Lapseni itkee, kun en anna anteeksi.
Koko päivän (viikon, kuukauden...) pelkkää vittuilua, narinaa, haistattelua, tavaroiden hajottamista, ylimielisyyttä ja pilkunnussintaa.
Mulla meni tänään kuppi nurin, karjuin ton lapsen vihdoin hiljaiseksi ja nyt se tuolla nyyhkyttää kun hänelle ollaan oltu niin kovin ikäviä. Kerroin sille, miten ikävä se on koko ajan. Häntä itketti ja pyysi anteeksi, mutta minä en antanut. Aika hämmentyneen oloinen hän oli, ettei kuninkaalliselle korkeudelle annetukkaan välittömästi anteeksi.
Missä vaiheessa sinä antaisit anteeksi?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12-vuotiaalle ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Kuulostaa piloille hemmotellulta kakaralta. Näpäytys on tarpeen.
Näpäytys vi..tu MISTÄ? Siitä, että ap on antanut lapsen käyttäytyä kuin sika? Mä sanoisin, että ap tässä näpäytyksen tarvitsee. Jos olisin likellä, antaisin tuollaiselle julmurille oikein mielelläni sellaisen ): 0
12-vuotiaan pitäisi osata jo kontrolloida impulssejaan ja ymmärtää, mikä on hänen ikäiselleen sallittua käytöstä ja mikä ei.
jaa miksi ihmeessä, kun kerran äiti saa vetää kilareita ja haukkua oman lapsensa - siis vasta 12-vuotiaan lapsen - maanrakoon ja jättää tuolla lailla itkemään.
Minusta äidin tehtävä on näyttää esimerkkiä. Ei käyttäytyä itse huonosti ja laiminlyödä kasvatusvastuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Ja ap. Olet hyvä äiti. Älä jää vatvomaan tätä asiaa. ❤
Oliko tuo ap:n tsemppiviesti itselleen? Meinaan kun peukutuksista päätellen täällä juuri kukaan ei ole sitä mieltä, että hän on hyvä äiti ja mitäpä tuollaisia raivareita nyt vatvomaan, hyvää se vain tekee äiti-lapsi-suhteelle haukkua se maan rakoon aina välillä, kun sattuu tuntumaan siltä.
Vierailija kirjoitti:
Menen kohta puhumaan lapsen kanssa ja pyydän ja annan anteeksi.
-ap-
Hyvä!! Annat hienon esimerkin lapsellesi ja itselläsi on mukavampaa kun ei tarvitse vihaisena kärvistellä!
Ihmiset yrittää monesti neuvoa hyvää hyvyyttään, mutta asiat ei ole niin mustavalkoisia . Emme me tiedämme miten paljon aloittaja on asettanut rajoja ja ollut johdonmukainen. Vaikka kuinka tekisi kaiken täydellisesti (ja se ei ole ollenkaan edes mahdollista, saati inhimillistä ) ylilyöntejä tapahtuu.
Ei siinä tilanteessa kaivata näiden kaikkitietävien huippukasvattajien vinkkejä ja toruja vaan sympatiaa.
Helvetti soikoon.
Mutta kun ihmisten on pakko, PAKKO päteä joka asiassa. Vaikka edes anonyymisti keskustelupalstalla.
Olen puhunut.
Anteeksipyyntöjä on niin monenlaisia. Stubbimainen "sori siitä" ja toinen äärilaita todellinen katumus, kun ymmärtää tehneensä väärin, suree ja katuu tekoaan ja vilpittömästi haluaa yrittää muuttaa käytöstään. Lellityistä pelurilapsista " sori siitä"- anteeksipyyntöinen voi tulla kieroonkasvaneita koulukiusaajia ja empatiakyvyttömiä individualisteja, ja he voivat edetä vaikka pääministeriksi. Älä sure, kodissasi saattaa kasvaa tulevaisuuden tähti! Just noin se menee, ei tässä maailmassa anteeksipyytelyllä edetä, päinvastoin kovuus on se juttu , kuinka törkeä ja armoton kykenet olemaan hakiessasi omaa henkilökohtaista etuasi.
