Lue keskustelun säännöt.
Mikä ratkaisee asunnon ostopäätöksen?
Ihmettelevä asunnonmyyjä
31.08.2016 |
Ollaan tällä hetkellä miehen kanssa myymässä kolmiota Helsingissä suositulla, lapsiperhevaltaisella asuntoalueella ja on alkanut mietityttää pari asiaa.
Oma asuntomme on valmistunut vuonna 2004 ja on alkuperäisessä, mutta tosi siistissä kunnossa. Normiparketit, kaakelit kylpyhuoneessa ja tosi tilava avokeittiö ja lasitettu parveke. Talomme on mös omalla tontilla ja vastike kohtuullinen. Hintapyyntömme on jo hieman alle vastaavien asuntojen ja katsojia on käynytkin.
Välittäjän mukaan katsojista suurin osa on vuokralla asuvia nuoriapareja, jotka ovat hankkimassa ensiasuntoa. Vaatimukset ovat kuitenkin heillä mielestäni aika kovia: pitäisi olla vastaremontointu designkeittiö etc. ja silti asunto pitäisi saada pilkkahintaan.
Lähistöllä on myyty nopeasti pienempi kolmio, joka vuokratontilla ja kovalla vastikkeella, mutta toki se oli hyvin stailattu ja nätti vastaremontoitu keittiö. Mutta mielestäni se oli aika ahdas kun pieniin neliöhin ahdettu kolme huonetta. Myös omasta taloyhtiöstä myyty nopeasti vastaavankuntoinen kolmio, mutta toki ylemmästä kerroksesta, meidän on toisessa.
Kiinnostaisi tietää, eikö nuoriapareja ollenkaan kiinnosta tulevat asuntokustannukset? Ihanan keittiönhän voi itsekin remontoida, eikä se kustanna kuin sen muutamia tuhansia, mutta vuokratontti voi tulla yllättävän kalliiksi.
Itse ollaan jo varattu uudesta, rakenteilla olevasta kämpästä jo asunto, mutta vissiin joudumme sen perumaan, koska emme saa omaamme myytyä kuin ehkä ihan pilkkahintaan. Olen kyllä sanonut välittäjälle, että emme voi myydä tietyn hinnan alle, koska muuten emme pysty kustantamaan uutta asuntoamme.
Mutta tuntuu, että häntä kiinnostaa vain se, että ei jää kokonaan ilman palkkiota, ihan sama vaikka antaisimme asuntomme puoli-ilmaiseksi. Inhottaa tämä jatkuvassa epävarmuudessa eläminen. Jos olisin tiennyt miten inhottavaa tämä on en olisi ryhtynyt koko myyntihommaan. Jotenkin katsoo jo asuntoaankin uusin silmin, ollaan ihan hyvin viihdytty tässä, vaikka ei muille kelpaakaan.
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Myyntiä varten ollaan kyllä siivottu kämppä tosi siistiksi ja stailattu parhaamme mukaan ja meillä kiva sisustuskin, retroa ja modernia yhdistetty. Makuasioita tietty.
Pohjasta ollaan saatu jotain kommenttia kun se ei ole ihan perustyyliä: Vinoja seiniä, vähän kiilamaisuutta. Asia johon itse ihastuin, mutta muiden mielestä ei ehkä olekaan niin kiva.
Keittiössä on paljon laskutilaa, joka mun mielestä ollut tosi hyödyllistä kun molemmat meillä osallistuu ruoanlaittoon. Meillä siis on jo valkoiset siistit seinät, valkoiset kaakelit kylppärissä ja vaaleanharmaa salmiakkikuvioinen hillitty boordi kylppärin katonrajassa (joo, ei varmaan uusinta uutta enää). Harmaat lattiaklinkkerit. Keittiönkaapit vaaleanharmaat. Tammiparketit (ei nekään varmaan kaikkein trendikkäimpiä enää tietty)
Olen kyllä siinä mielessä aika ällistynyt, että tosiaanko ihmiset uusii kaakelit kylppärissä, parketit lattiassa, keittiön kalustukset 5 vuoden välein kun ei enää ole uusinta trendiä. Ei mulla vaan olisi varaa. Ja sen verran ekologinen olen, että tekisi pahaa tollainen.
