Minkälaisia viestejä te saatte Wilmaan opettajilta?
Esikoinen aloitti nyt ekan luokan ja jännityksellä olen odottanut näitä paljon parjattuja viestejä Wilmaan. Olen siis kuullut että se usein toimii lähinnä negatiivisen palautteen kanavana, ja että tämä usein ahdistaa ja ärsyttää vanhempia. Kertokaa te kokeneemmat esimerkkejä että osaan varautua :-)
Kommentit (29)
Meilläkin vasta esikoinen on koulussa ja tähän asti wilma-viestit ovat olleet vain koko luokkaa koskevia. Kauhulla odotan milloin tulee yksilöidympiä viestejä.
No höpö, niistä tulee lähinnä vaan tiedotteita käytännön jutuista. Nuo täällä pahiten systeemistä voukaavat ovat niitä yltiönegatiivisia jotka valittavat kaikesta muustakin. Paljon helpompaa niin opelle kun perheelle kun saadaan tieto kulkemaan kivuttomasti eikä kummankaan tarvitse toiselleen jatkuvasti soitella ja kysellä/viestittää. Kaikki vakavampi hoidetaan kyllä vieläkin nokitusten, kyllä se ope kutsuu koululle jos oikeasti on huolestuttavia asioita.
Täysin riippuu opettajasta, kysy hänen linjansa vanhempainillassa. Esikoisen ala-asteenope laittoi wilmaan vain unohdukset ja mokat, sanoi suoraan, että kiittää lasta päin naamaa sillä hetkellä kun siihen on tarvetta ja näin myös teki. Keskimmäisen ope laittaa joka helevetin risahduksen wilmaan, siis kiittävän, tyyliin "istui hienosti tuolilla koko tunnin", vähän on menettänyt arvoaan noi kiitokset. Kuopuksella taas opettaja on jostain tästä välistä, jättää jopa osan läksyunohduksia merkkaamatta wilmaan, vaikka käsitykseni mukana ne pitäisi siellä aina olla.
Sain vain sähköpostiin ilmoitukset että Wilmassa on viesti. En kyllä koskaan kirjautunut koko Wilmaan.
Enpä tiedä kun en ole vuosikausiin käynyt wilmassa. Liian vaikeaa niin mies saa hoitaa sen.
Kolme lasta. Vanhin aloitti lukion, keskimmäinen on kasilla ja kuopus kolmosella. Wilma-viestintää on ollut monenlaista vuosien varrella. Alakoulussa oman kokemuksen mukaan Wilmaa käytetään vähemmän. Yleisenä viestikanavana tietysti jonkun verran ja riippuu paljon opettajan aktiivisuudesta, miten paljon tätä yleistä viestiä tuuttaa tulemaan. Eka-tokan opettaja otti tavaksi ns. viikkokirjeen lähettämisen, jossa lyhyesti kertoi mitä viikon aikana luokassa oli ollut, kirjasi vielä läksyt, joita oli ollut jne. Ihan kiva. Yläkoulussa on sitten paljon enemmän tullut nuoren henkilökohtaisesta olemisesta tietoa. Meillä on tullut lähes viikoittain joku positiivinen Wilma-merkintä, joka tietysti on tuntunut kivalta sekä nuoresta että vanhemmasta.
Toki joitakin omituisempiakin Wilma-viestejä (tai viestimättä jättämisiä) on ollut. Esim. yläkoulussa ysiluokkalaiselle oli laitettu viesti, että pulpetti on sotkuinen. Opettaja ei kuitenkaan ollut puhunut asiasta oppilaalle, joten tämä tuntui vähän typerältä. Alakoulussa tämä paljon viestivä opettaja jätti kertomatta koulussa omalle lapsellemme sattuneesta lääkärin huomiota vaatineesta tapaturmasta.
Yleisesti olen sitä mieltä, että Wilma on hyvä. Vastuullisesti käytettynä sekä opettajan että vanhempien viestikanavina aivan loistava. Toki ylilyöntekjä välillä tapahtuu puolin ja toisin varmasti, mutta yleisesti ottaen helppokäyttöinen ja toimiva.
