Kumpi on parempi asuinpaikka lapselle, maaseutu vai kaupunki?
Kommentit (71)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asuin lapsuuden kaupungissa ja esiteinistä aikuiseksi maaseudulla. Maaseudulla oli ihan helvettiä ja olen vieläkin vanhemmilleni katkera muutosta
Tuossa ei taida olla kyse siitä että maaseutu olisi paska paikka lapselle, vaan enemmänkin siitä että jouduit muutenkin vaikeassa iässä muuttamaan täysin erilaiseen ympäristöön.
Kyllä se oli paska paikka. Mihinkään ei voinut lähteä, kun ei ollut julkista liikennettä, ei edes kauppaan. Ei voinut harrastaa mitää mieluista. Opetus oli perseestä ja vähän väliä oli jotain sijaisen sijaista, joka ei itsekään osannut asioita. Muita lapsia ei koulu kiinnostanut tippaakaan ja se näkyi myös suhtautumisessa muhun. Kaiken kaikkiaan paska reissu, mutta onneksi pääsin pois
Tästä tulikin mieleeni. Miksiköhän niin moni lahjakkuus (urheilu, musiikki ym.) on kasvanut maalla? Väestön alueelliseen jakautumiseen nähden maaseudulla kasvaa suhteellisesti moninkertainen määrä lahjakkuuksia esim. pääkaupunkiseutuun tai muihin suurempiin kaupunkeihin verrattuna. Onko sr sitten niin, että siellä maalla on niin kamalaa ja tylsää asua, että ihminen alkaa tehdä sitä mistä tykkää ja keskittyy siihen. Ja tulee siinä hyväksi.
Nämä väitteet kaipaisivat kyllä hieman jotain evidenssiä tuekseen. Muuten tämä on aika tyhjää huutelua ja voi perustua aika yksittäisiin esimerkkeihin.
Toki itsekin tulee mieleen menestyjiä yksilölajeissa maaseudulta enemmän kuin kaupungissa. Mutta en vielä tästä lähtisi vetämään johtopäätöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki tuntemani maalla asuvat naiset viettävät aikansa sisällä kodinsisustusta harrastaen, kun taas kaupunkilaiset nauttivat lähiluonnosta lenkkeillen, vaikka aina kehutaan maaseudun luontoa ? Kuka oikeasti ulkoilee pimeässä talousmetsässä tai maantietä pitkin sen 9 kk, kun Suomessa pimeää ja märkää on ?
Mä kyllä ulkoilen ihan muutenkin kuin lähiluonnossa lenkkeillen. Me viedään verkkoja järvelle, ongitaan, hoidetaan pihaa, leikataan nurmikkoa, hoidetaan kasvimaata, tehdään risusavottoja, maalataan aitan seinää, leikataan omenapuunoksia, poimitaan puolukoita, poimitaan omenoita, viinimarjoja, tyrnejä jne jne.
Maaseutu.
Täällä riittää koko ajan mielekästä tekemistä. Voi ulkoilla, marjastaa, sienestää, kalastaa, metsästää. Tehdä polttopuita, uida omassa rannassa, harrastaa puutarhanhoitoa, katsella tähtiä kirkkaalta taivaalta, veneillä, harrastaa ammuntaa.
Lääkäriin pääsee samana päivänä julkisellekin puolelle. Koulukuljetukset toimivat mukavasti, kyläkoulussa järkevä määrä oppilaita. Viranomaispalvelut sujuvia ja joustavia. Kukaan ei valita kun lämmität saunaa tai takkaa.
Kuitenkin kaupunki alle puolen tunnin ajomatkan päässä.
Ei betonihelvettiin kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
En minä vaan viitsisi odottaa jotain bussia puolta tuntia päästäkseni ahtaaseen, heiluvaan bussiin muiden ihmisten kanssa mennäkseni kahville kaverin kanssa. Hyppään merenrantataloni pihalla autooni ja olen puolen tunnin päästä 200t asukkaan kaupungin keskustassa kahvilla. Jos haluan. Useimmiten en halua sinne meluun ja ihmislaumojen keskelle istumaan meluisaan kahvilaan. Nautin kahvini mieluimmin omalla terassilla ympäröivästä luonnosta nauttien.
