Nuoret köyhempiä kuin ennen - mitä tapahtuu yhteiskunnallemme?
Kuulun itse siihen sukupolveen (kolmekymppiset ja alle) joiden palkkakehitys jää auttamatta jälkeen aiemmin uransa luoneista. Olen valmistunut alalle, joka oli vielä joitain vuosia sitten niitä hyvin palkattuja ja "varmoja" valintoja. Sittemmin työpaikkojen väheneminen ja ylikoulutus ovat tehneet tehtävänsä, kuten monilla muillakin aloilla.
Olen siitä onnellisessa asemassa, että minulla on vakityö. Palkkani on kuitenkin todella huomattavasti alle alan suositusten, ja työn vaativuuteen nähden olen todellakin alipalkattu. Miksi en etsi muita töitä? No minähän etsin, olen etsinyt jo kauan, mutta ilman menestystä. Ei kai pitäisi liikaa valittaa, kun samalla alalla on tuttuja työttömänä. Kun mietin muilla aloilla toimivia ystäviäni, niin aika samanlaista se on työelämä kaikilla. Poikkeuksena muutama lääkäri.
Minua oikeasti huolestuttaa meidän n. kolmekymppisten tulevaisuus. Rahat ovat niin tiukoilla, että esim. perheen perustamista tai asuntojen ostamista täytyy todella tarkkaan harkita. Tutuistani ei juuri kukaan ole hankkinut lapsia, ja vuokralla asuu suurin osa. En usko, että sellaista päivää tulee koskaan, että valtaosa meistä saisi hankittua esim. kesämökin kaiken muun lisäksi.
Työelämää määrittää työpanoksen vähäisen arvostuksen ja surkeiden rahallisten korvausten lisäksi muukin epävarmuus; on pätkätöitä, määräaikaisia sopimuksia ja muuta "kivaa". Suunnittele siinä sitten elämääsi pidemmälle.
Ainut lohduttava tekijä itselleni on se tieto, että suuri osa ikäisistäni on samassa tilanteessa siitä huolimatta, että koulutus on hankittu ja työkokemusta yritetään kartuttaa vaikka väkisin. Mutta kyllä kokonaisuus huolettaa. Missä vaiheessa me hankimme perheet tai kartutamme minkäänlaista omaisuutta? Näen tulevaisuuden todella pelottavana, enkä ole ainut. Kun vietän aikaa ystävieni kanssa, kääntyy puhe usein tähän kaikkien jakamaan epävarmuuteen, ahdistukseen ja pelkoon. Kovasta halusta ja kyvyistä huolimatta et välttämättä tässä maailmassa pääse enää mihinkään.
Kommentit (542)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maa täynnä turhia insinöörejä kirjoitti:
Jos joku insinööri tienaa ansiosidonnaisella enemmän kuukaudessa kuin matalapalkka duunari töissä niin onhan tilanne ihan vitun eripurainen.
Eihän joutavana olemisesta voi saada enemmän kuin töistä? Vai voiko? Nähtävästi meillä Suomessa voi.
Jos työnteko ei kannata niin sanon vaan että pian kansalaiset hylkäävät yhteiskunnan ja palaavat metsiin omavaraistalouteen jos enää kykenevät tai sitten syntyy anarkia ja asioita otetaan parempituloisilta ja kovalla kädellä otetaankin.
Jälleen kerran joko fantasioi vallankumouksella. LOL!!!!!!!!!!!!!!
Yritä nyt pikku punikki tajuta faktat: Suomessa on asiat ihan helvetin hyvin. Silloin ei lähdetä riehumaan kaduille.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?Ja jos insinööri ei saa verotuloilleen vastinetta työttömäksi joutuessaan niin silloin ollaan jo Neuvostoliiton tiellä missä mikään ei kannattanut.
Elät jossain harhassa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ihan nyt tällä hetkellä suurin osa voi hyvin, mutta kuinka kauan? Suomi ei ole erillään muista Euroopan maista, meillä on korruptiota, joskin ei vielä niin näkyvää, ihmiskauppaa prostituutioon pakottamista, rikollisuutta, runsaasti lasten huostaanottoja, asunnottomia, sekä tietysti työttömiä, joiden asemaa hallitus kurjistaa useita kertoja vuodessa! Eivät kaikki alistu työttömyyteen ja köyhyyteen, moni lähtee rikoksen teille ja siihen löytyy enenevässä määrin mahdollisuuksia. Se on sotaa ihan yhtä lailla kuin vallankumous, keinot vaan ovat toiset. Maltillisempi osa ja kynnelle kykenevät tosiaan pyrkivät omavaraistalouteen ja eipä sekään yhteiskunnan verokertymää kasvata. Suomalaiset eivät enää tee lapsia edes kuolevia korvaamaan, (lisääntyminen nyt ei olekaan tarpeen), vähenevä väestö korvataan maahanmuuttajilla. He taas ovat erittäin paljon kovapintaisempia ja sanoisin että myös elinvoimaisempia kuin me kantikset. Yhteiskunta ei tule pysymään rauhallisena tällä menolla.
Kaikki mainitsemasi ikävät asiat ovat silkkaa faktaa, sitä ei voi kukaan kieltää.
Mutta Suomi on silti kaikkien hyvinvointia mittaavien tilastojen kärjessä.
Kumoa se tosiasioilla, odotan.Kuten edellä mainitsin, Suomi ei ole erillään muusta Euroopasta, eikä eristyminen mielestäni edes olisi ratkaisu. Mutta se mitä on nyt Ruotsissa, esim. katulapset, saattaa olla myös meillä hyvin pian.
Tilastot muuttuvat sitä mukaa kun köyhyys pahenee. Paitsi tietysti, jos gallupit tehdään ainoastaan hyvinvoivan väen keskuudessa tai kenties korealaisittain. Eikä tilasto lohduta niitä, joilla menee huonosti, päinvastoin katkeroittaa.
Politiikka on kyykyttävä ja kurjistava, ei rohkaiseva ja uusia elämäntapoja tukeva. Rohkaisevaa olisi perustulo, kannustaminen hankkimaan toimeentuloa muualtakin kuin suurimmista kaupungeista, kimppa-asumisen helpottaminen myös eri sukupuolien välillä, byrokratian purkaminen yritystoiminnasta, pienyrittäjyyden helpottaminen jne. Hallitus on epäonnistunut surkeasti, olen varma että ei ole koskaan ollutkaan mitään todellista aikomusta parantaa koko kansan hyvinvointia, vaan niitten veljien.