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta. Vanhin aloitti lukion, keskimmäinen on kasilla ja kuopus kolmosella. Wilma-viestintää on ollut monenlaista vuosien varrella. Alakoulussa oman kokemuksen mukaan Wilmaa käytetään vähemmän. Yleisenä viestikanavana tietysti jonkun verran ja riippuu paljon opettajan aktiivisuudesta, miten paljon tätä yleistä viestiä tuuttaa tulemaan. Eka-tokan opettaja otti tavaksi ns. viikkokirjeen lähettämisen, jossa lyhyesti kertoi mitä viikon aikana luokassa oli ollut, kirjasi vielä läksyt, joita oli ollut jne. Ihan kiva. Yläkoulussa on sitten paljon enemmän tullut nuoren henkilökohtaisesta olemisesta tietoa. Meillä on tullut lähes viikoittain joku positiivinen Wilma-merkintä, joka tietysti on tuntunut kivalta sekä nuoresta että vanhemmasta.
Toki joitakin omituisempiakin Wilma-viestejä (tai viestimättä jättämisiä) on ollut. Esim. yläkoulussa ysiluokkalaiselle oli laitettu viesti, että pulpetti on sotkuinen. Opettaja ei kuitenkaan ollut puhunut asiasta oppilaalle, joten tämä tuntui vähän typerältä. Alakoulussa tämä paljon viestivä opettaja jätti kertomatta koulussa omalle lapsellemme sattuneesta lääkärin huomiota vaatineesta tapaturmasta.
Yleisesti olen sitä mieltä, että Wilma on hyvä. Vastuullisesti käytettynä sekä opettajan että vanhempien viestikanavina aivan loistava. Toki ylilyöntekjä välillä tapahtuu puolin ja toisin varmasti, mutta yleisesti ottaen helppokäyttöinen ja toimiva.
Miten ihmeessä ysiluokkalaisen pulpetti voi olla sotkuinen, kun ei yläkoulussa ole kenelläkään omaa pulpettia vaan oppilaat istuvat joka tunti eri pulpetissa. Ja jos yläkoulun pulpetti on sotkuinen, se meinaa sitä, että pulpetin kanteen on tuherrettu, koska mitään muuta pulpetissa ei ole kuin kansi ja jalat. Tämän tihutyön ope usein huomaa vasta tunnin jälkeen, kun oppilas on jo lähtenyt. Ja jos itse olisi pulpettiin piirtänyt murkku, niin kyllä minäkin sanoisin kotona, etten tiedä asiasta mitään. Nevahööd, en yhtään tiedä, mitä merkintä koskee, outo ope! Just joo.
Joo, hyvä ap, juuri tuolla asenteella kannattaa lähteä koulutielle! Itsekin opena aina odotan jännityksellä miettien, millaisia idiootteja huoltajat tänä vuonna mahtava olla ja tulkitsen kaikki yhteydenotot kotoa ihan tästä vinkkelistä!
Viimeisimmäksi tullut viesti koskien vanhempainyhdistyksen kokousta (koko koulun vanhemmille), seuraava viesti koskien vanhempainiltaa (koko luokan vanhemmille), sitten on ollut muita koko koulua tai luokkaa tai valinnaisaineryhmää tai liikunta/käsityö tms. ryhmää koskevia tiedotteita, muistutus tarkistaa wilmasta muuttuneet lukujärjestykset, yksi täivaroitus terveydenhoitajalta, terveydenhoitajalta toinen viesti koskien terveystarkastuksia jne.
Meillä ei tosiaan kovin aktiivisesti käytetä tuntimerkntöjä... Saa nähdä, mikä on nykyisen opettajan kanta esimerkiksi kokeiden merkitsemiseen (sen verran alussa vasta kouluvuosi, ettei voi tietää). Viime vuonna kokeet merkitsi wilmaan vain enkun ope.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolme lasta. Vanhin aloitti lukion, keskimmäinen on kasilla ja kuopus kolmosella. Wilma-viestintää on ollut monenlaista vuosien varrella. Alakoulussa oman kokemuksen mukaan Wilmaa käytetään vähemmän. Yleisenä viestikanavana tietysti jonkun verran ja riippuu paljon opettajan aktiivisuudesta, miten paljon tätä yleistä viestiä tuuttaa tulemaan. Eka-tokan opettaja otti tavaksi ns. viikkokirjeen lähettämisen, jossa lyhyesti kertoi mitä viikon aikana luokassa oli ollut, kirjasi vielä läksyt, joita oli ollut jne. Ihan kiva. Yläkoulussa on sitten paljon enemmän tullut nuoren henkilökohtaisesta olemisesta tietoa. Meillä on tullut lähes viikoittain joku positiivinen Wilma-merkintä, joka tietysti on tuntunut kivalta sekä nuoresta että vanhemmasta.
