Sanokaa mitä sanotte, pitkäaikainen unettomuus on hirvein sairaus, joka ihmisellä voi olla!

On varmaan kyllä hirveetä, mutta ei kyllä syövänkään kans kivaa ole. Syöpä voi olla myös krooninen sillain että sairastaa kymmeniä vuosia syövän/syöpiä, välillä "parempia" jaksoja ja jokaisen huonon jakson jälkeen uudet oheissairaudet vanhojen päälle... Ite olen sairastanut vaan yhden syövän ja sen jälkeen elämänlaatu on ollut aivan paska

Minkä ikäinen olet?

Niinpä. Ärsyttää nämä neuvot, että kaikkien pitäisi nukkua 8 tuntia yössä. Milläs nukut kun ei unta riitä kuin korkeintaan 4-6 tunniksi?

Itselläni onneksi uni on syvää, eli vaikka nukkuisinkin vain 4 tuntia yössä niin en välttämättä ole päivällä kuolemanväsynyt.

Samaa mieltä. Ja harva tuntuu tajuavan miten harmaata ja puolitehotonta arki on sen kanssa. Plus kaikki kausiflunssat ja infektiot vaivaa varmemmin, neurologisista häiriöistä puhumattakaan.

Nainen 27

Itselläni myös vuosien unettomuus, mutta masennuksesta johtuva. Itse uskon siihen että unettomuus johtuu aina jostain, eli ihminen on liian ahdistunut nukahtaakseen. Nukahtaessahan pitäisi olla täysin rento.

Mutta tiedän kuinka raastavaa se on, ja kuinka paljon vituttaa ne muiden ohjeet "pistät vain silmät kiinni". Itselleni ei pahimmassa vaiheessa auttanut vahvimmat lääkkeetkään. Joku imovane oli kuin pelkkää vittuilua.

Mutta siitäkin voi selvitä, ikuinen pelko siiyä unettomuudesta jää mutta sen kanssa oppii elämään. Itselläni auttoi terapia ja oikea lääkitys. Ihan sama vaikka joutuisin syömään lääkettä koko elämäni, se on paljon pienempi paha kuin unettomuus!!! Ne jotka näitä lääkkeitä kritisoi, eivät varmasti tiedä kuinka vaikeasta vaivasta voi olla kyse!

Otan osaa, isäni on huonosti nukkuvaa tyyppiä ja minullakin on stressiperäisiä uniongelmia. Uniongelmat ovat syvältä jo lievemmässäkin muodossa. Jatkuvina ne varmasti syövät elämänilon.

Itse sain apua masennuslääkkeestä ja alkon vähentämisestä. En nyt länkytä tähän mitään siitä tai tästä avusta, mutta toivon, että unettomat saisivat avun jostain. Onhan se yllättävän yleinenkin sairaustila.

On kyllä ärsyttävää kuunnella neuvoja ja syyllistämistä. Sama ovat nämä "nuku 7-8 tuntia yössä ja saat nämä terveyedut"- artikkelit, jotka vain lisäävät ahdistusta.

Oletko kokeillut unikoulua, ap? Vai onko sairautta suvussasi aivoperäisenä? Auttavatko unilääkkeet? Oletko koskaan nukkunut hyvin?

Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös vuosien unettomuus, mutta masennuksesta johtuva. Itse uskon siihen että unettomuus johtuu aina jostain, eli ihminen on liian ahdistunut nukahtaakseen. Nukahtaessahan pitäisi olla täysin rento.

Mutta tiedän kuinka raastavaa se on, ja kuinka paljon vituttaa ne muiden ohjeet "pistät vain silmät kiinni". Itselleni ei pahimmassa vaiheessa auttanut vahvimmat lääkkeetkään. Joku imovane oli kuin pelkkää vittuilua.

Mutta siitäkin voi selvitä, ikuinen pelko siiyä unettomuudesta jää mutta sen kanssa oppii elämään. Itselläni auttoi terapia ja oikea lääkitys. Ihan sama vaikka joutuisin syömään lääkettä koko elämäni, se on paljon pienempi paha kuin unettomuus!!! Ne jotka näitä lääkkeitä kritisoi, eivät varmasti tiedä kuinka vaikeasta vaivasta voi olla kyse!

