanhemmille on ollut tarjolla vakaata talouskehitystä, vaikka kaiken maailman kriisit uhkaavat. Jotain ne 90-luvusta oppivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto että hiertää, kun ihmiset ei lue näitä ketjuja. Tähänkin pulpahtelee joka viidenneksi keskustelijaksi joku huutelemaan porsastelevasta elämäntavasta, helposta elämästä ja siitä kun mikään ei riitä ja ennen ei ollut älypuhelimia eikä Thaimaan matkoja.
Vastavuoroisesti joka viides viesti melkein selventää sitä, että tässä keskustelussa ei ole kyse siitä. Voe vittu.
Ja kuitenkin aiheena on "Nuoret köyhempiä kuin ennen". Totta kai keskustelu rönsyilee sen ympärillä.
Jos aihe olisi "Nuorten on vaikea päästä työelämään" tai "Nuorten taloudellinen tulevaisuus on epävarmempi kuin koskaan", keskustelu olisi ehkä erilaista.
Mietin juuri ihan samaa, että otsikko on väärässä, vaikka viestin sisältö sinänsä ihan asiallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhempani suurista ikäluokista. Tapasivat yliopistolla. Toinen sai heti vakipaikan, toinen ei tehnyt edes gradua loppuun, kun tuntitöitä riitti. Myöhemmin hänetkin vakinaistettiin. Hankkivat omakotitalon, jonka velat saivat maksettua noin 45-vuotiaina. Sitten hankittuina purjevenettä ja muuta vastaavaa. Omakotitalon saivat vielä äskettäin kaupaksi hyvällä hinnalla.
Itse olen 40-vuotias pitkäaikaistyötön maisteri. Niin on aviopuolisonikin. Töissä ehdimme olla niin vähän, että opintolainoja joutuu makselemaan pois työmarkkinatuesta. Tämä tarkoittaa 4,45 euroa yhden ihmisen kulutukseen (ruoka, vaatteet ja muut) per päivä. Työ miltä tahansa alalta olisi kiva tässä tilanteessa, mutta kukapa palkkaisi keski-ikäisen ihmisen ilman ko. alan koulutusta ja työkokemusta? Minulla on kaksi sisarusta. Heistä toinen on pätkätyö- ja työttömyyskierteessä oleva 35-vuotias maisteri. Toinen vähemmän koulutettu, mutta häneltä löytyy vakityö ja varakas puoliso.
Ja edelleen, vaikka työn saaminen nykyään on vaikeampaa kuin joskus, toisaalta on ihan erilainen yhteiskunnan tukiverkko turvana (vaikka se varmaan pakon edessä pikku hiljaa rapautuukin).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän tuilla saa moni saman elintason, kuin perustyöläinen 70-80-luvuilla. Joten köyhempiä ihmiset eivät ole, raha vaan tulee eri lähteestä.
Näinhän se taitaa olla. Saas vaan nähdä, kauanko tällainen systeemi kestää :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykypäivän tuilla saa moni saman elintason, kuin perustyöläinen 70-80-luvuilla. Joten köyhempiä ihmiset eivät ole, raha vaan tulee eri lähteestä.
Näinhän se taitaa olla. Saas vaan nähdä, kauanko tällainen systeemi kestää :(
Eihän se nytkään ole kestävällä pohjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on ollut töissä vasta pari kuukautta mutta puhuvat jo ylennyksestä.
Muuten kirjoituksesi oli ihan asiaa mutta, kun elätte selvästi ns. helppoa elämää niin teidän ei kannata yrittää arvostella muiden ihmisten elämää.
Millä tavalla elämme mielestäsi helppoa elämää? Omasta mielestä ihan tavallista, ja töitä tehdään elääksemme.
Millä alalla työskentelette? Kuulostaa aivan utopistiselta että töitä tarjotaan useista paikoista ja nuorelle vastavalmistuneelle tyrkitään ylennyksiä huiman kahden kuukauden työrupeaman jälkeen. :O
AV:n skitsofreniaa parhaimmillaan: nuorten heikentyneitä oloja käsittelevässä ketjussa hardcore-syyllistys käynnissä ("te ette tiedä mitä on OIKEASTI olla pienituloinen"), samaan aikaan Sipilää käsittelevässä ketjussa ulistaan kilpaa, kuinka kenelläkään ei ole enää Suomessa varaa mihinkään, paitsi ehkä maahanmuuttajilla. :D Mutta samanaikaisesti toki nuorilla aikuisilla on kaikkeen varaa mihin ennen (eikä nykyäänkään) ole kenelläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moni muistelee, miten omilla duunarivanhemmillakin/isovanhemmilla oli varaa hankkia omakotitalo. Tämä on ihan totta, mutta eivät hekään ostaneet talojaan Helsingistä tai muista isommista kaupungeista. Pienelläkin rahalla saa nykyisin talon, mutta ei välttämättä sieltä, missä on töitä. Aiemmin omakotitalot usein rakennettiin talkootyönä, ruokapalkalla tuli sukulaiset, ystävät ja naapurit rakentamaan. Ostaa tarvitsi vain tontti ja rakennusmateriaalit. Ei myöskään ollut nykyisen kaltaisia rakennusmääräyksiä, joiden vuoksi autoasentajana työskentelevä Pekka-setä ei voikaan enää tehdä taloon sähkö- ja viemäritöitä vaan näitä tekemään on palkattava ammattilainen.