Bussi- tai junakyyti eivät kahvihetkeä paranna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
En minä vaan viitsisi odottaa jotain bussia puolta tuntia päästäkseni ahtaaseen, heiluvaan bussiin muiden ihmisten kanssa mennäkseni kahville kaverin kanssa. Hyppään merenrantataloni pihalla autooni ja olen puolen tunnin päästä 200t asukkaan kaupungin keskustassa kahvilla. Jos haluan. Useimmiten en halua sinne meluun ja ihmislaumojen keskelle istumaan meluisaan kahvilaan. Nautin kahvini mieluimmin omalla terassilla ympäröivästä luonnosta nauttien.
Bussi- tai junakyyti eivät kahvihetkeä paranna.
Mutta onko nuorella autoa? Ilman autoa maaseudulla ollaan oikeasti vangittuna, tottakai sielläkin pääsee jollain pyörällä, mutta se aika ja matka on vaan liian pitkä että on parempi jäädä kotiin.
Nuoriso kulkee nykyaikana entistä enemmän itsenäisemmin ja vieläpä pidempiä matkoja. Meillä poika saa kavereilta viestin jossa kysytään että nähäänkö kohta, sovitaan että puolen tunnin päästä kauppakeskuksessa/puistossa/urheiluhallilla, hypätään tiheästi kulkevaan bussiin ja näin sitä siellä ollaan kavereiden luona. Kesäisin he menevät pyörällä koska on aikaa.
Maaseudulla tälläiseen noinvain-meininkiin ei pystytä koska ollaan niin riippuvaisia kyydityksistä ja etäisyydet ovat todella pitkät.
t. eri
Tämä keskustelun perusteella maalla kasvaa ylimieliseksi ja kaupunkeja/kaupunkilaisia halveksuvaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
En minä vaan viitsisi odottaa jotain bussia puolta tuntia päästäkseni ahtaaseen, heiluvaan bussiin muiden ihmisten kanssa mennäkseni kahville kaverin kanssa. Hyppään merenrantataloni pihalla autooni ja olen puolen tunnin päästä 200t asukkaan kaupungin keskustassa kahvilla. Jos haluan. Useimmiten en halua sinne meluun ja ihmislaumojen keskelle istumaan meluisaan kahvilaan. Nautin kahvini mieluimmin omalla terassilla ympäröivästä luonnosta nauttien.
Bussi- tai junakyyti eivät kahvihetkeä paranna.
Niin oletkin aikuinen ja sulla on auto ja ajokortti. Nuorella ei tätä mahdollisuutta ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
En minä vaan viitsisi odottaa jotain bussia puolta tuntia päästäkseni ahtaaseen, heiluvaan bussiin muiden ihmisten kanssa mennäkseni kahville kaverin kanssa. Hyppään merenrantataloni pihalla autooni ja olen puolen tunnin päästä 200t asukkaan kaupungin keskustassa kahvilla. Jos haluan. Useimmiten en halua sinne meluun ja ihmislaumojen keskelle istumaan meluisaan kahvilaan. Nautin kahvini mieluimmin omalla terassilla ympäröivästä luonnosta nauttien.
Bussi- tai junakyyti eivät kahvihetkeä paranna.Niin oletkin aikuinen ja sulla on auto ja ajokortti. Nuorella ei tätä mahdollisuutta ole
Mitä on mopo?
Maalla kun itse kasvoin niin oli tasan kasi vaihtoiehtoa viikonlopuille: ryyppää tai istu kotona. Mä istuin kotona kunnes pääsin sieltä kusiaispesästä pois.