Tilasto on faktaa, luusereiden vinkunat mielipide.
Toimeentuloni perustuu tilastoille -arvaas kumpaan siis luotan?Vale, emävale, tilasto
Siis.... jos tuo on sinun puolustuksesi niin ei hyvää päivää!
Tilasto on faktaa jota ei mielipiteillä muuteta -hävisit siis surkeasti.
Täällä toinen, joka ei usko tilastoihin. Tilastonikkari itse saattaa hyvinkin tehdä todellisuutta vastaavan tilaston, mutta sitä voidaan eri tavoin. Muuttamalla painotuksia tilasto saadaankin näyttämään aivan erilaiselta. Tätä tekevät poliitikkomme ja muut valtaapitävät jatkuvasti.
Näkökulmaa ja tilastointitapaa vaihtamalla voidaan saada kuitenkin täysin toisenlainenkin tulos, mikä antaa antaa esimerkiksi poliitikoille mahdollisuuden käyttää tilastotietoja haluamallaan tavalla.
Luepa linkin takainen juttu:
http://www.talouselama.fi/uutiset/jopa-saksankin-ohi-suomalaisen-tyon-t…
Nyt meitä kansalaisia vedätetään rukattujen tilastojen avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maa täynnä turhia insinöörejä kirjoitti:
Jos joku insinööri tienaa ansiosidonnaisella enemmän kuukaudessa kuin matalapalkka duunari töissä niin onhan tilanne ihan vitun eripurainen.
Eihän joutavana olemisesta voi saada enemmän kuin töistä? Vai voiko? Nähtävästi meillä Suomessa voi.
Jos työnteko ei kannata niin sanon vaan että pian kansalaiset hylkäävät yhteiskunnan ja palaavat metsiin omavaraistalouteen jos enää kykenevät tai sitten syntyy anarkia ja asioita otetaan parempituloisilta ja kovalla kädellä otetaankin.
Jälleen kerran joko fantasioi vallankumouksella. LOL!!!!!!!!!!!!!!
Yritä nyt pikku punikki tajuta faktat: Suomessa on asiat ihan helvetin hyvin. Silloin ei lähdetä riehumaan kaduille.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?Ja jos insinööri ei saa verotuloilleen vastinetta työttömäksi joutuessaan niin silloin ollaan jo Neuvostoliiton tiellä missä mikään ei kannattanut.
Elät jossain harhassa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ihan nyt tällä hetkellä suurin osa voi hyvin, mutta kuinka kauan? Suomi ei ole erillään muista Euroopan maista, meillä on korruptiota, joskin ei vielä niin näkyvää, ihmiskauppaa prostituutioon pakottamista, rikollisuutta, runsaasti lasten huostaanottoja, asunnottomia, sekä tietysti työttömiä, joiden asemaa hallitus kurjistaa useita kertoja vuodessa! Eivät kaikki alistu työttömyyteen ja köyhyyteen, moni lähtee rikoksen teille ja siihen löytyy enenevässä määrin mahdollisuuksia. Se on sotaa ihan yhtä lailla kuin vallankumous, keinot vaan ovat toiset. Maltillisempi osa ja kynnelle kykenevät tosiaan pyrkivät omavaraistalouteen ja eipä sekään yhteiskunnan verokertymää kasvata. Suomalaiset eivät enää tee lapsia edes kuolevia korvaamaan, (lisääntyminen nyt ei olekaan tarpeen), vähenevä väestö korvataan maahanmuuttajilla. He taas ovat erittäin paljon kovapintaisempia ja sanoisin että myös elinvoimaisempia kuin me kantikset. Yhteiskunta ei tule pysymään rauhallisena tällä menolla.
Kaikki mainitsemasi ikävät asiat ovat silkkaa faktaa, sitä ei voi kukaan kieltää.
Mutta Suomi on silti kaikkien hyvinvointia mittaavien tilastojen kärjessä.
Kumoa se tosiasioilla, odotan.Kuten edellä mainitsin, Suomi ei ole erillään muusta Euroopasta, eikä eristyminen mielestäni edes olisi ratkaisu. Mutta se mitä on nyt Ruotsissa, esim. katulapset, saattaa olla myös meillä hyvin pian.
Tilastot muuttuvat sitä mukaa kun köyhyys pahenee. Paitsi tietysti, jos gallupit tehdään ainoastaan hyvinvoivan väen keskuudessa tai kenties korealaisittain. Eikä tilasto lohduta niitä, joilla menee huonosti, päinvastoin katkeroittaa.
Politiikka on kyykyttävä ja kurjistava, ei rohkaiseva ja uusia elämäntapoja tukeva. Rohkaisevaa olisi perustulo, kannustaminen hankkimaan toimeentuloa muualtakin kuin suurimmista kaupungeista, kimppa-asumisen helpottaminen myös eri sukupuolien välillä, byrokratian purkaminen yritystoiminnasta, pienyrittäjyyden helpottaminen jne. Hallitus on epäonnistunut surkeasti, olen varma että ei ole koskaan ollutkaan mitään todellista aikomusta parantaa koko kansan hyvinvointia, vaan niitten veljien.
Tilasto on faktaa, luusereiden vinkunat mielipide.
Toimeentuloni perustuu tilastoille -arvaas kumpaan siis luotan?Vale, emävale, tilasto
Siis.... jos tuo on sinun puolustuksesi niin ei hyvää päivää!
Tilasto on faktaa jota ei mielipiteillä muuteta -hävisit siis surkeasti.Nauran noille tilastoillesi! Pohjois-Koreankin tilastot ovat kovin kaunista katseltavaa, samoin Venäjän vaalitilastot. Faktat löytyvät ihan muualta.
Edelleen... etkö muuta keksi?
Voi miten helppoa minut olisi nujertaa kunnon todisteilla. Mutta silti et niin tee. Miksiköhän?Koska minun ei tarvitse. Teet sen ihan itse. :D
Täysin selvää että et pysty.
Tilasto on monen asian summa, ison työn tulos. Sitä vastaan sinulla ei ole yhtikäs mitään.
