Lue keskustelun säännöt.
Hyviä miehiä ei ole... täyttä paskaa
05.09.2016 |
Suurin osa miehistä on ihan normaaleja siedettäviä ihmisiä siinä missä naisistakin. Suurin osa miehistä kykenee kommunikoimaan ja käsittelemään ongelmatilanteita. Sukupuolten välillä ei ole tässä suurta eroa. Jos vaan kuljette silmät auki elämässä, niin huomaatte että suurin osa miehistä kykenee tasapainoisiin ystävyyssuhteisiin ja on tavallisia rehellisiä ihmisiä. Toki miehissä on jonkin verran enemmän päihdeongelmaisia kuin naisissa, mutta tämä ei ole kuitenkaan mikään syy sille, ettei hyvää miestä löydy.
Ongelma taitaa tyypillisesti ollakin se, että hyväksi mieheksi ei lasketakaan mitä tahansa epävarmaa miestä, jota kyllä miesporukassa voidaan pitää mitä mukavimpana ja mahtavimpana tyyppinä. Ehkä se on enemmänkin "hyviä miehiä ei ole... niin no joo toi Heikki... mut ei sitä lasketa koska se on sellanen totteleva koiranpentu jota kohtaan mulla on ainoastaan sisarellisia tunteita... sehän olis lähinnä insestiä panna sitä." Kun hyviksi miehiksi lasketaan vain itsevarmat ja miehekkäät miehet joilla ei ole päihdeongelmia, persoonallisuushäiriöitä tai ongelmia elämänhallinnassa, niin totta, hyviä miehiä ei todellakaan riitä kuin pienelle joukolle kauniita naisia. Mtuta ei se sinänsä kerro miehistä joukkona yhtään mitään.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Palstamammojen passiivis-aggressiivinen asennoituminen MGTOW-miehiin johtuu vain ja ainoastaan siitä, että MGTOW on uhka kaikille sinkkunaisille, ja mahdollinen naisen elintason ja statuksen nostaja, lompakko ja siitoskone on pois markkinoilta. Eli mies joka ei ole mahdollistamassa naisen itsekkäitä oikkuja ja haluja = automaattisesti vihollinen.
Tuonhan takia naiset vihaavat prostituoituja enemmän kuin ketään muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monelta naiselta puuttu realismin taju. Onko se sit sitä, et nainen nostaa itsensä jalustalle ja arvostetaan vaan omia ominaisuuksia? Saako mies olla mies vai pitäskö pystyä olemaan jotain muuta?
Osittain kyse on kyllä siitä, että naiset hakevat asioita joita eivät itsekään pysty tarjoamaan. Moni nainen odottaa että mies tulee iskemään tai "se on liian nössö tai ei vaan ole riittävän kiinnostunut". Kuitenkin varmaan 95 % naisista jänistäisi toistuvasti, jos heidän pitäisi lähestyä kiinnostavia miehiä selvinpäin. Voin kertoa teille naiset, että meillä miehillä ei ole mitään mystistä geeniä, joka tekisi meistä jotain luontaisia lähestyjiä. Moni mies jänistää, vaikka hän olisi normaali, itsevarmakin mies. Toisaalta moni nössökin pääsee lähestymispelosta eroon sillä, että lähestyy tarpeeksi usein. Joten tadaa, se että mies uskaltaa lähestyä ei ehkä kerrokaan mistään mitään. Se korreloi lähinnä voimakkaasti sen kanssa, että mies lähestyy paljon, eli on korkea todennäköisyys että sinua selvinpäin iskevä mies on kova panomies.
Moni nainen myös odottaa, että mies on itsevarma ja henkisesti vahva. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka tulevat kasvatuksessa, eivät sukupuolen mukana. Harva nainen on itse kumpiakaan näistä. Naiset ottavat asioita usein kovastikin itseensä, ovat herkkiä kritiikille, pelkäävät nolaavansa itsensä, eivät uskalla laittaa itseään alttiiksi kritiikille, eivät uskalla sanoa suoraan epäsuosittuja mielipiteitään. Miehekkäältä unelmamieheltä kuitenkin odotetaan, ettei hän kärsisi tuollaisista ongelmista, vaan olisi tosimies joka sanoo pelotta mielipiteensä ja tekee oman päänsä mukaan miellyttämättä toisia. Noh, ikävä kyllä meillä miehillä on täysin samanlaiset vanhemmat ja muut sukulaiset hyvin samanlainen kasvuympäristö muutenkin kuin teillä naisilla, joten me emme ole sen paremmin varustettu siihen alfan rooliin kuin tekään.