Ei ollut ap : n tsemppiviesti itselleen, vaan minun kirjoittama. Ajatelkaa, Vauva palstallakin liikkuu vielä Ihmisiä. Ainakin sillointällöin.
Kyllä se 12 vuotias on vielä lapsi, vaikka alkaa murrosikä mielialoja heitellä pahemman kerran, tuo on just se pahin ikä kun ei ole oikein enää lapsi mutta ei vielä nuorisoon kuuluva.
Kyllä on kasvatuksessakin vika jos tuonikäinen on niin kauhea että äitikään ei kestä. Siitä on turha lasta syyttää. Äidin pitäisi muistaa miltä tuntui olla tuossa iässä, ja tajuta vielä se että nyt on taas ajat muuttuneet raadollisempaan suuntaan kun on netti ja kaikki sen tuomat hömpötykset.
Onko sulla ap vaihdevuodet?
Ap vaikuttaa aivan naurettavan lapselliselta. Hirveä ihminen täytyy olla. Enpä muista tilannetta, että en olisi saanut anteeksi lapsena ja omat lapseni ovat jo aikuisia. Henkisesti köyhää ap, ettei olisi väkivallan uhkaa????
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se 12 vuotias on vielä lapsi, vaikka alkaa murrosikä mielialoja heitellä pahemman kerran, tuo on just se pahin ikä kun ei ole oikein enää lapsi mutta ei vielä nuorisoon kuuluva.
Kyllä on kasvatuksessakin vika jos tuonikäinen on niin kauhea että äitikään ei kestä. Siitä on turha lasta syyttää. Äidin pitäisi muistaa miltä tuntui olla tuossa iässä, ja tajuta vielä se että nyt on taas ajat muuttuneet raadollisempaan suuntaan kun on netti ja kaikki sen tuomat hömpötykset.
Onko sulla ap vaihdevuodet?
Sä olet kauhea ihminen. Oikeasti.
Mahtaako jäädä tuohon, tuo on henkistä väkivaltaa ja siitä ei ole matkaa ruumilliseen kuritukseen.
Ja nyt et sitten ap pahoita mieltäsi näistä provoilijoista. Vinkki : pakene kun vielä voit, äläkä koskaan palaa.
Ainakaan kysymään neuvoa mihinkään sellaiseen asiaan joka on henkilökohtainen. Kaikella hyvällä. Täällä ei empatiaa tunneta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12-vuotiaalle ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Kuulostaa piloille hemmotellulta kakaralta. Näpäytys on tarpeen.
Näpäytys vi..tu MISTÄ? Siitä, että ap on antanut lapsen käyttäytyä kuin sika? Mä sanoisin, että ap tässä näpäytyksen tarvitsee. Jos olisin likellä, antaisin tuollaiselle julmurille oikein mielelläni sellaisen ): 0
12-vuotiaan pitäisi osata jo kontrolloida impulssejaan ja ymmärtää, mikä on hänen ikäiselleen sallittua käytöstä ja mikä ei.
jaa miksi ihmeessä, kun kerran äiti saa vetää kilareita ja haukkua oman lapsensa - siis vasta 12-vuotiaan lapsen - maanrakoon ja jättää tuolla lailla itkemään.
Minusta äidin tehtävä on näyttää esimerkkiä. Ei käyttäytyä itse huonosti ja laiminlyödä kasvatusvastuunsa.
Kasvatusvastuu on täytetty silloin, kun lapsi ymmärtää, ettei häntä pidetä enää pikkulapsena, ja ettei pikkulapsen käytös ole hänelle enää sallittua, vaikkei joku aikuinen olisikaan koko ajan kieltämässä ja torumassa vieressä, kun lapsi tekee väärin. Lapsen pitää oppia, että huonoilla valinnoilla voi olla ikäviä seurauksia, ja niitä pitää osata itse punnita jo valintoja tehdessä, eikä selitellä vasta jälkeenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12-vuotiaalle ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Kuulostaa piloille hemmotellulta kakaralta. Näpäytys on tarpeen.