Eikö edes nolota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma elintasoni on korkeampi kuin silloin, kun vanhempani olivat ikäisiäni. Toki heillä oli asuntolaina maksettu, mutta muuten elämä oli niukempaa (harrastukset, kodin esineet, vaatteet, autot ja matkat).
Jos ap olettaa vanhemmalla polvella olevan omaisuutta -kodit ja mökit maksettuna - , tuskin se omaisuus katoa tuhkana tuuleen vaan siirtyy alemmille polville. Olen nelikymppinen ja puolet ystävistäni on jo menettänyt vähintään toisen vanhempansa ja saanut perintöä käyttöönsä.
Edelleen se mahdollisesti joskus tuleva perintö ei enää lohduta 50-60-vuotiaana, kun lastenhankintaikä on jo mennyt ohi. Eniten sille rahalle on tarvetta ja käyttöä viimeistään kolmekymppisenä, kun lapset pitäisi hankkia. Koska juuri tuossa vaiheessa monilla nuorilla elämä ja tulot ovat erittäin epävarmoja, niin lapset sitten jätetään kokonaan hankkimatta, tyydytään asuntona pieneen yksiöön ja käytetään vähät ylimääräiset rahat vaikka matkusteluun (kun ei sillä parisadan euron matkalla per vuosi kuitenkaan omistusasuntoakaan pystyisi hankkimaan).
Monen tavaran hinta on toki tippunut noista ajoista, mutta vain siksi, että kaikki valmistetaan nykyään jossain halpatuotantomaissa ja laatukin on usein kehnoa. Eli vaikka hinta on halvempi, niin voi olla että tuote kestää vain kymmenesosan siitä ajasta, mitä vanhempiemme aikana vastaava tuote kesti.
Kyse on suunnitellusta vanhenemisesta. Yritykset haluavat myydä tuotteitaan sinulle uudestaan ja uudestaan, saadakseen lisää voittoja, joten jo suunnitteluvaiheessa varmistetaan lyhyt käyttöikä.
Syy nykysiiin ongelmiin on tiedossa ja sen nimi on uusliberalismi, klassinentaloustiede,itävallan koulukunta tai millä nimellä sitä sitten kutsutaankin. Tavallinen kansa vauraustui länsimaissa toisen maailmansodan jälkeen toteutetun Keynesiläisen politiikan ja tulonsiirtojen myötä.
Kapitalistien osuus tuloista laski ja palkansaajien kasvoi mikä lisäsi kokonaiskysyntää ja sai talouden kasvamaan. Jostain 70-luvulta lähtien on toteutettu uusliberalistisia "uudistuksia" eli palattu takaisin 1800-luvun kapitalismin alkuaikojen politiikkaan. Luonnollinen seuraus oli 30-luvun lama.
Uusliberalismi on kapitalistien kapina yleistä äänioikeutta ja demokratiaa vastaan sillä demokratiassa parlamentti määrää verotuksen tason ja talouden pelisäännöt ei kapitalisti. Uusliberalismia on markkinoitu kansalle talosukasvua tuovalle mutta nyt nähdään että tämä politiikka on syy nykyseen lamaan kun kulutuskysyntä on hiipunut kapitalisteille tehtyjen tulonsiirtojen myötä. Joku tiivistii uusliberalismin lauseeseen " tulonsiirtoa köyhiltä ja keskiluokalta rikkaille".
Globalisaatio on saman politiikan yksi nimi ja tarkoittaa vain kapitalistien oikeutta kilpailuttaa kansallisvaltioita siitä mikä tarjoaa matalimman verotuksen sosiaaliturvan kustannuksella ja heikoimmat työehdot palkansaajille.
Digitalisaatiosta ja roboteista on puhuttu paljon työpaikkoja tuhoavina mutta ei ole mitään estettä että valtio ei voi periä automaattikassan, tietokoneohjelman tai teollisuusrobotin työstä "työtekijän sivukuluja ja veroja sillä automaatti kassa on hankittu veronkierto mielessä. Automaattikassat eivät tuon jälkeen kiinnosta kuin romukauppiasta.
Wannabe porvarinkin pitäisi kyllä herätä ja tuntuu että nuoret ovat kaikkein tyhmimpiä suostuessaan kaikkiin yritysten palvelun heikentämiseen voittojen kasvattamiseksi. Eikö kukaan näe mitään outoa siinä että hampurilaispaikalla ateria pitäisi hakea hälyttimen soidessa itse kassalta? Kohta varmaan pesette pöydänkin aterian jälkeen.
Uusliberalismin kukistamiseen riittää että parlamentit ottavat vallan "markkinavoimilta" eli kapitalisteilta takaisin itselleen. Pääomien liikkeet säätelyyn (sen jälkeen ei yksikään kapitalisti uhkaa lähteä maasta verotusta pakoon tai seuraava minkä hän kuulee on sellin oven kolahdus), aukoton ankara progressiivinen verotus pääomatuloille (eikä nyt tarkoiteta wannabe porvarin kolmion myyntituloja vaikka tämä rinnastaakin itsensä kapitalistiksi) , finassisektorin säätely määrittelemällä tarkasti laillisen toiminnna muun ollessa rikos, digitalisaatioon ja robotteihin ruvetaan suhtautumaan veronkierron muotona, kotimarkkinoiden suojelu eli idän halpatuonnin hillitseminen sillä työpaikkojen säilyminen on tärkeämpää kuin Kiinalainen roina ym.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma elintasoni on korkeampi kuin silloin, kun vanhempani olivat ikäisiäni. Toki heillä oli asuntolaina maksettu, mutta muuten elämä oli niukempaa (harrastukset, kodin esineet, vaatteet, autot ja matkat).
Jos ap olettaa vanhemmalla polvella olevan omaisuutta -kodit ja mökit maksettuna - , tuskin se omaisuus katoa tuhkana tuuleen vaan siirtyy alemmille polville. Olen nelikymppinen ja puolet ystävistäni on jo menettänyt vähintään toisen vanhempansa ja saanut perintöä käyttöönsä.