Toki joitakin omituisempiakin Wilma-viestejä (tai viestimättä jättämisiä) on ollut. Esim. yläkoulussa ysiluokkalaiselle oli laitettu viesti, että pulpetti on sotkuinen. Opettaja ei kuitenkaan ollut puhunut asiasta oppilaalle, joten tämä tuntui vähän typerältä. Alakoulussa tämä paljon viestivä opettaja jätti kertomatta koulussa omalle lapsellemme sattuneesta lääkärin huomiota vaatineesta tapaturmasta.
Yleisesti olen sitä mieltä, että Wilma on hyvä. Vastuullisesti käytettynä sekä opettajan että vanhempien viestikanavina aivan loistava. Toki ylilyöntekjä välillä tapahtuu puolin ja toisin varmasti, mutta yleisesti ottaen helppokäyttöinen ja toimiva.
Miten ihmeessä ysiluokkalaisen pulpetti voi olla sotkuinen, kun ei yläkoulussa ole kenelläkään omaa pulpettia vaan oppilaat istuvat joka tunti eri pulpetissa. Ja jos yläkoulun pulpetti on sotkuinen, se meinaa sitä, että pulpetin kanteen on tuherrettu, koska mitään muuta pulpetissa ei ole kuin kansi ja jalat. Tämän tihutyön ope usein huomaa vasta tunnin jälkeen, kun oppilas on jo lähtenyt. Ja jos itse olisi pulpettiin piirtänyt murkku, niin kyllä minäkin sanoisin kotona, etten tiedä asiasta mitään. Nevahööd, en yhtään tiedä, mitä merkintä koskee, outo ope! Just joo.
Oli asia nyt miten hyvänsä, niin mielestäni olisi fiksua sanoa nuorelle itselleen asiasta ja vaikka laittaa hänen siivoamaan töhrynsä eikä vain laittaa asiaa Wilmaan. Kotona toki keskusteltiin asiasta, mutta minkäpä vanhempikaan sen kummemmin asialle mahtaa. Tälle nuorelle on koko peruskoulu-uran aikana tullut ehkä n. 3 negatiivista Wilma-merkintää, että meillä on ollut mahdollisuus suhtautua niihin enemmän mielenkiintoisina ilmiöitä ja miettiä, miksi asiasta ei ole keskusteltu koulussa. Veikkaan, että keskustelu olisi tehokkaampi keino monestikin, kuin Wilma-täppi. /7
No opettajasta riippuen laidasta laitaan. Kuopuksen edellinen alakoulun opettaja laittoi pelkästään negatiivisia asioita. Jokaikinen unohdus, myöhästyminen ja mikä tahansa löytyi negatiivisena merkintänä Wilmassa. Esim. tilanne, jossa lapsi kouluun tullessaan unohti repun koulun kentälle ja juoksi hakemaan sen ja myöhästyi minuutin -kaksi oli salamana myöhästymismerkintänä Wilmassa (vaikka lapsi oli siis jo tullut luokkaan, kun huomasi unohduksen. Näitä tämäntyyppisiä oli muillakin, ei siis vain oma kokemukseni). Sinistä tuli myös aiheista heilutteli jalkoja pulpetin alla ja käytti liian lyhyttä kynää. Viestit olivat yleisluontoisia koko koulun/luokan tiedotteita ja jos oli henkilökohtaisempaa, se oli jotain negatiivista.
