Miten tätä säätämistä on lapsiperheessä näin paljon?
Koulut on just alkaneet ja olen jo ihan puhki. Harrastusilmoittautumisissa ei suunnilleen yhdessäkään harrastuksessa yksikään netti-ilmoittauutminen toimi, poikkeusjärjestelyä on koulussa poikkeusjärjestelyn perään, KOLME leirikouluvarainkeruuta käynnistyi, oiontarauta hajosi.
Ensi viikoksi pitää muistaa laittaa ma eväät yhdelle koska Annantalo, ma yksi hakea kaverilta kello 17, ma toinen viedä puolen tunnin päähän tanssitunnille, tiistaina on vanhempainilta ja oiontalääkäri, keskiviikkona vanhempainilta ja kaksi harrastusta eri paikoissa ja liikuntapäivä yhdellä joka loppuu jo kaksi tuntia normaalia koulupäivää aikaisemmin paikassa, jossa lapsi ei ole ikinä käynyt eli bussireitti pitää katsoa, torstaina on kielen tukitunnit ja yhdellä kokeilutunti toisessa.
Jne. jne. jne.
Ja siihen päälle halutaan ainakin kahteen buffetiin syötävää, yhdelle pitää ostaa koulukirjoja koska Helsinki säästää eikä niitä anneta koulun puolesta, kolmannen silmälääkäri...
Kommentit (407)
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa katsoa kuinka joku jaksaa valittaa aamusta iltaan. Ketju oli ekana aamukahvia juodessa ykkösenä, lounaan aikaan kymmenen ekan joukossa ja nyt kun vilkaisin avta niin taas, ja taas ap itse kommentoimassa. Ei ole helppoa ap lapsilla kun on noin vsynyt ja negatiivinen äiti, hengittäminenkin varmaan metatyötä, täystyy komentaa molempia keuhkolohkoja ja nenää...
Olin täällä aamulla ja nyt illalla, ihan kuten sinäkin. Miksi sinä täällä huout sappea?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta. Minut yllätti miten paljon koulumaailma vaatii vanhemman panostusta. Oman peruskouluni olen käynyt 70- ja 80-luvulla. Ei silloin vanhemmat käyneet kuin kerran vuodessa vanhempainillassa. Reissari oli repussa alakoululaisilla. Minulla on koululaisia perheestämme riippumattomista syistä kolmessa eri koulussa. Luon joka päivä kolmen lapsen wilmat x2 koska luen heti töiden jälkeen jotta voin tarkistaa läksytilanteen ja mahdolliset hankinnat seuraavaksi päiväksi. Illalla ennen nukkumaan menoa vilkaisen toisen kerran koska olen oppinut että siellä voi olla viesti opelta klo 22:17. Tämän lisäksi vaaditaan seuraamaan päivittäin oman koulun peda.net-sivuja. Elo- ja syyskuun ajan pitää tarkistaa joka päivä onko taksiajat muuttuneet. Pitää päällystää kirjoja, käydä hojks-neuvottelussa, vanhempainillassa. Osta reppuja, vihkoja, kyniä, harppeja ja kumeja. Liikuntavaatteita, lenkkareita, sisäpelikenkiä ja hiusponnareita.
Muista että lapsen pitää harrastaa. Seuraa harrastusseuran sivuja, kuljeta, maksa ja seuraa kentän laidalla. Vie kaverille tai hae kaveri meille. Tee eväitä, auta kasvikansion keräämisessä jne.
Väitän aika tiukasti että omat vanhempani pääsivät 90% helpommalla kuin nykyvanhempi pääsee koululaisen kanssa. Tai pääsisi sitä vähällä, mutta katson sen lapsen heitteillejätöksi. Ja tosiaan, en ollut osannut varautua koska peilasin asiaa oman lapsuuteni kautta. En silti kadu kolmea lasta.
Sinä mahdollistat opettajien päättömän toiminnan, siis viestittämisen ihmisten nukkuma-aikaan. Jos kukaan ei niitä yöllä katsoisi, opettaja oppisi laittamaan ne ajoissa. Ja läksyt... Niistä pitää lapsen huolehtia ihan itse.
Wilmassa voi olla kympiltä viesti että huomenna sisäliikuntaa. Se on lapsi joka kärsii jos en huomaa että sisäliikkavaatteet mukaan. Opelta on toivottu aikaisempaa viestintää, ei ole auttanut. Yksi lapsistani on erityislapsi, hänen kanssaan aikuinen tekee läksyt. Ei aina muista mitä on läksynä siksi ne on myös wilmassa. Muut hoitavat läksyt itse mutta tarvitsevat joskus apua + kuulustelua ennen kokeita. Lisäksi meillä on tapana keskustella juuri meneillään olevista aiheista muutenkin, jää paremmin asiat päähän.
terkuin mahdollistaja mielestäsi
Toivottu aikaisempaa viestintää... Joo-o, saahan sitä toivoa. Vaikka kuuta taivaalta. Ei se niin mene että nätisti pyydetään, että voisiko aikaisemmin laittaa viestiä, pliis. Vaan vanhempainillassa yksintein ilmoitetaan, että meidän taloudessa mennään nukkumaan klo 21(taimikätahansaaikatähän) eikä sen jälkeen tulleita viestejä huomioida. Piste. Siellä saattaa olla muitakin vanhempia, jotka ovat samaa mieltä, ja onkin.
Ei pidä olla lammas.
Kun ei ne opettajat välttis tottele. Tai vaikka haluaisivatkin, eivät vain osaa muuttaa tapojaan. Tai kuten meillä ei kertakaikkiaan hahmota mikä siinä ylipäätään mättää.
Miksi opettajat eivät tottele? Tässä muutama hyvä syy:
- ei välitä vaan tekee niin kuin aina ennekin.
* Otetaan yhteyttä rehtoriin, sivistysjohtajaan tai muuhun vastuuhenkilöön ja ilmoitetaan, että kodin ja koulun yhteistyö ei toimi, kun opettaja ei ymmärrä kotien tilannetta.
- ei oikeasti tiedä eikä tunne lapsiperheen arkea.
* kutsutaan kotiin tutustumaan ( ehdotin jo aiemmin ja olen itse toiminut näin)
- ei ymmärrä toimintansa heikkoutta
* kerrotaan se hänelle vanhempainillassa.
- luulee olevansa Jumalasta seuraava, tai ainakin papista ja lääkäristä. Haluaa näyttää valtaansa.
* Pudotetaan jalustaltaan tavallisten kuolevaisten joukkoon jollakin edellä mainitulla keinolla.
Miten voi olla opettajia, jotka jääräpäisesti toimivat noissa wilmajutuissa noin älyttömästi? Mulle oli kasvatustieteessä reflektio yksi avainkäsite, jonka avulla pitäisi pystyä kehittämään omaa toimintaa. Heille voi myös muistuttaa, että ovat tavallaan palveluammatissa ja jokainen veronmaksaja on heidän työnantajansa, erityisesti jokainen vanhempi, jonka lapsi on hänen luokassaan.
Rehtori tai vaikka lähimmän yliopiston täydennyskoulutusyksikkö voisi järjestää opetusta Wilmaviestinnästä. Tehkääpä tästä ehdotus heille!
Ei kaikki opettajat ole edes saaneet sitä opekoulutusta... Eli eivät ole sitten reflektoineetkaan. Meilläkin enkun opena rinnakkaisluokan ope, joka on pelkkä yo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun täällä lapsiperheparatiisissa Nurmijärvellä ja aivan samoihin ongelmiin olen törmännyt kuin ap:kin. Valitsimme asuinpaikkamme siten, että harrastukset ja koulu olisivat lähellä ja ettei lasten koulu-uran aikana tarvitsisi enää vaihtaa paikkakuntaa. Yläkouluun on matkaa vähän enemmän (5 km), alakoulu on tuossa kilometrin päässä.