Edelleen se mahdollisesti joskus tuleva perintö ei enää lohduta 50-60-vuotiaana, kun lastenhankintaikä on jo mennyt ohi. Eniten sille rahalle on tarvetta ja käyttöä viimeistään kolmekymppisenä, kun lapset pitäisi hankkia. Koska juuri tuossa vaiheessa monilla nuorilla elämä ja tulot ovat erittäin epävarmoja, niin lapset sitten jätetään kokonaan hankkimatta, tyydytään asuntona pieneen yksiöön ja käytetään vähät ylimääräiset rahat vaikka matkusteluun (kun ei sillä parisadan euron matkalla per vuosi kuitenkaan omistusasuntoakaan pystyisi hankkimaan).
Monen tavaran hinta on toki tippunut noista ajoista, mutta vain siksi, että kaikki valmistetaan nykyään jossain halpatuotantomaissa ja laatukin on usein kehnoa. Eli vaikka hinta on halvempi, niin voi olla että tuote kestää vain kymmenesosan siitä ajasta, mitä vanhempiemme aikana vastaava tuote kesti.
Niin. Toki ei lämmitä heitä, joille ei tule perintöjä tai saavat ne vasta eläkeiän kynnyksellä. Kuten kirjoitin, moni kuitenkin saa varallisuutta käyttöönsä jo huomattavasti aikaisemmin. Lapsuudenystävistänikin puolet sai asumiseensa tukea muuttaessaan kotoa.
Minä vuonna olet syntynyt? 1990 jälkeen? Vanhempiemme aikaan EI OLLUT olemassa näin montaa tavaraa ja laitetta kuin nyt. Kodissa olevien esineiden määrä on luultavasti vähintään kaksinkertaistunut. Myös autojen määrä samaten. Ja tehtävien matkojen määrä moninkertaistunut. Kyllä vanhempammekin ovat joutuneet käärimään hihat. Ovat ottaneet lainan lyhyellä maksuajalla ja kovalla korolla ja eläneet tosi kurinalaista elämää ne asuntolainavuodet. Olisihan nytkin mahdollista tehdä niin, mutta kun halutaan kaikki. Halutaan riittävän suuri koti, auto, elektroniikkaa, matkoja jne.
Mistä ihmeestä sinä päättelet, että kaikki haluavat kerätä niitä hilavitkuttimia kodin täydeltä? Niitä on toki saatavissa edullisesti, mutta suunta on kääntynyt niin, että yhä useampi ei enää halua esim. televisiota kotiinsa, tietokoneelta näkee sen mitä tarvitsee ja se on muutenkin pakollinen. Kenellä enää on videot tai edes dvd-laite? Harva ottaa jotain leipäkonetta edes ilmaiseksi säilytystilaa viemään. Kierrätyskeskukseenkaan ei kelpaa tuollainen roina.
Samoin pienistä asunnoista on kysyntää, omakotitalomallistoissa on tarjolla kaksioita ja pieniä kolmioita ja ne ovat suosittuja. Vanhat pienet talot viedään käsistä, isojen myyntiajat ovat pitkiä. Auto on pakollinen jos et asu hyvien liikenneyhteyksien vieressä, työssäkäyntialueet ovat suuria ja monihan kulkee myös junalla töihin kaupungista toiseen (helvetin kallista ja hankalaa). Matkat ovat edullisempia kuin aikaisemmin, eikä monella ole maalla sukulaisia minne mennä kesälomalla tai mökkiä.
Sinuun on siis uponnut juuri se, mitä päättäjät haluavat. Suosittelen lukemaan Agenda 21 :n , niin kenties ymmärrät joutuneesi manipuloiduksi.
Media hehkuttaa pieniä asuntoja, vaikka suurin osa ihmisistä haluaisi tilavamman kodin. Kaupungistuminen on ohjattua ja suunniteltua toimintaa, joka hyödyttää sekin vain tiettyjä tahoja.
Ei tämä minuun uponnut, en edes halua asua kaupungissa, vaikka arvostan enemmän pientä asuntoa edullisuuden ja tehokkuuden vuoksi. Oikein hyvä lukuvinkki noin muuten.
Itse olen nykyään köyhempi kuin lapsena 70-luvulla. Silloin pääsin kesällä tuttavien mökille, jossa oli järvi ja sauna. Nyt olen uinut järvessä viimeksi 10 vuotta sitten ja saunasta järvessä 25 vuotta sitten.
Vierailija kirjoitti:
Insinöörit pelastaa sinunkin tulevaisuutesi. Kysy vaikka Päivi Nergiltä.
En uskalla! Se on niin julman näköinen akka. Pelottaa jo kuvankin näkeminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma elintasoni on korkeampi kuin silloin, kun vanhempani olivat ikäisiäni. Toki heillä oli asuntolaina maksettu, mutta muuten elämä oli niukempaa (harrastukset, kodin esineet, vaatteet, autot ja matkat).
Jos ap olettaa vanhemmalla polvella olevan omaisuutta -kodit ja mökit maksettuna - , tuskin se omaisuus katoa tuhkana tuuleen vaan siirtyy alemmille polville. Olen nelikymppinen ja puolet ystävistäni on jo menettänyt vähintään toisen vanhempansa ja saanut perintöä käyttöönsä.
Edelleen se mahdollisesti joskus tuleva perintö ei enää lohduta 50-60-vuotiaana, kun lastenhankintaikä on jo mennyt ohi. Eniten sille rahalle on tarvetta ja käyttöä viimeistään kolmekymppisenä, kun lapset pitäisi hankkia. Koska juuri tuossa vaiheessa monilla nuorilla elämä ja tulot ovat erittäin epävarmoja, niin lapset sitten jätetään kokonaan hankkimatta, tyydytään asuntona pieneen yksiöön ja käytetään vähät ylimääräiset rahat vaikka matkusteluun (kun ei sillä parisadan euron matkalla per vuosi kuitenkaan omistusasuntoakaan pystyisi hankkimaan).
Monen tavaran hinta on toki tippunut noista ajoista, mutta vain siksi, että kaikki valmistetaan nykyään jossain halpatuotantomaissa ja laatukin on usein kehnoa. Eli vaikka hinta on halvempi, niin voi olla että tuote kestää vain kymmenesosan siitä ajasta, mitä vanhempiemme aikana vastaava tuote kesti.
Niin. Toki ei lämmitä heitä, joille ei tule perintöjä tai saavat ne vasta eläkeiän kynnyksellä. Kuten kirjoitin, moni kuitenkin saa varallisuutta käyttöönsä jo huomattavasti aikaisemmin. Lapsuudenystävistänikin puolet sai asumiseensa tukea muuttaessaan kotoa.
