Lapseni itkee, kun en anna anteeksi.
Koko päivän (viikon, kuukauden...) pelkkää vittuilua, narinaa, haistattelua, tavaroiden hajottamista, ylimielisyyttä ja pilkunnussintaa.
Mulla meni tänään kuppi nurin, karjuin ton lapsen vihdoin hiljaiseksi ja nyt se tuolla nyyhkyttää kun hänelle ollaan oltu niin kovin ikäviä. Kerroin sille, miten ikävä se on koko ajan. Häntä itketti ja pyysi anteeksi, mutta minä en antanut. Aika hämmentyneen oloinen hän oli, ettei kuninkaalliselle korkeudelle annetukkaan välittömästi anteeksi.
Missä vaiheessa sinä antaisit anteeksi?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
minkä ikäinen?
12-vuotias
Jos 12-vuotias pyytää anteeksi, hänelle annetaan anteeksi. It's as simple as that.
Siinä vaiheessa kun näkisin että anteeksipyyntö on vilpitön. Jos vilpitöntä anteeksipyyntöä ei koskaan tulisi, antaisin silti anteeksi jonkun ajan kuluttua mutta selittäisin lapselle että annan anteeksi oman itseni vuoksi, siksi että en halua olla vihainen ja katkera vaikka hän olisikin. Pyytäisin myös anteeksi omaa karjumistani ja huonoa käytöstä.
Nyt antaisin. Sinä olet kerrassaan epäreilu, kun et jo aiemmin pannut rajoja lapselle. Ihan oma vikasi, että päästit lapsen hillumaan rajatta.
Ja sitten saat tuollaiset mega-raivarit, syyllistät lasta ja annat hänen ymmärtää, että et anna anteeksi, vaan vihaat häntä. Olit julma. Sanalla sanoen julma.
Nyt menet ja sanot, että olit varmaan sinäkin liian vihainen, ja pyydät anteeksi, jos nimittelit lasta. Kerrot, että haluat omasta lapsestasi ajatella hyvää, ja sinun olisi pitänyt jo aiemmin kertoa, että hän toimii väärin ja käyttäytyy huonosti.
Jatkossa anna heti palautetta, äläkä jemmaa tuolla lailla kuukauden ajan mielipahaa. Se on SUN VASTUULLASI KASVATTAA.
Lapsesi käyttäytyy, kuten sinä annat hänen käyttäytyä. Käyttäytymisen mahdollistaja olet.
12-vuotiaalle ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Kuulostaa piloille hemmotellulta kakaralta. Näpäytys on tarpeen.
Pyysi anteeksi? Ymmärrän kyllä että olet vihainen, mutta voisitko sanoa, että annat sitten kun olet rauhoittunut? Muuten tuo voi olla henkistä väkivaltaa sinulta lasta kohtaan. Koska hän on vielä lapsi.
Ihan hyvä, mutta se loppui siihen kun et antanut anteeksi. Lapsi taisi tajuta ruman käytöksensä ja pyysi anteeksi, mutta sinä pitkität asiaa olemalla itse lapsellinen.
Komppi seiskalle. On aika tajutonta, että ap on antanut lapsensa käyttäytyä huonosti ja ratkeaa sitten tuollaiseen vihanpurkaukseen. Potki perkele ap itseäsi, sinähän tuosta olet vastuussa. Äläkä kosta lapselle, että se ei ole aikuinen eikä osaa aikuisen tavoin käyttäytyä. tai no, äitiinsä se taitaa tulla kyllä, odota vaan.
Jos lapsi pyytää vilpittömästi anteeksi niin tottakai silloin pitää antaa anteeksi heti!
Vierailija kirjoitti:
12-vuotiaalle ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Kuulostaa piloille hemmotellulta kakaralta. Näpäytys on tarpeen.
Näpäytys vi..tu MISTÄ? Siitä, että ap on antanut lapsen käyttäytyä kuin sika? Mä sanoisin, että ap tässä näpäytyksen tarvitsee. Jos olisin likellä, antaisin tuollaiselle julmurille oikein mielelläni sellaisen ): 0
Tuon ikäiselle lapselle tekee ihan hyvää pieni näpäytys. Ettei kaikkea perseilyä saakaan välittömästi anteeksi kun sanoo vain sen yhden taikasanan.
On ihan hyvä vähän aikaa ollakin omantunnontuskissaan. Tuon ikäisen on hyvä jo oppia että äitikin on vain ihminen ja joku raja on sinullakin.
Se että lapsella on nyt paha mieli, on suorastaan hyvä merkki. Tajuaa tehneensä väärin ja osaa mennä itseensä.