Näpäytys vi..tu MISTÄ? Siitä, että ap on antanut lapsen käyttäytyä kuin sika? Mä sanoisin, että ap tässä näpäytyksen tarvitsee. Jos olisin likellä, antaisin tuollaiselle julmurille oikein mielelläni sellaisen ): 0
12-vuotiaan pitäisi osata jo kontrolloida impulssejaan ja ymmärtää, mikä on hänen ikäiselleen sallittua käytöstä ja mikä ei.
jaa miksi ihmeessä, kun kerran äiti saa vetää kilareita ja haukkua oman lapsensa - siis vasta 12-vuotiaan lapsen - maanrakoon ja jättää tuolla lailla itkemään.
Minusta äidin tehtävä on näyttää esimerkkiä. Ei käyttäytyä itse huonosti ja laiminlyödä kasvatusvastuunsa.
Kasvatusvastuu on täytetty silloin, kun lapsi ymmärtää, ettei häntä pidetä enää pikkulapsena, ja ettei pikkulapsen käytös ole hänelle enää sallittua, vaikkei joku aikuinen olisikaan koko ajan kieltämässä ja torumassa vieressä, kun lapsi tekee väärin. Lapsen pitää oppia, että huonoilla valinnoilla voi olla ikäviä seurauksia, ja niitä pitää osata itse punnita jo valintoja tehdessä, eikä selitellä vasta jälkeenpäin.
No, selkeästi ap:n lapsi ei sitä vielä aivan ymmärrä. Ja miksi ymmärtäisikään, hän vasta harjoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi vitsi mitä jeesustelijoita täällä on taas palsta täynnä. 12 -vuotias murkku osaa olla varsin raivostuttava tapaus ja vedellä taatusti oikeista naruista.
Paitsi mielikuvitusmaailmassa.
Haloo. Kuka on väittänyt, ettei osaisi? Mulla on kotona 14-vuotias poika ja 16-vuotias tyttö, että tiedän todellakin aika hyvin, miten raivostuttavia teinit osaavat olla.
Mutta se on vanhemman tehtävä panna sille esiteinillekin rajat. HETI EIKÄ VASTA KUUKAUDEN PÄÄSTÄ!
Joten ap:n on syytä pikimiten katsoa ihan peiliin, kuka on tarinan konna. Hänen on opittava sanomaan lapselle välittömästi ja asiallisesti, kun tämä töpeksii ja käyttäytyy huonosti. Lapselle EI kerätä tuolla lailla raivoa.
Ja kun toinen on selvästi jo pidemmän tovin itkenyt ja hakenut anteeksiantoa, se myös annetaan. Varsinkin kun tosiaan ap itse on mahdollistanut tuon lapsen huonon käytöksen.
Vautsi! Kylläpä olet hyvä kasvattaja.
P. S muista tämä kirjoittamasi viesti sitten kun sulla on oikein hankala päivä ja teinit ottaa pannuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen kohta puhumaan lapsen kanssa ja pyydän ja annan anteeksi.
-ap-
Hyvä!! Annat hienon esimerkin lapsellesi ja itselläsi on mukavampaa kun ei tarvitse vihaisena kärvistellä!
Millä lailla aloittajan viha siinä laantuu? Jos aloittajaa suututtaa niin häntä suututtaa, miten se menisi pois, jos haluaa helpottaa lapsen oloa, eikä kaataa tämän niskaan omia patoutumiaan?
En ole provoilija, toistan että ap harjoitat henkistä väkivaltaa joka usein johtaa ruumiilliseen kuritukseen!!!!
Minä haluan nähdä sen vanhemman joka ei koskaan ikinä milloinkaan menetä malttiaan, on aina rauhallinen jämpti ja johdonmukainen. Hymy huulilla luotsaa katrastaan läpi uhmaiän ja murrosiän myrskyjen.
Sitten voidaankin kaikki herätä takaisin tähän maailmaan. Plim.
Vierailija kirjoitti:
En ole provoilija, toistan että ap harjoitat henkistä väkivaltaa joka usein johtaa ruumiilliseen kuritukseen!!!!
Kyllä tuosta tukkapöllyn jo sietäis saadakin.
Ja ap. Olet hyvä äiti. Älä jää vatvomaan tätä asiaa. ❤