Lapset aloittivat harrastukset niin, että saivat valita, mitä halusivat harrastaa 6-vuotiaina, kunhan harrastuspaikka on lähellä. Toinen valitsi lähikentällä kerran viikossa pelattavan jalkapallon, toinen lähikoulussa pelattavan koripallon - sekin kerran viikossa. Yllätys oli suuri, kun muutaman vuoden harrastamisen jälkeen paikalliset tasot lopetettiin ja kaikki kunnan jalkapalloilijat ja koripalloilijat kerättiin yhteen, harrastuspaikat vaihtuivat ja harrastusta alkoi olla useamman kerran viikossa. Nyt lasten harrastusmatkaan on parhaimmillaan 25 km ja ajat ja paikat vaihtuvat. Päälle tulevat pelit, joita löytyy Lohjalta, Porvoosta ja Keravalta asti.
Myös meillä ope laittaa illalla viestiä. Kuulemma sään mukaan mennään eikä liikuntavarusteita voi tietää ennen kuin illalla. Lisäksi viestiä ja viime hetken muutoksia, evästarpeita, karkkipäiviä, urheilupäiviä yms. tulee myös iltapäiväkerhosta. Onneksi nämä sentään tulevat ajoissa yleensä.
Oikomishoito on meillä lähellä, kahden kilometrin päässä mutta tiukka ohjeistus on, että vanhempi on aina mukana. En voi työstäni olla helpolla pois ja olen jo useasti yrittänyt ehdottaa, että lapsi tulisi seuraavalla kerralla yksin, mutta ei käy. Vanhempi tarvitaan mukaan.
Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja oma terveydenhoitaja aina paikalla. Oikomishoitoon lapset saivat mennä yksin.
Kyllä sitä kuskaamista on pikkupaikkakunnallakin. Välimatkat on pitkät ja harrastuspaikat vaihtuvat nopeasti. Ainoa hyvä puoli on, että meillä on vielä työkirjat kielissä. Niin,, ja ruuhkan takia ei myöhästytä juuri koskaan paitsi omalta työpaikalta, kun käyn työssä pääkaupunkiseudulla.
Eikö noiden liikuntavaruusteiden kanssa voisi tehdä niin, että pakataan hyvissä ajoin sisäkamat ja ulkokamat omiin pusseihin. Pussit alkuillasta repun viereen eteiseen. Illalla tai aamulla katsotaan wilmasta, mitä opettaja on laitannut ja napataan oikea pussi mukaan. Toiset kamat voi olla pussissa ihan hyvin seuraavaan viikkoon. Ei tarvitsisi klo 22.30 pakkailla liikkakamoja.
Ainakin meillä tulee aina jokin lisäsäätö ja kertaalleen pitää vähintöä purkaa se pussi jotta varmaan on kaikki mitä pyydetään.
Plus että sitten niitä pusseja lojuu siellä ovensuussa kuusi...
Ap
Mitä ihmeen lisäsäätöä voi oikeasti tulla jostain liikuntakamoista? Mitä niillä on nykyään liikunnassa? Eikö riitä vaatteet, kengät ja pesuvehkeet? Ennen sisäliikunnassa oli muistaakseni t-paita, verkkarit tai sortsit ja sisäpelikengät. Ulkoliikunnassa sitten lenkkarit ja säähän sopivat vaatteet.
Niille kuudelle pussille voi keksiä paremmankin paikan kuin eteisen lattian. En nyt ihan usko, ettei teidän elämäänne saisi yhtään helpotettua.
Moni noista ongelmista johtuu siitä, että sinä tai lapset haluavat tehdä tiettyjä asioita. Aina ei saa sitä, mitä haluaa. Osa sitten siitä, ettei opettajalle ole taottu järkeä päähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun täällä lapsiperheparatiisissa Nurmijärvellä ja aivan samoihin ongelmiin olen törmännyt kuin ap:kin. Valitsimme asuinpaikkamme siten, että harrastukset ja koulu olisivat lähellä ja ettei lasten koulu-uran aikana tarvitsisi enää vaihtaa paikkakuntaa. Yläkouluun on matkaa vähän enemmän (5 km), alakoulu on tuossa kilometrin päässä.
Lapset aloittivat harrastukset niin, että saivat valita, mitä halusivat harrastaa 6-vuotiaina, kunhan harrastuspaikka on lähellä. Toinen valitsi lähikentällä kerran viikossa pelattavan jalkapallon, toinen lähikoulussa pelattavan koripallon - sekin kerran viikossa. Yllätys oli suuri, kun muutaman vuoden harrastamisen jälkeen paikalliset tasot lopetettiin ja kaikki kunnan jalkapalloilijat ja koripalloilijat kerättiin yhteen, harrastuspaikat vaihtuivat ja harrastusta alkoi olla useamman kerran viikossa. Nyt lasten harrastusmatkaan on parhaimmillaan 25 km ja ajat ja paikat vaihtuvat. Päälle tulevat pelit, joita löytyy Lohjalta, Porvoosta ja Keravalta asti.
Myös meillä ope laittaa illalla viestiä. Kuulemma sään mukaan mennään eikä liikuntavarusteita voi tietää ennen kuin illalla. Lisäksi viestiä ja viime hetken muutoksia, evästarpeita, karkkipäiviä, urheilupäiviä yms. tulee myös iltapäiväkerhosta. Onneksi nämä sentään tulevat ajoissa yleensä.
Oikomishoito on meillä lähellä, kahden kilometrin päässä mutta tiukka ohjeistus on, että vanhempi on aina mukana. En voi työstäni olla helpolla pois ja olen jo useasti yrittänyt ehdottaa, että lapsi tulisi seuraavalla kerralla yksin, mutta ei käy. Vanhempi tarvitaan mukaan.
Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja oma terveydenhoitaja aina paikalla. Oikomishoitoon lapset saivat mennä yksin.
Kyllä sitä kuskaamista on pikkupaikkakunnallakin. Välimatkat on pitkät ja harrastuspaikat vaihtuvat nopeasti. Ainoa hyvä puoli on, että meillä on vielä työkirjat kielissä. Niin,, ja ruuhkan takia ei myöhästytä juuri koskaan paitsi omalta työpaikalta, kun käyn työssä pääkaupunkiseudulla.
Eikö noiden liikuntavaruusteiden kanssa voisi tehdä niin, että pakataan hyvissä ajoin sisäkamat ja ulkokamat omiin pusseihin. Pussit alkuillasta repun viereen eteiseen. Illalla tai aamulla katsotaan wilmasta, mitä opettaja on laitannut ja napataan oikea pussi mukaan. Toiset kamat voi olla pussissa ihan hyvin seuraavaan viikkoon. Ei tarvitsisi klo 22.30 pakkailla liikkakamoja.
Ainakin meillä tulee aina jokin lisäsäätö ja kertaalleen pitää vähintöä purkaa se pussi jotta varmaan on kaikki mitä pyydetään.
Plus että sitten niitä pusseja lojuu siellä ovensuussa kuusi...
