Koulua varten täytyy näköjään olla pyörä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmottaudutte "sairaiksi" sinä päivänä kun pyörä pitäisi olla.

Siitä sitten jatkatte aikuisena työpaikalla. Hyvä, että oppi menee aikaisin perille.

Jos joku homma ei töissä miellytä -> saikkua.

Jos ei työnantaja maksa tarvittavia työvälineitä- älä tee töitä.

öö, eli koulu on vastuussa pyörän hankinnasta, vaiko yhteiskunta?

Kumpaa näistä et ymmärrä? Maksuton perusopetus.

Miten tässä yhteiskunnassa edes voi olla noin tyhmiä ihmisiä kun kaikilla on ollut mahdollisuus käydä kouluja?!?

Kirjoitit: työnantaja kustantaa välineet. Kuka siis sen pyörän kustantaa? Dementiako kun et muista mitä kirjoitat.

Ehkä täällä on myös jotkut ymmärtäneet väärin tuon, että liikunnan numero laskee, jollei ole tarvittavia välineitä. Ihan samalla tavalla kuin muillakin tunneilla, jos esim. penaali tai kirjat jääneet kotiin niin siitä on voinut saada huomautuksen, kun ei ole huolehtinut tarvittavista välineistä. Samalla tavalla liikunnantunnilla, jos pyöräretkipäivänä vain ilmestyy koululle ilman pyörää niin kyllähän se kertoo ettei ole huolehtinut asiasta etukäteen. Se tuskin siis tarkoittaa sitä, että lasta jotenkin rangaistaan vaikkapa köhyydestä. Tai jos joku opettaja on tosissaan sanonut, kun etukäteen otettu yhteyttä pyörättömyydestä, että numero laskee niin viekää se juttu eteenpäin, kyllähän toi nyt on täysin epäasiallista (laitonta) kohtelua mutta se ei silti tarkoita, että niissä pyöräretkissä olisi mitään vikaa.

Onko kukaan myöskään ajatellut, että ehkä sille pyörättömälle köyhälle lapselle, joka vaikkapa sitten asuu 10km:n päässä niin se pyörän lainaaminen vaikka koululta olisi kivaa? Aikuiset vain saavat kauhean ongelman tästä. Muistan myös kouluajoiltani, kun joillain ei ollut suksia niin eipä kenellekään tullut mieleen ajatella, että tuolla ne suksettomat köyhät nyt menee, vaan kaikki olivat kateellisia näille suksettomille, joiden ei tarvinnut hiihtää, vaan pääsivät kävelylenkille.

Vanhempien asenteet ja ennakkoluulot voivat pilata sen, että ehkäpä se oma kullannuppu olisikin halunnut kokeilla hiihtoa vaikka naapurin lainasuksilla mutta, koska vanhemmat ovat sitä mieltä, että ihan periaattesta koulun pitäisi maksaa kaikki, niin ei siinä kärsi muuta kuin lapset.

Mun 14-vuotias tyttö selvisi myös koko alakoulun pyöräilemättä. Hän käveli uimahallimatkat ja retket, kun muut pyöräilivät. Koulumatkat yläkouluun hän kävelee; matkaa on onneksi vain n. 1,5 km. Hän ei koskaan uskaltanut opetella kunnolla pyöräilemään, vaikka pienestä asti aloitettiin opettelu. Ehtiihän sitä vieläkin, jos haluaa, mutta ilman pyörääkin pärjää kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmottaudutte "sairaiksi" sinä päivänä kun pyörä pitäisi olla.

Siitä sitten jatkatte aikuisena työpaikalla. Hyvä, että oppi menee aikaisin perille.

Jos joku homma ei töissä miellytä -> saikkua.

Jos ei työnantaja maksa tarvittavia työvälineitä- älä tee töitä.

öö, eli koulu on vastuussa pyörän hankinnasta, vaiko yhteiskunta?

Kumpaa näistä et ymmärrä? Maksuton perusopetus.

Miten tässä yhteiskunnassa edes voi olla noin tyhmiä ihmisiä kun kaikilla on ollut mahdollisuus käydä kouluja?!?

Kirjoitit: työnantaja kustantaa välineet. Kuka siis sen pyörän kustantaa? Dementiako kun et muista mitä kirjoitat.

Kuule vaikka joulupukki. Pelikonsolit vasta kun pyörärahat on hommattu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmottaudutte "sairaiksi" sinä päivänä kun pyörä pitäisi olla.