Eikös tuo sitten tarkoita, että jos nainen lähestyy sinua niin on korkea todennäköisyys, että hän on kokenut iskemään miehiä eli yleistä palstailmaisua käyttääkseni kylän yleinen polkupyörä?
Vakavasti puhuen: joillekin palstamiehille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa mieltää lähestymiseksi tai aloitteen tekemiseksi mitään muuta kuin sitä, että nainen tulisi suoraan juttusille ja pyytäisi treffeille (tai kysyisi onko kirjoittaja sinkku ja ehdottaisi seurustelua :-D). Kun ei se niin mene. Lähestymiseen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka osoittavat ensin nonverbaalisella viestinnällään olevansa kiinnostuneita toisistaan, ja sen jälkeen jompikumpi heittäytyy juttusille.
Oletko sinä nyt sitten niitä naisia jotka laskevat aloitteen teoksi sen, että esim. baarissa luot pari katsetta komean miehen suuntaan, ja odotat että hän tulee "iskemään" hyvää läppää? Vai rohkenetko peräti kysyä mieheltä paljonko kello on? :o Kyseleepi omia polkujaan kulkeva komea mies.
En tee enää aloitteita, kun en ole sinkku, mutta aloite voi olla se pitkä katse ja hymy ihan yhtä lailla kuin se, että se olen minä, joka vessareissulla tai juomaa ostaessani pysähdyn miehen juttusille. Edellyttäen, että ensin on vaihdettu ne katseet ja hymyt ja hän seisoo paikassa, johon on luontevaa pysähtyä juttusille. Yksin pöydässä istuvan miehen juttusille en muista koskaan menneeni, enkä lähestyisi miestä jonka kanssa ei ensin ole jo vaihdettu katseita. Olen myös aikoinaan netin kautta laittanut viestiä kaikille sellaisille miehille, joiden profiili herätti kiinnostukseni. Hassu juttu, että vaikka täällä toitotetaan, kuinka aloitteita tekemällä nainen voi saada paremman miehen kuin niitä pelkästään odottelemalle, niin eipä yksikään niistä nettialoitteista johtanut tulokseen.
Minusta on suoraan sanottuna typerää jankuttaa tuosta, kuinka miehet joutuvat tekemään aloitteita ja se on niin väärin. Se osoittaa vain sen, että ei hyväksytä aloitteeksi muuta kuin edellisessä viestissäni mainitut asiat. Todellisuudessa aloite = kiinnostuksen ilmaus ja lähestymiseen tarvitaan kaksi.
Voin sanoa että olen miltei sataprosenttisesti eri mieltä asioista kanssasi.
Joo on paljon mukavia miehiä mutta ei parisuhteessa jonkun kanssa olla siksi että no kun se on kiva, vaan siihen tarvitaan niin paljon muutakin. Tyytyminen keskinkertaiseen ei vain ole mun juttu ja ei, nyt en sitten tarkoita sitä että joku rikollinen kiinnostaa tai panomies vaan ihastun yleensä sellaisiin hieman persoonallisiin tyyppeihin. Eipä sellaisia usein kävele vastaan, minä kun satun olemaan vielä sitä tyyppiä että ihastun muutenkin tosi harvoin eli sinkkuna joudun olemaan vielä ja pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Joo on paljon mukavia miehiä mutta ei parisuhteessa jonkun kanssa olla siksi että no kun se on kiva, vaan siihen tarvitaan niin paljon muutakin. Tyytyminen keskinkertaiseen ei vain ole mun juttu ja ei, nyt en sitten tarkoita sitä että joku rikollinen kiinnostaa tai panomies vaan ihastun yleensä sellaisiin hieman persoonallisiin tyyppeihin. Eipä sellaisia usein kävele vastaan, minä kun satun olemaan vielä sitä tyyppiä että ihastun muutenkin tosi harvoin eli sinkkuna joudun olemaan vielä ja pitkään.
Juupa juu, voihan sen noinkin selittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monelta naiselta puuttu realismin taju. Onko se sit sitä, et nainen nostaa itsensä jalustalle ja arvostetaan vaan omia ominaisuuksia? Saako mies olla mies vai pitäskö pystyä olemaan jotain muuta?
Osittain kyse on kyllä siitä, että naiset hakevat asioita joita eivät itsekään pysty tarjoamaan. Moni nainen odottaa että mies tulee iskemään tai "se on liian nössö tai ei vaan ole riittävän kiinnostunut". Kuitenkin varmaan 95 % naisista jänistäisi toistuvasti, jos heidän pitäisi lähestyä kiinnostavia miehiä selvinpäin. Voin kertoa teille naiset, että meillä miehillä ei ole mitään mystistä geeniä, joka tekisi meistä jotain luontaisia lähestyjiä. Moni mies jänistää, vaikka hän olisi normaali, itsevarmakin mies. Toisaalta moni nössökin pääsee lähestymispelosta eroon sillä, että lähestyy tarpeeksi usein. Joten tadaa, se että mies uskaltaa lähestyä ei ehkä kerrokaan mistään mitään. Se korreloi lähinnä voimakkaasti sen kanssa, että mies lähestyy paljon, eli on korkea todennäköisyys että sinua selvinpäin iskevä mies on kova panomies.