Ap
Aika monesti ne iltaviestit ovat sellaisia, että jotain muutosta pitää tehdä silti. Esim. pari päivää sitten tuli, että liikunnassa tarvitaan sisävarusteet mutta ympän tunneilla tehdään metsäretki ja toivotaan kumisaappaita. Luin sen aamulla ja lapsi oli ehtinyt jo lähteä lenkkareissa kouluun. Oli ottanut ulkoliikkakamat, kun oli kaunis sää. Viesti oli tullut 21.30 ja olin itse tarkistanut viestit noin klo 20 mutta aamuhässäkässä en ehtinyt viestejä lukea ennen kuin lapsi oli jo lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun täällä lapsiperheparatiisissa Nurmijärvellä ja aivan samoihin ongelmiin olen törmännyt kuin ap:kin. Valitsimme asuinpaikkamme siten, että harrastukset ja koulu olisivat lähellä ja ettei lasten koulu-uran aikana tarvitsisi enää vaihtaa paikkakuntaa. Yläkouluun on matkaa vähän enemmän (5 km), alakoulu on tuossa kilometrin päässä.
Lapset aloittivat harrastukset niin, että saivat valita, mitä halusivat harrastaa 6-vuotiaina, kunhan harrastuspaikka on lähellä. Toinen valitsi lähikentällä kerran viikossa pelattavan jalkapallon, toinen lähikoulussa pelattavan koripallon - sekin kerran viikossa. Yllätys oli suuri, kun muutaman vuoden harrastamisen jälkeen paikalliset tasot lopetettiin ja kaikki kunnan jalkapalloilijat ja koripalloilijat kerättiin yhteen, harrastuspaikat vaihtuivat ja harrastusta alkoi olla useamman kerran viikossa. Nyt lasten harrastusmatkaan on parhaimmillaan 25 km ja ajat ja paikat vaihtuvat. Päälle tulevat pelit, joita löytyy Lohjalta, Porvoosta ja Keravalta asti.
Myös meillä ope laittaa illalla viestiä. Kuulemma sään mukaan mennään eikä liikuntavarusteita voi tietää ennen kuin illalla. Lisäksi viestiä ja viime hetken muutoksia, evästarpeita, karkkipäiviä, urheilupäiviä yms. tulee myös iltapäiväkerhosta. Onneksi nämä sentään tulevat ajoissa yleensä.
Oikomishoito on meillä lähellä, kahden kilometrin päässä mutta tiukka ohjeistus on, että vanhempi on aina mukana. En voi työstäni olla helpolla pois ja olen jo useasti yrittänyt ehdottaa, että lapsi tulisi seuraavalla kerralla yksin, mutta ei käy. Vanhempi tarvitaan mukaan.
Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja oma terveydenhoitaja aina paikalla. Oikomishoitoon lapset saivat mennä yksin.
Kyllä sitä kuskaamista on pikkupaikkakunnallakin. Välimatkat on pitkät ja harrastuspaikat vaihtuvat nopeasti. Ainoa hyvä puoli on, että meillä on vielä työkirjat kielissä. Niin,, ja ruuhkan takia ei myöhästytä juuri koskaan paitsi omalta työpaikalta, kun käyn työssä pääkaupunkiseudulla.
Eikö noiden liikuntavaruusteiden kanssa voisi tehdä niin, että pakataan hyvissä ajoin sisäkamat ja ulkokamat omiin pusseihin. Pussit alkuillasta repun viereen eteiseen. Illalla tai aamulla katsotaan wilmasta, mitä opettaja on laitannut ja napataan oikea pussi mukaan. Toiset kamat voi olla pussissa ihan hyvin seuraavaan viikkoon. Ei tarvitsisi klo 22.30 pakkailla liikkakamoja.
Ainakin meillä tulee aina jokin lisäsäätö ja kertaalleen pitää vähintöä purkaa se pussi jotta varmaan on kaikki mitä pyydetään.
Plus että sitten niitä pusseja lojuu siellä ovensuussa kuusi...
Ap
Mitä ihmeen lisäsäätöä voi oikeasti tulla jostain liikuntakamoista? Mitä niillä on nykyään liikunnassa? Eikö riitä vaatteet, kengät ja pesuvehkeet? Ennen sisäliikunnassa oli muistaakseni t-paita, verkkarit tai sortsit ja sisäpelikengät. Ulkoliikunnassa sitten lenkkarit ja säähän sopivat vaatteet.
Niille kuudelle pussille voi keksiä paremmankin paikan kuin eteisen lattian. En nyt ihan usko, ettei teidän elämäänne saisi yhtään helpotettua.
Moni noista ongelmista johtuu siitä, että sinä tai lapset haluavat tehdä tiettyjä asioita. Aina ei saa sitä, mitä haluaa. Osa sitten siitä, ettei opettajalle ole taottu järkeä päähän.
No katsopa esim tuo seuraava vastaus. Aina siellä jotain säätöä on. Jos ei muuta niin uimalasit välillä pitää olla ja välillä ne kielletään. Ja välillä se uimaraha 3.20 ja välillä jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais, miten 79 ennakoi noi Wilmaan edellisenä iltana tulevat muutosviestit, lisävarusteet tai hankittavat eväät.
Samoin. Pahimmillaan niitä seuraavan päivän muutoksia on tullut 22.50. Lapsi lähtee kouluun 6.50.
ap
Vastasin jo aikaisemmin samasta asiasta, mutta oikeesti vanhemmat avatkaa suunne ja sanotte kohteliaasti opettajille, että ei käy. Seuraavan päivän muutoksia EI LÄHETETÄ EDELLISENÄ ILTANA KLO 22.50.
Ei kyllä ole oikein että vanhempien pitää opastaa se Wilman käyttö opettajille.
Ei ole, mutta kuka sitä sitten voisi opastaa?
Kirjoitin jo tuossa aiemmin, että tehkää ehdotus Wilma-koulutuksesta jonkun lähimmän yliopiston täydennyskoulutusyksikköön. Toiseksi vanhemmat voivat vallan mainiosti ottaa asiakseen Wilmaviestinnän opettamisen opettajille! Onhan opettajilla tiesmitä vesopäiviä, eli opittava on.
Kai koululaisten vanhemmissakin on niin nettiosaajia, viestinnän ja kasvatuksen asiantuntijoita ym. , jotka voisivat opettaa tätä asiaa opettajille vaikka kansalaisopiston tuntiopettajina.
Tämän ketjun perusteella Wilman epäasiallinen käyttö on yksi ongelmien syy. Sille ME voimme tehdä jotain. Kun opettajat velvoitetaan kirjoittamaan viestit välittömästi koulupäivän jälkeen, monen koululaisperheen elämä helpottuisi kovasti. Niin minä itse yleensä tein, enkä vienyt töitä illaksi kotiin. Viimehetken muutokset ilmoitetaan huoltajan numeroon tekstiviestillä tai soittamalla, kun esimerkiksi koulukyytiä ei jostakin syystä tule ajoissa. Säätila tuskin muuttuu Helsingin alueella niin paljon, että ei voi aamulla ulos katsoessa päätellä, luistellaanko tänään vai onko sisäliikuntaa.
Toiseksi osaava opettaja keksii kyllä jotain sellaisenakin päivänä, kun puolella luokasta on ulkoliikunta- ja toisella puolella sisäliikuntavarusteet. Ulkona voi kyllä pelata ja leikkiä samoissa vaatteissa kuin ollaan välitunnilla.
Sille me emme voi mitään, että aloittajan lapsilla on niin paljon menoja. Ap itse voi tehdä asialle jotain laatimalla joka viikolle selkeän järjestyksen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja pitää paikkansa tässäkin tapauksessa. Silloin on koko viikko tiedossa jo maanantaina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:ta. Minut yllätti miten paljon koulumaailma vaatii vanhemman panostusta. Oman peruskouluni olen käynyt 70- ja 80-luvulla. Ei silloin vanhemmat käyneet kuin kerran vuodessa vanhempainillassa. Reissari oli repussa alakoululaisilla. Minulla on koululaisia perheestämme riippumattomista syistä kolmessa eri koulussa. Luon joka päivä kolmen lapsen wilmat x2 koska luen heti töiden jälkeen jotta voin tarkistaa läksytilanteen ja mahdolliset hankinnat seuraavaksi päiväksi. Illalla ennen nukkumaan menoa vilkaisen toisen kerran koska olen oppinut että siellä voi olla viesti opelta klo 22:17. Tämän lisäksi vaaditaan seuraamaan päivittäin oman koulun peda.net-sivuja. Elo- ja syyskuun ajan pitää tarkistaa joka päivä onko taksiajat muuttuneet. Pitää päällystää kirjoja, käydä hojks-neuvottelussa, vanhempainillassa. Osta reppuja, vihkoja, kyniä, harppeja ja kumeja. Liikuntavaatteita, lenkkareita, sisäpelikenkiä ja hiusponnareita.