Minä vuonna olet syntynyt? 1990 jälkeen? Vanhempiemme aikaan EI OLLUT olemassa näin montaa tavaraa ja laitetta kuin nyt. Kodissa olevien esineiden määrä on luultavasti vähintään kaksinkertaistunut. Myös autojen määrä samaten. Ja tehtävien matkojen määrä moninkertaistunut. Kyllä vanhempammekin ovat joutuneet käärimään hihat. Ovat ottaneet lainan lyhyellä maksuajalla ja kovalla korolla ja eläneet tosi kurinalaista elämää ne asuntolainavuodet. Olisihan nytkin mahdollista tehdä niin, mutta kun halutaan kaikki. Halutaan riittävän suuri koti, auto, elektroniikkaa, matkoja jne.
Mistä ihmeestä sinä päättelet, että kaikki haluavat kerätä niitä hilavitkuttimia kodin täydeltä? Niitä on toki saatavissa edullisesti, mutta suunta on kääntynyt niin, että yhä useampi ei enää halua esim. televisiota kotiinsa, tietokoneelta näkee sen mitä tarvitsee ja se on muutenkin pakollinen. Kenellä enää on videot tai edes dvd-laite? Harva ottaa jotain leipäkonetta edes ilmaiseksi säilytystilaa viemään. Kierrätyskeskukseenkaan ei kelpaa tuollainen roina.
Samoin pienistä asunnoista on kysyntää, omakotitalomallistoissa on tarjolla kaksioita ja pieniä kolmioita ja ne ovat suosittuja. Vanhat pienet talot viedään käsistä, isojen myyntiajat ovat pitkiä. Auto on pakollinen jos et asu hyvien liikenneyhteyksien vieressä, työssäkäyntialueet ovat suuria ja monihan kulkee myös junalla töihin kaupungista toiseen (helvetin kallista ja hankalaa). Matkat ovat edullisempia kuin aikaisemmin, eikä monella ole maalla sukulaisia minne mennä kesälomalla tai mökkiä.
Sinuun on siis uponnut juuri se, mitä päättäjät haluavat. Suosittelen lukemaan Agenda 21 :n , niin kenties ymmärrät joutuneesi manipuloiduksi.
Media hehkuttaa pieniä asuntoja, vaikka suurin osa ihmisistä haluaisi tilavamman kodin. Kaupungistuminen on ohjattua ja suunniteltua toimintaa, joka hyödyttää sekin vain tiettyjä tahoja.
Eli ihan sama, mitä me Y-sukupolven edustajat sanotaan haluavamme, niin silti väärin.
"Haluamme ison omakotitalon omalla pihalla" --> ahneita, kaikkihetimulle tyyppejä. Mekin aikoinaan aloitettiin ostamalla pieni huonokuntoinen yksiö...
"Haluamme sen pienen ensiasuntoyksiön" --> ei kukaan oikeasti mitään pientä asuntoa halua, vaan media on teille uskotellut niin.
Ja kaupungeissa on vähän pakko asua, jos haluaa niitä pätkätöitäkään saada. Maalle muutto tarkoittaisi monelle, että on luovuttanut eikä enää yritäkään päästä työelämään kiinni.
V*ttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maa täynnä turhia insinöörejä kirjoitti:
Jos joku insinööri tienaa ansiosidonnaisella enemmän kuukaudessa kuin matalapalkka duunari töissä niin onhan tilanne ihan vitun eripurainen.
Eihän joutavana olemisesta voi saada enemmän kuin töistä? Vai voiko? Nähtävästi meillä Suomessa voi.
Jos työnteko ei kannata niin sanon vaan että pian kansalaiset hylkäävät yhteiskunnan ja palaavat metsiin omavaraistalouteen jos enää kykenevät tai sitten syntyy anarkia ja asioita otetaan parempituloisilta ja kovalla kädellä otetaankin.
Jälleen kerran joko fantasioi vallankumouksella. LOL!!!!!!!!!!!!!!
Yritä nyt pikku punikki tajuta faktat: Suomessa on asiat ihan helvetin hyvin. Silloin ei lähdetä riehumaan kaduille.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?Ja jos insinööri ei saa verotuloilleen vastinetta työttömäksi joutuessaan niin silloin ollaan jo Neuvostoliiton tiellä missä mikään ei kannattanut.
Elät jossain harhassa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ihan nyt tällä hetkellä suurin osa voi hyvin, mutta kuinka kauan? Suomi ei ole erillään muista Euroopan maista, meillä on korruptiota, joskin ei vielä niin näkyvää, ihmiskauppaa prostituutioon pakottamista, rikollisuutta, runsaasti lasten huostaanottoja, asunnottomia, sekä tietysti työttömiä, joiden asemaa hallitus kurjistaa useita kertoja vuodessa! Eivät kaikki alistu työttömyyteen ja köyhyyteen, moni lähtee rikoksen teille ja siihen löytyy enenevässä määrin mahdollisuuksia. Se on sotaa ihan yhtä lailla kuin vallankumous, keinot vaan ovat toiset. Maltillisempi osa ja kynnelle kykenevät tosiaan pyrkivät omavaraistalouteen ja eipä sekään yhteiskunnan verokertymää kasvata. Suomalaiset eivät enää tee lapsia edes kuolevia korvaamaan, (lisääntyminen nyt ei olekaan tarpeen), vähenevä väestö korvataan maahanmuuttajilla. He taas ovat erittäin paljon kovapintaisempia ja sanoisin että myös elinvoimaisempia kuin me kantikset. Yhteiskunta ei tule pysymään rauhallisena tällä menolla.
Kaikki mainitsemasi ikävät asiat ovat silkkaa faktaa, sitä ei voi kukaan kieltää.
Mutta Suomi on silti kaikkien hyvinvointia mittaavien tilastojen kärjessä.
Kumoa se tosiasioilla, odotan.Mitä se sitten kertoo? Sehän on vain vielä pahempi jos muualla kaikki on vielä huonommin.
Se kertoo sen miksi kaikki nauravat röhönaurua kun punikit fantasioivat vallankumouksillaan...