AP:n lapsilla on siis pyörät, uudet ja huolletut. Heräsin vaan pohtimaan, ettei se ole jokaisen lapsen kohdalla itsestään selvää (kuten meidän pojalla viime syksynä, oli 2kk ilman pyörää, kun haluttiin ostaa uusi ja odoteltiin ALEa.

Ei mitään väliä, mitä ap:n lapsilla on tai ei ole.

Ne keneltä ei pyörää löydy, ilmoittavat olevansa sairaina pyöräilypäivänä/hiihtopäivänä/ luistelupäivänä/uimahallipäivänä/sisäliikkapäivänä/retkipäivänä jne. Ihan sen mukaan mitä milloinkin ei ole varaa ostaa.

Onko varattomuus sairaus?

Meillä lapsella on pyörä ihan koulu- ja arkimatkoja varten. Vuoden bussiliput olisivat melkein 200 e, ja hyvän kunnon saa kun pyörällä kulkee. Kovimmat pakkaset tietysti poislukien.

Eihän pyörän tarvitse olla uusi ja viimeistä muotia oleva Jopo. 

Luin pari ensimmäistä sivua. Siis aivan käsittämättömiä kommentteja. Täällä ilmeisesti ollaan sitä mieltä, että normaalilla nuorella ei tarvitse tai välttämättä ei edes kuulu olla fillaria. Siis mitä helvettiä! Te siis ostatte mieluummin kersallenne tabletin kuin polkupyörän?

Sukset ja luistimet vielä ymmärrän, jos asuu seudulla, jossa talvi kestää viikon ja hädin tuskin loska ehtii valkoiseksi. Polkupyörä on sentään hiukkasen eri asia. Te varmaan vingutte siitäkin, että jos mennään uimaan, pitää olla ihan omat uikkarit.

AV jaksaa tosiaan aina uudelleen yllättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

K

Aohta joku keksii kieltää uimakoulut koulussa, koska teoreettisesti jollain köyhällä ei ole uimahousuja ja kirpputorilta ei ehdi hankkia.

Ottakaa nyt järki käteen kun uikutatte. Kenenkään keskiarvo ei tipu pyörättömyydestä. tai suksettomuudesta. tai luistimettomuudesta.

Näin liikunnanopettajana en pitäisi luistimetonta lasta kovinkaan hyvänä luistelijana tai jääkiekon pelaajana.

Aika pöyristyttävää saada tietää että liikunnan opettaja arvioi lapsia heidän välineidensä perusteella.

Niinpä. Enpä usko, että Sm-tason taitoluistelija ottaa yli tuhannen euron (riittääkö tonni edes?) arvoisia luistimiaan koulun ulkojäille...näistähän iso osa on oikeastikin kouluikäisiä. Ope ei pidä hyvänä luistelijana, kun ei ole kouluun sopivia luistimia, tytöllä, joka harjoittelee kolmoishyppyjä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mietin myös niitä lapsia, jotka kulkevat bussilla kouluun. Kuinka se pyörä sinne saadaan, jos koulumatka on vaarallinen pyöräillen?

Useimmissa kouluissa on jopa lukollinen pyörävarasto tätä varten. Vanhemmat voivat viedä pyörän ennalta ja hakea jälkikäteen.

Tietysti pitäisi olla auto ja pyöräteline, tai pyytää ne lainaksi jostain. Ihan liian vaativaa avmammalle.

Autoa lainaksi? Ei kovinkaan moni lainaa ja autossa pyörälle pitäisi olla telinekin. Pitäisi varmaan nämä hommata yhden pyöräilypäivän takia?

Niin. Ei kai kukaan sukulainen/tuttu voi millään auttaa ikinä ja kuskata pyörän. Ei, vaan avmamma makaa perse homeessa ja odottaa että yhteiskunta kustantaa kaiken.

Varmaan saa ainankin pyörän liitettyä harkinnanvaraiseen toimeentulotukihakemukseen.

Ymmärryksessä jotain vikaa? Kukaan ei ole vinkunut itselleen ilmaista pyörää. Kyse on siitä, että tällaisia pakollisia pyöräilypäiviä ei pidä järjestää, koska kaikilla ei ole aina mahdollisuutta hankkia lapselle tarvittavia välineitä tai toimittaa olemassa olevia välineitä koululle. 