Muista että lapsen pitää harrastaa. Seuraa harrastusseuran sivuja, kuljeta, maksa ja seuraa kentän laidalla. Vie kaverille tai hae kaveri meille. Tee eväitä, auta kasvikansion keräämisessä jne.
Väitän aika tiukasti että omat vanhempani pääsivät 90% helpommalla kuin nykyvanhempi pääsee koululaisen kanssa. Tai pääsisi sitä vähällä, mutta katson sen lapsen heitteillejätöksi. Ja tosiaan, en ollut osannut varautua koska peilasin asiaa oman lapsuuteni kautta. En silti kadu kolmea lasta.
Sinä mahdollistat opettajien päättömän toiminnan, siis viestittämisen ihmisten nukkuma-aikaan. Jos kukaan ei niitä yöllä katsoisi, opettaja oppisi laittamaan ne ajoissa. Ja läksyt... Niistä pitää lapsen huolehtia ihan itse.
Wilmassa voi olla kympiltä viesti että huomenna sisäliikuntaa. Se on lapsi joka kärsii jos en huomaa että sisäliikkavaatteet mukaan. Opelta on toivottu aikaisempaa viestintää, ei ole auttanut. Yksi lapsistani on erityislapsi, hänen kanssaan aikuinen tekee läksyt. Ei aina muista mitä on läksynä siksi ne on myös wilmassa. Muut hoitavat läksyt itse mutta tarvitsevat joskus apua + kuulustelua ennen kokeita. Lisäksi meillä on tapana keskustella juuri meneillään olevista aiheista muutenkin, jää paremmin asiat päähän.
terkuin mahdollistaja mielestäsi
Toivottu aikaisempaa viestintää... Joo-o, saahan sitä toivoa. Vaikka kuuta taivaalta. Ei se niin mene että nätisti pyydetään, että voisiko aikaisemmin laittaa viestiä, pliis. Vaan vanhempainillassa yksintein ilmoitetaan, että meidän taloudessa mennään nukkumaan klo 21(taimikätahansaaikatähän) eikä sen jälkeen tulleita viestejä huomioida. Piste. Siellä saattaa olla muitakin vanhempia, jotka ovat samaa mieltä, ja onkin.
Ei pidä olla lammas.
Kun ei ne opettajat välttis tottele. Tai vaikka haluaisivatkin, eivät vain osaa muuttaa tapojaan. Tai kuten meillä ei kertakaikkiaan hahmota mikä siinä ylipäätään mättää.
Miksi opettajat eivät tottele? Tässä muutama hyvä syy:
- ei välitä vaan tekee niin kuin aina ennekin.
* Otetaan yhteyttä rehtoriin, sivistysjohtajaan tai muuhun vastuuhenkilöön ja ilmoitetaan, että kodin ja koulun yhteistyö ei toimi, kun opettaja ei ymmärrä kotien tilannetta.
- ei oikeasti tiedä eikä tunne lapsiperheen arkea.
* kutsutaan kotiin tutustumaan ( ehdotin jo aiemmin ja olen itse toiminut näin)
- ei ymmärrä toimintansa heikkoutta
* kerrotaan se hänelle vanhempainillassa.
- luulee olevansa Jumalasta seuraava, tai ainakin papista ja lääkäristä. Haluaa näyttää valtaansa.
* Pudotetaan jalustaltaan tavallisten kuolevaisten joukkoon jollakin edellä mainitulla keinolla.
Miten voi olla opettajia, jotka jääräpäisesti toimivat noissa wilmajutuissa noin älyttömästi? Mulle oli kasvatustieteessä reflektio yksi avainkäsite, jonka avulla pitäisi pystyä kehittämään omaa toimintaa. Heille voi myös muistuttaa, että ovat tavallaan palveluammatissa ja jokainen veronmaksaja on heidän työnantajansa, erityisesti jokainen vanhempi, jonka lapsi on hänen luokassaan.
Rehtori tai vaikka lähimmän yliopiston täydennyskoulutusyksikkö voisi järjestää opetusta Wilmaviestinnästä. Tehkääpä tästä ehdotus heille!
Niin mutku sitten pitäis tehdä itse jotain, ei sais olla marttyyri ja valittaa vauvapalstalla. Jostakin se marttyyrikruunu pitää saada.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun täällä lapsiperheparatiisissa Nurmijärvellä ja aivan samoihin ongelmiin olen törmännyt kuin ap:kin. Valitsimme asuinpaikkamme siten, että harrastukset ja koulu olisivat lähellä ja ettei lasten koulu-uran aikana tarvitsisi enää vaihtaa paikkakuntaa. Yläkouluun on matkaa vähän enemmän (5 km), alakoulu on tuossa kilometrin päässä.
Lapset aloittivat harrastukset niin, että saivat valita, mitä halusivat harrastaa 6-vuotiaina, kunhan harrastuspaikka on lähellä. Toinen valitsi lähikentällä kerran viikossa pelattavan jalkapallon, toinen lähikoulussa pelattavan koripallon - sekin kerran viikossa. Yllätys oli suuri, kun muutaman vuoden harrastamisen jälkeen paikalliset tasot lopetettiin ja kaikki kunnan jalkapalloilijat ja koripalloilijat kerättiin yhteen, harrastuspaikat vaihtuivat ja harrastusta alkoi olla useamman kerran viikossa. Nyt lasten harrastusmatkaan on parhaimmillaan 25 km ja ajat ja paikat vaihtuvat. Päälle tulevat pelit, joita löytyy Lohjalta, Porvoosta ja Keravalta asti.
Myös meillä ope laittaa illalla viestiä. Kuulemma sään mukaan mennään eikä liikuntavarusteita voi tietää ennen kuin illalla. Lisäksi viestiä ja viime hetken muutoksia, evästarpeita, karkkipäiviä, urheilupäiviä yms. tulee myös iltapäiväkerhosta. Onneksi nämä sentään tulevat ajoissa yleensä.
Oikomishoito on meillä lähellä, kahden kilometrin päässä mutta tiukka ohjeistus on, että vanhempi on aina mukana. En voi työstäni olla helpolla pois ja olen jo useasti yrittänyt ehdottaa, että lapsi tulisi seuraavalla kerralla yksin, mutta ei käy. Vanhempi tarvitaan mukaan.
Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja oma terveydenhoitaja aina paikalla. Oikomishoitoon lapset saivat mennä yksin.
Kyllä sitä kuskaamista on pikkupaikkakunnallakin. Välimatkat on pitkät ja harrastuspaikat vaihtuvat nopeasti. Ainoa hyvä puoli on, että meillä on vielä työkirjat kielissä. Niin,, ja ruuhkan takia ei myöhästytä juuri koskaan paitsi omalta työpaikalta, kun käyn työssä pääkaupunkiseudulla.