Ja tietty sen että asiat ovat maailmassa todella, todella hyvin.Siis väittääkö muka joku ihan tosissaan että meillä länsimaissa on asiat huonosti?
Eipä sitten väittäjä ole paljoa matkustellut. Hänelle voi nauraa päin naamaa, on sen verran tyhmä.
Nyt kylläkin sinä itse olit aika tyhmä. Ainoa oikea mittaustapa esim. käyhyydelle, on mitata sitä ko. valtion sisäisesti. Vertailu esim. kehitysmaihin ei ole kelvollinen mittari. Länsimaissa köyhyyden mittarina käyteään tuloja, jotka ovat alle 60% keskituloisen perheen käytettävissä olevista tuloista.
90-luvun alkupuoliskolta alkaen tällaisten ihmisten osuus kansastamme on kasvanut alle 8%:sta nykyiselle 15% tasolle
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista. (OECD 2015)Tilanne olisi vielä nykyistäkin huonompi, ellei lähtökohtana olisi ollut maailman pienimmät tuloerot (OECD 1996).
OECD:n laskujen mukaan talouskasvu Suomessa olisi voinut olla vuonna 2014 jopa viidenneksen korkeampi, jos tuloerot eivät olisi jatkaneet kasvuaan.
Jos Suomessa ei tehtäisi tulonsiirtoja, eläisi köyhyydessä yli neljäsosa suomalaisista.
Suomessa on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää ja heidän määränsä on rajussa kasvussa. Työssäkäyvien köyhien palkka ei riitä kattamaan edes pakollisia elinkustannuksia, vaan he joutuvat, työssäkäynnistään huolimatta , turvautumaan lisäksi yhteiskunnan erilaisiin tukiin.
Lapsiköyhyys kasvaa Suomessa hälyttävästi ja eriarvoistaa perheitä entistä enemmän. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on parinkymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Rahan niukkuus ei enää koettele ainoastaan yksinhuoltajia ja työttömiä vaan myös työssäkäyviä perheitä.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan julkinen keskustelu Suomessa käydään hyvin pitkälti talouden ehdoilla.
– Siihen on sivussa muodostunut ajatus, että ikävä kyllä kaikki eivät selviydy ja jotkut jäävät ulkopuolelle. Se nyt vaan sattuu olemaan se hinta, joka meidän täytyy maksaa, jotta enemmistön vauraus säilyy. Eli tämä on enemmänkin asenteellinen kysymys. (erittäin hyvä kannanotto arkkipiispalta, arvostan, vaikka en kirkkoon kuulukaan)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
maa täynnä turhia insinöörejä kirjoitti:
Jos joku insinööri tienaa ansiosidonnaisella enemmän kuukaudessa kuin matalapalkka duunari töissä niin onhan tilanne ihan vitun eripurainen.
Eihän joutavana olemisesta voi saada enemmän kuin töistä? Vai voiko? Nähtävästi meillä Suomessa voi.
Jos työnteko ei kannata niin sanon vaan että pian kansalaiset hylkäävät yhteiskunnan ja palaavat metsiin omavaraistalouteen jos enää kykenevät tai sitten syntyy anarkia ja asioita otetaan parempituloisilta ja kovalla kädellä otetaankin.
Jälleen kerran joko fantasioi vallankumouksella. LOL!!!!!!!!!!!!!!
Yritä nyt pikku punikki tajuta faktat: Suomessa on asiat ihan helvetin hyvin. Silloin ei lähdetä riehumaan kaduille.
Mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?Ja jos insinööri ei saa verotuloilleen vastinetta työttömäksi joutuessaan niin silloin ollaan jo Neuvostoliiton tiellä missä mikään ei kannattanut.
Elät jossain harhassa hyvinvointiyhteiskunnasta. Ihan nyt tällä hetkellä suurin osa voi hyvin, mutta kuinka kauan? Suomi ei ole erillään muista Euroopan maista, meillä on korruptiota, joskin ei vielä niin näkyvää, ihmiskauppaa prostituutioon pakottamista, rikollisuutta, runsaasti lasten huostaanottoja, asunnottomia, sekä tietysti työttömiä, joiden asemaa hallitus kurjistaa useita kertoja vuodessa! Eivät kaikki alistu työttömyyteen ja köyhyyteen, moni lähtee rikoksen teille ja siihen löytyy enenevässä määrin mahdollisuuksia. Se on sotaa ihan yhtä lailla kuin vallankumous, keinot vaan ovat toiset. Maltillisempi osa ja kynnelle kykenevät tosiaan pyrkivät omavaraistalouteen ja eipä sekään yhteiskunnan verokertymää kasvata. Suomalaiset eivät enää tee lapsia edes kuolevia korvaamaan, (lisääntyminen nyt ei olekaan tarpeen), vähenevä väestö korvataan maahanmuuttajilla. He taas ovat erittäin paljon kovapintaisempia ja sanoisin että myös elinvoimaisempia kuin me kantikset. Yhteiskunta ei tule pysymään rauhallisena tällä menolla.
Kaikki mainitsemasi ikävät asiat ovat silkkaa faktaa, sitä ei voi kukaan kieltää.
Mutta Suomi on silti kaikkien hyvinvointia mittaavien tilastojen kärjessä.
Kumoa se tosiasioilla, odotan.Mitä se sitten kertoo? Sehän on vain vielä pahempi jos muualla kaikki on vielä huonommin.
Se kertoo sen miksi kaikki nauravat röhönaurua kun punikit fantasioivat vallankumouksillaan...
Ja tietty sen että asiat ovat maailmassa todella, todella hyvin.Siis väittääkö muka joku ihan tosissaan että meillä länsimaissa on asiat huonosti?
Eipä sitten väittäjä ole paljoa matkustellut. Hänelle voi nauraa päin naamaa, on sen verran tyhmä.Nyt kylläkin sinä itse olit aika tyhmä. Ainoa oikea mittaustapa esim. käyhyydelle, on mitata sitä ko. valtion sisäisesti. Vertailu esim. kehitysmaihin ei ole kelvollinen mittari. Länsimaissa köyhyyden mittarina käyteään tuloja, jotka ovat alle 60% keskituloisen perheen käytettävissä olevista tuloista.