Mä olen ihan hyvätuloisesta perheestä, mutta ei omilla vanhemmillanikaan ollut 1970-luvun alussa varaa ostaa perheasuntoa Helsingistä. Niinpä he ostivat asunnon Helsingin maalaiskunnasta, josta pian tulikin Vantaan kaupunki. Kun muutimme, oli kuin olisi muuttanut maalle. Vuosikymmenten myötä alueelle rakennettiin yhä enemmän, tuli palveluita, julkinen liikenne parani ja samalla asuntojen arvot nousivat. 30 vuoden päästä Kerava, Riihimäki, Kirkkonummi, Mäntsälä, Sipoo yms alueet ovat samaa yhtenäistä pääkaupunkiseutua kuin nyt ovat Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdessä Helsingin kanssa. Hämeenlinnasta ja Lahdesta kulkee jo paljon ihmisiä Helsingissä töissä ja asuminen on noissa paikoissa edullisempaa kuin Helsingissä.
Etpä taida olla Y-sukupolvea kun vanhempasi rakentelivat taloa 70-luvulla.
Mun mielestä ongelma on siinä, että nykyajan vanhemmat ei halua luopua itse tienaamistaan rahoista (tai perintönä saaduista rahoista) millään. Heidän vanhempansa ovat antaneet heille taloudellista tukea, ennakkoperintöä ym. ja heidän isovanhempansa ovat jättäneet heille perintöä jne. Minun vanhempani saivat käytännössä ilmaisen okt:n Helsingistä isäni vanhemmilta ja ovat hyväpalkkaisissa töissä eli omaakin omaisuutta on kertynyt. Meidät lapset on "heitetty pihalle" viimeistään 18-vuotiaina eikä mitään taloudellista tukea ole herunut. Eivätkä isovanhempamme ole jättämässä meille lapsenlapsille mitään. Omat vanhempamme elävät luultavasti vielä 30-40 vuotta eli sieltäkään ei ole tulossa perintöä pitkään aikaan. Eikä varmaan tule mitään kun hassaavat nyt rahansa ökymatkailuun ym. Eli Y-sukupolven vanhemmat ovat saaneet nauttia itse sukunsa antamasta taloudellisesta tuesta, mutta eivät laita hyvää kiertämään omille lapsilleen. He ovat toisin sanoen syypää tähän nykyiseen nuorten köyhyyteen. Nuoret eivät saa samalla tavalla säästettyä tai hankittua asuntoa/autoa/mökkiä ym. vaan.asutaan hautaan asti ylihinnoitelluissa vuokrakämpissä, kun omat vanhemmat muuttavat Espanjasn ökuhuvilaan eläkepäiviksi.
Kyllähän tämä vähän vaikuttaa siltä, että alle 30-vuotiaiden kohdalla korjataan sitä satoa, että kaikista yritetään kouluttaa "akateemikkoja" ja porukkaa kokonaisuutena ylikoulutetaan. Suurimmalle osalle jotakin työtä löytyy, mutta ei kaikille. Tutkinto ei takaakaan töitä ja ollaan pettyneitä ja petettyjä.
Teitä aikaisempi nuorten sukupolvi joutui pettymään, kun suurten ikäluokkien piti jäädä rytinällä eläkkeelle ja urakierron piti lähteä taas pyörimään. Näin ei käynytkään. Että ei tämä itsesäälissä rypeminen ole vain uusimpien sukupolvien yksinoikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika monia kolmekymppisiä ja nuorempia odottaa suuret perinnöt, omakotitalot ja kesäasunnot.
Vierailija kirjoitti:
Aika monia kolmekymppisiä ja nuorempia odottaa suuret perinnöt, omakotitalot ja kesäasunnot.