Kaikilla on mahdollisuus niin halutessaan, saada lapselle pyörä pyöräilypäiväksi kouluun.

Samaa mieltä. Jos ei kykene, ei kyllä kykene paljon muuhunkaan.

Miten se on mahdollista? Jos rahaa ei ole, sitä ei ole. Jos tietää jo valmiiksi, että lapsi ei sitä pyörää ikinä mihinkään muuhun tarvitse? Ja joo, mun kaikilla kolmella lapsella on pyörät.

Miten voi tietää valmiiksi, että lapsi ei ikinä tule tarvitsemaan pyörää? Ei edes sitten, kun muuttaa omilleen opiskelemaan? Ikävä alkaa parikymppisenä opettelemaan pyöräilyä.

Opettaja lainasi joskus minulle pyöräänsä kun minulla ei ollut omaa. Sama juttu on aina ollut kaikkien luistimien/suksien/monojen/sisäkenkien/kypärien kanssa. Koulussa on toki muutamia ollut yleisessä käytössä, mutta isojalkaisena tyttönä oli välillä aika mahdotonta lainata koulun kamoja. Ja kypärät eivät myöskään ollut kovin houkuttelevia...

Kaikenlaisista lapsista on tullut huhua kuultua, mutta että nyt on jo lapsia jotka ei osaa ajaa pyörällä.

Meillä on hankittu pyörä ja muitakin liikuntavälineitä ihan lasta varten, ei koulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

K

Aohta joku keksii kieltää uimakoulut koulussa, koska teoreettisesti jollain köyhällä ei ole uimahousuja ja kirpputorilta ei ehdi hankkia.

Ottakaa nyt järki käteen kun uikutatte. Kenenkään keskiarvo ei tipu pyörättömyydestä. tai suksettomuudesta. tai luistimettomuudesta.

Näin liikunnanopettajana en pitäisi luistimetonta lasta kovinkaan hyvänä luistelijana tai jääkiekon pelaajana.

Aika pöyristyttävää saada tietää että liikunnan opettaja arvioi lapsia heidän välineidensä perusteella.

Niinpä. Enpä usko, että Sm-tason taitoluistelija ottaa yli tuhannen euron (riittääkö tonni edes?) arvoisia luistimiaan koulun ulkojäille...näistähän iso osa on oikeastikin kouluikäisiä. Ope ei pidä hyvänä luistelijana, kun ei ole kouluun sopivia luistimia, tytöllä, joka harjoittelee kolmoishyppyjä. 

Empä usko sellaisen lapsen vanhemmille olevan suurikaan juttu ostaa yksiä halpoja käytettynä. Toiseksi tuollaisilla lapsilla tuppaa olemaan useat luistimet, ettei varmaan ole este koululiikunnalle. Kyllä tässä nyt on ihan toisenlaiset vanhemmat kyseessä joiden lapsilla ei ole kamppeita.

Meillä lapsella on mummonsa yli 20 vuotta vanha, mutta vain pari kertaa ajettu Helkama-pyörä. Eli käytännössä aivan uusi pyörä. Roikkui vuosikymmeniä vanhempien autotallin seinällä, kunnes tänä keväänä tyttö oli tarpeeksi iso sillä pyöräilemään. 

Meillä oli viime lukuvuonna kolme tai neljä päivää, jolloin pyörää tarvitttiin. Lapsi kulkee bussilla kouluun, joten eipä auttanut muu kuin noina päivinä viedä aamulla ja hakea iltapäivällä - onneksi on joustavat työajat. En olisi kyllä haluunut iltaan saakka jättää uutta hienoa pyörää koulun pihaan ypöyksin seisomaan, vaikka olikin ihan hyvä lukko.

No, yhtenä päivänä sitten unohtui, että silloin tarvittiin pyörää, onneksi oli vaan joku sellainen, että olivat menossa johonkin paikkaan x pyörillä, olisko ollut uskontotunnilla kirkkoon tms. Eipä siinä paljon ollut tehtävissä. Lapsi oli sitten jonkun muun luokan kanssa ja oli ollut ihan kivaa sekin, ei ottanut suurta harmia tuosta unohduksesta. Eli luultavasti koulu järkkää korvaavaa toimintaa pyörättömille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

K

Aohta joku keksii kieltää uimakoulut koulussa, koska teoreettisesti jollain köyhällä ei ole uimahousuja ja kirpputorilta ei ehdi hankkia.