Moni nainen myös odottaa, että mies on itsevarma ja henkisesti vahva. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka tulevat kasvatuksessa, eivät sukupuolen mukana. Harva nainen on itse kumpiakaan näistä. Naiset ottavat asioita usein kovastikin itseensä, ovat herkkiä kritiikille, pelkäävät nolaavansa itsensä, eivät uskalla laittaa itseään alttiiksi kritiikille, eivät uskalla sanoa suoraan epäsuosittuja mielipiteitään. Miehekkäältä unelmamieheltä kuitenkin odotetaan, ettei hän kärsisi tuollaisista ongelmista, vaan olisi tosimies joka sanoo pelotta mielipiteensä ja tekee oman päänsä mukaan miellyttämättä toisia. Noh, ikävä kyllä meillä miehillä on täysin samanlaiset vanhemmat ja muut sukulaiset hyvin samanlainen kasvuympäristö muutenkin kuin teillä naisilla, joten me emme ole sen paremmin varustettu siihen alfan rooliin kuin tekään.
Eikös tuo sitten tarkoita, että jos nainen lähestyy sinua niin on korkea todennäköisyys, että hän on kokenut iskemään miehiä eli yleistä palstailmaisua käyttääkseni kylän yleinen polkupyörä?
Vakavasti puhuen: joillekin palstamiehille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa mieltää lähestymiseksi tai aloitteen tekemiseksi mitään muuta kuin sitä, että nainen tulisi suoraan juttusille ja pyytäisi treffeille (tai kysyisi onko kirjoittaja sinkku ja ehdottaisi seurustelua :-D). Kun ei se niin mene. Lähestymiseen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka osoittavat ensin nonverbaalisella viestinnällään olevansa kiinnostuneita toisistaan, ja sen jälkeen jompikumpi heittäytyy juttusille.
Oletko sinä nyt sitten niitä naisia jotka laskevat aloitteen teoksi sen, että esim. baarissa luot pari katsetta komean miehen suuntaan, ja odotat että hän tulee "iskemään" hyvää läppää? Vai rohkenetko peräti kysyä mieheltä paljonko kello on? :o Kyseleepi omia polkujaan kulkeva komea mies.
En tee enää aloitteita, kun en ole sinkku, mutta aloite voi olla se pitkä katse ja hymy ihan yhtä lailla kuin se, että se olen minä, joka vessareissulla tai juomaa ostaessani pysähdyn miehen juttusille. Edellyttäen, että ensin on vaihdettu ne katseet ja hymyt ja hän seisoo paikassa, johon on luontevaa pysähtyä juttusille. Yksin pöydässä istuvan miehen juttusille en muista koskaan menneeni, enkä lähestyisi miestä jonka kanssa ei ensin ole jo vaihdettu katseita. Olen myös aikoinaan netin kautta laittanut viestiä kaikille sellaisille miehille, joiden profiili herätti kiinnostukseni. Hassu juttu, että vaikka täällä toitotetaan, kuinka aloitteita tekemällä nainen voi saada paremman miehen kuin niitä pelkästään odottelemalle, niin eipä yksikään niistä nettialoitteista johtanut tulokseen.
Minusta on suoraan sanottuna typerää jankuttaa tuosta, kuinka miehet joutuvat tekemään aloitteita ja se on niin väärin. Se osoittaa vain sen, että ei hyväksytä aloitteeksi muuta kuin edellisessä viestissäni mainitut asiat. Todellisuudessa aloite = kiinnostuksen ilmaus ja lähestymiseen tarvitaan kaksi.
Voin sanoa että olen miltei sataprosenttisesti eri mieltä asioista kanssasi.
No, jos oma periaatteesi on osoittautunut toimivaksi ja tehnyt onnelliseksi, niin pidä kaikin mokomin siitä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykymaailman deittailukulttuurissa miehen ujous saattaa nousta ongelmaksi. Tapasin Tinderissä kaverin, jonka kanssa tehtiin treffit. Treffeillä mies oli aivan "jäässä", eikä oikein saanut sanaa suustaan. Pyysi minua toisille treffeille, joista kieltäydyin kahdesti. Hän pyysi kolmannen kerran ja menin. Hän alkoi hiukan rentoutua ja tajusin, kuinka mukava hän on. Nyt olemme tapailleet muutaman kerran ja mikä mies! Herrasmies, osaa keskustella, fiksu, mahtava suutelija, tuoksuu ihanalle... Ei kannata heittää pyyhettä kehään ensimmäisten treffien jälkeen.