Toki tyhmää oli tehdä kauppaa uudesta ennen kuin oma myyty, mutta kyseessä oli haluttu uniikkitalo, josta sopivat asunnot menneet nopeasti. Ja tietysti uskoin, että omakin menee nopeasti kun muut asunnot meidän alueella ovat menneet.
Lisää lainaa uuden asunnon hankintaan varmaan saisin, mutta en haluaisi kun just entisestä lainasta just pääsin eroon.
AP
Kai ymmärrät että omasta mielestäsi unelma sisustus ei välttämättä ole sitä suurimman osan asunnon ostajien mielestä? Jos haluaa joskus myydä asuntonsa niin sen omasta mielestään unelmakodin sijaan kannattaa suosia konservatiivista sisustusta ja turvallisia värivalintoja, sekä painottaa keittiön ja asunnon toimivuutta tärkeämmäksi kuin ulkonäköä tai tyyliä. Tyylissä kannattaa valita yksinkertaista ja mahdollisimman universaalia ja valkoista väriä joka on ehkä turvallisin väri valinta. Tapetit voi laittaa vaikka kuinka villit haluaa, koska ne on helppo ja halpa vaihtaa tarvittaessa myyntiä varten. Sama pätee muihinkin nopeasti muutettavissa oleviin juttuihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin, että jos ollaan remonttitaitoisia, niin sitten etsitään sellaista remonttikohdetta, jonka toki saa halvemmalla.
Ehkä tässä vähän huomaa sukupolvien kuilua. Itse ollaan jo tukevasti keski-ikäisiä ja aloitettu se oma omistusasumisura yksiöstä (joka ei todellakaan ollut mitään viimeistä huutoa, mutta oli vaan kiva päästä oman katon alle)
Nykyajan kolmikymppiset on vaativampia:ostetaan heti kolmio ja sen oltava viimeisen päälle valmiiksi.
Mutta tulee mieleen sekin, että jos sitten muutaman vuoden päästä tulee muuttotarve ja pitääkin remontoida kaikki pinnat ja keittiöt, kylppärit taas uuteen uskoon, että kelpaa uudelle ostajalle. Aika kalliiksi taitaa tulla.
Välittäjämme sanoikin, etä vimeksi käynyt pariskunta oli tosi pitkään etsinyt asuntoa, koska mikään ei ole kelvannut. Toisaalta tuntuu, että uudehko talo kelpaisi kun ei ole kallista putkiremppaa tulossa, mutta siitä ei oltaisi käytännössä valmiita maksamaan juuri mitään. Saatiin nimittäin kättelyssä aivan naurettava tarjous (jolla ei meidän alueella saisi edes kaksiota.) Varmaan siksi, että olisi pitänyt rempata mieleiseksi.
No eihän meidän kannata sillä hinnalla myydä. Mieluummin itse asutaan sitten tässä 76-neliöisessä , ei niin trendikkäässä kolmiossa ja rempataan pinnat sitten kun ne kuluvat kun myydään sellaisella hinnalla, jolla ei saataisi edes kaksiota huonoltakaan alueelta.
Onneksi mies ei ole vielä alkanut valittaa, vaikka muuttoidea oli mun. Mutta opettavaista tämä kyllä on ollut.
AP
Vierailija kirjoitti:
Me olemme juuri tuollainen vuokralla asuva nuoripari, jolla on etsinnässä ensimmäinen omistusasunto. Meille tärkeimmät kriteerit ovat sijainti, hinta ja asumiskulut. Muita toivottavia ominaisuuksia ovat oma sauna, aurinkoinen (lasitettu) parveke ja asunnon sijainti talon ylimmissä kerroksissa. Emme ole oikeastaan katsoneetkaan 1.-3. kerroksen asuntoja. Remonttitaitoa löytyy, joten joko edullinen ja remontoitava tai hieman kalliimpi ja lähes upouusi koti. Jotenkin tuntuu mielekkäämmältä remontoida vähän vanhempaa kuin 10 vuotta sitten rakennettua.
