Vannoutunut introvertti on jollakin tapaa narsistinen persoona
Nih.
Hakusanalla "introvertti" löytää tältäkin palstalta kymmeniä jankkausketjuja, joissa lähinnä itsensä introverteiksi luokittelevat rähisevät ja ahdistuvat vuoron perään joko sukulaisista, työpaikasta tai iltapäivän ruuhkasta.
Nämä vinkuvat introvertit luulevat, että heidän erityislaatuinen (mutta itse asiassa täysin normaali) akkujenlataamistarpeensa ja itsekseen oleilu ovat asioita, joita muu maailma ihmettelee, paheksuu ja kommentoi jatkuvasti.
Herää kysymys, että mistä moinen harhaluulo sikiää? Tässä maailmassa jokaiselle se oma napa ja omat ajatukset ovat tärkeimmät. Ei kukaan jaksa eikä halua miettiä jonkun tuppisuun käyttäytymistä mikrosekuntia pidempään.
"Introvertin" täytyy olla jollakin tapaa narsistinen. Miksi hän muuten jaksaisi koko ajan ahdistua toisten oletetuista mielipiteistä?
Narsismin lisäksi voisi kuvitella, että nämä AV:n "erakkoluonteiset ihmisvihaajat" ovat myös jollakin tapaa epävakaita tai paranoideja tapauksia. Tyyliin "mä en tykkää kokouksista tai kahvitauoista ja enkä todellakaan sitten sano sanaakaan, luen vaan kirjaa ja mulkoilen, jos joku uskaltaa häiritä."
Niin että arvon introvertit. Jos pikkuisen hellittäisitte ja osaisitte hitusenkaan joustaa sosiaalisissa tilanteissa (ts. vastata kysymykseen tai hymyillä kun teille hymyillään) niin sitä tuskin voi pitää introverttiyden pettämisenä. Yrittäisitte edes, jookos?
Kommentit (12)
Sä et vain tunnista introverteiksi meitä jotka osataan olla kohteliaita :D
narsistinen on hyvä puhumaan ja esiintymään joten introvertti ei oikein tuohon lauseeseen sovi. Eikä näitä voi yksoikoosesti yhdistää
Sä olet ap sen verran ikävä ja ilkeä ihminen, että sulle ei varmasti hymyillä ihan siitä syystä.
"Nämä vinkuvat introvertit luulevat, että heidän erityislaatuinen (mutta itse asiassa täysin normaali) akkujenlataamistarpeensa ja itsekseen oleilu ovat asioita, joita muu maailma ihmettelee, paheksuu ja kommentoi jatkuvasti."
En ole koskaan tuollaista luullut. Uskon, että ihmiset yleensä ajattelevat omia asioitaan, eivät minua.
""Introvertin" täytyy olla jollakin tapaa narsistinen. Miksi hän muuten jaksaisi koko ajan ahdistua toisten oletetuista mielipiteistä?"
Aito introvertti ei itse asiassa juuri välitä niistä. On ekstroverttien ominaisuus, että heille on tärkeää olla pidettyjä ja suosittuja. Introvertti yleensä välittää sellaisesta vähemmän. Ääri-introvertti kuten minä ei juuri yhtään.
"Jos pikkuisen hellittäisitte ja osaisitte hitusenkaan joustaa sosiaalisissa tilanteissa (ts. vastata kysymykseen tai hymyillä kun teille hymyillään) niin sitä tuskin voi pitää introverttiyden pettämisenä. Yrittäisitte edes, jookos?"
En yritä. Mikään laki ei velvoita vastailemaan turhiin kysymyksiin eikä hymyilemään, joten minä en ota sellaisia suoritettavaksi vain siksi, että joidenkin muiden olisi siten helpompi olla. Minä olen mikä olen, ja muut suhtautuvat siihen kuten suhtauvuat. heidän suhtautumisensa on heidän oma asiansa, eikä kiinnosta minua.
Introverttiyden hyvä puoli on se, että muiden kritiikki ei paljon ahdista. Eli aloittajan. Ei minulla muuta.
Miten voin olla narsisti kun kaihdan kaikenlaista huomiota ja huomion kiinnittämistä minuun? Kangistun kauhusta jos minun pitää avata ryhmässä suuni ja sanoa jotain sillä vihaan sitä että huomio kiinnittyy minuun? Haluaisin vain olla jossain taustalla ilman että kukaan huomaa minua.
Narsisti haluaa olla aina keskipisteenä, introvertti EI KOSKAAN. AP:n analyysi meni ihan metsään, seuraava!
Ihan ok kirjoitus, mutta tällä palstalla nyt on vain hieman omituisia ihmisiä, ei heistä kannata niin isoja huomioita muodostaa. Täällä myös on tapana liioitella ja lähimmäisille introvertit eivät luultavasti introverttejä ole. Tunnen paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä juttelen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Ikinä eteeni ei ole tullut "liian introverttiä" ihmistä, vaan joka iikan kanssa saamme asiamme selviksi. Ehkä siis se, miten sinä pärjäät ihmisten kanssa ja miten heihin suhtaudut onkin ihan omista keskustelutaidoista kiinni tai sitä miten asiat käsität. Liian hyökkäävä asenne karkottaa ektrovertinkin, saati hiljaisemman. Koskaan en ole törmännyt introvertin roolin taakse menevää ihmistä, joka itselleen erityiskohtelua haluaisi tai joka olisi narsistinen. Narsistit ovat ihan muita ihmisiä. En ymmärrä nyt myöskään mikä ongelma ap sinulla on, miksi tämä asia on niin lähellä sydäntäsi?
Vierailija kirjoitti:
Ihan ok kirjoitus, mutta tällä palstalla nyt on vain hieman omituisia ihmisiä, ei heistä kannata niin isoja huomioita muodostaa. Täällä myös on tapana liioitella ja lähimmäisille introvertit eivät luultavasti introverttejä ole. Tunnen paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä juttelen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Ikinä eteeni ei ole tullut "liian introverttiä" ihmistä, vaan joka iikan kanssa saamme asiamme selviksi. Ehkä siis se, miten sinä pärjäät ihmisten kanssa ja miten heihin suhtaudut onkin ihan omista keskustelutaidoista kiinni tai sitä miten asiat käsität. Liian hyökkäävä asenne karkottaa ektrovertinkin, saati hiljaisemman. Koskaan en ole törmännyt introvertin roolin taakse menevää ihmistä, joka itselleen erityiskohtelua haluaisi tai joka olisi narsistinen. Narsistit ovat ihan muita ihmisiä. En ymmärrä nyt myöskään mikä ongelma ap sinulla on, miksi tämä asia on niin lähellä sydäntäsi?
Aloittaja näyttää tuhlaavan aika monia mikrosekunteja tuppisuiden introverttien miettimiseen. Se välinpitämättömyys ei ole mikään henkilökohtainen loukkaus. Arvosteluun vastataan arvostelulla, se on hyvin yksinkertaista. Vähimmällä pääsee kun antaa ihmisten olla mitä ovat, ja sen luulisi olevan helppoa erityisesti introverttien kanssa sillä ne voi jättää omaan rauhaansa eivätkä ne yleensä kaipaa sulta mitään, varsinkaan mitään huomiota.
Ap puhuu asiaa ja on mielipiteineen raikas tuulahdus tälle palstalle jossa on ilmeisesti runsaasti elämäänsä kyllästyineitä introverttejä mammoja valittamassa elämästään.
Joo, kyllä se sopii. :)