Aivan kuin mun suusta tää teksti! Mullakin unettomuus johtuu juuri masennuksesta (ja siitä ahdistuksesta, kun yritän nukahtaa). Hyörin, pyörin, ajatukset virtaa, tuijotan kattoa, makaan silmät kiinni, käännän kylkeä, oho sit onkin jo aamu... ja taas mennään. Ystäväni eivät ymmärtäneet, kunnes mulle pamahti päälle paniikkikohtaus ja itkua vääntäen selitin valvoneen 32 h putkeen, nukkuneeni 4 h ja valvoneeni 24 h. Jne. Sitten vasta tajusivat, että olen tosissani. Sitä ennen kuulin juuri näitä "pää tyynyyn ja silmät kiinni, niin kyllä uni tulee!", "Puhelin pois ennen sänkyyn menoa, niin olet tunnin päästä jo unessa", "kävelylenkki illalla auttaa!" Ja lääkärit ovat kädettömiä tilanteeseen.

Ei varmasti kauhein, mutta rankka ja julma. Olen kärsinyt unettomuudesta koko ikäni. Sitä ei koskaan ole otettu tosissaan. Unettomuus on vienyt muistin ja vanhempana olen alkanut käyttämään päihteitä unen saamiseksi. Päihteet vain huonontavat unta ja kierre on valmis.

Kyllä se pitkä unettomuus on katkaistava lääkkeillä, varsinkin jos on kovin ahdistunut. On itsensä kiusaamista yrittää ja yrittää nukkua omin avuin, jos se ei onnistu. Tilanne menee vain pahemmaksi ja nukkumista alkaa pelätä enemmän. Pitää olla itselle armollisempi ja ottaa lääkettä jotta keho ja pää rentoutuu. Ja jotta saa unen. Minä kokeilin mirtazapinit, ketipinorit, opamoxit, levozinin, nukahtamislääkkeet.. Viimein Ketipinor+diapam yhdistelmä auttoi. Ja terapia siinä sivussa. Nykyään pärjään pelkällä ketipinorilla 25mg, eli tilanne on jo itselle enemmän kuin työvoitto.

Hakeutukaa hyvälle lääkärille ja uskon kyllä että keskusteluapu ja sopiva lääkitys löytyy!

Terveisin numero 5.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kymmenien vuosien kidutus ja rääkkäys muutaman tunnin yöunilla. Saatana. Syövänkin ottaisin mielummin, kuin kärsisin tästä vitun paskasta. Syövästä sentään parantuu tai sitten siihen kuollaan mutta unettomuus pitää sen verran elossa että saa kitua läpi elämän!!! Älkääkä saatana missään nimessä tunkeko tähän mitään lapsellisia nukahtamisvinkkejä tai tulen vaikka ruudun läpi kuristamaan teidät!!! Lääketiedekään ei saatana viitsi ymmärtää ja etsiä unettomuuden todellisia syitä vaan lässytetään jostain lapsellisesta masennuksesta ja stressistä ja jaellaan unilääkkeitä VAIKKA KYSE ON SAATANA AIVOISSA OLEVASTA VIASTA/POIKKEAVUUDESTA. VANNON SEN. KATSOKAA VITUN TURHAT TIEDEMIEHET SINNE AIVOIHIN. Sieltä se syy löytyy. Unettomuuttahan on myös kuolemaan johtavana (Fataali familiaalinen insomnia) ja sekin johtuu aivoista. Niin vittu. Äskenkin yritin mennä vähän päiväunille. Mutta KUN EI NUKAHDA NIIN EI!!!!

Pajauta kannabista pikkunokare niin nukut kuin tukki. Tätäkään ei lääkäri tosin määrää vaikka auttaisi vaivaan.

Auttoi nuorempana, mutta ei enää nykyään. Pilvi jostain syystä piristää näin vanhana.

Keuhkosyöpä kidutti isäni hiljalleen pois. Unettomuus on aika pientä sellaisen rinnalla, ja minäkin olen vakavasta unettomuudesta kärsinyt.

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Ärsyttää nämä neuvot, että kaikkien pitäisi nukkua 8 tuntia yössä. Milläs nukut kun ei unta riitä kuin korkeintaan 4-6 tunniksi?