Me asutaan Helsingissä ja kaksi poikaamme viihtyy täällä hyvin. Omat isovanhempani jotka viihtyvät paljon maalla ovat olleet kyllä huolissaan siitä, miten lasten kasvattaminen täällä onnistuu. :D Asutaan Käpylässä joka on aika luonnonläheistä seutua, luontoon pääsee kyllä suht nopeastikin jos tarvetta tai halua on. Nyt kun pojat ovat jo kouluikäisiä, osaavat he liikkua bussilla harrastuksiin ja kavereita näkemään melko itsenäisesti. Toimiva joukkoliikenne on siis iso plussa. Kun pojat olivat vähän pienempiä niin harrastus- ja toimintamahdollisuuksia oli todella paljon, ei juurikaan tarvinut tuskailla sitä, ettei ole mitään tekemistä. Itse olen asunut vähän pienemmässä kaupungissa (en kuitenkaan ehkä ihan maalla) ja muistan, ettei mulle löytynyt poikien ikäisenä juurikaan tekemistä koulun ohessa. Harrastus- ja kerhomahdollisuudet oli aika vähäisiä ja välimatkat oli sen verran pitkiä, että jos ei vanhempi päässyt kyytimään autolla, niin silloin jäi menemättä. Minusta on siis ehdottomasti plussaa että lapseni pääsevät harrastuksiin omin neuvoin. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
Saanko kysyä, minkä ikäinen olet? :)
Mitähän pahaa on suunnitella elämää muutama päivä eteenpäin ja sopia esim. kyydityksiä ja tapaamisia?
13- vuotiaalla (vanhimmalla) lapsellani on kolme kertaa viikossa koulun jälkeen harrastus. Viettää tuon väliajan kirjastossa, kahvilassa, isänsä työpaikalla tai kavereidensa luona tai kavereidensa kanssa em. paikoissa. Käydään hakemassa harrastuksen jälkeen kotiin tai tulee isänsä kyydillä tai viimeisen vuoden ajan on jäänyt välillä parhaan kaverinsa luokse yöksi, mistä lähtee aamulla kouluun.
Ei kaikki kaipaa tuollaista elämää, että kaikki on heti saatavilla. Yläkouluikäinenkin on vielä täysin lapsi, eikä sen ikäisen tarvitsekaan päästä juoksemaan vapaasti arkipäivinä. 3 vuoden kuluttua peruskoulun jälkeen lapseni on vapaa valitsemaa vieläkö elää näin vai kaipaako sitä jotain vapaampaa...?!
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelun perusteella maalla kasvaa ylimieliseksi ja kaupunkeja/kaupunkilaisia halveksuvaksi.
Anteeksi nyt vain, mutta onkohan tässä ketjussa yksi viesti joka puhuu kaupunkilaisuudesta halveksivasti (lapset kuolee syöpään tai jotain...)?!? :D Mutta useita maalla asumista halveksuvaa. Itse en ole sanonut vielä mitään pahaa kaupunkilaisuudesta, päin vastoin kerroin rehellisesti mitä kaivataan kaupungista, mihin tarvitaan kaupungin palveluja, MUTTA olen jo useamman viestin verran joutunut puolustelemaan omaa maalaisuuttani. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelun perusteella maalla kasvaa ylimieliseksi ja kaupunkeja/kaupunkilaisia halveksuvaksi.
Anteeksi nyt vain, mutta onkohan tässä ketjussa yksi viesti joka puhuu kaupunkilaisuudesta halveksivasti (lapset kuolee syöpään tai jotain...)?!? :D Mutta useita maalla asumista halveksuvaa. Itse en ole sanonut vielä mitään pahaa kaupunkilaisuudesta, päin vastoin kerroin rehellisesti mitä kaivataan kaupungista, mihin tarvitaan kaupungin palveluja, MUTTA olen jo useamman viestin verran joutunut puolustelemaan omaa maalaisuuttani. :D
Tiivistettynä usean viestin yhteinen sanoma on, että kaupungissa asuvat ovat kapeakatseisia, lahjattomia, syöpää sairastavia, uusavuttomia astmaatikkoja ahtaassa ja meluisassa betonihelvetissä.
Vierailija kirjoitti:
Maaseutu ehdottomasti. Maaseudulla lapsista kasvaa tasapanoisia, reippaita, oma-aloitteisia, toimeliaita, työntekoa arvostavia, toisia ihmisiä, eläimiä, asioita ja omaisuutta arvostavia ja kunnioittavia ihmisiä.