No minä ainakin tein ihan itse aloitteen suhteen aloittamisesta kivan miehen kanssa, joka kuulemma ei omien sanojensa mukaan olisi ikinä uskaltanut tehdä aloitetta minun suuntaan, vaikka minut halusi. Ei ollut vaikeaa, en ole kosvaan kaivannut mitään agressiivista karjua rinnalleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä monelta naiselta puuttu realismin taju. Onko se sit sitä, et nainen nostaa itsensä jalustalle ja arvostetaan vaan omia ominaisuuksia? Saako mies olla mies vai pitäskö pystyä olemaan jotain muuta?
Osittain kyse on kyllä siitä, että naiset hakevat asioita joita eivät itsekään pysty tarjoamaan. Moni nainen odottaa että mies tulee iskemään tai "se on liian nössö tai ei vaan ole riittävän kiinnostunut". Kuitenkin varmaan 95 % naisista jänistäisi toistuvasti, jos heidän pitäisi lähestyä kiinnostavia miehiä selvinpäin. Voin kertoa teille naiset, että meillä miehillä ei ole mitään mystistä geeniä, joka tekisi meistä jotain luontaisia lähestyjiä. Moni mies jänistää, vaikka hän olisi normaali, itsevarmakin mies. Toisaalta moni nössökin pääsee lähestymispelosta eroon sillä, että lähestyy tarpeeksi usein. Joten tadaa, se että mies uskaltaa lähestyä ei ehkä kerrokaan mistään mitään. Se korreloi lähinnä voimakkaasti sen kanssa, että mies lähestyy paljon, eli on korkea todennäköisyys että sinua selvinpäin iskevä mies on kova panomies.
Moni nainen myös odottaa, että mies on itsevarma ja henkisesti vahva. Nämä ovat kuitenkin asioita jotka tulevat kasvatuksessa, eivät sukupuolen mukana. Harva nainen on itse kumpiakaan näistä. Naiset ottavat asioita usein kovastikin itseensä, ovat herkkiä kritiikille, pelkäävät nolaavansa itsensä, eivät uskalla laittaa itseään alttiiksi kritiikille, eivät uskalla sanoa suoraan epäsuosittuja mielipiteitään. Miehekkäältä unelmamieheltä kuitenkin odotetaan, ettei hän kärsisi tuollaisista ongelmista, vaan olisi tosimies joka sanoo pelotta mielipiteensä ja tekee oman päänsä mukaan miellyttämättä toisia. Noh, ikävä kyllä meillä miehillä on täysin samanlaiset vanhemmat ja muut sukulaiset hyvin samanlainen kasvuympäristö muutenkin kuin teillä naisilla, joten me emme ole sen paremmin varustettu siihen alfan rooliin kuin tekään.
Eikös tuo sitten tarkoita, että jos nainen lähestyy sinua niin on korkea todennäköisyys, että hän on kokenut iskemään miehiä eli yleistä palstailmaisua käyttääkseni kylän yleinen polkupyörä?
Vakavasti puhuen: joillekin palstamiehille tuntuu olevan ylivoimaisen vaikeaa mieltää lähestymiseksi tai aloitteen tekemiseksi mitään muuta kuin sitä, että nainen tulisi suoraan juttusille ja pyytäisi treffeille (tai kysyisi onko kirjoittaja sinkku ja ehdottaisi seurustelua :-D). Kun ei se niin mene. Lähestymiseen tarvitaan kaksi ihmistä, jotka osoittavat ensin nonverbaalisella viestinnällään olevansa kiinnostuneita toisistaan, ja sen jälkeen jompikumpi heittäytyy juttusille.
Oletko sinä nyt sitten niitä naisia jotka laskevat aloitteen teoksi sen, että esim. baarissa luot pari katsetta komean miehen suuntaan, ja odotat että hän tulee "iskemään" hyvää läppää? Vai rohkenetko peräti kysyä mieheltä paljonko kello on? :o Kyseleepi omia polkujaan kulkeva komea mies.