Eikö noiden liikuntavaruusteiden kanssa voisi tehdä niin, että pakataan hyvissä ajoin sisäkamat ja ulkokamat omiin pusseihin. Pussit alkuillasta repun viereen eteiseen. Illalla tai aamulla katsotaan wilmasta, mitä opettaja on laitannut ja napataan oikea pussi mukaan. Toiset kamat voi olla pussissa ihan hyvin seuraavaan viikkoon. Ei tarvitsisi klo 22.30 pakkailla liikkakamoja.
Ainakin meillä tulee aina jokin lisäsäätö ja kertaalleen pitää vähintöä purkaa se pussi jotta varmaan on kaikki mitä pyydetään.
Plus että sitten niitä pusseja lojuu siellä ovensuussa kuusi...
Ap
Mitä ihmeen lisäsäätöä voi oikeasti tulla jostain liikuntakamoista? Mitä niillä on nykyään liikunnassa? Eikö riitä vaatteet, kengät ja pesuvehkeet? Ennen sisäliikunnassa oli muistaakseni t-paita, verkkarit tai sortsit ja sisäpelikengät. Ulkoliikunnassa sitten lenkkarit ja säähän sopivat vaatteet.
Niille kuudelle pussille voi keksiä paremmankin paikan kuin eteisen lattian. En nyt ihan usko, ettei teidän elämäänne saisi yhtään helpotettua.
Moni noista ongelmista johtuu siitä, että sinä tai lapset haluavat tehdä tiettyjä asioita. Aina ei saa sitä, mitä haluaa. Osa sitten siitä, ettei opettajalle ole taottu järkeä päähän.
No katsopa esim tuo seuraava vastaus. Aina siellä jotain säätöä on. Jos ei muuta niin uimalasit välillä pitää olla ja välillä ne kielletään. Ja välillä se uimaraha 3.20 ja välillä jotain muuta.
Peruskoulu on ilmainen, ei tarvita uimarahaa. Jos mukana on uimalasit turhaan, ei ne paljon paina, eihän niitä ole pakko käyttää jos ei saa.
Isommat lapset saavat huolehtia uimarahansa, varusteensa ja Wilman lukemisen itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mua kiinnostais, miten 79 ennakoi noi Wilmaan edellisenä iltana tulevat muutosviestit, lisävarusteet tai hankittavat eväät.
Samoin. Pahimmillaan niitä seuraavan päivän muutoksia on tullut 22.50. Lapsi lähtee kouluun 6.50.
ap
Vastasin jo aikaisemmin samasta asiasta, mutta oikeesti vanhemmat avatkaa suunne ja sanotte kohteliaasti opettajille, että ei käy. Seuraavan päivän muutoksia EI LÄHETETÄ EDELLISENÄ ILTANA KLO 22.50.
Ei kyllä ole oikein että vanhempien pitää opastaa se Wilman käyttö opettajille.
Ei ole, mutta kuka sitä sitten voisi opastaa?
Kirjoitin jo tuossa aiemmin, että tehkää ehdotus Wilma-koulutuksesta jonkun lähimmän yliopiston täydennyskoulutusyksikköön. Toiseksi vanhemmat voivat vallan mainiosti ottaa asiakseen Wilmaviestinnän opettamisen opettajille! Onhan opettajilla tiesmitä vesopäiviä, eli opittava on.
Kai koululaisten vanhemmissakin on niin nettiosaajia, viestinnän ja kasvatuksen asiantuntijoita ym. , jotka voisivat opettaa tätä asiaa opettajille vaikka kansalaisopiston tuntiopettajina.
Tämän ketjun perusteella Wilman epäasiallinen käyttö on yksi ongelmien syy. Sille ME voimme tehdä jotain. Kun opettajat velvoitetaan kirjoittamaan viestit välittömästi koulupäivän jälkeen, monen koululaisperheen elämä helpottuisi kovasti. Niin minä itse yleensä tein, enkä vienyt töitä illaksi kotiin. Viimehetken muutokset ilmoitetaan huoltajan numeroon tekstiviestillä tai soittamalla, kun esimerkiksi koulukyytiä ei jostakin syystä tule ajoissa. Säätila tuskin muuttuu Helsingin alueella niin paljon, että ei voi aamulla ulos katsoessa päätellä, luistellaanko tänään vai onko sisäliikuntaa.
Toiseksi osaava opettaja keksii kyllä jotain sellaisenakin päivänä, kun puolella luokasta on ulkoliikunta- ja toisella puolella sisäliikuntavarusteet. Ulkona voi kyllä pelata ja leikkiä samoissa vaatteissa kuin ollaan välitunnilla.
Sille me emme voi mitään, että aloittajan lapsilla on niin paljon menoja. Ap itse voi tehdä asialle jotain laatimalla joka viikolle selkeän järjestyksen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja pitää paikkansa tässäkin tapauksessa. Silloin on koko viikko tiedossa jo maanantaina.
Jaa. Ja mitenkäs minä sunnuntaina tiedän että lapsen oiontarauta hajoaa tiistaina. Tai miten minä ylhäisessä yksinäisyydessäni määrään milloin ja missä on on kielen ylläpitotunnit. Tai minäkö sen päätän että milloin kouluilla on mitäkin? Että rimpautanpa rehtorille että kun mulle ei sovi että urheilupäivä on keskiviikko niin 799 muuta lasta taipuu sitten siihen?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun täällä lapsiperheparatiisissa Nurmijärvellä ja aivan samoihin ongelmiin olen törmännyt kuin ap:kin. Valitsimme asuinpaikkamme siten, että harrastukset ja koulu olisivat lähellä ja ettei lasten koulu-uran aikana tarvitsisi enää vaihtaa paikkakuntaa. Yläkouluun on matkaa vähän enemmän (5 km), alakoulu on tuossa kilometrin päässä.
Lapset aloittivat harrastukset niin, että saivat valita, mitä halusivat harrastaa 6-vuotiaina, kunhan harrastuspaikka on lähellä. Toinen valitsi lähikentällä kerran viikossa pelattavan jalkapallon, toinen lähikoulussa pelattavan koripallon - sekin kerran viikossa. Yllätys oli suuri, kun muutaman vuoden harrastamisen jälkeen paikalliset tasot lopetettiin ja kaikki kunnan jalkapalloilijat ja koripalloilijat kerättiin yhteen, harrastuspaikat vaihtuivat ja harrastusta alkoi olla useamman kerran viikossa. Nyt lasten harrastusmatkaan on parhaimmillaan 25 km ja ajat ja paikat vaihtuvat. Päälle tulevat pelit, joita löytyy Lohjalta, Porvoosta ja Keravalta asti.
Myös meillä ope laittaa illalla viestiä. Kuulemma sään mukaan mennään eikä liikuntavarusteita voi tietää ennen kuin illalla. Lisäksi viestiä ja viime hetken muutoksia, evästarpeita, karkkipäiviä, urheilupäiviä yms. tulee myös iltapäiväkerhosta. Onneksi nämä sentään tulevat ajoissa yleensä.
Oikomishoito on meillä lähellä, kahden kilometrin päässä mutta tiukka ohjeistus on, että vanhempi on aina mukana. En voi työstäni olla helpolla pois ja olen jo useasti yrittänyt ehdottaa, että lapsi tulisi seuraavalla kerralla yksin, mutta ei käy. Vanhempi tarvitaan mukaan.
Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja oma terveydenhoitaja aina paikalla. Oikomishoitoon lapset saivat mennä yksin.
Kyllä sitä kuskaamista on pikkupaikkakunnallakin. Välimatkat on pitkät ja harrastuspaikat vaihtuvat nopeasti. Ainoa hyvä puoli on, että meillä on vielä työkirjat kielissä. Niin,, ja ruuhkan takia ei myöhästytä juuri koskaan paitsi omalta työpaikalta, kun käyn työssä pääkaupunkiseudulla.