Itselläni onneksi uni on syvää, eli vaikka nukkuisinkin vain 4 tuntia yössä niin en välttämättä ole päivällä kuolemanväsynyt.

Niin sanopa muuta.

Itsekin nukahdan heti kun menen sänkyyn ja nukun kuin tukki. Pystyn syömään vaikka mitä herkkuja ja en liho.

Kroppani on täydellinen tiimalasi ja rusketun kesällä helposti.

Hammasluuni on valkoinen ja minulla on suorat hampaat, sekä täydelliset huulet.

Ripseni ovat tummat ja pitkät luonnostaan. En tarvitse meikkiä.

Olen luonnostaan älykäs, opin kaiken vaivatta ja ihmiset kehuvat huumorintajuani.

En koskaan sairastele, edes kausiflunssaan.

Ai niin muistinko sanoa että selviän vähillä unilla ja olen aina pirteä ja energinen.

Olen oikea Duracell-pupu. HiH HIH HIh!!!!

Stressihormonit on perkeleestä! Ei paljon naurata, kun on ekat puoli tuntia maannut täysin liikkumattomana sängyssä ja pulssi sen kuin kiihtyy..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös vuosien unettomuus, mutta masennuksesta johtuva. Itse uskon siihen että unettomuus johtuu aina jostain, eli ihminen on liian ahdistunut nukahtaakseen. Nukahtaessahan pitäisi olla täysin rento.

Mutta tiedän kuinka raastavaa se on, ja kuinka paljon vituttaa ne muiden ohjeet "pistät vain silmät kiinni". Itselleni ei pahimmassa vaiheessa auttanut vahvimmat lääkkeetkään. Joku imovane oli kuin pelkkää vittuilua.

Mutta siitäkin voi selvitä, ikuinen pelko siiyä unettomuudesta jää mutta sen kanssa oppii elämään. Itselläni auttoi terapia ja oikea lääkitys. Ihan sama vaikka joutuisin syömään lääkettä koko elämäni, se on paljon pienempi paha kuin unettomuus!!! Ne jotka näitä lääkkeitä kritisoi, eivät varmasti tiedä kuinka vaikeasta vaivasta voi olla kyse!

Aivan kuin mun suusta tää teksti! Mullakin unettomuus johtuu juuri masennuksesta (ja siitä ahdistuksesta, kun yritän nukahtaa). Hyörin, pyörin, ajatukset virtaa, tuijotan kattoa, makaan silmät kiinni, käännän kylkeä, oho sit onkin jo aamu... ja taas mennään. Ystäväni eivät ymmärtäneet, kunnes mulle pamahti päälle paniikkikohtaus ja itkua vääntäen selitin valvoneen 32 h putkeen, nukkuneeni 4 h ja valvoneeni 24 h. Jne. Sitten vasta tajusivat, että olen tosissani. Sitä ennen kuulin juuri näitä "pää tyynyyn ja silmät kiinni, niin kyllä uni tulee!", "Puhelin pois ennen sänkyyn menoa, niin olet tunnin päästä jo unessa", "kävelylenkki illalla auttaa!" Ja lääkärit ovat kädettömiä tilanteeseen.

Ei tosiaan kannata kuunnella niitä silmät kiinni-juttuja. Kannattaa ennemmin olla hereillä niin kauan kun ei oikeasti väsytä ja tehdä jotain mieleistä. Itse esim. luen tai selaan kännykkää (näytön kirkkaus asetuksista nolliin) ja vedän vähän ennen sänkyyn menoa pari melatoniinia.

Itse sain paremmin unta kun unohdin pakkomielteisen "pitää saada kahdeksan tuntia unta"- ajattelun ja hyväksyin, että aina ei nuku niin hyvin, mutta sen kanssa voi elää. Aamulla on sitten keitettävä pannullinen kahvia ja kestettävä työpäivä kunnes pääsee kotiin. Olen ennemmin kiitollinen nukutuista tunneista ja ajattelen, että minä nyt en ole hyvä nukkumaan ja jokaisella meistä on jotain ongelmia tässä elämässä.