Esim. tässä pari asuntoa, joissa menis sekä kylppäri että keittiö remonttiin, joten ei kiitos meille
Tässä kakkosessa on just sellainen lattia, kuin josta aiemmin kirjoitin. Tästä saisi huomattavasti kivemman, kun maalauttaisi keittiön kaapinovet vaaleanharmaiksi, vaihtaisi kahvat ja uusisi välitilan ja ehkä tasot. Seinät uusiksi, ja jo listojen vaihto valkoiseksi muuttaisi lattian vähemmän hallitsevaksi. Kylppäriä vaan pitäisi sietää pari vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Myyntiä varten ollaan kyllä siivottu kämppä tosi siistiksi ja stailattu parhaamme mukaan ja meillä kiva sisustuskin, retroa ja modernia yhdistetty. Makuasioita tietty.
Pohjasta ollaan saatu jotain kommenttia kun se ei ole ihan perustyyliä: Vinoja seiniä, vähän kiilamaisuutta. Asia johon itse ihastuin, mutta muiden mielestä ei ehkä olekaan niin kiva.
Keittiössä on paljon laskutilaa, joka mun mielestä ollut tosi hyödyllistä kun molemmat meillä osallistuu ruoanlaittoon. Meillä siis on jo valkoiset siistit seinät, valkoiset kaakelit kylppärissä ja vaaleanharmaa salmiakkikuvioinen hillitty boordi kylppärin katonrajassa (joo, ei varmaan uusinta uutta enää). Harmaat lattiaklinkkerit. Keittiönkaapit vaaleanharmaat. Tammiparketit (ei nekään varmaan kaikkein trendikkäimpiä enää tietty)
Olen kyllä siinä mielessä aika ällistynyt, että tosiaanko ihmiset uusii kaakelit kylppärissä, parketit lattiassa, keittiön kalustukset 5 vuoden välein kun ei enää ole uusinta trendiä. Ei mulla vaan olisi varaa. Ja sen verran ekologinen olen, että tekisi pahaa tollainen.
Toki tyhmää oli tehdä kauppaa uudesta ennen kuin oma myyty, mutta kyseessä oli haluttu uniikkitalo, josta sopivat asunnot menneet nopeasti. Ja tietysti uskoin, että omakin menee nopeasti kun muut asunnot meidän alueella ovat menneet.
Lisää lainaa uuden asunnon hankintaan varmaan saisin, mutta en haluaisi kun just entisestä lainasta just pääsin eroon.
AP
Eivät ihmiset varmaan uusikaan viiden vuoden välein, mutta kun on itse saanut valita mieleisensä, niin sitä kyllä kestää kymmenen vuotta tai pidempään.
Jos edelleen asuttaisiin asunnossa, joka rempattiin 2002-2003, niin varmaan oltaisiin uusimassa keittiötä. Voi olla että tasot olisivat vaihtuneet jo aiemmin. Laitettiin sinne perus kiiltävät valkoiset ovet isoilla tankovetimillä (?), eiköhän ne jo kyllästyttäisi. Kylppärin siniset mosaiikkilaatat ja valkoiset seinälaatat kelpaisivat edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Myyntiä varten ollaan kyllä siivottu kämppä tosi siistiksi ja stailattu parhaamme mukaan ja meillä kiva sisustuskin, retroa ja modernia yhdistetty. Makuasioita tietty.
Pohjasta ollaan saatu jotain kommenttia kun se ei ole ihan perustyyliä: Vinoja seiniä, vähän kiilamaisuutta. Asia johon itse ihastuin, mutta muiden mielestä ei ehkä olekaan niin kiva.