Nylyinen opettaja ei oikeastaan käyttänyt Wilmaa kuin yleisiin tiedotteisiin. Ei tee tuntimerkintöjä lainkaan. Viestit yleisluontoisia luokan/koulun viestejä. Ei positiivista muttei negatiivistakaan palautetta. Jos laittaa henkilökohtaisempaa viestiä, niin oli aihetta (esim. kerran lapsellani oli joku kirjastonkirja kadonnut, löytyi sitten kotoa hyllystä kun sitä etsimme.
Yläkoulussa tulee todella paljon "plussaa", eli vihreitä tuntimerkintöjä. Kaikki opettajat antavat noita, mutta suomen ope on ihan paras. Kirjoittaa aina vihreän merkinnän yhteyteen mikä on ollut syynä tähän "onnistuminen oppitunnilla" merkintään. Esim. vaikka että "onnistuit väittelyssä, perustelit sujuvasti kantasi ja osasit kuunnella myös vastapuolta" tms. Näitä tulee molemmille yläkoululaisillemme lähes kaikissa oppiaineissa. Sinisiä "laiminlyönti" merkintöjä ei ole nyt kahden vuoden aikana tullut yhtää. Joko siis huolehtivat asioistaan perfect tai opettajat eivät merkkaa niitä. varsinaiset viestit asiallisia ja yleensä koko luokkaa/koulua koskevia.
Wilma on ihan hyvä yhteydenpitoväline.
Vierailija kirjoitti:
Joo, hyvä ap, juuri tuolla asenteella kannattaa lähteä koulutielle! Itsekin opena aina odotan jännityksellä miettien, millaisia idiootteja huoltajat tänä vuonna mahtava olla ja tulkitsen kaikki yhteydenotot kotoa ihan tästä vinkkelistä!
Hain tällä aloituksella kokemuksia, niin hyviä kuin huonoja. Minulla on Wilmaan ihan hyvä asenne, en oikein ymmärrä miksi luit aloituksen jotenkin negatiivisena.
ap
Opettajista riippuu millaisia viestejä tulee. Mulla on toinen lapsi alakoulussa ja toinen yläkoulussa. Alakoulusta tulee lähinnä läksyunohdusmerkintöjä, mutta luokanope ei ikinä laita sinne vastaavasti positiivisia merkintöjä. Lapsi saa kuitenkin kokeista kiitettäviä, joten kai jotain onnistumisiakin olisi.
Yläkoulusta tulee lähinnä positiivisia, yksilöityjä merkintöjä kuten "tuntityösjentely aktiivista". Teini on ihan hyvä koulussa ja tunnollinen tyyppi, joten kuva, että opettajatkin huomaa sen.
Vilmaviestit ovat aina jotain retkiin ym. erityiseen liittyviä tiedotteita.
Molemmat lapset on alakoulussa, ja on tullut lähinnä vain koulua tai koko luokkaa koskevia tiedotuksia. Yksi opettaja lähetti joskus jonkun "hyvä hyvä" -palautteen, mutta lapsikaan ei muistanut mitä oli silloin tunnilla tehnyt (opettaja ei siis tavannut mitenkään turhaan heti antaa palautetta, hyvässä tai pahassa). Toistaiseksi kummallakaan lapsella ei ole ollut mitään ongelmia tai "pahantekoa", eli ei muunlaisia viestejä ole tullut noiden yhteistiedotteiden lisäksi.
Oletan, että jos Wilman kautta tulee jotain negatiivista lapsesta, niin taitaapi olla aiheellistakin. On tullut merkintöjä, että jokin vihko on jäänyt kotiin tai sit läksy tekemättä. Ekalla olevalle tullut lähinnä yleisiä tiedotuksia, tyyliin huomenna alkaa liikunnassa se ja se, ne ja nämä mukaan.
Wilma on hyvä ja saa tiedon, jos lapsi toistuvasti jotain unohtelee ja itse en sitä tiedä. En nimittäin 6-luokkalaisen reppua ratsaa joka päivä.
Meille on tullut kolmen vuoden aikana pelkkiä koulun/luokan tiedotteita, ei mitään henkilökohtaista. Nyt kun toinen lapsi aloitti eskarin, on yksi viesti tullut, jossa ope kertoi, että lapsi on loukannut lievästi itsensä ulkoleikeissä.