En tee enää aloitteita, kun en ole sinkku, mutta aloite voi olla se pitkä katse ja hymy ihan yhtä lailla kuin se, että se olen minä, joka vessareissulla tai juomaa ostaessani pysähdyn miehen juttusille. Edellyttäen, että ensin on vaihdettu ne katseet ja hymyt ja hän seisoo paikassa, johon on luontevaa pysähtyä juttusille. Yksin pöydässä istuvan miehen juttusille en muista koskaan menneeni, enkä lähestyisi miestä jonka kanssa ei ensin ole jo vaihdettu katseita. Olen myös aikoinaan netin kautta laittanut viestiä kaikille sellaisille miehille, joiden profiili herätti kiinnostukseni. Hassu juttu, että vaikka täällä toitotetaan, kuinka aloitteita tekemällä nainen voi saada paremman miehen kuin niitä pelkästään odottelemalle, niin eipä yksikään niistä nettialoitteista johtanut tulokseen.
Minusta on suoraan sanottuna typerää jankuttaa tuosta, kuinka miehet joutuvat tekemään aloitteita ja se on niin väärin. Se osoittaa vain sen, että ei hyväksytä aloitteeksi muuta kuin edellisessä viestissäni mainitut asiat. Todellisuudessa aloite = kiinnostuksen ilmaus ja lähestymiseen tarvitaan kaksi.
Mitäs jos sä et saisikaan pelkällä katsekontaktilla miehiä tulemaan luoksesi ja et löytäisi miestä sellaisesta paikasta, johon on "luontevaa" pysähtyä juttusille? Joutuisit tekemään ihan oikeita lähestymisiä ja voin kertoa, että tuo että odotat miehen olevan sopivassa paikassa että voit mennä juttusille, ovat pelkkää itsekusetusta. Et vain uskalla ottaa riskiä pakeista ihmisten nähden. Ei kukaan mies laske sen varaan, että naisen on oltava sopivassa paikassa. Sehän niitä balsseja miehelläkin osoittaa, että menee juttelemaan naiselle joka istuu kavereidensa kanssa jossain. Joutuu siinä kaikkien arvioitavaksi. Ja kyllä, olen saanut naista tällä keinolla useasti.
Aloituksen ensimmäinen kappale oli ihan järkevä, toinen taas meni ihan plörinäksi.
Sitä normaalia itsevarmuutta nyt vain odotetaan kaikilta aikuisilta ihmisiltä. Se on ihan normaalia, ei se seinän viertä pitkin hiiviskely.
Sekin on kumma, että miehet kuvittelevat miehen mielipiteen ylittävän naisen mielipiteen. "Mun miespuoliset kaverit on sitä mieltä että olen hyvä mies naisille, naisten pitää siis korjata väärä mielipiteensä ja alkaa pitää minua hyvänä miehenä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo on paljon mukavia miehiä mutta ei parisuhteessa jonkun kanssa olla siksi että no kun se on kiva, vaan siihen tarvitaan niin paljon muutakin. Tyytyminen keskinkertaiseen ei vain ole mun juttu ja ei, nyt en sitten tarkoita sitä että joku rikollinen kiinnostaa tai panomies vaan ihastun yleensä sellaisiin hieman persoonallisiin tyyppeihin. Eipä sellaisia usein kävele vastaan, minä kun satun olemaan vielä sitä tyyppiä että ihastun muutenkin tosi harvoin eli sinkkuna joudun olemaan vielä ja pitkään.
Jokaisellahan saa olla sellaiset standardit kuin haluaa. Tässä vain tullaan siihen, että on täysin mahdotonta sanoa että miehissä olisi sen kummempaa vikaa, vaan ongelma on se, että naiset hakevat niitä kaukana mediaanista olevia miehiä, joita ei voi riittää kuin pienelle joukolle. On siis paljon ns. hyviä miehiä, joista vain aniharva nainen kiinnostuu.
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailman deittailukulttuurissa miehen ujous saattaa nousta ongelmaksi. Tapasin Tinderissä kaverin, jonka kanssa tehtiin treffit. Treffeillä mies oli aivan "jäässä", eikä oikein saanut sanaa suustaan. Pyysi minua toisille treffeille, joista kieltäydyin kahdesti. Hän pyysi kolmannen kerran ja menin. Hän alkoi hiukan rentoutua ja tajusin, kuinka mukava hän on. Nyt olemme tapailleet muutaman kerran ja mikä mies! Herrasmies, osaa keskustella, fiksu, mahtava suutelija, tuoksuu ihanalle... Ei kannata heittää pyyhettä kehään ensimmäisten treffien jälkeen.
Kyllä minusta jos toinen ei saa sanaa suustaan treffeillä on ihan pätevä syy heittää pyyhe kehään. Mikäpä siinä jos joku jaksaa odotella että toinen alkaa rentoutua. Mutta aika moni ärsyyntyy jos toista joutuu paljon houkuttelemaan kuorestaan. Kun se ujous ei katoa mihinkään, se tulee aina näkymään vieraampien ihmisten seurassa. Paitsi jos tässä nyt puhutaan oikein nuorista ihmisistä.
