Miksi pettämistä/jättämistä puolustellaan niin paljon?
Tuli toisen keskustelun kommentista mieleen, miksi pettämistä/jättämistä toisen vuoksi puolustellaan nykyisin niin paljon? Vedotaan siihen, että ihmisellä on oikeus tehdä niin, tunteet muuttuvat, ei voi olettaa ikuista uskollisuutta jne. Samoissa keskusteluissa myös syyllistetään petettyä/jätettyä ja sanotaan pettämisen tai puolison lähdön olevan itse aiheutettua. Mistä tällainen ajattelu kumpuaa?
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta jättäminen hyvästä syystä (esim. väkivalta ym) on eri asia ku jättäminen toisen tyypin vuoksi.
No aika usein jättäminen tapahtuu hyvästä syystä. Miehet vaan tarvitsevat useimmiten toisen naisen tukea ennenkuin uskaltavat lähteä edellisen pirttihirmun kynsistä. Jättäminen on rehellistä ja rohkeaa, jättäjä joutuu kestämään ympäristön syyllistävän asenteen ja jätetyn uhriutumisshown. Vaikka usein syy lähtöön on ollut vähintään yhtä paljon siinä jätetyssä.
Taidat itse olla se toinen nainen?
Olen ollut sekä petetty, että pettäjä, jätetty että jättäjä. Olen ollut toinen nainen. Sekä ykkönen joka jäi kakkosen takia kakkoseksi. Aika monta näkökulmaa on. Kun tähän lisätään vielä ystävien ja tuttavien vastaavia kokemuksia niin tiedän mistä puhun. Eroon kuuluu lähes aina se, että se jätetty syyllistää jättäjän ja kerää itse joukkonsa uhriparkana. (Tähän sorruin pulassa itsekin) vaikka se ero lopulta on myös jätetyn etu. Surkeasta parisuhteesta kärsivät kaikki. Osa jätetyistä ottaa vastuun elämästään ja pääsee eteenpäin. Osa jää tuohon uhrin asemaan syyttelemään muita ja vaatimaan elämältä (ja muilta ihmisiltä) hyvistystä kärsimyksistään. Ja nää ovat usein niitä jotka liitossa oliva niitä pirttihirmuja :)
Oletko itsekin pirttihirmu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta jättäminen hyvästä syystä (esim. väkivalta ym) on eri asia ku jättäminen toisen tyypin vuoksi.
No aika usein jättäminen tapahtuu hyvästä syystä. Miehet vaan tarvitsevat useimmiten toisen naisen tukea ennenkuin uskaltavat lähteä edellisen pirttihirmun kynsistä. Jättäminen on rehellistä ja rohkeaa, jättäjä joutuu kestämään ympäristön syyllistävän asenteen ja jätetyn uhriutumisshown. Vaikka usein syy lähtöön on ollut vähintään yhtä paljon siinä jätetyssä.
Taidat itse olla se toinen nainen?
Olen ollut sekä petetty, että pettäjä, jätetty että jättäjä. Olen ollut toinen nainen. Sekä ykkönen joka jäi kakkosen takia kakkoseksi. Aika monta näkökulmaa on. Kun tähän lisätään vielä ystävien ja tuttavien vastaavia kokemuksia niin tiedän mistä puhun. Eroon kuuluu lähes aina se, että se jätetty syyllistää jättäjän ja kerää itse joukkonsa uhriparkana. (Tähän sorruin pulassa itsekin) vaikka se ero lopulta on myös jätetyn etu. Surkeasta parisuhteesta kärsivät kaikki. Osa jätetyistä ottaa vastuun elämästään ja pääsee eteenpäin. Osa jää tuohon uhrin asemaan syyttelemään muita ja vaatimaan elämältä (ja muilta ihmisiltä) hyvistystä kärsimyksistään. Ja nää ovat usein niitä jotka liitossa oliva niitä pirttihirmuja :)
Oletko itsekin pirttihirmu?
Taisin joskus olla. Enää en ole :)
Uskollisuus on yliarvostettua.
M56
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus on yliarvostettua.
M56
Ihmisen hauraus ja haavoittuvuus ovat aliarvostettuja. Jos sinä itse olet tunnevammainen paska, voin kertoa sinulle, että monia ihmisiä pettäminen vaurioittaa pahasti. Vie luottamuksen, uskon, toivon pitkäksi aikaa. Siinä menee elämää sitten hukkaan kun noista toipuminen vie energiaa.
N42
Pysyn kannassani, pitäähän miehen saada testata useampaakin naista.
N56
Vierailija kirjoitti:
Uskollisuus on yliarvostettua.
M56
Ei ole. Mutta pettäjä muuttaa uskollisen. Muo on niin paljon petetty, että en halua olla enään kenellekkään uskollinen. Heti jos tulee kiinnostavampi eteen, hyppään sänkyyn.
Valheita on kiva keksiä. Saa elämään jännitystä.
Ja jos jollain on sormus, ei sillä mitään merkitystä. Ennen kunnioitin muita ihmisiä ja avioliittoa. Nyt niillä ei ole mitään merkitystä minulle. Näin sitä ihminen muuttuu.
Ennen olin niin tosikko, kun ajattelin että uskollisuus kuuluu hyvään parisuhteeseen.
N45
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kannassani, pitäähän miehen saada testata useampaakin naista.
N56
Kai sun vaimo/tyttöystäväkin saa testata muita miehiä? Jos niillä isompi jorma ja ovat parempia sängyssä kuin sinä. Voivat sitten tehdä valintansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kannassani, pitäähän miehen saada testata useampaakin naista.
N56
Kai sun vaimo/tyttöystäväkin saa testata muita miehiä? Jos niillä isompi jorma ja ovat parempia sängyssä kuin sinä. Voivat sitten tehdä valintansa.