Ja vielä useampia ei odota. Sehän tässä vähän niinkuin on ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni muistelee, miten omilla duunarivanhemmillakin/isovanhemmilla oli varaa hankkia omakotitalo. Tämä on ihan totta, mutta eivät hekään ostaneet talojaan Helsingistä tai muista isommista kaupungeista. Pienelläkin rahalla saa nykyisin talon, mutta ei välttämättä sieltä, missä on töitä. Aiemmin omakotitalot usein rakennettiin talkootyönä, ruokapalkalla tuli sukulaiset, ystävät ja naapurit rakentamaan. Ostaa tarvitsi vain tontti ja rakennusmateriaalit. Ei myöskään ollut nykyisen kaltaisia rakennusmääräyksiä, joiden vuoksi autoasentajana työskentelevä Pekka-setä ei voikaan enää tehdä taloon sähkö- ja viemäritöitä vaan näitä tekemään on palkattava ammattilainen.
Mä olen ihan hyvätuloisesta perheestä, mutta ei omilla vanhemmillanikaan ollut 1970-luvun alussa varaa ostaa perheasuntoa Helsingistä. Niinpä he ostivat asunnon Helsingin maalaiskunnasta, josta pian tulikin Vantaan kaupunki. Kun muutimme, oli kuin olisi muuttanut maalle. Vuosikymmenten myötä alueelle rakennettiin yhä enemmän, tuli palveluita, julkinen liikenne parani ja samalla asuntojen arvot nousivat. 30 vuoden päästä Kerava, Riihimäki, Kirkkonummi, Mäntsälä, Sipoo yms alueet ovat samaa yhtenäistä pääkaupunkiseutua kuin nyt ovat Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdessä Helsingin kanssa. Hämeenlinnasta ja Lahdesta kulkee jo paljon ihmisiä Helsingissä töissä ja asuminen on noissa paikoissa edullisempaa kuin Helsingissä.
Etpä taida olla Y-sukupolvea kun vanhempasi rakentelivat taloa 70-luvulla.
Mun mielestä ongelma on siinä, että nykyajan vanhemmat ei halua luopua itse tienaamistaan rahoista (tai perintönä saaduista rahoista) millään. Heidän vanhempansa ovat antaneet heille taloudellista tukea, ennakkoperintöä ym. ja heidän isovanhempansa ovat jättäneet heille perintöä jne. Minun vanhempani saivat käytännössä ilmaisen okt:n Helsingistä isäni vanhemmilta ja ovat hyväpalkkaisissa töissä eli omaakin omaisuutta on kertynyt. Meidät lapset on "heitetty pihalle" viimeistään 18-vuotiaina eikä mitään taloudellista tukea ole herunut. Eivätkä isovanhempamme ole jättämässä meille lapsenlapsille mitään. Omat vanhempamme elävät luultavasti vielä 30-40 vuotta eli sieltäkään ei ole tulossa perintöä pitkään aikaan. Eikä varmaan tule mitään kun hassaavat nyt rahansa ökymatkailuun ym. Eli Y-sukupolven vanhemmat ovat saaneet nauttia itse sukunsa antamasta taloudellisesta tuesta, mutta eivät laita hyvää kiertämään omille lapsilleen. He ovat toisin sanoen syypää tähän nykyiseen nuorten köyhyyteen. Nuoret eivät saa samalla tavalla säästettyä tai hankittua asuntoa/autoa/mökkiä ym. vaan.asutaan hautaan asti ylihinnoitelluissa vuokrakämpissä, kun omat vanhemmat muuttavat Espanjasn ökuhuvilaan eläkepäiviksi.
En olekaan y-sukupolvea, mutta lapseni ovat. Miksi vanhemmat eivät auta taloudellisesti omia lapsiaan, pitää varmaan kysyä omilta vanhemmiltaan. Minä olen auttanut ja sen vuoksi tämä aloituksen lohduttomuus ei koskekaan omia lapsiani. Tosin sanottakoon, että omat vanhempani elävät vielä eli ei ole perintöjäkään saatu ja isovanhemmillani, jotka olivat 1890-luvulla syntyneitä, oli kuollessaan hyvin vähän omaisuutta ja senkin vähän perijöinä iso liuta lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä vähän vaikuttaa siltä, että alle 30-vuotiaiden kohdalla korjataan sitä satoa, että kaikista yritetään kouluttaa "akateemikkoja" ja porukkaa kokonaisuutena ylikoulutetaan. Suurimmalle osalle jotakin työtä löytyy, mutta ei kaikille. Tutkinto ei takaakaan töitä ja ollaan pettyneitä ja petettyjä.
Teitä aikaisempi nuorten sukupolvi joutui pettymään, kun suurten ikäluokkien piti jäädä rytinällä eläkkeelle ja urakierron piti lähteä taas pyörimään. Näin ei käynytkään. Että ei tämä itsesäälissä rypeminen ole vain uusimpien sukupolvien yksinoikeus.