90-luvun alkupuoliskolta alkaen tällaisten ihmisten osuus kansastamme on kasvanut alle 8%:sta nykyiselle 15% tasolle
Suomessa tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista. (OECD 2015)Tilanne olisi vielä nykyistäkin huonompi, ellei lähtökohtana olisi ollut maailman pienimmät tuloerot (OECD 1996).
OECD:n laskujen mukaan talouskasvu Suomessa olisi voinut olla vuonna 2014 jopa viidenneksen korkeampi, jos tuloerot eivät olisi jatkaneet kasvuaan.
Jos Suomessa ei tehtäisi tulonsiirtoja, eläisi köyhyydessä yli neljäsosa suomalaisista.
Suomessa on yli puoli miljoonaa työssäkäyvää köyhää ja heidän määränsä on rajussa kasvussa. Työssäkäyvien köyhien palkka ei riitä kattamaan edes pakollisia elinkustannuksia, vaan he joutuvat, työssäkäynnistään huolimatta , turvautumaan lisäksi yhteiskunnan erilaisiin tukiin.
Lapsiköyhyys kasvaa Suomessa hälyttävästi ja eriarvoistaa perheitä entistä enemmän. Köyhissä perheissä elävien lasten määrä on parinkymmenen vuoden aikana lähes kolminkertaistunut. Rahan niukkuus ei enää koettele ainoastaan yksinhuoltajia ja työttömiä vaan myös työssäkäyviä perheitä.
Arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan julkinen keskustelu Suomessa käydään hyvin pitkälti talouden ehdoilla.
– Siihen on sivussa muodostunut ajatus, että ikävä kyllä kaikki eivät selviydy ja jotkut jäävät ulkopuolelle. Se nyt vaan sattuu olemaan se hinta, joka meidän täytyy maksaa, jotta enemmistön vauraus säilyy. Eli tämä on enemmänkin asenteellinen kysymys. (erittäin hyvä kannanotto arkkipiispalta, arvostan, vaikka en kirkkoon kuulukaan)
Näin se aika pitkälti on.
Ai että mitä tapahtuu yhteiskunnalle? No uusliberalismi tapahtuu.
https://www.theguardian.com/books/2016/apr/15/neoliberalism-ideology-pr…;
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/04/uusliberalismi-loysi-tiensa-suo…
Kenelläkään ei muka ole rahaa, ja huonosti menee. Samalla kuitenkin pienten asuntojen hinnat vaan raketoi. Yritin juuri viime viikolla ostaa Helsingistä kaksion pyyntihinnalla, mutta sivu suun meni. Kysyntä on hirmuista.
Ikävää, jos täällä monella on heikko asema, mutta koko kuva se ei ole.
Tulonsiirrot ovat nykyään suuremmat kuin koskaan Suomen historiassa. Siitä ei voi syyttää mitään. Globaali uusliberalismi toki kyllä on iso ongelma taviksen kannalta. Se tekee sen, että tulonsiirtoja on rahoittamassa kurjistuva keskiluokka ja pienyritykset, isot yritykset ja huippurikkaat ovat keksineet keinot siirtää rahansa piiloon.
Aika harvan on näköjään vaikea ymmärtää, että sellaisia asioita kuin "vakituinen työ", säännölliset tulot jne. ei ole enää olemassakaan. Ei ole ollut enää pitkään aikaan. "Normielämä" merkitsee monelle sitä, että asutaan omistusasunnossa, käydään säännöllisissä töissä ja voidaan elää ns. alemman keskiluokan elämää. Asuntolainakaan ei ole mikään subjektiivinen oikeus. Ei omistusasuminen voi olla mikään kansalaisoikeus, eikä se ole välttämättä mielekästäkään. Suomalaisilla on jokin ihme päähänpinttymä, että kaikkien tulee omistaa asuntonsa tai on huono ihminen. Todellisuudessa vuokrat ovat juuri sen vuoksi korkealla, että asumiskulttuuri vaikuttaa myös vuokratasoon. Suomi on kuitenkin pieni kylmä maa, jossa ei kuuluisi olla mitään eurooppalaisten suurten kaupunkien vuokratasoa.
Eli: muuttakaa ajatustanne siitä, mitä on "normielämä". Koska jos altistuu liikaa yhteiskunnassa vallitseville paineille, ei taatusti voi koskaan olla onnellinen. On paskanhailee, onko kuolemanhetkellä tehnyt niska limassa töitä koko elämänsä 8-16 ja hankkinut omistusasunnon ja kesämökin. Kuolema on tietääkseni edelleen ainoa asia, joka tässä maailmassa on pakollista. Maailma ei tule muuttumaan samanlaiseksi kuin se oli suurten ikäluokkien ollessa nuoria.
Lähes 80 prosenttia viime vuonna valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista oli työllistynyt sisällöltään tai vaativuudeltaan hyvin tai erittäin hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin, kertoo Tek. Ei tarvitse kummoinen superihminen olla päästäkseen tuohon joukkoon, kun tietää millaista halutonta tunaria yliopistot pursuavat nykyään. Peiliin katsomisen paikka näillä ketjun valittelijoilla.
Vierailija kirjoitti:
Kenelläkään ei muka ole rahaa, ja huonosti menee. Samalla kuitenkin pienten asuntojen hinnat vaan raketoi. Yritin juuri viime viikolla ostaa Helsingistä kaksion pyyntihinnalla, mutta sivu suun meni. Kysyntä on hirmuista.
Ikävää, jos täällä monella on heikko asema, mutta koko kuva se ei ole.
Ne Helsingin pienet asunnot menee hyvin usein rikkaille sijoittajille eikä ensiasuntoa ostaville nuorille aikuisille. Tuo pienten asuntojen liikkuvuus myyntimarkkinoilla ei siis kerro mitään tämän y-sukupolvan tai sitä nuorempien keskimääräisestä taloudellisesta tilanteesta.
Vaikka kyllähän nämä nuoret sitten maksavat sen sijoittajan asunnonoston kalliina vuokrina. Eivät pysty ostamaan omaa, kun eivät saa riittävästä lainaa ja Helsingissä on pakko pysyä töiden vuoksi, joten pakkohan niitä kalliita vuokria on maksaa, vaikkei niihin oikeasti rahaa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Lähes 80 prosenttia viime vuonna valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista oli työllistynyt sisällöltään tai vaativuudeltaan hyvin tai erittäin hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin, kertoo Tek. Ei tarvitse kummoinen superihminen olla päästäkseen tuohon joukkoon, kun tietää millaista halutonta tunaria yliopistot pursuavat nykyään. Peiliin katsomisen paikka näillä ketjun valittelijoilla.