Ei tietenkään, mun pitää olla naiselleni ainoa.
M56
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pysyn kannassani, pitäähän miehen saada testata useampaakin naista.
N56
Kai sun vaimo/tyttöystäväkin saa testata muita miehiä? Jos niillä isompi jorma ja ovat parempia sängyssä kuin sinä. Voivat sitten tehdä valintansa.
Ei tietenkään, mun pitää olla naiselleni ainoa.
M56
Sun iässä ei enää oikein testailla.
Pettäjä syyllistää petettyä, koska hänellä on huono omatunto. Julmaa se on. Petetty on aivan rikki ja järkyttynyt petetyksi tulemisen vuoksi, minkä lisäksi hänestä vielä tehdään syyllinen. Reilu ihminen lopettaa ensin vanhan suhteen ja vasta sitten aloittaa uuden.
Petos taloudellisessa vaihdannassa on lainsäädännöllä tehty rangaistavaksi, petos avio/avoliittolain tarkoittamissa luottamussuhteissa ei. Eli kun kyse on vain moraaliin (eikä oikeuteen) perustuvasta moitittavuudesta, pettämisen puolustaminen on yleistä.376
Itse olen siinä tilanteessa, että mies petti ja mina jätin.
Kerta ei edes ollut ensimmainen...
Nyt pitäisi odotella että mies saa oman asunnon ja asennoitua arkeen kahden lapsen yyhoona kun mies viettaa villia sinkkuelamaansa.
Itsetunto on niin sirpaleina kun vaan voi olla, sydan rikki ja jopa fyysisesti paha olo.
Vanhempi lapsi on hajalla, surullinen ja hämillään. Pienempi ei vielä onneksi ymmärrä.
Pettamisessa ei todellakaan ole mitään vahateltavaa tai puolusteltavaa. Eikä kenenkaa naisen tai miehen tarvitse jäädä siihen tilanteeseen, että kokee itsensä riittamattomaksi ja huonoksi ja tietää ettei toinen enää rakasta.
Pettäminen on henkistä väkivaltaa. Kukaan empaattinen ja normaalilla tunneälyllä varustettu ihminen ei puolustele valehtelevan ja toista ihmistä tahallaan satuttavan toimintaa. Kyse on julmasta kiusaamisesta.
Yhteiskuntamme on hiljalleen havahtunut siihen, että kouluissa ja työpaikoissa on monenlaista kiusaamista eikä se aina ole fyysistä. Kiusaamisesta on tehty viime vuosina rikos. Parisuhteessa pettämisestä ei ole mutta väitän, että kun tarpeeksi ajassa mennään eteenpäin, joutuu se pettäjä maksamaan uhrilleen korvauksia - ainakin lastensa terapiat, jos ei muuta. Pettäjä kun ei petä vain sitä puolisoaan vaan hän pettää myös lapsensa ja heidän turvallisuudentunteensa. Lisäksi hän toiminnallaan vaarantaa huoletta omien lastensa toisen vanhemman mielenterveyden.
Julmuutta on monenlaista eikä sitä aina ole laissa säädetty rangaistavaksi. Mitään hienoa tai upeaa ei ole siinä, että valehtelee puolisolleen mahdollisesti jopa pidempäänkin ja pelaa sadistista valtapeliä sallien itselle jotain, jota ei ole valmis sallimaan sille puolisolle. Kyse on vain itsekkyydestä ja sairaalloisesta tarpeesta kontrolloida muiden elämää.
Pettämisen sijaan jättäminen on fiksua. Senkin voi tehdä monella tavalla mutta noin yleisesti juuri se jättäminen on keino toimia rakentavasti parisuhteessa, jos kokee, ettei sillä parisuhteella ole tulevaisuutta. Mutta tästähän ei pettäjien toiminnassa ole kyse. Eivät he ole jättämässä puolisoaan vaan kokeilemassa kaikkea uutta, mitä eivät halua sallia puolisolleen. Joskus se kokeilu johtaa siihen jättämiseenkin mutta pettämisen lähtökohtana se ei ole koskaan. Lähtökohtana on vertailla, sallia itsellensä oikeuksia, joita ei omassa itsekkyydessään ja oman onnensa maksimoinnissa ole valmis suomaan kenellekään muulle perheenjäsenelle.
Pettäjät ovat tunnevammaisia kiusaajia, jotka eivät näe omassa toiminnassaan mitään väärää. He vain elävät omasta mielestään tunteidensa mukaan, mikä on valhe, koska tunteista voi kertoa sille puolisollekin ajoissa. Oikeasti siinä pitää katsoa, onko ruoho aidan takana vihreämpää ilman että sallitaan se sama puolisolle.
Jos et saa pidettyä kumppaniasi uskollisena/itselläs ni oot vaan riittämätön
Vierailija kirjoitti:
Koska sä kai elät vain kerran
Ja senkö vuoksi voidaan elää kuin siat ruispellossa.😔. Moraalikäsite on ihan hukassa.
Ennen parisuhde ja erityisesti avioliitto oli taloudellisen toimeentulon turvaamisen ja omaisuuden omistussuhteiden selkeyttämisen edellytys. Nykyisin näin ei enää ole vaan parisuhteen perusta on rakkaus. Jos parisuhteessa ei ole rakkautta, joillekin riittää pelkkä kämppiselämä toisen kanssa. Monille ei kuitenkaan riitä. Varsinkin meillä naisilla tuntuu olevan kova tarve rakastaa ja tulla rakastetuksi. On toki miehilläkin, mutta erityisesti naiset eivät halua elää parisuhteessa, jossa ei ole rakkautta.