Keittiössä on paljon laskutilaa, joka mun mielestä ollut tosi hyödyllistä kun molemmat meillä osallistuu ruoanlaittoon. Meillä siis on jo valkoiset siistit seinät, valkoiset kaakelit kylppärissä ja vaaleanharmaa salmiakkikuvioinen hillitty boordi kylppärin katonrajassa (joo, ei varmaan uusinta uutta enää). Harmaat lattiaklinkkerit. Keittiönkaapit vaaleanharmaat. Tammiparketit (ei nekään varmaan kaikkein trendikkäimpiä enää tietty)
Olen kyllä siinä mielessä aika ällistynyt, että tosiaanko ihmiset uusii kaakelit kylppärissä, parketit lattiassa, keittiön kalustukset 5 vuoden välein kun ei enää ole uusinta trendiä. Ei mulla vaan olisi varaa. Ja sen verran ekologinen olen, että tekisi pahaa tollainen.
Toki tyhmää oli tehdä kauppaa uudesta ennen kuin oma myyty, mutta kyseessä oli haluttu uniikkitalo, josta sopivat asunnot menneet nopeasti. Ja tietysti uskoin, että omakin menee nopeasti kun muut asunnot meidän alueella ovat menneet.
Lisää lainaa uuden asunnon hankintaan varmaan saisin, mutta en haluaisi kun just entisestä lainasta just pääsin eroon.
AP
Sinulle ne kaakelit ja parketit ja keittiön kalustukset ovat vielä uusia, koska olet asunut asunnossa vähän aikaa. Mahdollinen ostaja ostaa itselleen "uutta" ja katsoo asioita sillä silmällä. Tietyt asiat nyt vain vanhenevat hyvin nopeassa tahdissa, se on myyjän hyväksyttävä ja tehtävä niille jotain, jos haluaa asunnostaan eroon päästä. Eli joko remontoitava nykymakuun tai tiputettava reilusti hintaa, jotta uudelle omistajalle jää remonttirahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma havaintonikin tukee tuota, että vuokratontilla ja sen vuoksi ostohinnaltaan halvempi asunto menee nopeammin kaupaksi, vaikka varsinaiset kuukausittaiset asumiskulut tontinvuokravastikkeineen tuollaisessa onkin moninkertaiset. En tiedä kuinka pankki ottaa huomioon näitä kuluja, ehkä tällaiseen on helpompi saada lainaa, vaikka asuminen on kallista.
Omat huomioni ovat tästä meidän omasta 58 huoneiston taloyhtiöstä, jossa kukin huoneisto voi itse päättää, että lunastaako oman tonttiosuutensa vai maksaako siitä vuokravastiketta. Me kun ostimme tämäm asunnon, niin tässä huoneistossa oli tonttiosuus lunastettu ja hinta oli näin ollen n. 70ke korkeampi kuin vastaavassa vuokraosuushuoneistossa. Mitä tässä vuosien aikana on taloyhtiön asuntokauppoja sitten seurannut, niin ne vuokratontilliset menivät huomattavasti nopeammin kaupaksi. Näistä ostajista kyllä moni on sittemmin myös lunastanut tonttiosuudet itselleen (Nykyään meillä ei taida ollakaan kuin 5-6 tonttivuokraa maksavaa, muut ovat lunastaneet tontit.), mutta ehkä varsinainen ostopäätös on helpompi sitten tehdä halvemman hinnan kanssa.
Me ostimme juuri tässä kuussa ensiasuntomme. Lainaneuvotteluista pankkien kanssa jäi sellainen olo, että vakuuksien riittävyys on ensisijaisen tärkeää, tulojen ja menojen suhdetta vilkaistiin ehkä nopeasti. Vaikka siis omistustontti tulisi ostajalle huomattavastikin halvemmaksi, lainan saaminen on paljon vaikeampaa. Esimerkiksi teidän tapauksessanne ensiasunnon ostajalla pitäisi olla omistustontillisessa 7 000 euroa enemmän omia säästöjä tai vaihtoehtoisesti 70 000 enemmän muuta vakuuta, ja se voi olla monelle jo aika ratkaiseva ero.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lentokentän läheisyys tärkeä, mies matkustaa lähes viikoittain. Mutta ei varmaan satu tuohon teidän tapaukseen.
Miten sun miehen matkustelu liittyy mihinkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsellä on kuitenkin jo sen verran monta asunto-ostoa takanapäin, että tiedän, että yleensä joistain kriteereistään joutuu tinkimään aina (jos ei siis ole miljonääri). En olisi varmaan ostanut ainuttakaan asuntoa, jos en olisi pystynyt sitä tekemään.