Etkö tajua, että opiskelupaikkoja on rajoitettu määrä / vuosi.
Hyvin pieni osa ikäluokasta voi saada opiskelupaikan mainitsemillesi aloille. Ei sinne siitä syystä vain "mennä" vaikka tuijottaisi siihen peiliin 24/7.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvan on näköjään vaikea ymmärtää, että sellaisia asioita kuin "vakituinen työ", säännölliset tulot jne. ei ole enää olemassakaan. Ei ole ollut enää pitkään aikaan. "Normielämä" merkitsee monelle sitä, että asutaan omistusasunnossa, käydään säännöllisissä töissä ja voidaan elää ns. alemman keskiluokan elämää. Asuntolainakaan ei ole mikään subjektiivinen oikeus. Ei omistusasuminen voi olla mikään kansalaisoikeus, eikä se ole välttämättä mielekästäkään. Suomalaisilla on jokin ihme päähänpinttymä, että kaikkien tulee omistaa asuntonsa tai on huono ihminen. Todellisuudessa vuokrat ovat juuri sen vuoksi korkealla, että asumiskulttuuri vaikuttaa myös vuokratasoon. Suomi on kuitenkin pieni kylmä maa, jossa ei kuuluisi olla mitään eurooppalaisten suurten kaupunkien vuokratasoa.
Eli: muuttakaa ajatustanne siitä, mitä on "normielämä". Koska jos altistuu liikaa yhteiskunnassa vallitseville paineille, ei taatusti voi koskaan olla onnellinen. On paskanhailee, onko kuolemanhetkellä tehnyt niska limassa töitä koko elämänsä 8-16 ja hankkinut omistusasunnon ja kesämökin. Kuolema on tietääkseni edelleen ainoa asia, joka tässä maailmassa on pakollista. Maailma ei tule muuttumaan samanlaiseksi kuin se oli suurten ikäluokkien ollessa nuoria.
No "vakituista" työtä ei ole, mutta on kuitenkin vakituisempi tilanne, mitä monilla nuorilla on.
Kyllä minä koen toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen paljon vakaammaksi ja turvaa elämään tuovaksi kuin pätkätyötilanteen, jossa olen 2kk töissä, sitten 1kk työttömänä, jonka jälkeen 4kk töissä ja taas 1 kk työttömänä jne. Joka kerta uuden pätkän saanti vaatii lukuisia työhakemuksia. Toistaiseksi voimassaoleva työkin voi päättyä tietenkin, mutta siinä ensisijainen oletus ei ole, että joudut vähän väliä vaihtamaan sitä työpaikkaan ja parikin kertaa vuodessa työkkärin listoille. Lisäksi sellaisessa työsuhteessa olisi kuitenkin jonkinlainen irtisanomisturvakin.
Tuohon vuokralla-asumisen demonisointiin taas: vuokralla asuminen maksaa nykyään monesti jopa enemmän kuin vastaavan asunnon itselle osto. Tilanne on siis se, että joko maksat vuokraa toiselle vaikkapa 800e tai sitten ostat oman vastaavan asunnon, josta yhtiövastikkeeseen + lainan korkoon menee vaikkapa 400e ja loput 400e meneekin lainan lyhentämiseen eli omaan taskuun säästöön käytännössä. Kuka tässä tilanteessa valitsee tilanteista ensimmäisen, jos toinenkin on vain mahdollinen (eli lainaa saa)?
Lisäksi vuokrien korotuksen vuoksi tuo 800e vuokra voi olla jo kolmen vuoden päästä 900e. Viiden vuoden päästä 1000e. Oman asunnon kulutkin voi nousta (esim jos korkotaso yhtäkkiä pomppaisi ylös, joka ei ole kovin todennäköistä juuri nyt), mutta siellä nousu ei ole näin dramaattista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes 80 prosenttia viime vuonna valmistuneista diplomi-insinööreistä ja arkkitehdeista oli työllistynyt sisällöltään tai vaativuudeltaan hyvin tai erittäin hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin, kertoo Tek. Ei tarvitse kummoinen superihminen olla päästäkseen tuohon joukkoon, kun tietää millaista halutonta tunaria yliopistot pursuavat nykyään. Peiliin katsomisen paikka näillä ketjun valittelijoilla.
Etkö tajua, että opiskelupaikkoja on rajoitettu määrä / vuosi.
Hyvin pieni osa ikäluokasta voi saada opiskelupaikan mainitsemillesi aloille. Ei sinne siitä syystä vain "mennä" vaikka tuijottaisi siihen peiliin 24/7.
Ongelmaryhmähän ovat ne, jotka odottavat saavansa paljon enemmän kuin mihin kykenevät. Se, että on päätetty kouluttaa melkein kolmannes ikäluokasta maisteriksi ei tarkoita, että kolmannes työpaikoista on huippupalkkaista unelmatyötä. Sellaisia on edelleen vain pieni osa, eikä niitä tietenkään heikot työntekijät saa. Niinpä sitten alkaa vonkuna, että on opiskeltu maisteriksi ja lupailtiin yhteiskunnan piikkipaikkaa, mutta tulikin paskaduuni ja jouduttiin Malmille (yäk!) asumaan. Tai jäämään vuokralle sinne Rööperiin.
Asettakaa odotukset oikein, niin elämä on mielekästä. Kaikista ei ole kaikkeen, Kirkkonummelta pääsee hetkessä töihin Stadiin ja lapsia voi tehdä ilman, että molemmilla vanhemmilla on vakkariduuni.
Aikaa myöten vääristymä suoristuu ihan kaikissa asioissa ja suomen kohdalla nyt on vuorossa suoristautuminen.
Sinuun on siis uponnut juuri se, mitä päättäjät haluavat. Suosittelen lukemaan Agenda 21 :n , niin kenties ymmärrät joutuneesi manipuloiduksi.
Media hehkuttaa pieniä asuntoja, vaikka suurin osa ihmisistä haluaisi tilavamman kodin. Kaupungistuminen on ohjattua ja suunniteltua toimintaa, joka hyödyttää sekin vain tiettyjä tahoja.