Ei, kyse ei ole siitä, että ylikoulutetaan. Kyse on siitä, että ei haluta laittaa näitä massiivisia työvoimareservejä töihin. Nimenomaan meidän täytyy kouluttaa aina vain lisää ja lisää sitä mukaa kun automaatio hävittää vanhoja työpaikkoja. Annetaan ihmisille välineitä ja keinoja tutkia, kokeilla ja kehittää. Perustutkimuksesta tässä maailmassa on kaikki tieteen ja tuotannon läpimurrot lähteneet liikkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Aika monia kolmekymppisiä ja nuorempia odottaa suuret perinnöt, omakotitalot ja kesäasunnot.
No siihen on aikaa vielä kymmeniä vuosia. Ensin perintövuorossa ovat -60 ja -70-luvuilla syntyneet vanhemmat, jotka perivät sodan jälkeen syntyneet omat vanhempansa. Nyt kaksikymppiset perivät vanhempansa noin 30-40 vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän tämä vähän vaikuttaa siltä, että alle 30-vuotiaiden kohdalla korjataan sitä satoa, että kaikista yritetään kouluttaa "akateemikkoja" ja porukkaa kokonaisuutena ylikoulutetaan. Suurimmalle osalle jotakin työtä löytyy, mutta ei kaikille. Tutkinto ei takaakaan töitä ja ollaan pettyneitä ja petettyjä.
Teitä aikaisempi nuorten sukupolvi joutui pettymään, kun suurten ikäluokkien piti jäädä rytinällä eläkkeelle ja urakierron piti lähteä taas pyörimään. Näin ei käynytkään. Että ei tämä itsesäälissä rypeminen ole vain uusimpien sukupolvien yksinoikeus.
Ei, kyse ei ole siitä, että ylikoulutetaan. Kyse on siitä, että ei haluta laittaa näitä massiivisia työvoimareservejä töihin. Nimenomaan meidän täytyy kouluttaa aina vain lisää ja lisää sitä mukaa kun automaatio hävittää vanhoja työpaikkoja. Annetaan ihmisille välineitä ja keinoja tutkia, kokeilla ja kehittää. Perustutkimuksesta tässä maailmassa on kaikki tieteen ja tuotannon läpimurrot lähteneet liikkeelle.
Joo mä en kans ymmärrä tätä että muka koulutettaisiin liikaa. Tihkuuko tuo koulutusvihamielisyys politiikasta ihmisten puheisiin, meneekö maailman paskimmat argumentit vihdoin jankkaamisella läpi... siis eikö tämän epävarmuuden keskellä yksi aika varma asia ole juuri se, että työ muuttuu koko ajan enemmän asiantuntijatyöksi? Mihin sitten tulisi kouluttautua? Lähihoitajaksi (ala automatisoituu koko ajan)? Siivoojaksi (automatisoituu)? Koneenkäyttäjäksi (automatisoituu)? Sihteeriksi (työ häviää tod. näk kokonaan)? Vai miksikä?
Moni muistelee, miten omilla duunarivanhemmillakin/isovanhemmilla oli varaa hankkia omakotitalo. Tämä on ihan totta, mutta eivät hekään ostaneet talojaan Helsingistä tai muista isommista kaupungeista. Pienelläkin rahalla saa nykyisin talon, mutta ei välttämättä sieltä, missä on töitä. Aiemmin omakotitalot usein rakennettiin talkootyönä, ruokapalkalla tuli sukulaiset, ystävät ja naapurit rakentamaan. Ostaa tarvitsi vain tontti ja rakennusmateriaalit. Ei myöskään ollut nykyisen kaltaisia rakennusmääräyksiä, joiden vuoksi autoasentajana työskentelevä Pekka-setä ei voikaan enää tehdä taloon sähkö- ja viemäritöitä vaan näitä tekemään on palkattava ammattilainen.
Mä olen ihan hyvätuloisesta perheestä, mutta ei omilla vanhemmillanikaan ollut 1970-luvun alussa varaa ostaa perheasuntoa Helsingistä. Niinpä he ostivat asunnon Helsingin maalaiskunnasta, josta pian tulikin Vantaan kaupunki. Kun muutimme, oli kuin olisi muuttanut maalle. Vuosikymmenten myötä alueelle rakennettiin yhä enemmän, tuli palveluita, julkinen liikenne parani ja samalla asuntojen arvot nousivat. 30 vuoden päästä Kerava, Riihimäki, Kirkkonummi, Mäntsälä, Sipoo yms alueet ovat samaa yhtenäistä pääkaupunkiseutua kuin nyt ovat Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdessä Helsingin kanssa. Hämeenlinnasta ja Lahdesta kulkee jo paljon ihmisiä Helsingissä töissä ja asuminen on noissa paikoissa edullisempaa kuin Helsingissä.