Omassakin tuttavapiirissä oli aikoinaan tyyppi, joka takavuosina etsi kaksiota Helsingin keskustasta, jossa piti olla kunnon keittiö ja kaikki vimpan päälle. Mutta rahaa oli käytössä vain aika pieni määrä. Avoimesti halveksi mun ja siskon huonokuntoista kaksiota, joka oli kuitenkin funkkistalossa. Ei olisi kuulemma maksanut mitään moisesta mörskästä. No aikansa etsittyään sitten päätyi 19-neliöiseen yksiöön, ainoaa mihin oikeasti varaa.
Sitä vaan mietin, että kun nämä vaativat ensiasunnonostajat vuosikausia asuu siellä vuokralla (jossa oletettavasti ei ole sitä designkeittiötä) ja etsii sitä unelmiensä täyttymystä joku toinen ei niin vaativa voi saada lähes sen unelmansa kunhan vähän on valmis tinkimään.
Voihan olla, että joku meidänkin asuntoa kyttää sillä silmällä, että ajattelee, että kohta noiden on pakko myydä puoli-ilmaiseksi. Mutta onneksi ei ole. Niin kuin joku täällä jo totesi, niin voidaan menettää se käsiraha uudesta asunnosta (joka toki kirpaisee sekin), mutta jäähän meille sentään meidän vanha asunto jäljelle.
AP
Tai jos vanha tosiaan on velaton, laitatte sen vuokralle ja ostatte uuden lainarahalla. Vuokraa saisitte varmaan yli tonnin, mistä riittäisi ihan mukavasti rahaa lainan maksuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me n. 30-vuotias pariskunta ostimme asunnon, jossa oli tehty hyvin vähäisiä remontteja viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan. Se näkyi hinnassa, joten saamme laittaa kaiken mieleiseksi. Mikä myös maksaa, avaimet käteen keittiön hinta on yli 14000 euroa, tinkimisen jälkeen. Putkiremontti on tulossa, joten kylppäriä ei tarvitse uusia itse, putkiremontin hinta tosin on yli 900 euroa neliö. Maalaukset ym. hoidamme itse, mutta eivät maalit ja esim. uudet lattiamateriaalitkaan ilmaisia ole.
Mitään erityistä hinkua remontin tekoon ei ollut, asunnoksi olisi kelvannut myös "valmis ratkaisu". Mutta sen olisi sitten pitänyt olla täysin mieleinen. Esim. boordi katon rajassa olisi täysin mahdoton ajatus.
Myynnin suhteen ap:lla on siis vaihtoehdot odottaa, että ostajaksi löytyy joku, joka ei ole pinnoista niin tarkka (pariskunta-asunnossa lienee turha toivo), hämätä vähän tumpelompaa ostajaa pienellä pintaremontilla (esim. kaakeleiden maalaus) tai laskea hinta ns. pommikuntoista asuntoa vastaavaksi.
Myös välittäjän vaihto saattaa kannattaa, joillakin välittäjillä roikkuvat aivan ok asunnot kuukausikaupalla myytävänä, kun toiset ovat myyneet täysin vastaavat muutamassa viikossa. Oletko seurannut mitä oma välittäjänne on myynyt ja millaisella myyntiajalla?
Sitä vaan pohdin, että miksi ylipäänsä tulla silloin edes asuntonäyttöön tai pyytää yksityisnäyttöä jos valmiiksi näkee edellämainitut ällötysasiat netissä, jossa hyvin havainnolliset kuvat?
'Tuota välittäjäasiaa olen itsekin miettinyt. Otin alueen tuntevan välittäjän, joka myynyt kyllä nopeasti aiemmin ja taisi odottaa saavansa meidänkin kämpästä helpot rahat. Mutta meillä ei kyllä kyllä oikein synkkaa. On hyvin kiireinen, vähäpuheinen mieshenkilö, jolta saa hohtimilla nyhtää mitään infoa. Ja oli viime viikollakin tosi pitkään tavoittamattomissa. Myöhemmin selitti, että oli ollut omakotitalon kuntokartoituksessa. Jouduin jäljittämään kollegan kautta häntä kun herraan ei saanut yhteyttä. Ollaan voitu ehkä missata potentiaalisia ostajia kun välittäjään ei saa yhteyttä.