Eikö noiden liikuntavaruusteiden kanssa voisi tehdä niin, että pakataan hyvissä ajoin sisäkamat ja ulkokamat omiin pusseihin. Pussit alkuillasta repun viereen eteiseen. Illalla tai aamulla katsotaan wilmasta, mitä opettaja on laitannut ja napataan oikea pussi mukaan. Toiset kamat voi olla pussissa ihan hyvin seuraavaan viikkoon. Ei tarvitsisi klo 22.30 pakkailla liikkakamoja.
Ainakin meillä tulee aina jokin lisäsäätö ja kertaalleen pitää vähintöä purkaa se pussi jotta varmaan on kaikki mitä pyydetään.
Plus että sitten niitä pusseja lojuu siellä ovensuussa kuusi...
Ap
Mitä ihmeen lisäsäätöä voi oikeasti tulla jostain liikuntakamoista? Mitä niillä on nykyään liikunnassa? Eikö riitä vaatteet, kengät ja pesuvehkeet? Ennen sisäliikunnassa oli muistaakseni t-paita, verkkarit tai sortsit ja sisäpelikengät. Ulkoliikunnassa sitten lenkkarit ja säähän sopivat vaatteet.
Niille kuudelle pussille voi keksiä paremmankin paikan kuin eteisen lattian. En nyt ihan usko, ettei teidän elämäänne saisi yhtään helpotettua.
Moni noista ongelmista johtuu siitä, että sinä tai lapset haluavat tehdä tiettyjä asioita. Aina ei saa sitä, mitä haluaa. Osa sitten siitä, ettei opettajalle ole taottu järkeä päähän.
No katsopa esim tuo seuraava vastaus. Aina siellä jotain säätöä on. Jos ei muuta niin uimalasit välillä pitää olla ja välillä ne kielletään. Ja välillä se uimaraha 3.20 ja välillä jotain muuta.
Peruskoulu on ilmainen, ei tarvita uimarahaa. Jos mukana on uimalasit turhaan, ei ne paljon paina, eihän niitä ole pakko käyttää jos ei saa.
Isommat lapset saavat huolehtia uimarahansa, varusteensa ja Wilman lukemisen itse.
Aina se uiminen on täällä maksanut. Jos ei ole rahaa, saa katsella muita kahvilasta lasin takaa. Ja kyllä meillä lapset ne varusteensa itse hoitaakin mutta silti ne pitää tarkistaa sieltä Wilmasta. Ai niin ja siitäkin on sitten yleensä vielä lisäsäätö että saako kahvilasta millä reissulla ostaa pillimehun vaiko eikö saa.
En tiedä, kenellä on aikaa ja viitseliäisyyttä ruveta tapakouluttamaan opettajaa ja tehtailemaan viestejä ylempään tasoon, kun arki on muutenkin kiireistä. Olen sanonut itse opettajalle, etten enää kovin myöhään pysty viestejä lukemaan ja vanhempainillassa oli asiasta keskusteluakin mutta enemmistön mielestä nuo myöhäiset viestit eivät ole ongelma ja opettaja lupaili, että yrittää laittaa viestejä aiemmin mutta että usein ei vain oman kiireisen arkensa keskellä ehdi.
Näillä mennään. Lapsi oli metsäretkellä ilman kumisaappaita ja sisäliikassa ulkoliikunnan kamoissa eikä kuollut. Ei sentään tullut merkintää vääristä kamoista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä asun täällä lapsiperheparatiisissa Nurmijärvellä ja aivan samoihin ongelmiin olen törmännyt kuin ap:kin. Valitsimme asuinpaikkamme siten, että harrastukset ja koulu olisivat lähellä ja ettei lasten koulu-uran aikana tarvitsisi enää vaihtaa paikkakuntaa. Yläkouluun on matkaa vähän enemmän (5 km), alakoulu on tuossa kilometrin päässä.
Lapset aloittivat harrastukset niin, että saivat valita, mitä halusivat harrastaa 6-vuotiaina, kunhan harrastuspaikka on lähellä. Toinen valitsi lähikentällä kerran viikossa pelattavan jalkapallon, toinen lähikoulussa pelattavan koripallon - sekin kerran viikossa. Yllätys oli suuri, kun muutaman vuoden harrastamisen jälkeen paikalliset tasot lopetettiin ja kaikki kunnan jalkapalloilijat ja koripalloilijat kerättiin yhteen, harrastuspaikat vaihtuivat ja harrastusta alkoi olla useamman kerran viikossa. Nyt lasten harrastusmatkaan on parhaimmillaan 25 km ja ajat ja paikat vaihtuvat. Päälle tulevat pelit, joita löytyy Lohjalta, Porvoosta ja Keravalta asti.
Myös meillä ope laittaa illalla viestiä. Kuulemma sään mukaan mennään eikä liikuntavarusteita voi tietää ennen kuin illalla. Lisäksi viestiä ja viime hetken muutoksia, evästarpeita, karkkipäiviä, urheilupäiviä yms. tulee myös iltapäiväkerhosta. Onneksi nämä sentään tulevat ajoissa yleensä.
Oikomishoito on meillä lähellä, kahden kilometrin päässä mutta tiukka ohjeistus on, että vanhempi on aina mukana. En voi työstäni olla helpolla pois ja olen jo useasti yrittänyt ehdottaa, että lapsi tulisi seuraavalla kerralla yksin, mutta ei käy. Vanhempi tarvitaan mukaan.
Olen elänyt lapsuuteni Espoossa ja meillä oli koulussa oma hammaslääkäri ja oma terveydenhoitaja aina paikalla. Oikomishoitoon lapset saivat mennä yksin.
Kyllä sitä kuskaamista on pikkupaikkakunnallakin. Välimatkat on pitkät ja harrastuspaikat vaihtuvat nopeasti. Ainoa hyvä puoli on, että meillä on vielä työkirjat kielissä. Niin,, ja ruuhkan takia ei myöhästytä juuri koskaan paitsi omalta työpaikalta, kun käyn työssä pääkaupunkiseudulla.
Eikö noiden liikuntavaruusteiden kanssa voisi tehdä niin, että pakataan hyvissä ajoin sisäkamat ja ulkokamat omiin pusseihin. Pussit alkuillasta repun viereen eteiseen. Illalla tai aamulla katsotaan wilmasta, mitä opettaja on laitannut ja napataan oikea pussi mukaan. Toiset kamat voi olla pussissa ihan hyvin seuraavaan viikkoon. Ei tarvitsisi klo 22.30 pakkailla liikkakamoja.
Ainakin meillä tulee aina jokin lisäsäätö ja kertaalleen pitää vähintöä purkaa se pussi jotta varmaan on kaikki mitä pyydetään.
Plus että sitten niitä pusseja lojuu siellä ovensuussa kuusi...
Ap
Mitä ihmeen lisäsäätöä voi oikeasti tulla jostain liikuntakamoista? Mitä niillä on nykyään liikunnassa? Eikö riitä vaatteet, kengät ja pesuvehkeet? Ennen sisäliikunnassa oli muistaakseni t-paita, verkkarit tai sortsit ja sisäpelikengät. Ulkoliikunnassa sitten lenkkarit ja säähän sopivat vaatteet.
Niille kuudelle pussille voi keksiä paremmankin paikan kuin eteisen lattian. En nyt ihan usko, ettei teidän elämäänne saisi yhtään helpotettua.
Moni noista ongelmista johtuu siitä, että sinä tai lapset haluavat tehdä tiettyjä asioita. Aina ei saa sitä, mitä haluaa. Osa sitten siitä, ettei opettajalle ole taottu järkeä päähän.