Vierailija kirjoitti:
Opettajista riippuu millaisia viestejä tulee. Mulla on toinen lapsi alakoulussa ja toinen yläkoulussa. Alakoulusta tulee lähinnä läksyunohdusmerkintöjä, mutta luokanope ei ikinä laita sinne vastaavasti positiivisia merkintöjä. Lapsi saa kuitenkin kokeista kiitettäviä, joten kai jotain onnistumisiakin olisi.
Yläkoulusta tulee lähinnä positiivisia, yksilöityjä merkintöjä kuten "tuntityösjentely aktiivista". Teini on ihan hyvä koulussa ja tunnollinen tyyppi, joten kuva, että opettajatkin huomaa sen.
Vilmaviestit ovat aina jotain retkiin ym. erityiseen liittyviä tiedotteita.
Tää on muuten jännä ilmiö ja ilmeisen yleinen. Että alakoulussa tulee pelkkää sinistä merkintää, eli jokainen unohdus ja muu merkataan ja just hupaisaakin osastoa "ei muista tehdä marginaaleja matematiikan vihkoon". Mutta koskaan mistään ei tule "plussaa".
Kun sama oppilas menee yläkouluun, alkaa tulla vihreää "onnistuminen oppitunnilla" ja siniset katoavat kokonaan tai ainakin rajoittuvat johonkin oikeasti merkitykselliseen".
Meillä koulussa keskusteltiin tästä vanhempaintoimikunnassa ihan ja asiaa kysyttiin opettajilta. Opettajilla kuulemma niin kiire, etteivät ehdi laittaa positiivisia merkintöjä.
Mites täällä luokanopet tämän koette? Annatteko plussaa ja jos ette, niin miksi ette? Kuvittelisi jokaisen oppilaan osoittavan lukuvuoden aikana edes pari kertaa positiivista otetta. Vaikka se pahin unohtelijakin, voisihan sitä merkata vaikka että "hienoa, kahteen viikkoon ei yhtään unohdusta, jatka Pekka samaan malliin!" Kun kuitenkin ehtii ne ns. negatiiviset asiat merkkaamaan.
Kirjaan Wilmaan mahdollisia ongelmia siltä varalta, että ongelmat kasaantuvat ja tarvitaan dokumentaatiota tapahtuneista. Se on siis lähinnä koulun omaa kirjanpitoa. Positiiviset tuntimerkinnät ovat lähinnä validaatiota vanhemmille siitä, miten erinomainen heidän lapsensa on. Tällaisen psykologisen tuen tarjoaminen ei nähdäkseni kuulu minun tehtäviini. Oppilaitahan näen useamman kerran viikossa ja kahden kesken keskimäärin kerran kurssissa. Lisäksi korjaan kirjoitelmia. Siinä ehtii kyllä antaa palautetta riittämiin.
Jotkut kollegat käyttävät paljon energiaa vanhempien kanssa vääntämiseen, murehtimiseen ja oman julkisuuskuvansa hallintaan. Minulle vanhemmat ovat melkolailla neutraaleja. En ajattele heitä yhtään enempää kuin on työni hoitamisen kannalta välttämätöntä. Viestini kotiin eivät ole juuri koskaan pidempiä kuin tämä teksti.
Meillä tuli jossain vaiheessa vain negatiivista palautetta, niin että se alkoi jo vaikuttamaan tokaluokkalaiseen. Alkoi siis lannistumaan kun yrittää käyttäytyä, mutta välillä tulee törttöiltyä ja hyvästä käytöksestä ei saa mitään palautetta. Keskusteltiin tästä opettajan kanssa ihan asiallisesti, ja hän lupasi ryhdistäytyä positiivisen palautteen annossa. Näin tapahtuio ja loppujen lopuksi noita negatiivisia palautteita ei enää tullut, kun tyttö alkoi uskoa, että hyvästä käytöksestä saa parempaa palautetta. Meillä siis Wilma-yhteistyö on toiminut loppujen lopuksi todella hyvin opettajan kanssa.
Mä olen ainakin saanut aina asiallisia Wilma-viestejä. Vanhin lapsista on jo täysikäinen ja nuorinkin yli 10 vuotta ja neljä lasta yhteensä. Joten viestejä on tullut aikojen saatossa runsaasti.