Harmittaa, että ei otettu naisvälittäjää, joka ehkä osaisi paremmin kommunikoida mahdollisten ostajakanditaattien kanssa. Meillä vielä sopimuskautta jäljellä, joten eroonkaan ei pääse.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmeisesti suurin ongelmanne on siis välittäjä. Eipä siinä sitten mitään, käytte sopimuskauden aikana muissa asuntonäytöissä ja valkkaatta jonkun aktiivisesti kauppaa käyvän tapauksen seuraavaksi välittäjäksi. Siis sellaisen, jonka ilmoitus on hyvä, joka esittelee asunnon asiallisesti ja ottaa teihin "mahdollisiin ostajiin" asuntonäytön jälkeen yhteyttä.
Meille ykkönen sijainti (keskusta-asunto),parveke, hissi ja sauna vaatimuksena sekä autohallipaikka. Isot remontit tehty ja oma tontti plussaa. Kaakeleilla ja sienillä ei mitään merkitystä, mieluummin vähän vanhanaikaiset niin näkyy hinnassa. En myöskään vaihtaisi siistejä pintoja, jotka eivät mielestäni olisi täydelliset vaan sisustaisin muuten oman mieleni mukaan...tai no ehkä maalaisin, jos aivan järkyttävät omasta mielestäni tai vaihtaisin kaappien ovet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me myytiin alle 10 vuotta vanhaa siistä omakotitaloa muutama vuosi sitten. Ensimmäisellä välittäjällä oli 4kk, eikä tapahtunut mitään, vaihdettiin välittäjää ja pam; kahdessa viikossa talo oli myyty lähes samalla hinnalla, ehkä 5000 euroa laskettiin tuossa vaiheessa. Ei tulisi mieleenkään alkaa remontoimaan siisitä asuntoa myyntiä varten ja haluamme itse remontoida mieleisemme asunnoista muutenkin.
Tässä se muuttuja, teillä on tympeä välittäjä. Seuraan aktiivisesti ilmoituksia löytääkseni seuraavan kotini ja katson mikä firma ja onko mies vai nainen. Olin kerran näytöllä kiinnostavassa talossa, mutta välittäjä oli täysi sika, huonokäytöksinen, keski-ikäinen äijä. Siihen jäi se kämppä. Jo välittäjän naamakuva voi olla niin karsea, että kiinnostus lopahtaa. Myöskään pikkupimuja en huoli.
Mä en tykkäisi asua missään nimessä 1. krs:ssa ja 2. krs:kin on vähän siinä ja siinä. Nykyään on niin paljon kaikkia asuntomurtoja, että liian matalalla asuminen arveluttaa.
Käyttekö sitten varmuuden vuoksi katsomassa sellaisiakin kämppiä, joista jo kuvista näkee, että ei ole ihan mieleisiä?
Sen takia tätä kysyn kun meidän alue on pääosin rakennettu 2000-luvulla, joten siellä ei voi juuri ollakaan niitä remontoijan unelmia, jotka olisivat edullisempia. Jos sellaista haluaa, niin sitten pitäisi käydä näytöillä sellaisilla alueilla, joissa niitä on.
Kyllä minä ainakin koen niin, että 2000-luvun kämpät ovat kuitenkin hintavampia kuin esim. 60-luvun putkiremppaa odottavat. Vaikka ei sitä unelmakeittiötä olisikaan.
Sillä hinnalla jonka esim. putkiremontti kustantaa per neliö (jopa 900 euroa) tekee aika monta keittiöremppaa. Ja putkiremppa ei ole ainoa, julkisivuremontit, sähkö-, datakaapelointi, ilmastointirempat maksavat myös.