Kaapissa on myös Imovanea ja mirtatzapiinia. Ne auttavat, vaikka niihin ei koskisikaan kun tiedän, että jotain helpotusta on saatavilla jos stressi pitää muuten yön hereillä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se pitkä unettomuus on katkaistava lääkkeillä, varsinkin jos on kovin ahdistunut. On itsensä kiusaamista yrittää ja yrittää nukkua omin avuin, jos se ei onnistu. Tilanne menee vain pahemmaksi ja nukkumista alkaa pelätä enemmän. Pitää olla itselle armollisempi ja ottaa lääkettä jotta keho ja pää rentoutuu. Ja jotta saa unen. Minä kokeilin mirtazapinit, ketipinorit, opamoxit, levozinin, nukahtamislääkkeet.. Viimein Ketipinor+diapam yhdistelmä auttoi. Ja terapia siinä sivussa. Nykyään pärjään pelkällä ketipinorilla 25mg, eli tilanne on jo itselle enemmän kuin työvoitto.

Hakeutukaa hyvälle lääkärille ja uskon kyllä että keskusteluapu ja sopiva lääkitys löytyy!

Terveisin numero 5.

Ketipinor toimii minullakin. 25-100mg. Jotenkin ärsyttää kun joudun ilmeisesti loppuikäni syömään niitä.

Ihan kiva on maksaa kymmeniä vuosia joka päivä jollekin tehtaalle siitä etten pysty nukkumaan.

Samalla maksani kiittää.

Lääkettä suositeltiin sillä perusteella kun siihen ei muodostu riippuvuutta. No kyllähän se minun mielestäni on riippuvuus jos sitä pitää loppuikänsä syödä, vaikkakaan annosta ei tarvitsisi toleranssin takia nostaa.

Ole joskus pohtinut olisiko ollut sittenkin parempi vaan antaa jotain toleranssilääkkeitä ja syödä niitä vähän aikaa.

Minä en nimittäin pysty enää nukkumaan ilman ketipinoreita vaikka kuinka rennosti suhtautuisin ja hermostumatta odottelisin nukkumattia.

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös vuosien unettomuus, mutta masennuksesta johtuva. Itse uskon siihen että unettomuus johtuu aina jostain, eli ihminen on liian ahdistunut nukahtaakseen. Nukahtaessahan pitäisi olla täysin rento.

Mutta tiedän kuinka raastavaa se on, ja kuinka paljon vituttaa ne muiden ohjeet "pistät vain silmät kiinni". Itselleni ei pahimmassa vaiheessa auttanut vahvimmat lääkkeetkään. Joku imovane oli kuin pelkkää vittuilua.

Mutta siitäkin voi selvitä, ikuinen pelko siiyä unettomuudesta jää mutta sen kanssa oppii elämään. Itselläni auttoi terapia ja oikea lääkitys. Ihan sama vaikka joutuisin syömään lääkettä koko elämäni, se on paljon pienempi paha kuin unettomuus!!! Ne jotka näitä lääkkeitä kritisoi, eivät varmasti tiedä kuinka vaikeasta vaivasta voi olla kyse!

Noin 99:ssä tapauksessa 100:sta unettomuus ja nukahtamisvaikeudet johtuvat vain siitä kun potilas on idiootti. Milloin ei muisteta laittaa silmiä vaan kiinni, milloin unohdetaan vaan laittaa pää tyynyyn. Onhan sitä sellaisiakin tapauksia jotka eivät vain tajua laittaa maate.

Pitäisi uniklinikoille palkata näitä viisaiden neuvojen antajia, niin kaikki ongelmat ratkeaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Itse uskon siihen että unettomuus johtuu aina jostain, eli ihminen on liian ahdistunut nukahtaakseen. Nukahtaessahan pitäisi olla täysin rento.

Mä taas uskon, että omalla kohdallani unettomuus on masennuksen ja ahdistuksen syy eikä seuraus. En nuku kunnolla, vaikka olisin onnellinen ja voisin hyvin. Ja kun riittävän kauan joutuu sinnittelemään jatkuvassa univajeessa, alkaa mieli vetää matalaksi, ahdistaa kun tuntuu ettei väsymyksen takia enää selviä arjesta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Ärsyttää nämä neuvot, että kaikkien pitäisi nukkua 8 tuntia yössä. Milläs nukut kun ei unta riitä kuin korkeintaan 4-6 tunniksi?