Eikä opi maaseudulla kaupungin pahoille tavoille, kuten moporallin pyörittämiseen keskiyön aikaan toisia ihmisiä häiritsevästi, ei haksahda vetämään alkoholia alaikäisenä, eikä ala käyttämään huumeita, niin kuin kaupungissa nuoret käyttävät.
Näin kommentoi ihminen, joka ei itse asu/ole koskaan asunut/ jonka sukulaisiakaan ei asu kaupungissa.
Ihan höpö puhetta!
Vierailija kirjoitti:
Asutko sinä maaseudulla vaiko kaupungissa?
Maalla ehdottomasti. Enemmän turvallista tilaa leikkiä ja vähemmän sekopäitä ja ongelmakakaroita, joita ei saada kuriin liiallisen määrän takia.
Kaupungin puolesta liputtavat taitavat asua kaupungissa, eivätkä kykene objektiiviseen ajatteluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutaan maalla. Kaupunkiin=keskustaan, kouluun, kerhoihin, kirjastoon, kauppoihin, leikkipuistoihin, uimahalliin, harrastuksiin ym ym n. 10km matkaa, eli siis kaikki käytännössä yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Isompaan kaupunkiin n. 50km.
Omassa pikkukaupungissa laajat harrastusmahdollisuudet, joita käytetään useasti viikossa, en oikein keksi mitä täällä ei voisi harrastaa. Kilpailutasolla ehkä alkaa tippua jotain pois ja varmaan jotain erikoisempia harrastusryhmiä ei löydy, mutta kaikki perusjutut on.
Yksi yläkoulu, yksi lukio, useita alakouluja. Jos oma lukio ei miellytä, isommassa kaupungissa on jo valinnanvaraa. Julkisilla sinne pääsee useasti päivässä, sekä bussilla että junalla.
Meillä on iso ja turvallinen piha missä leikkiä ja temmeltää ja leikkikavereita kävely/pyöräily matkan päässä. Täällä voi tehdä samoja juttuja kuin kaupungissa, ehkä jopa enemmän ja vapaammin. Ulkona ei tarvitse varoa liikennettä eikä pelätä vieraita aikuisia... Eikä tarvitse varoa olevansa häiriöksi naapureille.
Meillä on mahdollisuus kasvattaa omaa ruokaa, kalastaa ja pitää kotieläimiä. Lapset pääsee seuraamaan läheltä kylän maanviljelijöiden ja karjankasvattajien työtä. Minusta arvokasta ja harvinaista nähdä nykypäivänä mistä ja miten ruoka tulee pöytään. Metsäluonto on lähellä ja marjojen ja sienien keruu ja säilöntä loppukesän ja syksyn perinteisiä töitä.
Lapset kaipaa kaupungista erityisesti uimahallia ja leikkipuistoja. Kahviloissa käyntikin on tosi kova juttu. Muuten meillä on täällä maalla kaikki ja enemmänkin, mitä toivoa saattaa. Voisinpa väittää, että tämä on ihanteellisin tapa lasten kasvaa.
Kuinka usein teidän kodin läheltä menee bussi keskustaan?
Enpä ole ottanut selvää kun ei ole ollut tarvetta. Autolla kuljetaan lasten kanssa keskustaan, kestää noin 15 min, työmatkoja välillä pyörälläkin. Koulukuljetukset menee aamulla ja iltapäivällä. Käsittääkseni muitakin vuoroja kulkee päivän aikana, maantien laitaan 1km, missä bussipysäkki. Miksi kysyt?
Koska väitit, että palvelut ovat yhtä lailla saavutettavissa kuin keskustassa asuvilla. Itse voin lähteä tältä istumalla käymään lähikaupassa ja olen vartin päästä takaisin kotona. Pystyykö maalla asuva nuori tekemään niin kohtuullisessa ajassa?