No katsopa esim tuo seuraava vastaus. Aina siellä jotain säätöä on. Jos ei muuta niin uimalasit välillä pitää olla ja välillä ne kielletään. Ja välillä se uimaraha 3.20 ja välillä jotain muuta.
Peruskoulu on ilmainen, ei tarvita uimarahaa. Jos mukana on uimalasit turhaan, ei ne paljon paina, eihän niitä ole pakko käyttää jos ei saa.
Isommat lapset saavat huolehtia uimarahansa, varusteensa ja Wilman lukemisen itse.
Aina se uiminen on täällä maksanut. Jos ei ole rahaa, saa katsella muita kahvilasta lasin takaa. Ja kyllä meillä lapset ne varusteensa itse hoitaakin mutta silti ne pitää tarkistaa sieltä Wilmasta. Ai niin ja siitäkin on sitten yleensä vielä lisäsäätö että saako kahvilasta millä reissulla ostaa pillimehun vaiko eikö saa.
Lapsella voisi olla aina repussa esim. 5 euroa. Jos maksatte kaupassa kortilla, niin alkakaa käyttää käteistä, jotta kotona on aina kolokoita ja pieniä seteleitä. Kun lapsi pakkaa reppunsa, niin samalla katsoo, onko repussa rahaa vai ei. Uimalasit voi olla uimakamojen kanssa pakattuna jo viikonloppuna. Jos niitä ei saa käyttää, niin sitten ne jätetään uimahallissa kaappiin.
Onpa mielenkiintoista, että kielen ylläpito-opetusta annetaan paluumuuttajille. Ymmärrän kyllä äidinkielen opetuksen maahanmuuttajille. Kuinka pitkään pitää asua ulkomailla, että sitä saa? Kai te ymmärrätte, että läheskään kaikissa maissa ei veronmaksajien rahoilla tarjota tälläistä palvelua. Vai maksetaanko tästä ihan oikea hinta? Ymmärsin, että kaupunki tarjoaa tämän.
En nyt puutu muuhun, mutta Wilmako on se pahis? Onko se arki sitten helpompaa, jos ei vaan tiedä koulun tapahtumista ja lasten asioista. Opettajana ja kolmen lapsen äitinä tiedän, ettei ne laput kulje kotiin asti. Suuri osa menee jo koulussa roskikseen ja osa jää repun pohjalle. Opettajan työtä Wilma helpottaa valtavasti. Pystyn seuraamaan, kuka huoltajista on lukenut viestit. Silti joudun soittelemaan perään, että mitenkäs, onko Nicolla nyt lupa vai ei? Kyllä meillekin koulussa olisi helpompaa vaan tehdä työt eikä hirveästi koteihin pidellä yhteyttä, mutta kun se nyt vaan kuuluu lakiin kysellä kaikenlaisia lupia ja jakaa tiedotteita.
No sen verran voisin sanoa, että arki voisi helpottua vaikka sillä, että jos nyt kolmella lapsella on kaikilla kaksi harrastusta, niin mitäpä jos jokaisella olisikin vain yksi harrastus? Sitten kun osaavat itse hoitaa harrastuksensa, niitä voi lisätä.
Vierailija kirjoitti:
En nyt puutu muuhun, mutta Wilmako on se pahis? Onko se arki sitten helpompaa, jos ei vaan tiedä koulun tapahtumista ja lasten asioista. Opettajana ja kolmen lapsen äitinä tiedän, ettei ne laput kulje kotiin asti. Suuri osa menee jo koulussa roskikseen ja osa jää repun pohjalle. Opettajan työtä Wilma helpottaa valtavasti. Pystyn seuraamaan, kuka huoltajista on lukenut viestit. Silti joudun soittelemaan perään, että mitenkäs, onko Nicolla nyt lupa vai ei? Kyllä meillekin koulussa olisi helpompaa vaan tehdä työt eikä hirveästi koteihin pidellä yhteyttä, mutta kun se nyt vaan kuuluu lakiin kysellä kaikenlaisia lupia ja jakaa tiedotteita.
No sen verran voisin sanoa, että arki voisi helpottua vaikka sillä, että jos nyt kolmella lapsella on kaikilla kaksi harrastusta, niin mitäpä jos jokaisella olisikin vain yksi harrastus? Sitten kun osaavat itse hoitaa harrastuksensa, niitä voi lisätä.
Wilman tultua tuntuu käyneen niin että sinne syydetäön todella pientäkin säätöä, siis sellaista mitä ennen ei edes yritetty säätää. Sinne työnnetään myös korjauksen korjauksen korjausta, mitä ei ennen edes yritetty säätää. Sinne työntää samasta asiasta moni ihminen tietoa eri otsikoilla. Sinne työnnetään keskeneräisiä päähänpistoja. Sinne työnnetäään edellisenä iltana tietoa mitä ei tietenkään ennen tehty. Mm nämä on niitä ärsyttäviä juttuja Wilmassa.
Ap
En jaksanut lukea ketjua tarkasti, koska siinä näytti olevan sivutolkulla jankkaamista. Mutta jollain tasolla ymmärrän AP:ta. Meillä vain yksi lapsi. Hänkään ei ole lähikoulussa vaan kauempana kielikoulussa. Lisäksi on soittotunnit ja urheiluharrastus. Kielikoulussa on tiivis ja aktiivinen vanhempainkerho, musiikkiopistolla on parinkolmen kuukauden välein tapahtumia ja urheiluharrastus vaatii meiltä vanhemmilta aktiivisuutta kisatoiminnasss koko kesän. Hirvittää ajatellakin, että tämä kaikki pitäisi hallita kolminkertaisena. Totta on, ettei lapsi tarvitse välttämättä kielikoulua, urheiluharrastustusta ja soittoharrastusta, mutta uskomme niistä olevan lapsen tulevaisuudelle hyötyä, joten panostamme niihin.
Harrastuksia valitessa voi miettiä myös kimppakyytejä. Itselläni kaksi lasta ja molemmilla 2 harrastusta. Vain yhteen minun on joka viikko vietävä, kahteen on kimppakyydit ja yhteen lapsi kulkee itse. Olen myös omat harrastukset ja kauppakäynnit ajoittanut noihin omiin kuskaamisii. Meillä harrastuksia 4 päivänä viikossa ja hyvällä tuurilla vaan yksi kuskaaminen viikossa. Kimppakyydit kun tietää etukäteen jo pitkälle syksyyn niin helpottaa. T. 2 lapsen yh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt puutu muuhun, mutta Wilmako on se pahis? Onko se arki sitten helpompaa, jos ei vaan tiedä koulun tapahtumista ja lasten asioista. Opettajana ja kolmen lapsen äitinä tiedän, ettei ne laput kulje kotiin asti. Suuri osa menee jo koulussa roskikseen ja osa jää repun pohjalle. Opettajan työtä Wilma helpottaa valtavasti. Pystyn seuraamaan, kuka huoltajista on lukenut viestit. Silti joudun soittelemaan perään, että mitenkäs, onko Nicolla nyt lupa vai ei? Kyllä meillekin koulussa olisi helpompaa vaan tehdä työt eikä hirveästi koteihin pidellä yhteyttä, mutta kun se nyt vaan kuuluu lakiin kysellä kaikenlaisia lupia ja jakaa tiedotteita.
No sen verran voisin sanoa, että arki voisi helpottua vaikka sillä, että jos nyt kolmella lapsella on kaikilla kaksi harrastusta, niin mitäpä jos jokaisella olisikin vain yksi harrastus? Sitten kun osaavat itse hoitaa harrastuksensa, niitä voi lisätä.