Itselläni onneksi uni on syvää, eli vaikka nukkuisinkin vain 4 tuntia yössä niin en välttämättä ole päivällä kuolemanväsynyt.

Niin sanopa muuta.

Itsekin nukahdan heti kun menen sänkyyn ja nukun kuin tukki. Pystyn syömään vaikka mitä herkkuja ja en liho.

Kroppani on täydellinen tiimalasi ja rusketun kesällä helposti.

Hammasluuni on valkoinen ja minulla on suorat hampaat, sekä täydelliset huulet.

Ripseni ovat tummat ja pitkät luonnostaan. En tarvitse meikkiä.

Olen luonnostaan älykäs, opin kaiken vaivatta ja ihmiset kehuvat huumorintajuani.

En koskaan sairastele, edes kausiflunssaan.

Ai niin muistinko sanoa että selviän vähillä unilla ja olen aina pirteä ja energinen.

Olen oikea Duracell-pupu. HiH HIH HIh!!!!

Kuules kultaseni, kyllä minäkin mieluummin nukkuisin ne 8 tunnin yöunet kuin yrittäisin sinnitellä 4 tunnilla!! En ole erityisen pirteä ja energinen, mutta kuitenkin toimintakykyinen 4 tunnin yöunien jälkeen.

Olen lapsesta saakka kärsinyt huonounisuudesta, ja olen sitä mieltä, että unettomuus ei kaikilla johdu ahdistuksesta, stressistä tai masennuksesta tai ylipäätään mistään asioiden olemisesta huonolla tolalla. Joillakin huonounisuus on kerta kaikkiaan vaan aivojen (peritty) ominaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni myös vuosien unettomuus, mutta masennuksesta johtuva. Itse uskon siihen että unettomuus johtuu aina jostain, eli ihminen on liian ahdistunut nukahtaakseen. Nukahtaessahan pitäisi olla täysin rento.

Mutta tiedän kuinka raastavaa se on, ja kuinka paljon vituttaa ne muiden ohjeet "pistät vain silmät kiinni". Itselleni ei pahimmassa vaiheessa auttanut vahvimmat lääkkeetkään. Joku imovane oli kuin pelkkää vittuilua.

Mutta siitäkin voi selvitä, ikuinen pelko siiyä unettomuudesta jää mutta sen kanssa oppii elämään. Itselläni auttoi terapia ja oikea lääkitys. Ihan sama vaikka joutuisin syömään lääkettä koko elämäni, se on paljon pienempi paha kuin unettomuus!!! Ne jotka näitä lääkkeitä kritisoi, eivät varmasti tiedä kuinka vaikeasta vaivasta voi olla kyse!

Noin 99:ssä tapauksessa 100:sta unettomuus ja nukahtamisvaikeudet johtuvat vain siitä kun potilas on idiootti. Milloin ei muisteta laittaa silmiä vaan kiinni, milloin unohdetaan vaan laittaa pää tyynyyn. Onhan sitä sellaisiakin tapauksia jotka eivät vain tajua laittaa maate.

Pitäisi uniklinikoille palkata näitä viisaiden neuvojen antajia, niin kaikki ongelmat ratkeaisivat.

😂😂😂 tää oli hyvä!

Ymmärrän uniongelmaisia. Mulla alkoi ongelmat kun odotin toista lasta.

Saatan kyllä nukahtaa normaalisti, mutta saan erittäin rajuja "säpsähtelykohtauksia" joskus jos näitä tulee monta yön aikana olen aamulla ihan poikki.

Olen ravannut kaikki mahdolliset lääkärit, ei mitään apua. Uniapneat, epilepsiat ynm. testattu. Enään uniklinikka käymättä.

Olen nyt sitten nukkunut huonosti 11-vuotta. Kohtauksen aikana luulen oikeasti kuolevani.

Jos menen esim. risteilylle en mitenkään voi nukkua yläsängyssä, kohtauksen tullessa hyppäisin alas. Mies sanoi että kohtaukset näyttää joskus pelottavilta. Tärisen vaan.