Ja kyllä se ujous on ongelma ihan kaikenlaisessa kulttuurissa, jos se todella on niin paha että ei saa sanaa suustaan. Minulla on siitä poikkeuksellinen kanta tähän asiaan, että minusta on ujon vastuulla itse alkaa opetella sosiaalisia taitoja että hallitsee ne edes välttävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailman deittailukulttuurissa miehen ujous saattaa nousta ongelmaksi. Tapasin Tinderissä kaverin, jonka kanssa tehtiin treffit. Treffeillä mies oli aivan "jäässä", eikä oikein saanut sanaa suustaan. Pyysi minua toisille treffeille, joista kieltäydyin kahdesti. Hän pyysi kolmannen kerran ja menin. Hän alkoi hiukan rentoutua ja tajusin, kuinka mukava hän on. Nyt olemme tapailleet muutaman kerran ja mikä mies! Herrasmies, osaa keskustella, fiksu, mahtava suutelija, tuoksuu ihanalle... Ei kannata heittää pyyhettä kehään ensimmäisten treffien jälkeen.
Kyllä minusta jos toinen ei saa sanaa suustaan treffeillä on ihan pätevä syy heittää pyyhe kehään. Mikäpä siinä jos joku jaksaa odotella että toinen alkaa rentoutua. Mutta aika moni ärsyyntyy jos toista joutuu paljon houkuttelemaan kuorestaan. Kun se ujous ei katoa mihinkään, se tulee aina näkymään vieraampien ihmisten seurassa. Paitsi jos tässä nyt puhutaan oikein nuorista ihmisistä.
Ja kyllä se ujous on ongelma ihan kaikenlaisessa kulttuurissa, jos se todella on niin paha että ei saa sanaa suustaan. Minulla on siitä poikkeuksellinen kanta tähän asiaan, että minusta on ujon vastuulla itse alkaa opetella sosiaalisia taitoja että hallitsee ne edes välttävästi.
En tiedä tarkalleen miksi, mutta kommenttisi kuulostaa jotenkin todella tunnekylmälle.
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen ensimmäinen kappale oli ihan järkevä, toinen taas meni ihan plörinäksi.
Sitä normaalia itsevarmuutta nyt vain odotetaan kaikilta aikuisilta ihmisiltä. Se on ihan normaalia, ei se seinän viertä pitkin hiiviskely.
Sekin on kumma, että miehet kuvittelevat miehen mielipiteen ylittävän naisen mielipiteen. "Mun miespuoliset kaverit on sitä mieltä että olen hyvä mies naisille, naisten pitää siis korjata väärä mielipiteensä ja alkaa pitää minua hyvänä miehenä."
Mitäköhän se "hyvä mies" tarkoittaa? Sitä että on hyvä tyyppi vai sitä että on seksuaalisesti kiinnostava? Tota joo, miehen arvoa ei kuule todellakaan määritellä sen kautta, miten naiset hänestä kiinnostuvat. Mies voi olla loistotyyppi ja kaikkien kehujen arvoinen, vaikkei naiset niin diggaiskaan, sori vaan. Kyllä se on se määrittävä tekijä, onko hän reilu, rehellinen ja ystävällinen ihminen platonisissa suhteissa, ei se saako hän sukat pyörimään naisten jaloissa.
Mitä tulee itsevarmuuteen, mihen ei todellakaan tarvitse olla seiniä pitkin hiiviskelevä hiiri, jotta naismenestys olisi huonoa. Riittää että mies on sosiaalinen, mutta samaan aikaan pikkusen miellyttämisenhaluinen ja välillä pelkää kertoa mielipiteitään ja ottaa tilaansa, niin johan muuttuu naistensaanti vaikeaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykymaailman deittailukulttuurissa miehen ujous saattaa nousta ongelmaksi. Tapasin Tinderissä kaverin, jonka kanssa tehtiin treffit. Treffeillä mies oli aivan "jäässä", eikä oikein saanut sanaa suustaan. Pyysi minua toisille treffeille, joista kieltäydyin kahdesti. Hän pyysi kolmannen kerran ja menin. Hän alkoi hiukan rentoutua ja tajusin, kuinka mukava hän on. Nyt olemme tapailleet muutaman kerran ja mikä mies! Herrasmies, osaa keskustella, fiksu, mahtava suutelija, tuoksuu ihanalle... Ei kannata heittää pyyhettä kehään ensimmäisten treffien jälkeen.