Miksi nuoren pitäisi pystyä käymään lähikaupassa tältä istumalta ja selvitä siitä vartissa? Tai kenenkään? Tai ylipäätään mitään asiaa hoitamassa? Meillä suunnitellaan ruoka ym kauppaostokset viikoksi kerrallaan, samoin muutkin menot. Nuorella on myös mahdollisuus koulun jälkeen hoitaa keskustassa omia asioitaan.
Suunnitelmallisuutta.
Ja se mikä unohtuu, hoidetaan seuraavan kerran. Ja jos on jotain aivan välttämättömän pakottavaa, keskustassa pyörähtää reilussa puolessa tunnissa (ajomatka yhteen suuntaan 15min!!!!!!!), lähimmässä Valintatalossa, mikä k-market se nykyään on, alle puolessa tunnissa. Nythän puhuttiin lähinnä harrastusmahdollisuuksista ja vapaa-ajan vietosta.
Ehkä se on juuri sitä, mitä maaseutu opettaa: kaikkea ei ole pakko saada just nyt.
Suunnitelmallisuus, sinäpä sen sanoit. Tuollaiseksi itsekin koin maalla asumisen. Kaikki piti suunnitella kauan etukäteen, sopia kyydit ja muut. Muuten oltiin kuin vankilassa. Nyt jos kaverilta kysyisi mua kahville keskustaan, olisin siellä alle puolessa tunnissa. Ihan vierestä menee 10-30min välein meneviä busseja ja junia. Maalla ei puhettakaan, että tämmöinen onnistuisi
Saanko kysyä, minkä ikäinen olet? :)
Mitähän pahaa on suunnitella elämää muutama päivä eteenpäin ja sopia esim. kyydityksiä ja tapaamisia?
13- vuotiaalla (vanhimmalla) lapsellani on kolme kertaa viikossa koulun jälkeen harrastus. Viettää tuon väliajan kirjastossa, kahvilassa, isänsä työpaikalla tai kavereidensa luona tai kavereidensa kanssa em. paikoissa. Käydään hakemassa harrastuksen jälkeen kotiin tai tulee isänsä kyydillä tai viimeisen vuoden ajan on jäänyt välillä parhaan kaverinsa luokse yöksi, mistä lähtee aamulla kouluun.
Ei kaikki kaipaa tuollaista elämää, että kaikki on heti saatavilla. Yläkouluikäinenkin on vielä täysin lapsi, eikä sen ikäisen tarvitsekaan päästä juoksemaan vapaasti arkipäivinä. 3 vuoden kuluttua peruskoulun jälkeen lapseni on vapaa valitsemaa vieläkö elää näin vai kaipaako sitä jotain vapaampaa...?!
Nyt 25v, maalla asuessani olin alaikäinen. Mikäs siinä, jos tykkäät elää noin, mutta ei ole reilua tehdä tuollaista valintaa toisten puolesta. Töölössä asuessani päästiin pelaamaan jalkapalloa heti jos haluttiin. Muuton jälkeen vanhemmat toitottivat, että pitää sopeutua uuteen elämään ja ympäristöön, mutta ei se ollut elämää. Se oli odottamista. Ajan kuluttamista ja odottamista, että elämä alkaa. En ole ollut vankilassa, mutta uskon, että siellä on samanlaiset tunteet.
Tiedän ihmisiä, jotka haluavat suunnitella arkensa. Yhdellä tutulla on jopa lukujärjestys jääkaapin ovessa, jossa on ruoka-ajat ja nukkumiset. Suurin osa ei kuitenkaan näin halua tehdä. Suurin osa haluaa elää vapaina ja päättää kullakin hetkellä mitä juuri silloin haluaa tehdä. Sellaisille nuorille maaseutuelämä voi olla helvettiä
Kyllä se kodin ilmapiiri ratkaisee.
Miksi kaikki tuntemani maalla asuvat naiset viettävät aikansa sisällä kodinsisustusta harrastaen, kun taas kaupunkilaiset nauttivat lähiluonnosta lenkkeillen, vaikka aina kehutaan maaseudun luontoa ? Kuka oikeasti ulkoilee pimeässä talousmetsässä tai maantietä pitkin sen 9 kk, kun Suomessa pimeää ja märkää on ?