Wilman tultua tuntuu käyneen niin että sinne syydetäön todella pientäkin säätöä, siis sellaista mitä ennen ei edes yritetty säätää. Sinne työnnetään myös korjauksen korjauksen korjausta, mitä ei ennen edes yritetty säätää. Sinne työntää samasta asiasta moni ihminen tietoa eri otsikoilla. Sinne työnnetään keskeneräisiä päähänpistoja. Sinne työnnetäään edellisenä iltana tietoa mitä ei tietenkään ennen tehty. Mm nämä on niitä ärsyttäviä juttuja Wilmassa.
Ap
Kuulostaa siltä, että koulun viestintäkulttuurissa on parannettavaa. Oletko antanut palautetta epäselvästä viestinnästä? Kyse on varmaan alakoulusta, päätellen siitä, että joudut hoitamaan lasten asioita niin paljon. Itse opetan yläkoulussa, ja luokanvalvojana lähetän ns. massaposteja luokalle harvemmin kuin kerran kuussa. Silloin kyse on yleensä jostakin, mihin pitää kysyä lupa, kuten tuleeko lapsi itsenäisesti retkipaikalle vai opettajan kanssa. Ja näillä retkillähän on aina tosiaan mahdollista kulkea opettajan johdolla, vaikka olisi yläkoululainenkin. Mitään erityisiä bussireittejä ei sen takia kenenkään tarvitse opetella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt puutu muuhun, mutta Wilmako on se pahis? Onko se arki sitten helpompaa, jos ei vaan tiedä koulun tapahtumista ja lasten asioista. Opettajana ja kolmen lapsen äitinä tiedän, ettei ne laput kulje kotiin asti. Suuri osa menee jo koulussa roskikseen ja osa jää repun pohjalle. Opettajan työtä Wilma helpottaa valtavasti. Pystyn seuraamaan, kuka huoltajista on lukenut viestit. Silti joudun soittelemaan perään, että mitenkäs, onko Nicolla nyt lupa vai ei? Kyllä meillekin koulussa olisi helpompaa vaan tehdä työt eikä hirveästi koteihin pidellä yhteyttä, mutta kun se nyt vaan kuuluu lakiin kysellä kaikenlaisia lupia ja jakaa tiedotteita.
No sen verran voisin sanoa, että arki voisi helpottua vaikka sillä, että jos nyt kolmella lapsella on kaikilla kaksi harrastusta, niin mitäpä jos jokaisella olisikin vain yksi harrastus? Sitten kun osaavat itse hoitaa harrastuksensa, niitä voi lisätä.
Wilman tultua tuntuu käyneen niin että sinne syydetäön todella pientäkin säätöä, siis sellaista mitä ennen ei edes yritetty säätää. Sinne työnnetään myös korjauksen korjauksen korjausta, mitä ei ennen edes yritetty säätää. Sinne työntää samasta asiasta moni ihminen tietoa eri otsikoilla. Sinne työnnetään keskeneräisiä päähänpistoja. Sinne työnnetäään edellisenä iltana tietoa mitä ei tietenkään ennen tehty. Mm nämä on niitä ärsyttäviä juttuja Wilmassa.
Ap
Kuulostaa siltä, että koulun viestintäkulttuurissa on parannettavaa. Oletko antanut palautetta epäselvästä viestinnästä? Kyse on varmaan alakoulusta, päätellen siitä, että joudut hoitamaan lasten asioita niin paljon. Itse opetan yläkoulussa, ja luokanvalvojana lähetän ns. massaposteja luokalle harvemmin kuin kerran kuussa. Silloin kyse on yleensä jostakin, mihin pitää kysyä lupa, kuten tuleeko lapsi itsenäisesti retkipaikalle vai opettajan kanssa. Ja näillä retkillähän on aina tosiaan mahdollista kulkea opettajan johdolla, vaikka olisi yläkoululainenkin. Mitään erityisiä bussireittejä ei sen takia kenenkään tarvitse opetella.
Alakouluista. Yläkoululainen hoitaa asiansa itse, mutta kyllä sieltäkin tulvii näin syksyllä kaikenlaista myös vanhemmille.
Tässä on sitten myös se asia että selvästikään koulut eivät hahmota että kaikissa perheissä kaikki lapset ei ole samassa koulussa ja kulje samaa kouluputkea, vaan kolme lasta voi olla kolmessa koulussa. Ihan jo esim Helsingissä kaupungin päätöksellä, ei omalla valinnalla.
Jaan tuskasi täysin! Ihme ryöpytystä täällä kun haetaan vinkkejä arjessa jaksamiseen.
Meillä myös harrastusiässä lapset, pitkä koulumatka ja vanhemmilla vaativat työt. Meillä toimii tämä
- wilmasta palautetta opettajalle / rehtorille. Noin ei vaan voi toimia. Meillä yläkoululainen tsekkaa itsekkin wilmaa ja sanoo jos jotain tärkeää. Itse en katso edes päivittäin (vkl yleensä vain)
- menot yhteen kalenteriin. Jos nimenhuuto käytössä niin aikataulun voi sieltä suoraan ladata omaan sähköiseen kalenteriin
- onnistuuko kimppakyydit harrastuksiin? Muut lähellä asuvat harkkakaverit? Voiko esim isovanhemmat auttaa? Apua saa pyytää!
- itse teen töitä, käyn lenkillä tai kaupassa sillä välin kun lapsi on harrastuksessa (en ehdi kotiin välissä).
-ruoka pitää suunnitella / tehdä etukäteen
- lapset itse vastuussa kamojen pakkaamisesta (riippuu lapsen iästä ja luonteesta toki). Kun kerran unohtaa pelipaidan kotiin eikä pääse kentälle niin seuraavalla kerralla muistaa...
-hyväksyn sen, että kaikkeen ei repeä. Tänä vuonna jäi vanhempainilta väliin. Kieltäydyn kaikista vapaaehtoishommista. Lasken vähän omia standardeja, keskityn tärkeimpiin.
- nautin siitä että kuskatessa voi viettää aikaa lapsen kanssa, vaikka sitten autossa.
Alkusyksy on myös kiireinen kun harrastukset alkaa ja rutiinit vielä muodostumassa. Lapset kasvaa äkkiä ja kohta me muistellaan kaiholla tätä elämäntäyteistä aikaa!
Miksi opettajat eivät tottele? Tässä muutama hyvä syy:
- ei välitä vaan tekee niin kuin aina ennekin.
* Otetaan yhteyttä rehtoriin, sivistysjohtajaan tai muuhun vastuuhenkilöön ja ilmoitetaan, että kodin ja koulun yhteistyö ei toimi, kun opettaja ei ymmärrä kotien tilannetta.
- ei oikeasti tiedä eikä tunne lapsiperheen arkea.
* kutsutaan kotiin tutustumaan ( ehdotin jo aiemmin ja olen itse toiminut näin)
- ei ymmärrä toimintansa heikkoutta
* kerrotaan se hänelle vanhempainillassa.
- luulee olevansa Jumalasta seuraava, tai ainakin papista ja lääkäristä. Haluaa näyttää valtaansa.
* Pudotetaan jalustaltaan tavallisten kuolevaisten joukkoon jollakin edellä mainitulla keinolla.
Miten voi olla opettajia, jotka jääräpäisesti toimivat noissa wilmajutuissa noin älyttömästi? Mulle oli kasvatustieteessä reflektio yksi avainkäsite, jonka avulla pitäisi pystyä kehittämään omaa toimintaa. Heille voi myös muistuttaa, että ovat tavallaan palveluammatissa ja jokainen veronmaksaja on heidän työnantajansa, erityisesti jokainen vanhempi, jonka lapsi on hänen luokassaan.
Rehtori tai vaikka lähimmän yliopiston täydennyskoulutusyksikkö voisi järjestää opetusta Wilmaviestinnästä. Tehkääpä tästä ehdotus heille!