Kyllä minusta jos toinen ei saa sanaa suustaan treffeillä on ihan pätevä syy heittää pyyhe kehään. Mikäpä siinä jos joku jaksaa odotella että toinen alkaa rentoutua. Mutta aika moni ärsyyntyy jos toista joutuu paljon houkuttelemaan kuorestaan. Kun se ujous ei katoa mihinkään, se tulee aina näkymään vieraampien ihmisten seurassa. Paitsi jos tässä nyt puhutaan oikein nuorista ihmisistä.
Ja kyllä se ujous on ongelma ihan kaikenlaisessa kulttuurissa, jos se todella on niin paha että ei saa sanaa suustaan. Minulla on siitä poikkeuksellinen kanta tähän asiaan, että minusta on ujon vastuulla itse alkaa opetella sosiaalisia taitoja että hallitsee ne edes välttävästi.
En tiedä tarkalleen miksi, mutta kommenttisi kuulostaa jotenkin todella tunnekylmälle.
No syyhän on siinä, että haluat loukata vierasta ihmistä mahdollisimman pahasti. Et vain uskalla tehdä sitä tuon suorempaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen ensimmäinen kappale oli ihan järkevä, toinen taas meni ihan plörinäksi.
Sitä normaalia itsevarmuutta nyt vain odotetaan kaikilta aikuisilta ihmisiltä. Se on ihan normaalia, ei se seinän viertä pitkin hiiviskely.
Sekin on kumma, että miehet kuvittelevat miehen mielipiteen ylittävän naisen mielipiteen. "Mun miespuoliset kaverit on sitä mieltä että olen hyvä mies naisille, naisten pitää siis korjata väärä mielipiteensä ja alkaa pitää minua hyvänä miehenä."
Mitäköhän se "hyvä mies" tarkoittaa? Sitä että on hyvä tyyppi vai sitä että on seksuaalisesti kiinnostava? Tota joo, miehen arvoa ei kuule todellakaan määritellä sen kautta, miten naiset hänestä kiinnostuvat. Mies voi olla loistotyyppi ja kaikkien kehujen arvoinen, vaikkei naiset niin diggaiskaan, sori vaan. Kyllä se on se määrittävä tekijä, onko hän reilu, rehellinen ja ystävällinen ihminen platonisissa suhteissa, ei se saako hän sukat pyörimään naisten jaloissa.
Mitä tulee itsevarmuuteen, mihen ei todellakaan tarvitse olla seiniä pitkin hiiviskelevä hiiri, jotta naismenestys olisi huonoa. Riittää että mies on sosiaalinen, mutta samaan aikaan pikkusen miellyttämisenhaluinen ja välillä pelkää kertoa mielipiteitään ja ottaa tilaansa, niin johan muuttuu naistensaanti vaikeaksi.
Aloitus koski nimenomaan sitä, mitä NAISET pitävät hyvänä miehenä parisuhdemielessä. Siinä ei miesten mielipide paina.
Ja en ihmettele yhtään että naisensaanti muuttuu vaikeaksi jos pelkää kertoa mielipiteitään. Ja jos se "pikkuinen" miellyttämishalu on ongelma, niin silloin se ei takuulla ole "pikkuisen".
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan väittänyt, ettei hyviä miehiä olisi. Sen sijaan oli haastavaa eronneena 40+ vuotiaana pääkaupunkiseudulla asuvana naisena löytää miestä parisuhteeseen. Ja pks:n ulkopuolelle piti mennä, jotta sellainen löytyi.
Se ei tarkoita, ettei pks:lla olisi ollut hyviä miehiä, heitä ei vaan ole riittävästi.
Niin sitten juuri kuten aloituksessa sanotaan, naiset hakevat täydellisiä miehiä ollessaan itse keskikertainen seiskan keski-ikäinen nainen. Kas kumma kun "hyviä miehiä ei ole tarpeeksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan väittänyt, ettei hyviä miehiä olisi. Sen sijaan oli haastavaa eronneena 40+ vuotiaana pääkaupunkiseudulla asuvana naisena löytää miestä parisuhteeseen. Ja pks:n ulkopuolelle piti mennä, jotta sellainen löytyi.
Se ei tarkoita, ettei pks:lla olisi ollut hyviä miehiä, heitä ei vaan ole riittävästi.
Niin sitten juuri kuten aloituksessa sanotaan, naiset hakevat täydellisiä miehiä ollessaan itse keskikertainen seiskan keski-ikäinen nainen. Kas kumma kun "hyviä miehiä ei ole tarpeeksi".