Mulle tullut kuitenkin semmoinen tuntuma, että nuoret ensiasunnon ostajat eivät aina ole miettineet näitä puolia asunnonhankinnasta. Meillekin pilkkahintaisen tarjouksen tehnyt pari olisi sillä hinnalla saanut jostain toiselta alueelta sen remontoitavan 50-60-luvun kolmion, mutta toki joutunut maksamaan myös ne muut tulevat taloyhtiön kustannukset.
Meidän alueelle rakennetaan myös täysin uusia asuntoja.Jos sitten haluaa just tämän päivän tyyliä, niin toki voi ostaa sellaisen. Mutta jostain syystä ne eivät liiku läheskään yhtä nopeasti kuin nämä vanhemmat.
AP
Nuorena mekin ihastuttiin viimeistä huutoa oleviin keittiöihin ja kylppäreihin, nyt arvostetaan sijaintia, kun sitä ei voi uusia ja sijainti on tärkein arvoon vaikuttava asia, pinnoilla ei ole ostotilanteessa merkitystä ja ainakaan niistä ei makseta.
No 12 vuotta vanha ei ole enää uusi. Olen samaa mieltä kuin monet muutkin eli ostaisin joko täysin upean tai huonokuntoisen eli joko suoraan muutto sisään tai remppaus halvempaan asuntoon.
Nuo 10+ vuotta vanhat asunnot on ostamisen kannalta just huonoimpia ellei jotakin remppaa tai stailausta ole jo tehty. Ainakin meidän alueella menee selkeästi hitaiten kaupaksi.
Vierailija kirjoitti:
...
Mutta tosiaan se mitä ihmettelen, että omalla tontille ei anneta mitään arvoa, vaikka esim. Helsinki tulee varmasti tulevaisuudessa aika tiuhaan korottamaan tonttivuokraa alueilla, jossa tontin arvokin nousee. Vaikka sopimuskausi uudella asuma-alueella on vielä aika pitkä, ei se tarkoita, että korotuksia ei sinä aikana tule.
...
Tämä on kyllä totta ja mielenkiintoinen asia, koska esimerkiksi Tampereella lähes kaikki uudet tontit ovat vuokratontteja, mutta ei se kyllä käytännössä hinnassa näy. Ihan tolkuttomia pyyntejä, mutta saahan sitä pyytää.
Myyntiä varten ollaan kyllä siivottu kämppä tosi siistiksi ja stailattu parhaamme mukaan ja meillä kiva sisustuskin, retroa ja modernia yhdistetty. Makuasioita tietty.
Pohjasta ollaan saatu jotain kommenttia kun se ei ole ihan perustyyliä: Vinoja seiniä, vähän kiilamaisuutta. Asia johon itse ihastuin, mutta muiden mielestä ei ehkä olekaan niin kiva.
Keittiössä on paljon laskutilaa, joka mun mielestä ollut tosi hyödyllistä kun molemmat meillä osallistuu ruoanlaittoon. Meillä siis on jo valkoiset siistit seinät, valkoiset kaakelit kylppärissä ja vaaleanharmaa salmiakkikuvioinen hillitty boordi kylppärin katonrajassa (joo, ei varmaan uusinta uutta enää). Harmaat lattiaklinkkerit. Keittiönkaapit vaaleanharmaat. Tammiparketit (ei nekään varmaan kaikkein trendikkäimpiä enää tietty)
Olen kyllä siinä mielessä aika ällistynyt, että tosiaanko ihmiset uusii kaakelit kylppärissä, parketit lattiassa, keittiön kalustukset 5 vuoden välein kun ei enää ole uusinta trendiä. Ei mulla vaan olisi varaa. Ja sen verran ekologinen olen, että tekisi pahaa tollainen.
Toki tyhmää oli tehdä kauppaa uudesta ennen kuin oma myyty, mutta kyseessä oli haluttu uniikkitalo, josta sopivat asunnot menneet nopeasti. Ja tietysti uskoin, että omakin menee nopeasti kun muut asunnot meidän alueella ovat menneet.
Lisää lainaa uuden asunnon hankintaan varmaan saisin, mutta en haluaisi kun just entisestä lainasta just pääsin eroon.
AP