Ottakaa nyt järki käteen kun uikutatte. Kenenkään keskiarvo ei tipu pyörättömyydestä. tai suksettomuudesta. tai luistimettomuudesta.

Näin liikunnanopettajana en pitäisi luistimetonta lasta kovinkaan hyvänä luistelijana tai jääkiekon pelaajana.

Aika pöyristyttävää saada tietää että liikunnan opettaja arvioi lapsia heidän välineidensä perusteella.

Niinpä. Enpä usko, että Sm-tason taitoluistelija ottaa yli tuhannen euron (riittääkö tonni edes?) arvoisia luistimiaan koulun ulkojäille...näistähän iso osa on oikeastikin kouluikäisiä. Ope ei pidä hyvänä luistelijana, kun ei ole kouluun sopivia luistimia, tytöllä, joka harjoittelee kolmoishyppyjä. 

Jokaisella tuntemallani taitoluistelijalla, omamme mukaanlukien on ns. "pihaluistimet", eli vanhat, melkein loppuunkäytetyt taitoluistimet esim. ostettuna seuran kirppiksiltä tai sporttidivareista. Näitä käytetään koulun liikuntatunnilla ulkona, samoin vapaa-aikana ulkona ja joidenkin huonompien hallien yleisöjäillä omaehtoisessa harjoittelussa.

Koska kyseessä ovat kuitenkin taitoluistimet eikä kaunoluistimet, ovat ne yleensä parhaat luikat koko luokasta, että tuskin opettaja karsastaa kovin. Vaikka esikoisemme ei ole luistellun kohta kymmeneen vuoteen, hänelläkin on käytetyt taitoluistimet koulua ja muuta varten. Riippuen kunnosta (yleensä teroitusvara) ja ostopaikoista, hinnat 30-50 € välillä. Taitoluisteluperheessä tuskin siinä konkurssissa enää tuntuu.

Minä en elä missään kuplassa vaan aivan tavallisella asuntoalueella Lahdessa. Meillä on kolme kouluikäistä lasta, eikä kukaan heistä tiedä yhtäkään koulutoveria, jolla ei olisi luistimia, suksia tai pyörää.

Meidän duunari/toimihenkilöystäväpiiri ei voi olla niin erilainen kuin suurin osa Suomen perheistä on. Ei ole tullut vastaan sellaista tapausta, ettei perheet ole voineet hankkia lapsille perusliikuntavälineitä.

En siis usko näitä juttuja!

Kuvitelkaas niitä tulevia armeijan kouluttajaraukkoja kun joutuvat opettamaan aikuisille ihmisille nämä taidot. :D

Alokas Lajunen ei osaa käyttää pyörää ja Alokas Jokinen ei tiedä mitenpäin sukset menee jalkaan.

Voi itku.  

Vierailija kirjoitti:

Kuvitelkaas niitä tulevia armeijan kouluttajaraukkoja kun joutuvat opettamaan aikuisille ihmisille nämä taidot. :D

Alokas Lajunen ei osaa käyttää pyörää ja Alokas Jokinen ei tiedä mitenpäin sukset menee jalkaan.

Voi itku.  

Hyvä pointti!

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli viime lukuvuonna kolme tai neljä päivää, jolloin pyörää tarvitttiin. Lapsi kulkee bussilla kouluun, joten eipä auttanut muu kuin noina päivinä viedä aamulla ja hakea iltapäivällä - onneksi on joustavat työajat. En olisi kyllä haluunut iltaan saakka jättää uutta hienoa pyörää koulun pihaan ypöyksin seisomaan, vaikka olikin ihan hyvä lukko.

No, yhtenä päivänä sitten unohtui, että silloin tarvittiin pyörää, onneksi oli vaan joku sellainen, että olivat menossa johonkin paikkaan x pyörillä, olisko ollut uskontotunnilla kirkkoon tms. Eipä siinä paljon ollut tehtävissä. Lapsi oli sitten jonkun muun luokan kanssa ja oli ollut ihan kivaa sekin, ei ottanut suurta harmia tuosta unohduksesta. Eli luultavasti koulu järkkää korvaavaa toimintaa pyörättömille.

Polkupyörän voi kuljettaa myös bussissa. Eikö muuten olisi lapselle parempi ylipäänsä kulkea ne koulumatkat fillarilla?