En puhunut yhtään mitään täydellisestä miehestä. Hain miestä, joka olisi riittävän samanlainen kanssani, ihan ilman mitään numeroarviointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo on paljon mukavia miehiä mutta ei parisuhteessa jonkun kanssa olla siksi että no kun se on kiva, vaan siihen tarvitaan niin paljon muutakin. Tyytyminen keskinkertaiseen ei vain ole mun juttu ja ei, nyt en sitten tarkoita sitä että joku rikollinen kiinnostaa tai panomies vaan ihastun yleensä sellaisiin hieman persoonallisiin tyyppeihin. Eipä sellaisia usein kävele vastaan, minä kun satun olemaan vielä sitä tyyppiä että ihastun muutenkin tosi harvoin eli sinkkuna joudun olemaan vielä ja pitkään.
Jokaisellahan saa olla sellaiset standardit kuin haluaa. Tässä vain tullaan siihen, että on täysin mahdotonta sanoa että miehissä olisi sen kummempaa vikaa, vaan ongelma on se, että naiset hakevat niitä kaukana mediaanista olevia miehiä, joita ei voi riittää kuin pienelle joukolle. On siis paljon ns. hyviä miehiä, joista vain aniharva nainen kiinnostuu.
Ne miehet joista olen ollut kiinnostunut, eivät olleet mitään miesmallien näköisiä yritysjohtajia tai vastaavia vaan ihan omantasoisiani ulkonäöllisestikin. Heidän persoonassaan vain oli jotakin sellaista sytyttävää. Harvoin tapaa sellaisen oikein kiinnostavan miehen jonka kanssa voisi ajatella seurustelevansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen ensimmäinen kappale oli ihan järkevä, toinen taas meni ihan plörinäksi.
Sitä normaalia itsevarmuutta nyt vain odotetaan kaikilta aikuisilta ihmisiltä. Se on ihan normaalia, ei se seinän viertä pitkin hiiviskely.
Sekin on kumma, että miehet kuvittelevat miehen mielipiteen ylittävän naisen mielipiteen. "Mun miespuoliset kaverit on sitä mieltä että olen hyvä mies naisille, naisten pitää siis korjata väärä mielipiteensä ja alkaa pitää minua hyvänä miehenä."
Mitäköhän se "hyvä mies" tarkoittaa? Sitä että on hyvä tyyppi vai sitä että on seksuaalisesti kiinnostava? Tota joo, miehen arvoa ei kuule todellakaan määritellä sen kautta, miten naiset hänestä kiinnostuvat. Mies voi olla loistotyyppi ja kaikkien kehujen arvoinen, vaikkei naiset niin diggaiskaan, sori vaan. Kyllä se on se määrittävä tekijä, onko hän reilu, rehellinen ja ystävällinen ihminen platonisissa suhteissa, ei se saako hän sukat pyörimään naisten jaloissa.
Mitä tulee itsevarmuuteen, mihen ei todellakaan tarvitse olla seiniä pitkin hiiviskelevä hiiri, jotta naismenestys olisi huonoa. Riittää että mies on sosiaalinen, mutta samaan aikaan pikkusen miellyttämisenhaluinen ja välillä pelkää kertoa mielipiteitään ja ottaa tilaansa, niin johan muuttuu naistensaanti vaikeaksi.
Aloitus koski nimenomaan sitä, mitä NAISET pitävät hyvänä miehenä parisuhdemielessä. Siinä ei miesten mielipide paina.
Ja en ihmettele yhtään että naisensaanti muuttuu vaikeaksi jos pelkää kertoa mielipiteitään. Ja jos se "pikkuinen" miellyttämishalu on ongelma, niin silloin se ei takuulla ole "pikkuisen".
Olen ap ja aloitus ei koskenut sitä, vaan sitä että naisten hyvän miehen määritelmällä ei ole paljoakaan tekemistä sen kanssa, onko mies oikeasti hyvä mies.
Aika isolla osalla ihmisistä on vaikeuksia välillä sanoa mielipidettään suoraan. Mullakin on monia tällaisia kavereita. He ovat kyllä ihan normaaleja tyyppejä, osa jopa todella puheliaita ja sosiaalisia, mutta se on selvää että naistensaantiin tämä ominaisuus vaikuttaa.
Oikeasti vain pieni osa ihmisistä uskaltaa aina puhua suunsa puhtaaksi asiasta kuin asiasta. Siinäkin mennään vikaan jos ajatellaan, että tällainen mies olisi jotenkin poikkeava, kun oikeasti poikkeava yksilö on se, joka ei yhtään pelkää mitä muut hänestä ajattelevat.
Palstamammojen passiivis-aggressiivinen asennoituminen MGTOW-miehiin johtuu vain ja ainoastaan siitä, että MGTOW on uhka kaikille sinkkunaisille, ja mahdollinen naisen elintason ja statuksen nostaja, lompakko ja siitoskone on pois markkinoilta. Eli mies joka ei ole mahdollistamassa naisen itsekkäitä oikkuja ja haluja = automaattisesti vihollinen.