Sitten kun olet rauhoittunut muistakaa sopia asia ja keskustella siitä. Taatusti ymmärtää että anteeksipyyntö on merkityksellinen asia, eikä ihan läpihuutojuttu.
*Hali
Esimurkut voivat olla joskus tosi vaikeita. Ei pidä provosoitua, vaan olla johdonmukainen kaikissa sovituissa säännöissä. Nyt kaikki jäähylle.
Anteeksiantamisen aika tulee vasta sitten, kun myrsky on rauhoittunut ja asioista voidaan keskustella rauhallisesti ja järkevästi.
Laatikaa uudet pelisäännöt, 12-vuotias ei ole enää pieni lapsi, mutta ei vielä iso murrosikäinenkään. Kaikkien on noudatettava sääntöjä, sellaista se vaan on tämä elämä. Parasta oppia se jo nuorena. Ei auta, vakka kuinka rimpuilisi vastaan. Jaksamista raivon keskelle.
Voi vitsi mitä jeesustelijoita täällä on taas palsta täynnä. 12 -vuotias murkku osaa olla varsin raivostuttava tapaus ja vedellä taatusti oikeista naruista.
Paitsi mielikuvitusmaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
12-vuotiaalle ehkä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä. Kuulostaa piloille hemmotellulta kakaralta. Näpäytys on tarpeen.
Näpäytys vi..tu MISTÄ? Siitä, että ap on antanut lapsen käyttäytyä kuin sika? Mä sanoisin, että ap tässä näpäytyksen tarvitsee. Jos olisin likellä, antaisin tuollaiselle julmurille oikein mielelläni sellaisen ): 0
12-vuotiaan pitäisi osata jo kontrolloida impulssejaan ja ymmärtää, mikä on hänen ikäiselleen sallittua käytöstä ja mikä ei.
Joo no olis varmaan pitänyt taas rautalangasta vääntää. Kyllä, lapsen epätoivottavaan käytökseen puututaan aina. Siitä puhutaan ja/tai rangaistaan. Saattaa kiinnostaa ehkä tunnin, kunnes taas tapahtuu jotain aivan turhaa, mihin lapsi reagoi epätoivotusti.
Totta, en jaksa joka päivä huutaa ja raivota. Se tuntuu tepsivän tuokioksi.
Menen kohta puhumaan lapsen kanssa ja pyydän ja annan anteeksi.
-ap-
kaksosten emo kirjoitti:
Esimurkut voivat olla joskus tosi vaikeita. Ei pidä provosoitua, vaan olla johdonmukainen kaikissa sovituissa säännöissä. Nyt kaikki jäähylle.
Anteeksiantamisen aika tulee vasta sitten, kun myrsky on rauhoittunut ja asioista voidaan keskustella rauhallisesti ja järkevästi.
Laatikaa uudet pelisäännöt, 12-vuotias ei ole enää pieni lapsi, mutta ei vielä iso murrosikäinenkään. Kaikkien on noudatettava sääntöjä, sellaista se vaan on tämä elämä. Parasta oppia se jo nuorena. Ei auta, vakka kuinka rimpuilisi vastaan. Jaksamista raivon keskelle.
Ja voi hellanlettas taas. Kun se olisikin noin helposti tehty, kuin mitä se on kirjoitettuna.
Onko teillä omia lapsia ollenkaan? Vai onko aika kullannut muistot.
Vierailija kirjoitti:
Voi vitsi mitä jeesustelijoita täällä on taas palsta täynnä. 12 -vuotias murkku osaa olla varsin raivostuttava tapaus ja vedellä taatusti oikeista naruista.
Paitsi mielikuvitusmaailmassa.
Haloo. Kuka on väittänyt, ettei osaisi? Mulla on kotona 14-vuotias poika ja 16-vuotias tyttö, että tiedän todellakin aika hyvin, miten raivostuttavia teinit osaavat olla.
Mutta se on vanhemman tehtävä panna sille esiteinillekin rajat. HETI EIKÄ VASTA KUUKAUDEN PÄÄSTÄ!
Joten ap:n on syytä pikimiten katsoa ihan peiliin, kuka on tarinan konna. Hänen on opittava sanomaan lapselle välittömästi ja asiallisesti, kun tämä töpeksii ja käyttäytyy huonosti. Lapselle EI kerätä tuolla lailla raivoa.
Ja kun toinen on selvästi jo pidemmän tovin itkenyt ja hakenut anteeksiantoa, se myös annetaan. Varsinkin kun tosiaan ap itse on mahdollistanut tuon lapsen huonon käytöksen.
minkä ikäinen?